KUNTATALOUS JA KAUPUNKIKONSERNI Työryhmän työskentelyn tilanne 21.5.2014 Inkeri Tiitinen, pj
TYÖRYHMÄN TILANNE: Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja kokoontuu seuraavaksi pe 23.4.2014. Porin kuntaliitosselvityksiä on hyödynnetty ja konsultti on toimittanut vastaavaa aineistoa Keski- Satakunnan kunnista. Päivitetty väliraportin vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 keskeneräisten talousarviotietojen luvut ( tp 2013 valmis ja ta 2014 kv hyväksymä ta). Päivitetty valtionosuudet viimeisimmän tiedon mukaiseksi. Koottu tietoja riskeistä ja tasapainottamistarpeista.
SEURAAVA VAIHE: Skenaariotarkastelu pyydetty konsultilta. Kustannusrakenteen analysointi. Riskien toteutumisen tarkastelu. Taloudenhoidon periaatteista ehdotus. Muiden työryhmien raporttien läpikäyminen. Volyymihyötyjen ja synergiaetujen tarkastelu. Konsernirakenteen erot ja yhdenmukaisuudet ja niiden vaikutus taloudenhoitoon. Kuntalakiuudistuksen ja sote-uudistuksen tarkastelu
TÄHÄN MENNESSÄ SELVILLÄ Väliraportissa jo oli näkyvissä kriisiytymisen uhka. Kuntatalouden tilanne heikkenee edelleen sosiaali-ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntyessä ja rahoituksen supistuessa. Pakko löytää synergiaetuja liitoksessa ja lisätä työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Kunnat eivät selviä sen paremmin yksinäänkään. Yritystoimintaa ja työpaikkoja tarvitaan lisää alueelle. Ikärakenteen muutos vaikuttaa väkimäärään, alueen vetovoimaisuuden parantamiseen
21.5.2014 Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmä 2014 5 Väliraportointi työvaliokunnalle ja ohjausryhmälle 21.5.2014 KESKI-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS sotetyöryhmä
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEHOKKAAN TOIMINNAN TAVOITTEET 1. Laadukas palvelukokonaisuus 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 3. Peruspalveluiden vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus 4. Kuntalaisten osallistaminen ja asiakasohjautuvuus 5. Kotiin annettavat palvelut 6. Monituottajamalli palvelutuotannossa 7. Yhteistyön lisääminen 8. Kustannusvertailu 9. Kehittäminen arviointitiedon pohjalta tiedolla johtaminen - innovaatiot 10. Moniosaaminen ja henkilöstön yhteiskäyttö 21.5.2014 6 KESKI-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS sote-työryhmä
Kaikille suunnatut ennaltaehkäisevät palvelut Laadukkaat peruspalvelut terveydenhuollossa Tiivis yhteistyö sosiaalipalveluihin Perheoikeudelliset palvelut Yhteistyö vapaaehtoisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Vauvakahvila, perhesähly, tempaukset "koko kylä kasvattaa" 21.5.2014 Pienen huolen palvelut Pienen huolen aktiivinen hoitaminen Perhekeskus, palveluohjaaja, ryhmätoiminnat ja eri asiantuntijoiden entistä aktiivisempi rooli varhaisessa vaiheessa Vähene-vä palveluntarve Ison huolen palvelut Kotiin annettaviin palveluihin panostaminen Lastensuojelun palvelut 7 KESKI-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS sote-työryhmä
YHDISTYMISEN ETUJA JA HAITTOJA Etuja ja mahdollisuuksia Uhkia ja haittoja Kyky tuottaa peruspalvelut ja osa erityispalveluista Vahvempi tilaaja- ja tuottaja Kustannustehokkuus kasvaa Asiantuntijuus syvenee erikoistumisen mahdollisuudet Sote-yhtenäisyys toteutuu Hyvät toimintamallit käyttöön Palvelut yhdenmukaisia Henkilöstön rekrytointi ja yhteiskäyttö helpottuu Palveluiden keskittyminen ja kapea-alaistuminen Palvelujen jäykistyminen Palvelupolkujen monimuotoistuminen Palveluohjauksen tarve kasvaa Byrokratian lisääntyminen Vaikuttamismahdollisuuksien etääntyminen Palveluodotuksiin ei pystytä vastaamaan KESKI-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS sotetyöryhmä 8 21.5.2014
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Henkilöstövoimavarat -työryhmä Työskentely: Kokoukset 5.3., 10.4. ja 4.6. loppuraporti Henkilöstövisio: Uusi kunta on vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia hyvällä esimiestyöllä. Henkilöstöpolitiikassa keskeistä on henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja toimiminen omaa työtä tukevan tiimin jäsenenä.
SIIRTYMÄVAIHEEN YHTEISET TOIMINTAPERIAATTEET Viiden kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistämispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstöhakuun. Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymävaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamiseen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2015 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kunnan strategiatyötä. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen lähtökohtana on se, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta johdu. Siirtymisaikana selvitetään, miten toimitaan tapauksissa, jossa työsopimuksiin on kirjattu työn suorituspaikaksi vain työpiste. Tarpeen mukaan henkilöstön kanssa neuvotellaan sijoituspaikasta tapauskohtaisesti. Henkilöstön sijoittamisessa kohdistuu muutospaineita ensisijaisesti johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön, jolloin tehtävät ja työtehtävän sijainti saattavat muuttua. Uuden kunnan henkilöstöhallinnossa on tärkeä kuulla erityisesti niitä työntekijöitä, joiden tehtävä muuttuu ja sen vuoksi heiltä kerätään tietoa heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin työntekijöitä ryhdytään sijoittamaan uuteen organisaatioon.
