Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Taustaa Varhaisen ja erityisen tuen tunnistamisessa, lapsen yksilöllisen suunnitelman laatimisessa ja erityispäivähoidon palveluiden järjestämisessä on jo 1980 luvulta saakka saatu hyviä kokemuksia täydentää päivähoitohenkilöstön osaamista vahvistamalla kasvatustiimejä erityislastentarhanopettajan osaamisella. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi ja erityispäivähoidon palveluiden suunnittelemiseksi on kuntiin palkattu erilaisilla toimenkuvilla erityislastentarhanopettajan koulutuksen saaneita erityislastentarhanopettajia. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan vielä vuonna 2007 Keski-Suomessakaan ollut erityislastentarhanopettajaa. Toisaalta halukkuutta lisätä henkilöstön määrää ei kaikissa varsinkaan pienissä kunnissa ilmeisesti ollut ja toisaalta pula pätevistä koulutetuista erityislastentarhanopettajista vaikeutti avointen tointen täyttämistä. Erityislastentarhanopettajien määrän kartoitus Keski-Suomessa Vuoden 2007 lopulla VARKEn toimesta tehdyn kartoituksen mukaan Keski-Suomen viidessätoista kunnassa työskenteli yhteensä 66 erityislastentarhanopettajaa eri tehtävissä. Yhdessä kunnassa ostettiin palveluta neljän kunnan kanssa yhdessä yksityiseltä erityisopettajalta. Seitsemässä kunnassa ei ollut erityislastentarhanopettajaa lainkaan. Kahdeksan kuntaa ilmoitti halukkuutensa palkata tai ostaa erityislastentarhanopettajan palveluita tai lisätä erityislastentarhanopettajien määrää. Tehdyssä kartoituksessa ei kuitenkaan saatu kaikista kunnista vastauksia joten työssä olevien erityislastentarhanopettajien määrä ja vajaus jäi hieman epäselväksi. Vuonna 2009 erityislastentarhanopettajien määrä on kasvanut, koska monet kunnat ovat perustaneet uusia vakansseja tai muuttaneet lastentarhanopettajan toimia erityislastentarhanopettajan toimiksi. Lukumäärää ai myöskään enää voi verrata 2007 tehtyyn kartoitukseen, koska kuntien määrä on vähentynyt kuntien yhdistymisen takia. Lakimuutoksen velvoite 1.1.2007 voimaan tulleen päivähoitolain (PhL 272/2005 9 ) muutoksen mukaan kunnassa tulisi olla päivähoitohenkilöstön käytettävissä lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 9 :n mukaisesti määräytyvän kelpoisuuden omaavan erityislastentarhanopettajan palveluja. Lain muutoksella on tavoitteena taata lasten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus erityiseen tukeen ja vahvistaa ja lisätä henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista tunnistaa ja järjestää varhaisia ja erityisiä tukitoimia päivähoidossa olevien lasten ja perheiden tukemiseksi ja auttamiseksi. Kuntayhteistyötä Kosken kanssa Joissakin pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on jo vuosia ollut halukkuutta perustaa oma erityislastentarhanopettajan toimi ja siten varmistaa lapsen ja perheen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus varhaiseen ja erityiseen tukeen ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Kunnissa on myös keskusteltu yhteisen erityislastentarhanopettajan vakanssin perustamisesta, mutta kuitenkaan halukkuutta hallinnointiin ei kuitenkaan kunnissa ollut. Uuden lain tultua voimaan halukkuus yhteistyöhön vahvistui ja VARKEn tuella ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia yhteisen konsultoivan erityisopettajan saamiseksi. Samaan aikaan myös Keski-Suomen
