Muutos Sekes ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 1/2009 Rakennemuutoksen hyödyntämisessä tärkeintä on nopeus Kajaani on päättänyt onnistua puhaltaa uutta virtaa Haminaan Forssa vahvistaa ennakoinnin tärkeyden Kansainvälinen pääoma vauhdittaa kasvua Osaaminen poikii yrittäjyyttä
Pääkirjoitus Varaudu yllättävään kasvuun UPM Kajaanin tehdasalue Tihisenniemi on nyt Renforsin Ranta. Kajaanilaisen monialaisen tehtailijan mukaan nimetyllä alueella tarjoamme kasvualustan sitä tarvitseville yrityksille toimialaan katsomatta. Vahvan alueellisen yhteistyön, UPM:n tuen, valmiin infran ja joustavan päätöksenteon avulla autamme liiketoimintaasi versoamaan uusiin korkeuksiin. Tervetuloa Renforsin Rantaan. Lisätietoa saat nettisivuiltamme: www.renforsinranta.fi Jukka Lehtinen Rakennemuutos ikuinen uhka ja mahdollisuus Rakennemuutoksen hallinta sai 80-luvulla jon- Kun tehdas pistää lapun luukulle ja seudun työpai- kinlaisen irvokkaan leiman. Poliittiset päättäjät puhuivat rakennemuutoksen hallinnasta ja samalla yksilötasolla koettiin joukkotyöttömyyttä. Nyt tiedetään, että rakennemuutos on jatkuvaa. Sitä on ollut ammoisista ajoista lähtien ja se tulee jatkumaan niin kauan kuin ihmisiä on. Rakennemuutoksen hallitseminen onkin jo toinen juttu. Rakennemuutoksen aiheuttaja on yksinkertaisesti ihmisen pyrkimys tuottaa tavaroita ja palveluita aiempaa tehokkaammin. Siinä prosessissa olemme käytännössä kaikki mukana. Kaikkialla maailmassa valtiot etunenässä käyttävät varojaan innovaatioiden edistämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen saavuttaakseen suhteellista kilpailuetua muihin nähden. Mitä muuta siitä seuraa kuin rakennemuutosta. Haemme kaikki tuottavuuden paranemista, vaikka huomaamattammekin. Jos asia on hoidettavissa helpommalla tavalla, valitsemme sen. koista neljännes häipyy, on kyseessä jo enemmän kuin vain rakennemuutos. Se on kriisi. Yllättävä rakennemuutos kriiseineen voi kohdata kaikkia seutujamme. Kriisin hallintaa kannattaa harjoitella. On tiedettävä, kuka tekee, mitä ja miksi. Ja miten tilanteessa viestitään. Palokuntakin harjoittelee mahdollisen palon vuoksi, ei siksi, että palo tulisi. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat olleet viimeaikaisissa rakennemuutostilanteissa keskeisessä roolissa. On kuitenkin muistettava, että millään seudulla yksikään organisaatio ei yksin pysty muuttamaan kehityksen suuntaa. Muutokseen tarvitaan aina kaikkien relevanttien toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tätä yhteistyötä on viimeaikoina harjoiteltu ja tuloksellisesti toteutettu jo usealla seudulla, mistä myös tämä lehti kertoo. Uudet teknologiat ja ihmisten muuttuvat käyt- Huolimatta takaiskuista, joita työpaikkojen lopet- täytymismallit tuottavat myös odottamattomia, valtavia rakenteellisia muutoksia. Viimeisimpinä esimerkkinä internet sekä sen myötä tapahtuneet muutokset tuotanto- ja palvelurakenteissa sekä prosesseissa oli sitten kyse yrityksistä, hallinnosta tai yksilöstä. Tätäkään muutosta tuskin kukaan osasi ennustaa. Samalla tavalla muutkin teknologiat ja ihmisten käyttäytymiset muuttuvat jatkuvasti. Rakennemuutos on jatkuva, hidas prosessi, johon talous sopeutuu kehittämällä toimintojaan ja prosessejaan. tamiset aiheuttavat sadoille ja tuhansille perheille, meidän ei auta kuin katsoa tulevaisuuteen. Meidän on löydettävä kaikki mahdollisuudet, joilla on merkitystä tulevan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja yhteisvoimin vietävä niitä eteenpäin. Yrjö Westling toiminnanjohtaja, SEKES ry Muutos 1/09 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, www.sekes.fi Kuntatalo, Toinen linja 14, 00530 Helsinki, puh. puh. (09) 771 2335, fax (09) 771 2569 Päätoimittaja: Yrjö Westling, yrjo.westling@sekes.fi Toimitus: Kumppania Oy, Torikatu 7A, 38700 Kankaanpää, www.kumppania.fi, Susanna Kallama, puh. 040 587 2445, susanna.kallama@kumppania.fi, kannen kuva: Rodeo ISSN 1798-0941
Winwind Oy:n Jukka Säkkisen ja Cursor Oy:n Harri Eelan tiivis yhteistyö rakentuu uudeksi tuulivoimalatehtaaksi Haminan sataman naapuriin. Win-Win situation Winwind Oy Perustettu vuonna 2000 Valmistaa yhden ja kolmen megawatin tuulivoimaloita WinWinDin pääkonttori on Helsingissä, tuotanto Haminassa (2009 alkaen), Iissä, Loviisassa ja Intiassa Omistajat Sterling Infotech Group (Intia), Masdar (Abu Dhabi) ja Suomen Teollisuussijoitus Oy Leena Roskala Kuvat Matti Immonen Sataman läheisyys sekä kehitysyhtiön ja kaupungin saumaton yhteistyö olivat avaimet, joilla noin 20 miljoonan euron Cursor Oy investointi Winwind Oy:n Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Toimii seudun hyvinvoinnin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi Omistajia ovat seudun teollisuusyritykset ja rahoituslaitokset sekä alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä tuulivoimalatehdas saatiin sijoittumaan Haminaan. Haminaan rakentuva Winwind Oy:n tuulivoimaloiden kokoonpanotehdas työllistää ensimmäisessä vaiheessa 240 henkilöä. Jos markkinat kehittyvät yhtä myönteisesti, mitä