Henkilöstön asema uudessa kunnassa HENKILÖSTÖOHJELMA JA PALVELUSSUHDETURVA Henkilöstön asemaa vuoden 2015 aikana täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki viisi kuntaa. SIIRTYMÄVAIHEEN YHTEISET TOIMINTAPERIAATTEET Viiden kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistämispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstöhakuun. Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymävaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin. HENKILÖSTÖN MUUTOSTUKI JA HENKILÖSTÖOHJELMA Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamiseen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2015 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kunnan strategiatyötä
Henkilöstön eläköityminen
Kunnanvirastojen henkilöstö Toimipaikkojen henkilöstö
TEKNISET PALVELUT 2-vaiheen väliraportti, 21.5.2014
Palveluiden järjestäminen, periaatteet ja kysymykset -teknisten palveluiden hallinto keskitetään -sähköisen asioinnin kehittäminen, ITjärjestelmien yhteensovittaminen -riittävät lähipäivät -palveluiden tuotanto pääosin nykyisissä toimipisteissä -toimitilojen tarpeen arviointi, miten hallintokunnat sijoittuvat?
ORGANISAATIO -hallintoyksikkö -rakennuttamisyksikkö -toimitilayksikkö -tie- ja ympäristörakentaminen -siivous ja ruokahuolto -vesihuoltolaitos -ympäristötoimi
TUOTTAVUUS JA LAATU -alkuvaiheessa ei säästöjä, vaatii toiminnan vakiintumisen -henkilöstön osaamisen keskittyminen parantaa laatua -henkilöstön eläköityminen, mahdollisuus muutokseen -palveluiden tuottaminen, oma tuotanto/alihankinta sopivassa suhteessa -kiinteistömassan arviointi, mitkä tarvitaan, korjausvelan hallinta?
KESKI-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS VARHAISKASVATUS-, OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Työvaliokunta ja ohjausryhmä 21.5.2014
Käsitelty: nykytilan johtopäätökset sivistyspalveluiden tavoitteet uudessa kunnassa sivistyspalveluiden toimintaa ohjaavat periaatteet uudessa kunnassa vapaa-aikapalveluiden organisointi varhaiskasvatuspalveluiden organisointi opetuspalveluiden (perusopetus, lukio, kansalaisopisto) organisointi muistio hyväksymättä
Käsittelemättä: johtamisjärjestelmä (22.5.) uuden kunnan etuja ja haittoja voidaanko haasteisiin vastata ja tavoitteet toteuttaa nykyistä toimintatapaa paremmin kuntarakennemuutoksella loppuraportti (4.6.)
Työryhmän työskentelyn haasteita epätietoisuus tulevista valtakunnallisista linjauksista varhaiskasvatuslaki, toisen asteen ja vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä ja koulutuksen järjestäjäverkko, oppivelvollisuuden pidentäminen työryhmän jäsenten motivaatio osallistuminen, innostus erilaiset taloudelliset lähtökohdat tarve ja valmius muutoksiin uuden kunnan palvelurakenteissa palveluverkon haasteet laadun, toiminnallisuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen aluemallin kehittäminen (2 aluetta) toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen tavoitteena kattava keskitetty päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien verkosto (ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan suunnitelmallisesti) alakouluverkon muodostaminen niin, että kriteerinä toimii koulujen kustannusten kansallinen keskiarvo nykyinen yläkouluverkko/yhtenäiskoulu pääosin toimiva uuden kunnan yläkouluverkoksi II asteen koulutuksen työryhmä jättää jatkosuunnitteluun (valtakunnalliset linjaukset); suunnittelussa huomioitava: aineenopetus, saavutettavuus, yhteistyö naapurikuntien kanssa uudessa kunnassa on kansalaisopisto uusi kunta valmis myös seutukunnallisesti tai maakunnallisesti hallinnoituun kansalaisopistoon vapaa-aikapalveluiden painopisteen siirtyminen uudessa kunnassa hyvinvointiin, elämänhallintaan, ennaltaehkäisemiseen perinteisten palvelujen ohella seudullisen yhteistyön merkitys kuntarakenteiden muutoksissakin
Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - työryhmä Marja Vaitomaa työryhmän puheenjohtaja Ari Reunanen työryhmän sihteeri
Raportin sisältö Lyhyt nykytilan kuvaus kaikista kunnista Yleiset työryhmän lähtökohdat Poliittinen järjestelmä + kuntalaisten osallistuminen Johtamisjärjestelmä Malpe Strategia
STRATEGIA Uuden kunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja kehittyvä. Tämä takaa uudelle kunnalle kestävän talouden peruskiven. Elinvoiman, viihtyisyyden ja lähipalveluiden säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa on uuden kunnan leimallinen ominaispiirre. Uusi kunta osallistaa asukkaat yhteisölliseen päätöksentekoon ja takaa heille mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun.
Keskeisimmät kohdat Perustetaan kokonaan uusi kunta Kuntakeskusten kehittäminen ja paikallisten olosuhteiden huomioiminen uuden kunnan sisällä keskiössä Ei pormesterimallia päätoimiseen kh:n puheenjohtajuuteen suhtaudutaan positiivisesti Työryhmä ei ehdota tiettyjä lähivaikuttamisen muotoja käyttöönotettavaksi sen sijaan tulisi käyttää monipuolisesti eri mahdollisuuksia ja resurssoida ne riittävästi Ei tilaaja-tuottaja mallia, palvelut tuotettava tarkoituksenmukaisella tavalla Elinkaarimalli tulee jatko selvittää Henkilöstö tulee ottaa tiiviisti mukaan kunnan kehittämiseen ja vastuunkantoa laajentaa