sosiaalialan osaamiskeskus ilmaisi halukkuutensa ja toimia konsultoivan erityisopettajan hallinnoijana. Vuoden 2008 aikana asian tiimoilta järjestettiin useita neuvotteluja ja kuntien halukkuutta tiedusteltiin Koskelta ostettavien palveluiden hankkimisesta. Neuvottelujen tuloksena saatiin aikaan kuuden kunnan yhteinen sopimus, jonka mukaan kunnat ostavat Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta nämä palvelut siten että kunnat maksavat toiminnasta aiheutuvat kulut suhteessa käyttämäänsä palveluun määrään. Sopijakunnat olivat Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kinnula ja Kannonkoski. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluiden toteuttaminen Tehdyn sopimuksen mukaisesti sopimuksella voitiin varmistaa erityislastentarhanopettajan palveluiden säännöllinen saatavuus, jotta lasten välinen tasa-arvo ja yhdenmukaisuus erityiseen tukeen toteutuisi. Kuntien yhteinen erityislastentarhanopettaja vahvistaa ja lisää erityisasiantuntemuksellaan erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen kehittämisessä ja lasten tuen tarpeisiin järjestämisessä tarvittavaa osaamista. Erityislastentarhanopettaja osallistuu myös henkilöstön osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen varhaiserityiskasvatuksen toteuttamiseksi. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja toimii yhteistyössä päivähoidon henkilöstön kanssa palveluista sopineissa edellä mainittujen kuntien päivähoidossa. Palvelun tarkoituksena on yhteistyössä henkilöstön kanssa havaita, ennaltaehkäistä ja hoitaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia. Työn keskeinen sisältö on yhteistyössä suunnitella ja järjestää lapsen tarvitsemat tukitoimet. Tehtävään sisältyy henkilöstön konsultaatioita eli yhteistä pohdintaa sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Erityislastentarhanopettaja osallistuu lakisääteisen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman (varhaiskasvatussuunnitelmassa etenkin erityisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen) laatimiseen yhteistyössä lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Erityislastentarhanopettaja on mukana kuntien erityispäivähoitoa ja varhaiserityiskasvatusta koskevissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa suunnitellaan ja kehitetään erityispäivähoitoa ja siihen liittyviä lasten ja perheiden palveluja. Tarvittaessa hän on myös muissa yhteistyöelimissä ja vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Tehtävänä on mukana lisäksi seudullisen ja alueellisen varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen niin tilaajakuntien kuin koko maakunnankin tasolla. Toimintatapoina ovat mm. - jalkautunut, suora henkilöstön ohjaus ja konsultaatio - kuntien työntekijän työparina toimiminen - osallistuminen asiakastapaamisiin / kotikäynteihin / neuvotteluihin - puhelinkonsultaatio - asiakirjoihin tutustuminen osana konsultaatiota - erityisestä harkinnasta yksilö ja/tai pienryhmätyöskentely lasten kanssa (kartoitus, kuntoutus, henkilöstön työn ohjaaminen mallittamalla) - pedagogisen toiminnan suunnittelu yhdessä henkilöstön kanssa - kirjalliset yhteenvedot, lausunnot - varhaiserityiskasvatukseen liittyvän koulutuksen järjestäminen tarvittaessa yhdessä yhteistyökumppanikuntien ja muiden alueella toimivien organisaatioiden kanssa - uusimpaan tutkimukseen ja hyviksi todettuihin käytänteisiin ja toimintamalleihin perustuva kehittämistyö Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastaa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön rekrytoinnista. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelun tuottamiseen
osoitetaan yksi kokoaikainen henkilö. Erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksena on lain (272/2005) 9 :n mukainen erityislastentarhanopettajan kelpoisuus, alan täydennyskoulutusta ja monipuolinen kokemus varhaiskasvatustyöstä ja erityispäivähoidosta. Toiminnan organisointi, tilat ja toimintavarustus Sopimuskuntien erityislastentarhanopettajan konsultaatioon liittyvää yhteistyötä ohjaa ja koordinoi jokaisen sopimuskunnan päivähoidosta vastaavien viranhaltijoiden edustajista ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajasta koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on mukana myös Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön edustaja ja tarvittaessa muita kuntien toimijoita ja kutsuttaessa asiantuntijoita. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Jokainen kunta huolehtii varajäsenen nimittämisestä ohjausryhmään. Sopimuksen mukaan kunnat sopivat etukäteen, miten erityislastentarhanopettajan palveluja käytetään. Erityislastentarhanopettaja käy kunnissa säännöllisesti etukäteen sovittuina päivinä. Kunnat voivat keskenään sopien muuttaa palvelun käyttöä. Kerran viikossa erityislastentarhanopettajalla on ns. toimistopäivä. Ohjausryhmä vastaa toiminnan arvioinnista. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja raportoi toiminnastaan kirjallisesti erikseen sovitulla tavalla. Konsultoivan erityislastentarhanopettaja-palvelun käynnistyminen Pohjoisen Keski-Suomen konsultoiva erityislastentarhanopettaja palvelu käynnistyi tammikuussa 2009. Palvelu käsittää sopimuskuntien päivähoidon henkilöstön konsultoinnin varhaiserityiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Erityislastentarhanopettaja osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman ja päivähoitolain ja esiopetuksen perusteiden mukaisen lakisääteisen hoito-, toiminta- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen yhteistyössä lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Lisäksi hän on mukana tarvittaessa kuntien erityispäivähoitoa koskevissa moniammatillisissa työryhmissä koskien lasten ja perheiden erityisen tuen tarvetta sekä erityispäivähoitoa kehittävissä työryhmissä. Tehtävänä on lisäksi seudullisen ja alueellisen varhaiserityiskasvatuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen sopimuskunnissa ja yhteistyö Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kanssa. VARKE on ollut koordinoimassa hankkeen käynnistymistä ja on ollut kiinteässä yhteistyössä tehtävän sisällöllisessä kehittämisessä osana alueen muuta kehittämistä. Valmisteluvaiheessa VARKE kartoitti kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muualta Suomesta. Asian valmistelussa erityisesti Porin seudun vastaavan hankkeen kokemuksista oli suuri hyöty.
Kokemuksia kentältä Konsultoivana erityisopettajana varhaiskasvatuksessa * Aloitin kuuden kunnan (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi) konsultoivana erityislastentarhanopettajana tammikuun alussa. Työ on ollut erittäin mielenkiintoista ja haasteellista johtuen pitkistä välimatkoista ja kuntien erilaisesta toimintakulttuurista. Kahdessa suurimmassa kunnassa, Karstulassa ja Saarijärvellä käyn neljä kertaa kuukaudessa. Kannonkoskella, Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä käyn kaksi kertaa kuukaudessa. Toimistoni sijaitsee Karstulassa ja toimistotöihin on varattu 4-5 päivää kuukaudessa. * Konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluista tiedotettiin keväällä kolmessa paikallislehdessä, Viispiikkisessä, Kotiseudun Sanomissa ja Sampossa sekä kuntien nettisivuilla. Olen osallistunut kuntien erilaisiin työryhmiin, vanhempainiltoihin ja perhepäivähoitajien palavereihin. Lisäksi olen tehnyt kotikäyntejä ja konsultoinut puhelimessa sekä tehnyt lasten kanssa yksilö- ja ryhmäohjauksia. Olen lisäksi osallistunut VARKE:n järjestämiin koulutuksiin. Tällä hetkellä olen Kasvatuskumppanuuskouluttaja-koulutuksessa ja tavoitteena on peruskurssin järjestäminen maakunnassa yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi on ollut antoisa ja olen onnellinen, että pääsin mukaan VARKE:n koordinoimaan ja yhteistyössä Kosken kanssa toteuttamaan pilottihankkeeseen. VARKE on ollut myös taustatuki ja työyhteisö.
Yhteenveto ja johtopäätökset Pilotista saatujen tulosten mukaan konsultoivan erityisopettajantuki ja apu varhaiskasvattajille on otettu hyvin vastaa kunnissa. Ongelmaksi kuitenkin saattaa tulevaisuudessa muodostua palvelun riittävyys kuuden kunnan tarpeisiin. Pilotoinnilla on voitu vastata usean kunnan lakisääteisen erityispalvelun järjestämiseen, koska palvelun toteuttaminen muuten oli osoittautunut pulmalliseksi. Kosken tuki erityisopettajapalvelun tuottajana oli ratkaiseva askel toiminnan käynnistämisessä. Kunnat ovat olleet Kosken hallinnoiman hankkeen järjestelyihin ja toteutustapaan erittäin tyytyväisiä.