arvioimme, tulemme laajentamaan tehdasta myöhemmässä vaiheessa, kertoo Winwind Oy:n projektipäällikkö Jukka Säkkinen. Puhaltamalla yhteen tulee tuloksia Yhtiöllä oli alun perin tähtäimessään useita eri sijoittumisvaihto- 4 Muutos ehtoja. Hamina oli yksi muiden joukossa. Satama nostureineen oli logistiikan kannalta selkeä etu. Mutta erityisesti alue nosti päätään kykenemällä tekemään nopeita päätöksiä. Vahva seutukunnallinen yhteen puhaltaminen oli merkittävä tekijä. Ratkaisevia olivat ne toimenpiteet, joihin Haminan seudulla ryhdyttiin meidän asemoimiseksi, Jukka Säkkinen sanoo. Uudet työpaikat ovat lääkettä seutukunnalle, jolle nopea rakennemuutos tuli ajankohtaiseksi Stora Enson ilmoitettua Sum- man ja Anjalankosken tehtaiden sulkemisesta. Päätös onnistua Kotkan-Haminan seudulla toimiva kehitysyhtiö Cursor tahtoi tuulivoimalatehtaan ja teki määrätietoisesti töitä sen saavuttamiseksi. Olimme itse aktiivisia. Me päätimme, että tämä case kyllä otetaan. Lähdimme tarjoamaan olemassa olevaa tuotantohallia, satamaa ja syntynyttä työvoimareserviä, sillä tiesimme, että WinWinDillä oli tarve kasvaa ja löytää uusia tiloja. Tarjolla ollut kiinteistö ei ollut sopiva ja päätimme, että järjestämme heille uuden tarkoituksenmukaisen tilan, joka olisi heille täysin sopiva, kertoo projektipäällikkö Harri Eela Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorista. Tarve ja tarjonta kohtasivat. WinWinD saa nyt Haminan satama-alueelle uudet, pinta-alaltaan reilun 13 000 neliömetrin Muutos 5
tilat, joissa valmistuu lokakuusta alkaen kolmen megawattin tuulivoimaloita. Suurin osa voimaloista lähtee eteenpäin laivarahtina Euroopan markkinoille. Hyödynsimme seudun omia vahvuuksia ja täydensimme niitä sillä, mitä he hakivat. Nyt meillä on kivijalka perustettuna ja tästä alkaa rinki laajentua. Panostamme alihankintaketjun vahvistamiseen, jotta seudullista osaamista voitaisiin hyödyntää enemmänkin ja palveleehan se myös WinWinDin tarpeita. Näemme kehitysyhtiönä tärkeänä, että paikalliset yritykset hyötyvät kokonaisuudesta. Näin saamme tänne lisää elinvoimaa. Seudun tuottama hyöty esiin Harri Eelan kokemuksen mukaan sijottumismarkkinointia tehdessä pitää ymmärtää, miten yritys tekee päätöksiä. Yritykselle pitää osata tarjota sellaisia vaihtoehtoja, joilla on merkitystä. Kaikki muu on turhaa. Haminassa oli tarjota merellisen sijainnin lisäksi myös tuotekehitystä ja työvoimaa sekä keinoja, joilla voidaan 240 henkilöä kouluttaa yrityksen tarpeisiin. Fasiliteetit olivat olemassa. Haastavinta oli pystyä kuvaamaan ne. Pystyimme vakuuttamaan, että meillä on olemassa verkosto, mistä heille on hyötyä. Lisäksi meillä oli antaa intialaisille ja abudhabilaisille omistajille argumentteja, että miksi tänne Suomeen ja juuri Haminaan kannattaa tulla. Meillä oli kaikki listattuina valmiina. Lisäksi meillä etuna on Venäjän läheisyys, muutenhan nämä vastaavat fasiliteetit olisivat olleet muuallakin. Meidän vahvuutemme oli, että meillä olivat verkostossa oi- Ratkaisevaa oli, että seudulle sijoittumista harkitsevalle yritykselle tarjottiin selkeä paketti. keat ihmiset, joilla oli mahdollisuus vastata isojen investointien vaatimalla tavalla. Esimerkiksi rahoituspaketit on oltava kunnossa. Yhteistyö TE-keskuksen, Finnveran ja Invest in Finlandin kanssa meillä on sujunut hyvin. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja Jarmo Pirhonen sanoo, että WinWinDin sijoittuminen seudulle on oiva esimerkki positiivisesta rakennemuutoksesta. Strategisella tasolla olemme linjanneet alueemme vahvuudet. WindWinDin päätös osoittaa suuntamme oikeaksi ja luo uskoa jatkaa eteenpäin. Yritys tunnisti samat vahvuudet kuin me, kuvailee Jarmo Pirhonen. Oleellista oli myös se, että yritykselle pystyttiin TE-keskuksen kautta tarjoamaan nopeasti apua ammattitaitoisen työvoiman kouluttamisessa. Uuden tuotantolaitoksen henkilöstöä koulutetaan todennäköisesti yhteishankintakoulutuksen avulla. 6 Muutos Kuva: Haminan Energia Langat yksissä käsissä Kun WinWinDille tehtiin ehdotusta sijoittumiselle, siihen sisältyi monta osaa tiloista henkilöstöön ja tukiin. Ehdotus sisälsi myös Haminan Energian ostotarjouksen 12 megawatin tuulivoimalapuistosta. Cursor oli kokoava taho, joka piti lankoja käsissään. Oli tärkeää, että osiot käsiteltiin kootusti eikä jokainen osallinen sooloillut omilla tahoillaan. WinWinDille pystyttiin näin tarjoamaan selkeä paketti. Nyt jatkamme sen parissa, että miten voimme seutuna tukea WinWinDin etabloitumista alueelle. Vaikka pelkästään tehtaan työllistävä vaikutus on suuri, niin välilliset vaikutukset ovat vieläkin suurempia, Harri Eela sanoo. Elinvoimaa laajalle Alihankintaketjujen kautta tuulivoimalatehtaan työllistävä vaikutus kohoaa, sillä suurin osa toimittajista on Suomessa. Haminan tehtaassa tullaan tekemään kokoonpanoa ja testausta. Tuulivoimalat kootaan asennusvalmiista osista ja osakokoonpanoista, WinWinDin projektipäällikkö Jukka Säkkinen selventää. Cursor toimii jatkossa koordinaattorina WinWinDin ja paikallisten yritysten välillä. Tarjoamme heidän