(Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai kokemuksia teillä mahdollisesti on elämänkatsomustiedosta? millainen etiikka- ja katsomusopetus olisi mielestänne tarpeen nykykoulussa ja tulevaisuudessa?
Elämänkatsomustiedosta: Elämänkatsomustiedon kiinnostavimpia piirteitä on sen avoimuus: ei ole mitään tieteenalaa tai pitkää oppiaineperinnettä, joka sanelisi, mitä et:n pitää olla ja mitä siinä pitää opettaa. Ainoastaan opetussuunnitelma antaa puitteita opetukselle. Opettajalla on varsin paljon mahdollisuuksia tukeutua omiin erityisiin vahvuuksiinsa ja painottaa opetustaan niiden mukaisesti. Parhaimmillaan et:ssa on helppo toteuttaa yhteisöllisen oppimisen, dialogiopetuksen, tutkivan oppimisen sekä oppilas- ja ongelmalähtöisen pedagogiikan piirteitä mutta pahimmillaan opettajan taakkana on suuri työ materiaalien valmistelussa, koska valmiita opetusmateriaaleja ei ole tarjolla kovin paljon. Opettajalla on mahdollisuus kehittää oma yksilöllinen näkemyksensä et:sta ja oma persoonallinen tapansa opettaa sitä tätä kannattaa käyttää keinona vahvistaa työtään (omat vahvuusalueensa voi ottaa käyttöön opetuksessa).
Elämänkatsomustieto kasvattajana OPS 2004: Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tämä edellyttää esim. (J. Kotkavirta: Mitä et voisi olla?): itsetuntemusta ja kykyä tiedostaa omia haluja ja toiveita itsemääräämistä eli kykyä vaikuttaa omiin haluihin ja toiveisiin ja toimia niiden mukaisesti kykyä arvioida omaa toimintaa minuutta laajemmasta näkökulmasta: toisten näkökulmasta, yhteiskunnallisesti, globaalisti, ekologisesti kykyä luottaa sekä itseen että toisiin kykyä nauttia elämästä, kokea tyydytystä, onnea tervettä suhdetta omaan ruumiillisuuteen ja kykyä ylläpitää terveyttä kykyä sitoutua arvokkaana ja oikeana pitämiinsä asioihin sekä niiden edistämiseen käytännössä kykyä hahmottaa elämää jatkuvana ja suhteellisen johdonmukaisena, merkityksellisenä kokonaisuutena kykyä löytää elämälle sellaisia arvoja, ihanteita sekä periaatteita, jotka tuovat elämään johdonmukaisuutta ja syvyyttä on hyvä muistaa, että opetuksen perustana ovat aina tavoitteet sisällöt ovat keinoja, joilla niitä tavoitellaan oman opetusnäkemyksen kannalta kannattaa erotella miniminormit ja ihannenormit omaan opetukseensa kohdistamissaan odotuksissa miniminormit: ne arvot ja tavoitteet, jotka vähintään opetuksessani pitää toteutua, jotta se on riittävän hyvää ihannenormit: ideaalikuva siitä, mitä opetus parhaassa tapauksessa on ja saa aikaan ihanteita ei kukaan opettaja voi täysin tavoittaa, mutta niitä on silti hyvä olla olemassa kaukaisena päämääränä kannattaa ajatella, että riittävän hyvä opetus on hieno saavutus
Perusasteen (etenkin 1 5) sisältöjen aihepiirit (ops): Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu lähisuhteet, toisten kanssa oleminen, vastuullisuus, ystävyys, reiluus, luottamus, oikea toiminta, sitoutuminen eettisiin periaatteisiin Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti minuus, ruumiillisuus, terveys, yksilöllisyys, yksilön ainutkertaisuus, elämänkaari- ja kulku, suomalaisuus, erilaisuus ja suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, kulttuuriperinteet, eurooppalaisuus, maailmankansalaisuus, erilaiset katsomukset Yhteisö ja ihmisoikeudet lähipiiri, perhe, kouluyhteisö, sääntöjen ja sopimusten merkitys, kultainen sääntö, lasten oikeudet, yksilön oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa, ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, globaali oikeudenmukaisuus, eettiset ongelmat ja omat valinnat Ihminen ja luonto luonto ihmisen ympäristönä sekä yksilölle välittömästi (luonnonilmiöt, lähellä olevat paikat, puut, puistot, eläimet, järvet jne.) että ihmiskunnalle laajassa mittakaavassa (luonto ekologisena toimintaympäristönämme sekä luonto kaikkeutena), arvostava suhtautuminen luontoa kohtaan, luonnonsuojelun merkityksen ymmärtäminen, kestävän kehityksen periaate, erilaiset luontoa ja kosmosta koskevat katsomukset kutakin aihepiiriä on mielekästä jäsentää edeten lapsen lähipiirin ja elämismaailman sisemmistä kehistä, läsnäolevasta ja konkreettisesta kohti yleisempää ja abstraktimpaa
ET-opetuksen hyviä mahdollisuuksia koulussa - sisältöjen laaja-alaisuus materiaalin moninaisuus o kannattaa etsiä materiaaleja ennakkoluulottomasti; et:n opetukseen sopivissa materiaaleissa harvoin lukee etmateriaalia ne pitää osata tunnistaa aihealueiden perusteella (eettisen kasvatuksen, kulttuuri-, ympäristö-, yhteiskunta-, kuluttaja-, kansainvälisyys-, monikulttuurisuus-, ihmisoikeus- jne. -kasvatuksen aineistot sopivat kaikki hyvin et:n opetussuunnitelmaan) - opetuksen integroitavuus muiden oppiaineiden sisältöjen tarkastelu et:ssa sekä opetuksen yhteistoteutus o kaikista koulun oppiaineista et:a on kaikkein helpoin integroida ja lähentää muiden oppiaineiden opetukseen - opetuksen yleistavoitteisuus läpäisevien aihekokonaisuuksien läheisyys o kaikista oppiaineista et:oon saa luontevimmin liitetyksi lähes mitä tahansa koulun yhteisiä aihekokonaisuuksia - ajankohtaisuuksien hyödyntäminen tosielämän tapahtumien noteeraaminen o uutiset, lehdet, media ja ajankohtaisuudet, koulun teemaja juhlapäivät, kunnan tapahtumat, museot, jne. Myös oppilaita ahdistavien ajankohtaisten tapahtumien käsittely luontevasti on mahdollista et:ssa - vierailijoiden ja vierailujen hyödyntäminen koulun avaaminen maailmaan o monet kansalaisjärjestöt, yhdistykset (luonto, harrastustoiminta, vaikuttaminen), erityisjärjestöt (nuorisotyö, maahanmuuttajatyö, vähemmistötyö) ja katsomuskunnat lähettävät edustajiaan kouluun; toisaalta vierailut kulttuurikohteissa, luontokohteissa, museoissa, elokuvissa jne.