käyttöönsä osaajia. Esimerkiksi logistiikka, rekrytointi, tuotekehitys, asennuspalvelut ja pakkaaminen pitää nekin ratkaista ennen lokakuun alkua. Meidän pitää nyt nostaa koko ympäristö uuteen valmiuteen. Summan tehdaskiinteistön käytettävyyden parantamiseksi on mietitty palveluliiketoimintakonseptia, teollisuuspuistoa, jossa jonkun toimijan tehtäväksi tulee myös siivouksen, kunnossapidon ja muiden tukitoimintojen koordinointi. Tätä suunnitelmaa voidaan nyt hyödyntää WinWinDin palvelutarjonnan kartoituksessa. Rakennemuutoksen ympärille syntyneen seudullisen SummaRun-hankkeen myötä Kotkan-Haminan seudulla on otettu noin 80 yrityskontaktia. WinWinD on yksi näistä kontakteista. Muita yrityskontakteja on vielä vetämässä. Muista odotellaan vielä ratkaisuja ja päätöksiä. Kokonaisuuteen kuuluvat työllisyysneuvonta, yrittäjyysneuvonta, koulutus, toimivien yritysten tukeminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vetovoiman rakentaminen sekä uusien yritysten kartoitus Summasta vapautuviin tiloihin ja myös muihin kohteisiin. Cursor toimii jatkossakin koordinaattorina WinWinDin ja paikallisten yritysten välillä. Miten tehdään muutoksesta mahdollisuus Suomalaiset toimivat mallikkaasti vaikeina aikoina. Silloin keksitään luovasti uusia asioita, kun on pakko. Kriisit ja haasteet ovat synnyttäneet monta menestystarinaa. Ennakointi mahdollistaa nopean reagoinnin. Viestintä on positiivista ja oikeaa. Koko seutu mukaan talkoisiin. Toimitilat, koneet, kalusto ja muut nopeasti uusiokäyttöön. Vastuut ja organisointi selkeäksi. Ei liikaa työryhmiä. Google kertoi helmikuussa ostaneensa Stora Ensolta Summan paperitehtaan. Haminan Energian tulevat tuulivoimalat saavat todennäköisesti seurakseen palvelimia ja tietokoneinsinöörejä. Reaaliaikainen seurantatyökalu kaikkien käyttöön. Olemassa olevien yritysten kehittämiseen panostettava. Huomio riittävän suurissa ohjelmissa ja hankkeissa. Jämäkkä lobbaus. Hannu Karavirta, Cursor Oy Muutos 7
Tragedian jälkeen uusi strategia Joensuulainen teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys Kaptas Oy on yksi niistä noin 40 yrityksestä, jotka nousivat vahvistamaan Joensuun seudun elinkeinoelämää Perloksen raunioista. Leena Roskala Kuvat Johanna Kokkola Eihän se kai koskaan ole kivutonta, kun joutuu irtisanotuksi. Kun meille alkoi olla selvää, että Perlos-tie on loppuun kuljettu, syntyi ajatus omasta yrityksestä, Pertti Tykkyläinen kertoo ajasta, jolloin Perloksen toimintoja ajettiin alas Joensuun seutukunnalla vuonna 2007. Vuosikymmenten osaamisesta oma bisnes Laitevalmistuksen ja kokoonpanotuotannon asiantuntija Kari Sinkkonen paineli työkaverinsa Pertti Tykkyläisen huoneeseen pohtimaan, että mistäköhän leipä tulevaisuudessa tulisi ja mitä sitä seuraavaksi tekisi. Tykkyläisen osaaminen keskittyy ohjausjärjestelmiin, prosessikehitykseen, robotiikkaan ja konenäköön. Olimme tehneet yhdessä yli 20 vuotta töitä. Siinä ajassa meille ehti karttua sellaista osaamista, jota ei muilla ole ja jota kannatti yhä hyödyntää, Kari Sinkkonen muistelee. Kehittämisyhtiö auttoi alkuun Kummallakaan miehistä ei ollut erityisemmin halua lähteä etsimään osaamistaan vastaavaa työtä muualta. Ajatus yrittäjyydestä kypsyi. Sitä kun on koko ikänsä asunut tällä seudulla, niin ei siinä ollut erityisempiä haluja lähteä matkustelemaan. Yrittämisen maailma oli alkujaan parivaljakolle uusi ja tuntematon. Joku sukulaisista on toiminut yrittäjänä, mutta siihen tuntemus jäikin. Töitä olemme joutuneet tekemään paljon. Jo aikaisemmin oman yrityksen perustanut Perlos-kollega antoi meille vinkkejä, miten lähteä viemään asioita eteenpäin. Osallistuimme Perloksella yhteen yrittäjyystilaisuuteen ja saimme sieltä yhteystietoja. Josek Oy:n puoleen käännyimme alussa, kun kaikki oli uutta ja erikoista. Se panos oli merkittävää samoin kuin se, että olimme alkuun hautomoyritys, Pertti Tykkyläinen arvioi. 8 Muutos Kari Sinkkonen myötäilee vieressä. Hautomoyritykseksi pääseminen oli iso asia. Vaikka olimme olleet koko ikämme teollisuuden palveluksessa ja tiesimme paljon siitä, niin kaikkea emme olisi itse osanneet ottaa huomioon. Myös Josek Oy:n tuella tehdyt asiakaskartoitukset olivat aloittavalle yritykselle tärkeitä. Ostimme Perlokselta konekantaa, mutta asiakaspuolella emme nähneet jatkuvuutta vaan lähdimme heti hakemaan uusia asiakkaita, Pertti Tykkyläinen kertoo. Alkuun soittelimme ja kävimme yrityksissä. Isona tukena koimme, että konsultti oli apunamme kiertämässä yrityksiä ja luomassa kontakteja. Asiakkaiden saaminen on pitkän työn takana, Kari Sinkkonen jatkaa. Uusien asiakkaiden kanssa on alkuun kuherruskausi, jolloin opitaan tuntemaan toinen toisemme ja löydetään yhteinen sävel. Business-to-business -kaupassa suhteisiin pitää panostaa, Pertti Tykkyläinen muistuttaa. Kari Sinkkonen ja Pertti Tykkyläinen kannustavat alkavia yrittäjiä tarttumaan tarjottuun tukeen. Yrittäjyys on vahva vaihtoehto, kun on kertynyt osaamista, jota kaikilla ei ole. Kiihdytys kasvuun Teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämistarpeet hallitseva Kaptas Oy työllistää nyt seitsemän henkeä. Kaikki työntekijät ovat entisiä perloslaisia ja valmiina tarjoamaan asiakkaille ratkaisuja, joilla he voivat saada enemmän irti kone- ja laitekannasta. Pyrimme palkkaamaan heitä sen mukaan kuin mahdollisuus on. Yritystoimintaa on nyt pari vuotta takana. On vaikea sanoa, miten lama tai taantuma on meillä vaikuttanut, kun olemme yhä alkukiihdytyksessä. Olisiko kasvun kulmakerroin vieläkin jyrkempi ilman?, Kari Sinkkonen maalailee. Kari Sinkkonen ja Pertti Tykkyläinen kiittävät saamansa tukea. Näitä palveluita pitäisi mainostaa, että ihmiset osaavat hakea ja saada apua. On vaikea lähteä yrittäjäksi, jos tietoa ja tukea ei ole. Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto, jos itselleen on kertynyt osaamista, jota kaikilla ei ole. Siihen kannattaa varautua, että ensimmäinen puolivuotta on ovien kolkuttelua, ennen kuin varsinainen liiketoiminta lähtee liikkeelle. Seutukunnan kilpailukyky edellyttää nopeaa reagointia Erilaiset yrittäjyyden edistämistoimenpiteet olivat merkittävässä roolissa, kun Perloksen lopettaminen sekä sen alihankkijoiden konkurssien ja tuotannon supistamisten myötä ilman työtä uhkasi jäädä Joensuun seudulla noin 2000 ihmistä. Joensuun seudulla rakennemuutosjohtoryhmä oli valppaana. Se oli kokoontunut jo ennen kuin hurja totuus laajuudessaan oli selvillä. Kun iso uutinen alkuvuonna 2007 kertoi Perloksen toiminnan loppumisesta kokonaan, oli rakennemuutosjohtoryhmä kahdessa tunnissa valmis pitämään tiedotustilaisuuden keskeisistä toimen- piteistään. Luonnos tiedotteesta tosin oli olemassa pöytälaatikossa jo ennen tietoa uutisen rajuudesta. Viiden hengen ryhmä oli riittävän pieni toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Seutukunta sai alueelle 12 miljoonaa ylimääräistä rahoitusta yritystukiin, investointeihin ja kehittämiseen. Josek Oy käynnisti välittömästi tilamarkkinointi- ja investointitoimenpiteet sekä oman Perlosprojektin, jolla autettiin talon sisällä synnyttämään yritystoimintaa tarjoamalla neuvontaa ja tukea, konsulttiapua liiketoimintasuunnitelmien ja rahoitussuunnitel- mien tekemiseen. Vahva yhteistyö ja tekemisen meininki synnyttivät uusia työpaikkoja, samoin kuin tärkeät liiketoimintakaupat säilyttivät. Viime vuoden marraskuussa Perloksen jäljiltä työttömiä työnhakijoita oli 222. Eri sidosryhmien: Josek Oy:n, TE-keskuksen, maakuntaliiton, kuntien ja työvoimahallinnon edustajien tiivis yhteistyö muutostilanteessa synnytti toimintamalleja, jotka mahdollistavat jatkossakin voimavarojen viisaan kohdentamisen. Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, Josek Oy Muutos 9
Asian ääreltä Forssa haravoi Kansainväliset investoinnit vauhdittavat kasvua työtä ja koulutusta Forssan seudulla otettiin vuonna 2008 käyttöön systemaattinen haravakysely yritysten tarpeiden kartoittamiseksi. Järjestelmällinen ote ja ennakointi ovat osoittaneet tehonsa voimistuneen rakennemuutoksen hallinnassa. Ulkomaiset investoinnit synnyttävät uusia työpaikkoja. Vaikutukset leviävät Tiivis työryhmäyhteistyö auttaa yritystä selviämään muutostilanteessa, vakuuttavat FSKK:n toimitusjohtaja Timo Lindvall ja Yritysharava -hankkeen projektipäällikkö Hannu Saarinen. Pia Hirvonen Kuvat FSKK tahtotila sekä halu vaikuttaa elinkeinotoimintaan. Elinkeinoelämän rakenne uudistuu ja vähitellen tilalle syntyy monimuotoisempia pk-yrityksiä. Siellä on tulevaisuuden voima, uskoo Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Lindvall. Rakennemuutossuunnitelma ohjaa Forssan seudulla muutoksen läpivientiin on laadittu rakennemuutossuunnitelma yhteistyössä kuntien, yritysten, kehittämisyhtiön ja TE-keskuksen kanssa. Suunnitelma sisältää työttömäksi jääneiden uudelleen työllistymisen vaihtoehdot, uudenlaisen yritystoiminnan mahdollisuudet sekä toimitilojen kartoituksen. Suunnitelmassa on kuvattuna eri osapuolten tavoitetilat, toimenpiteet sekä vastuut ja tehtävät. Seudulla toimivien yritysten kehittäminen ja kasvun tukeminen on yksi painopisteistämme. Uskomme, että mikro- ja pk-yritykset haluavat hakea uudenlaisia liiketoimintamalleja ja käyttää luovaa hulluuttakin yrityksen kehittämisessä. Näkemyksemme mukaan erityisesti luovien toimialojen tukeminen on tulevaisuudessa tärkeää, Timo Lindvall kaavailee. Finnlaysonin vanha tehdasalue Forssassa on muuttunut rakennemuutoksen myötä. Vanhasta kehräämöstä löytyy nyt ammattikorkeakoulu, yrityksiä, museoita ja kulttuurilaitoksia. Entiseen kutomoon on syntynyt kauppakeskus. Forssan seudun vahvat toimijat ovat olleet perinteisen savupiipputeollisuuden alalta. Savupiiput ovat sammuneet toinen toisensa jälkeen ja muutoksen myötä perinteisten alojen työpaikkoja on hävinnyt yli tuhat. Forssan seudulla vaikeudet nähdään kuitenkin mieluummin haasteena, joka tuo uusia mahdollisuuksia. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt ja samalla on syntynyt yhteinen 10 Muutos Työryhmä muutosten tueksi Yrityksen kohdatessa muutostilanteen erityinen työryhmä selvittää tarttuu välittömästi toimeen. Yrityksen johto, työvoimahallinto, kaupunki, oppilaitosten sekä yrittäjäjärjestöjen edustajat käyvät tilanteen läpi ja tekevät kartoituksen sekä toimintasuunnitelman. Kukaan ei ole kaiken vartija, mutta yksittäiset muutokset vaikuttavat kokonaisuudessaan laaja-alaisesti. Vaikeissa muutostilanteissa haluamme tehdä kaikkemme, jotta yritystoiminta jatkuisi Forssan alueella. Jos yritys joutuu lopettamaan toimintansa kokonaisuudessaan, niin emme jätä yrittäjää yksin: yrittäjähän menettää tällöin kaiken ja tarvitsee tukea, jotta elämä voi jatkua, kertoo Timo Lindvall lisäten, että entisenä rakennusalan yrittäjänä ja edelliseen lamaan kompastuneena hän tietää, mistä puhuu. Koulutus avainasemassa Vuoden 2008 aikana Forssan seudulla tehtiin laaja haravakysely yritysten osaamisen kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi yli 1 600 yritystä. Haravakyselyn pohjalta löydettiin noin sata uutta työpaikkaa ja useita satoja työntekijöitä osallistui erilaisiin koulutuksiin. Kysely uusitaan keväällä kohdennetusti kasvuyrityksille. Taantuman aikana kehittämiskeskuksen rooli korostuu. Haluamme panostaa voimistuviin toimialoihin. Bio- ja ympäristö-, elintarvike-, elektroniikka- sekä metalli- ja hyvinvointialat ovat alueemme voima. Kehittämishankkeista on saatu lisäresurssia ja yrityskohtaisia hankehakemuksia on vireillä yli 40, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Systemaattisella haravakyselyllä seudun yrityksistä löytyi sata uutta työpaikkaa ja runsaasti halua kouluttautua. Lähetetty viesti on tärkeä Forssan seudulla ollaan luottavaisia. Seudun kehittäjät haluavat luoda positiivisen ilmapiirin ja hioa nousukautta varten toimintaympäristönsä kuntoon. FSKK:n markkinointi- ja viestintäsihteeri Heidi Cavén painottaa, että positiivista viestintää kannattaa lisätä. Valtamedia paukuttaa negaatioita ihan riittävästi. Tiedämme realiteetit ja olemme ajan tasalla, mutta ruikuttaminen ei auta ketään. Me haluamme lähettää positiivista ja kannustavaa viestiä. Luoda visioita ja kertoa onnistumisista. Seutumme motto onkin: yhdessä eteenpäin Forssan seudulla. ympäristöön laajasti. Kansainväliset investoinnit ovat suhteellisen uusi ilmiö Suomessa. Investoinnit kasvavat kokonaisuudessaan. Vaikka toisinaan sijoitukset voivat toki tulla alaspäin, niin seuraavassa hetkessä ne jälleen lähtevät ylöspäin. Rahoituskriisin jälkeen talous elpyy ja nopeimmin investoinnit kasvavat juuri ulkomaisten sijoitusten myötä. Taustalla on yritysten halu kasvaa nopeasti. Ulkomaiset investoinnit synnyttävät paikallisesti uusia työpaikkoja. Työllistävät vaikutukset leviävät ympäristöön, sillä ne lisäävät myös olemassa olevien palveluiden ja tuotteiden kysyntää. Sijoitusten myötä pääomavirtojen hyöty kohdistuu usein tuotekehitykseen. Uudet sijoitukset tuovat mahdollisesti mukanaan uutta teknologiaa ja uusia verkostoja paikkakunnan tai alueen hyödynnettäväksi. Viimekädessä taloudellinen kasvu lisääntyy ja viennin kasvu edistää koko kansantaloutta. Kansallisuudella ei väliä Siinä missä suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet, samoin ovat myös yritykset maailmalla. 80 prosenttia ulkomailta Suomeen tulevista investoinneista on peräisin isoilta markkina-alueilta: Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, nykyään myös Intiasta ja Kiinasta. Globaalissa yhteiskunnassa omistajan kansalaisuudella ei ole merkitystä. Mistään nopeasta hokkuspokkustempusta ei ole kyse, vaan tyypillisesti lopulliset investointipäätökset vievät aikaa kaksi tai kolme vuotta. Toimijoilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Terävä viesti kiertää sudenkuopat Investointien hankkimiseksi jokaisen alueen kannattaa keskittyä tunnista- Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Rahoituksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. maan omat vahvuutensa. Viestin on syytä olla terävää. Investoijat toivovat tietoa sellaisesta tarjonnasta, jonka avulla he voivat menestyksekkäästi hoitaa liiketoimintaansa. Millaista osaamista, henkilöstöä ja infrastruktuuria on saatavilla? Suomesta löytyy kiinnostavia alueita, joissa on vahvuuksia muun muassa informaatioteknologian, telekommunikaation, ohjelmistopuolen, ympäristöteknologian ja terveydenhuollon aloilla. Matkailullisesti esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomella on paljon annettavaa. Yleisviestinnällä ei pitkälle pötkitä, sillä kaikki eivät voi menestyä samoilla kilpailutekijöillä. Pitää erikoistua alueiden ja seutukuntien omiin kriittisiin vahvuuksiin. Tuomo Airaksinen toimitusjohtaja Invest in Finland Muutos 11
Susanna Kallama Kuvat Minna Vähätalo Nopeasti yhdessä Ei saa nojata vain vanhoihin vahvuuksiin. Elinkeinorakenteen ennakkoluulotonkin uudistaminen on tarpeen. Tulevaisuuden kasvuyritykset syntyvät nyt aloittavien yritysten innovaatioista. Finnvera tarjoaa keinoja myös niiden rahoittamiseen. Kun elinkeinoelämän rakennemuutos Taantuma on eri juttu osuu kohdalle, tärkeintä on tarttua Anssi Paasivirta korostaa, että rakennemuutos ja taantuma ovat kaksi eri asiaa. Rakennemuutos ei johdu taantumasta, eikä taantuma syntynyt muutoksesta. Fakta on, että taantumassa rakennemuutoksen hoitaminen todennäköisesti vaikeutuu. Myös Veijo Ojalan mukaan muutos ja talouden suhdanteet pitää ymmärtää erillisinä. Rakennemuutosta tapahtuu jatkuvasti suhdannetilanteesta huolimatta. Suomessa tämä hetkisen taantuman haasteellisuutta lisää myös suurten ikäluokkien eläköityminen, joka ei koske ainoastaan työntekijöitä, vaan myös yrittäjiä. Niin elinkeinoelämän kuin työllisyydenkin kannalta on keskeistä, että näille yrityksille löytyy jatkaja. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksesta voi toisaalta olla apua rakennemuutoksen hallinnassa. Finnveran yrittäjälaina sopii omistajanvaihdokseen läpivientiin. Yrityksille, joiden kannattavuutta tai maksuvalmiutta viimeaikainen talouskehitys on koetellut, Finnvera tarjoaa suhdannelainaa tai -takausta. Tavoitteena on, että suhdannetilanteen parantuessa kannattava yritys autetaan nyt taantumavaikeuksien yli ja mahdollisuuksien mukaan myös vahvistetaan yrityksen kilpailukykyä, kertoo Veijo Ojala. nopeasti toimeen. Avainsanoja ovat yhteistyö, luottamus ja kehittämisyhtiö, sanovat työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta sekä Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Olemme ottaneet käyttöön erityisen rakennemuutoksen alueellisen hoitomallin ja aluekonttorimme osallistuu aktiivisesti rakennemuutosryhmän toimintaan, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta korostaa ensimmäiseksi, että valtiovallan tärkein ohjenuora rakennemuutoksen hallinnassa on nopea reagointi. Äkillisiä rakennemuutoksia on tapahtunut aiemminkin, myös muualla maailmassa. Näistä kokemuksista on opittu. Nyt tiedetään, että jos rakennemuutoksen annetaan kehittyä työttömyydeksi, on sen purkaminen vaikeaa. Mitä nopeammin toimitaan, sitä paremmat ovat onnistumisen edellytykset. Valtiovalta on budjetissaan kiintiöinyt rahaa äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen. Myös Finnveran rahoitusvaltuuksia on lisätty merkittävästi. Finnvera on myös lisännyt riskinottoa ja kaikki kannattavaksi arvioidut hankkeet pyritään rahoittamaan, vahvistaa Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Tämä mahdollistaa aidosti nopean reagoinnin. Oleellista onkin, mitä rakennemuutoksen kohtaavalla alueella tapahtuu, sanoo Anssi Paasivirta. Viisas seutu varautuu Rakennemuutosalueelle perustetaan välittömästi niin sanottu rakennemuutoksen johtoryhmä. Ryhmän perustaminen on TE-keskusten vastuulla, sanoo Anssi Paasivirta. Ryhmään kootaan rakennemuutoksen kohtaavan yrityksen ja työntekijöiden lisäksi edustus työ- ja elinkeinotoimistosta sekä alueen kunnista ja kehittämisyhtiöstä. Avaintoimijaksi nousee usein juuri kehittämisyhtiö. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä nopeasti analyysi tilanteesta sekä käynnistää korjaavat toimenpiteet. Nopea reagointi rakennemuutokseen onnistuu parhaiten, kun 12 Muutos Kehittämisyhtiöt keskeisessä roolissa Muutosturvan kautta jokaiselle äkillisen rakennemuutoksen kohtaavalle työntekijälle pystytään tarjoamaan vähintäänkin mahdollisuus koulutukseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta. tilanteeseen on varauduttu. Kyllä näkemyksemme on, että eräänlaisen rakennemuutostai yhteistyöryhmän perustaminen on nyt ajankohtaista kaikilla rakennemuutoksen uhkaamilla seuduilla, vahvistaa Anssi Paasivirta. Monipuolisuus ehkäisee Rakennemuutosta ei ole vain tehtaiden sulkeminen ja rysäyksellä tapahtuvat irtisanomiset. Muutosta tapahtuu jatkuvasti. Kun rakennemuutos tulee hiipien on sen torjuminen ehkä vaikeampaa. Toisaalta vaikutuskaan ei ole niin lamauttava. Ministeriö pyrkii kyllä seuraamaan alueilla kokonaisuutta, mutta kun muutokset ovat pieniä, seudullisten toimijoiden rooli ehdottomasti korostuu, sanoo Anssi Paasivirta. Alueella olemassa olevat yritykset jäävät usein liian vähälle huomiolle. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että nopea työllistyminen tapahtuu useimmiten juuri niiden toimesta, sanoo Veijo Ojala. Yritysten kasvun aktivoimisessa niin sanottu yritysharava on osoittautunut menestystyökaluksi. Siinä otetaan yhteys kaikkiin seudun yrityksiin ja tarjotaan yhteistyötä kasvun vauhdittamisessa sekä työvoiman hankinnassa. Starttiyrittäjyys on lisääntynyt. Äkillisen rakennemuutoksen alueilla on käytettävissä myös ensimmäisen työntekijän palkkaamistuki. Toisaalta rakennemuutos antaa mahdollisuuden alueen elinkeinorakenteen uudistamiseen. Niin taantumataistelussa kuin rakennemuutoksen hallinnassakin sekä Finnveran että työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan avainasemassa ovat seudulliset elinkeinoyhtiöt. Voi jopa sanoa, että jos alueen kuntien ja eri viranomaisten yhteistyö takkuaa, eikä kehittämisyhtiöstä löydy tekemisen meininki, peli on menetetty, varoittaa Veijo Ojala. Eräät elinkeinoyhtiöt ovat olleet erinomaisen ammattitaitoisia rakennemuutoshankkeiden läpiviennissä. On ikävä toisaalta sanoa, mutta joillakin seuduilla elinkeinopolitiikka ja kehittämisyhtiöt ovat vielä luvattoman huonosti hoidettuja, jatkaa Anssi Paasivirta. Kuntien luottamushenkilöiden pitää katsoa tiukasti peiliin ja arvioida toimintansa. Ei riitä, että luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat innoissaan ja pitävät elinkeinopolitiikka tärkeänä. Nyt tarvitaan toimia. Veijo Ojala muistuttaa kuitenkin, että kuntien kannattaa tarkasti miettiä, missä määrin ne osallistuvat yritysrahoitukseen. Kuntien tehtävä on huolehtia yritysten tarvitsemasta infrastruktuurista ja oman elinkeinopolitiikkansa linjauksista. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat oikea kanava toteuttaa näitä linjauksia. Seutukunnan yleisessä kehittämisessäkin tulee aina muistaa, että ollaan riittävän lähellä yrityksiä. Toimiakseen tehokkaasti kehittämisyhtiöt tarvitsevat resursseja. Avaintoimijaksi nousee usein seudullinen kehittämisyhtiö. Yksinkertaisesti rahaa ja ammattitaitoa, tiivistää Veijo Ojala. Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten pitää myös luottaa valitsemiinsa ammattilaisiin ja antaa heille valtuudet toimia, painottaa Anssi Paasivirta.
UPM:n paperitehtaan portaita kulkee tulevaisuudessa SOK:n palvelukeskuksen väkeä. tettu hakeutumaan eteenpäin. Apua ja tukea uuden työ- tai koulutuspaikan etsimisessä on varmasti ollut tarjolla kaikille. Viime kädessä tulevaisuus on kuitenkin itsestä kiinni. Ihmisen pitää itse pelastaa itsensä, kuvailee Salla Ventonen. Rahoitus ja tilat houkuttelevat UPM kertoi 10.9.2008 sulkevansa paperitehtaansa Kajaanissa. Kaupungista katosi kertaheitolle 565 työpaikkaa. Kolme kuukautta myöhemmin uutisoitiin, että alueelle on syntymässä yli 400 uutta työpaikkaa. Miten se onnistui? Ja onko kaikki nyt hyvin? Susanna Kallama Kuvat Renforssin kuvapankki ja Minna Vähätalo Työtä ja leipää uusin eväin UPM:n tehdasalue sai helmikuussa oman kehittämisestä vastaavan organisaationsa sekä uuden nimen. Yritysalue nimettiin entisen kajaanilaisen monialaisen tehtailijan Herman August Renforsin mukaan Renforsin Rannaksi. Tähän mennessä UPM on solminut sopimuksia tilojen vuokraamisesta kaikkiaan 22 yhtiön kanssa. Jos kaikki sopimukset toteutuvat suunnitellusti, niiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 360 440 henkilöä. Neuvottelut jatkuvat uusien Kajaanin yritysalueesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Antti Toivasen kokemuksen mukaan yritysten kiinnostuksen on herättänyt paitsi mahdollisuus investointitukiin ja muuhun rahoitukseen myös tehdas toimitilana. Alueelle on sijoittumassa muun muassa kivi- ja metallialan yritystoimintaa. Tehtaan vankat rakenteet ja nosturit olivat näille yrityksille tärkeitä perusteita. Yritykset eivät kuitenkaan itsestään löydä hyväänkään toimitilaan. Kainuun Etu on ottanut hieman sellaisen myyntimiehen roolin. Heti kun kuulemme, että joku yritys on vailla toimitiloja tai työvoimaa, otamme yhteyttä. Esimerkiksi SOK palvelukeskuksen sijoittumiseen Kajaaniin vaikutti vahvasti työvoiman saatavuus. Palvelukeskuksen tuleva kasvu rakentuu sen varaan, että alueen oppilaitokset kouluttavat työmarkkinoille lisää osaavaa työvoimaa. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuvat tekniset isännöitsijät taas houkuttelivat helsinkiläisen Kiinteistöhallinta SKH:n perustamaan Kajaaniin osaamiskeskuksen, joka Rakennemuutos on vapauttanut valtavan määrän positiivista energiaa. palvelee pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä. Työ siirtyy tietoverkon välityksellä sinne, missä on tekijöitä. Vaikka tehtaan lakkauttaminen oli erittäin ikävä asia aluetaloudelle ja työpaikkojen menetys on valtava, on tämä prosessi vapauttanut myös valtavan määrän energiaa. Korjaustoimenpiteet ovat lähteneet käyntiin nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Kainuussa ei jäädä tuleen makaamaan. Yhteiskuntavastuu motivoi Kyllä tulevaisuus tosiaan näyttää aika hyvältä, vahvistaa ylempien toimihenkilöiden edustajana rakennemuutosryhmässä ollut Salla Ventonen. Kun uutinen tehtaan lopettamisesta tuli, Kainuussa tartuttiin toimeen ja aloitettiin uuden luominen välittömästi. Kainuun maakuntakuntayhtymä toimi erittäin ripeästi. Rakennemuutosryhmä oli käytännössä koossa jo seuraavana päivänä ja esityksemme alueelle tarvittavista toimista oli valmis kahdessa viikossa, sanoo Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen. Antti Toivanen uskoo, että merkittävin tekijä asioiden onnistumisessa on kainuulaisten vahva yhteistyö ja talkoohenki. Kajaanin kaupunki, UPM, TE-keskus, Finnvera ja Kainuun Etu ovat kaikki tiiviisti mukana. Kaikki toimijat ovat sitoutuneet rakennemuutoksen maailmanennätyksen toteutukseen, ja tulokset alkavat näkyä. Muutosturvaa tehtaan sisällä Terävimmin tehtaan lopettaminen koskee tietenkin työntekijöitä, joilta häviää työpaikka. Shokista toipuminen ottaa aikaa. 14 Muutos Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin ymmärtänyt, että pitää vain mennä eteenpäin. Vastustus ja kapinointi ei tässä tilanteessa auta, sanoo Salla Ventonen. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla uuden etsiminen oli ehkä helpointa ja tällä hetkellä heistä vain muutama on vailla jatkosuunnitelmia. Myös toimihenkilöiden tilanne on hyvä. Vaikeinta on todennäköisesti tehtaan prosessityöntekijöillä, arvelee Salla Ventonen. Henkilöstölle tilanteen on tehnyt helpommaksi aktiivinen tiedottaminen sekä välittömästi käyttöön tullut muutosturva. Tukea on saanut niin koulutukseen kuin yrittäjäksi ryhtymiseen. Työ- ja elinkeinotoimistolla on toimipiste tehtaalla. Meille on pidetty useita koulutustilaisuuksia ja keho- UPM osallistuu Kajaanin tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitamiseen Työstä työhön -ohjelman välityksellä sekä kehittämällä aktiivisesti tehdasaluetta uudeksi yritysalueeksi. Yhtiön taloudellinen satsaus on merkittävä. Rahaa tähän tarkoitukseen on vuoden 2010 loppuun saakka varattu viisi miljoonaa euroa. Maailmanmarkkinoilla toimiva pörssiyhtiö ei todennäköisesti tee tällaista panostusta perusteetta. Uskomme, että tämä on sijoitus tulevaisuuteen. UPM haluaa kantaa yhteiskuntavastuunsa ja toimia hyvän yrityskansalaisen tavoin. Yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan voi pitää sisällään vaatimusta jatkaa toimintaa, joka on menettänyt kannattavuuden edellytykset, sanoo johtaja Pauli Hänninen. Mitä aikaisemmin kannattomasta toiminnasta luovutaan ja mitä nopeammin rakennemuutos otetaan hallintaan, sitä helpompaa siitä toipuminen on. Kun muutos Kajaanissa tuli eteen, suhtautui kaupunki siihen oikealla asenteella. Asiaan oli valmistauduttu ja keskeisillä toimijoilla oli olemassa ajatus, miten mennään eteenpäin. Luulisin, että valtion tukitoimetkin löytyivät helpommin, kun menimme yhteisymmärryksessä eteenpäin. Luottamus luodaan hyvinä aikoina Pauli Hänninen painottaa kuntien ja yritysten avoimen keskusteluyhteyden merkitystä. Luottamukselliset suhteet virkamiesten, luottamushenkilöiden ja yrittäjien sekä yritysjohtajien välille luodaan hyvinä aikoina. Kriisin kohdatessa ei ole hedelmällistä esittää vaatimuksia, jos yhteyttä ei ole aikaisemmin välitetty rakentaa. Minusta hyvät suhteet ja asialliset keskustelut yritysmaailman sekä kaupungin tai kunnan välillä ovat oleellisia seudun menestymiselle. Vastuu tästä on niin yrityksillä kuin virkamiehillä ja luottamushenkilöilläkin. Elinkeinoelämän tarjoamiin tilaisuuksiin ja pohdintoihin kannattaa osallistua. Kokeneen yritysjohtajan mukaan ei olisi haitaksi, vaikka kuntapäättäjillä olisi vielä enemmän yritysmaailman tuntemusta. Pauli Hännisen mukaan kuntien ja yritysten avoin ja luottamuksellinen keskustelu on molempien etu. Ja vastaavasti yritysten pitää ymmärtää kuntien päätöksentekoa. Liike-elämästä tuttu strategia-ajattelu voisi näkyä myös kunta-alalla. On hyvä pohtia erilaisia strategiaoptioita ja pitää rakenteet kimmoisina niin, että tarvittaessa pystytään ketterästi reagoimaan muutokseen, miettii Pauli Hänninen. Muutos 15
1 Elinkeinopolitiikan moottorit 2 3 Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen. Palveluksessanne omalla seudulla 4 5 7 8 2. Rovaniemen Kehitys Oy 3. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 9 12 11 10 13 14 15 18 22 17 16 19 21 20 24 23 25 26 29 32 35 34 40 Pidetään yhteyttä! 1. Elinkeinoyhtiö Inlike Oy 6 28 27 30 31 33 36 37 38 39 41 16. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 29. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 17. Ääneseudun Kehitys Oy 30. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 4. Oulunseutu Yrityspalvelut 18. Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy 5. Raahen seudun yrityspalvelut 19. Sisä-Savon seutuyhtymä 32. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 6. Kainuun Etu Oy 20. Kehittämisyhtiö Keulink Oy 33. Kehittämiskeskus Häme Oy 7. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 21. Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oty 34. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 22. Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä 35. Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus 23. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy 36. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 24. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI 37. Ekes-Yrityspalvelut 12. CONCORDIA Oy Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus 25. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 38. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum 13. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK 26. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy 14. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 27. Jämsek Oy 39. Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö 15. Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus liikelaitos 28. Savonlinnan seudun kuntayhtymä/ Yrityspalvelut 8. Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy 9. Ylä-Savon Kehitys Oy 10. Kehittämisyhtiö Witas Oy 11. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES www.sekes.fi 31. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 40. Yrityssalo Oy 41. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy