Hyvä arki kasvaa kulttuurista Hämeenlinnan kaupungin KULTTUURISTRATEGIA 2012
1 Sisällysluettelo 1. Aluksi 2 2. Kulttuurin toiminta-ajatus 3 3. Kulttuurin arvot 4 3.1. Yhdenvertaisuus 5 3.2. Yhteisöllisyys 5 3.3. Paikallisuus 5 3.4. Uuden luominen ja uteliaisuus 5 4. Kulttuurin visio 2012 6 5. Kulttuurin strategiset päämäärät 6 5.1. Tunnettavuus 7 5.2. Verkostoituminen 7 5.3. Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys 8 5.4. Vaikuttavuus 8 5.5. Innovatiivisuus 8 5.6. Monikulttuurisuus 8 6. Toimintaympäristön muutokset 9 6.1. Kulttuuriset vaikutukset 9 6.2. Taloudelliset vaikutukset 10 6.3. Sosiaaliset vaikutukset 10 6.4. Ekologiset vaikutukset 10 7. Kulttuurin menestystekijät 10 7.1. Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma 11 7.2. Osaaminen ja oppiminen 11 7.3. Prosessit ja rakenteet 12 7.4. Resurssit ja talous 13 8. Seuranta ja arviointi 13 9. Strategian toimenpide-ehdotukset 15 10. Lähdeluettelo 20 Kannen taitto: viestintäsihteeri Tuula Mäkinen Kannen kuvat: Jyri Lautanen, Jussi Myllyniemi, Ville Santalahti
2 1. Aluksi Paljon järkeä me tarvitsemme, mutta myös pisaran hulluutta elääksemme huomiseen ja huomisen yli Lassi Nummi Kulttuuri kuuluu olennaisena osana Hämeenlinnan kaupungin toimintaan. Se on läsnä kaikkialla; kaupungin strategiassakin se on mainittu monta kertaa. Kulttuuri halutaan nähdä tässä suunnitelmassa laaja-alaisesti niin, että se voidaan liittää ihmisten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin sekä sen jalostamiseen unohtamatta rakennettua ympäristöä ja luontoa. Kulttuuri on osa ihmisten arkea ja juhlaa, ja se auttaa meitä rikkaampaan ja parempaan elämään. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa kulttuuri on saanut lisää painoa alueiden kehittämisen voimavarana. Selvitysten mukaan kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja alueellisten kehityssuuntien välillä vallitsee monimutkainen vuorovaikutussuhde. Voidaan sanoa, että kulttuuri on tärkeä kehityksen eteenpäin viejä ja sille on annettava lisää painoarvoa. Hämeenlinna on viihtyisä ja luonnonläheinen kaupunki. Sen järvet, hoidetut puistot ja historialliset rakennukset antavat leimansa kaupungin kulttuurimaisemalle. Hämeenlinna on maailmanlaajuisesti tunnettu Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kulttuurista on viime vuosina tullut entistä tärkeämpi osa kaupunkilaisten arkipäivää. Tässä muutoksessa jotkut ovat pelänneet taiteen itseisarvon kärsivän ja kulttuurin joutuvan vieraiden arvojen armoille. Pelko lienee kuitenkin turha. Kun kulttuuri integroituu entistä monisäikeisemmin kaupungin toimintaan, syntyy samalla uudenlaista kysyntää ja arvostusta. Hämeenlinnan kulttuurissa on jo pitkään panostettu voimakkaasti lastenkulttuuriin. Verkatehtaan alueella toimiva Arx-talo tarjoaa monenlaisia työpajoja, taidenäyttelyitä, teatteria ja taiteen perusopetusta lapsille. Verkatehtaan alueesta on muodostumassa yksi Euroopan suurimmista vanhaan tehdasmiljööseen rakennettavista kulttuuri- ja kongressikeskuksista. Alueella toimivat jo taidemuseo, kaupunginteatterin Verstas-näyttämö ja Kulttuuritukku, joka on tarkoitettu erilaisten tapahtumien ja konserttien järjestämiseen. Suunnitelmat kaupunginteatterin päänäyttämön siirrosta Kulttuuritukkuun ovat valmistumassa. Juuri avattu Verkatehtaan alueen ykkösvaihe musiikki- ja kongressisaleineen, erilaisine kokous-, näyttely- ja klubitiloineen sekä ravintoloineen ja elokuvateattereineen pitää huolen siitä, että keskus elää läpi vuorokauden. Myös Vanajaveden opisto ja Sibelius-opisto saavat Verkatehtaan alueelta toimitilat. Kulttuurin ja matkailun ydinalueita ovat myös Aulanko, Kansallinen kaupunkipuisto ja Linnanniemi. Linnanniemeltä löytyvät keskiaikainen Hämeen linna, Historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Linnanpuisto tarjoaa monelle kesätapahtumalle hienon ympäristön. Myös pääkirjasto sijaitsee aivan Linnanpuiston välittömässä läheisyydessä.
3 Kun kaupungin budjetissa päätetään niukoista taloudellisista voimavaroista ja laitetaan palveluja tärkeysjärjestykseen, kulttuuri saatetaan nähdä pelkästään menoeränä. Nykyiset kasvuteoriat painottavat kuitenkin henkisten voimavarojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä. Tässä ajattelussa kulttuuri muuttuukin kuluerästä merkittäväksi tuotannontekijäksi. Tekeillä olevan vapaa-aikapalvelujen tasa-arvoselvityksen mukaan 85 % kaupunkilaisista pitää kaupungin kulttuuripalveluja riittävinä. Kun vielä onnistumme luomaan Hämeenlinnaan entistä myönteisemmän kulttuuri-ilmapiirin, kaupunki on kokonsa puolesta ihanteellinen paikka taiteelle ja taiteilijoille. Taiteen saavutettavuus, näkyvyys ja merkittävyys sekä eri taiteenalojen välinen vuorovaikutus toteutuvat Hämeenlinnassa ihanteellisesti. Nyt laadittava kulttuuristrategia on tiettävästi ensimmäinen yhteinen strategia kaupungissa vaikuttaville eri kulttuuritoimijoille organisaatioista riippumatta. Strategiassa tukeudutaan palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen osalta meneillään oleviin selvityksiin. Mikäli mahdollisesti syntyvässä uudessa kunnassa on käytössä samat resurssit kulttuuripalvelujen tuottamiseen kuin nykyisten kuntien yhteenlasketut voimavarat, pystytään kulttuurin palvelutaso säilyttämään lähes ennallaan. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot mm. seuraavilta tahoilta: Verkatehdas Oy:ltä, Hämeenlinnan Kaupungin Teatterilta, Vanaveden opistolta, Sibelius-opistolta, Museovirastolta/Linna-yksikkö, Hämeen taidetoimikunnalta ja Hämeen liitolta. Lisäksi eri taide- ja kulttuurijärjestöille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteensä strategiasta. Strategialuonnos on ollut esillä kulttuurifoorumissa, jossa yksittäiset kaupunkilaiset ja kulttuurin eri toimijat ovat saaneet äänensä kuuluviin. Strategia on ollut luettavissa myös kaupungin internet-sivuilla. 2. Kulttuurin toiminta-ajatus On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta vain matka, ei päämäärä. Ursula K. Leguin Kaupungin kulttuurilaitosten hallinnollinen asema on muuttunut parin viime vuosikymmenen aikana monta kertaa. Vuoteen 1988 asti laitoksilla oli omat johto- ja lautakuntansa, mutta vapaakuntakokeilun myötä kulttuurilaitokset siirtyivät viideksi vuodeksi liikunta- ja nuorisotoimen kanssa yhteiseen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan. Seuraavassa vaiheessa kulttuurilaitokset siirrettiin suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen ja ne saivat hyvin itsenäisen aseman, mikä leimaa niiden toimintaa edelleen. Kun kaupungin hallintoa seuraavan kerran uudistettiin vuonna 2000, syntyi koulutuksen ja kulttuurin toimiala, johon myös kulttuurilaitokset liitettiin. Luottamushallinto säilyi edelleen kaupunginhallituksella. Vuonna 2005 perustettiin koulutus- ja kulttuurilautakunta, josta tuli myös kulttuurilaitosten luottamuselin. Samana vuonna kulttuurikeskuksesta irrotettiin musiikkitoiminta perusteilla olevan kulttuuri- ja
4 kongressikeskuksen toiminnaksi. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas muuttui osakeyhtiöksi vuoden 2007 alusta alkaen. Kaupunginteatteri on toiminut koko ajan osakeyhtiöpohjalla. Sibelius-opiston hallinnosta vastaa Hämeenlinnan Musiikinystävät ry, ja Vanajaveden opiston taustalla on Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä. Hämeen linna toimii Museoviraston alaisuudessa. Kulttuurilaitosten monista hallinnollisista muutoksista ja useisiin itsenäisiin yksikköihin jakautumisesta johtuen yhteisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen löytäminen kulttuurin toimialalle ei ole aivan helppoa. Kulttuurilaitokset tukeutuvat helposti enemmän muihin vastaaviin laitoksiin kuin kaupungin omaan kulttuurihallintoon. Tämän strategian yksi tarkoitus on omalta osaltaan vahvistaa laitosten yhteenkuuluvuutta ja yhteisten tavoitteiden löytymistä. Kulttuuristrategian toiminta-ajatuksen tulee vastata kysymykseen kulttuuritoiminnan tarpeellisuudesta. Toiminta-ajatuksen tarkoitus on myös ohjata kulttuurin tuottamista. Luonteeltaan toiminta-ajatus on suhteellisen pysyvä, eikä sitä ole tarkoitus uusia vuosittain. Jokaisella laitoksella ja toimijalla on oma toiminta-ajatuksensa, mutta millainen voisi olla kaikkien kulttuuritoimijoiden yhteinen toiminta-ajatus? Kaupungin ja kaupungin tukemien muiden tahojen tuottamien kulttuuripalvelujen tulee mahdollistaa kulttuurin tuottaminen, välittäminen ja kokeminen, ja niiden tehtävänä on muokata toimintaympäristöä kulttuurille suotuisaksi. 3. Kulttuurin arvot Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan kauniita puita, et sinä enää ole entisesi. Paavo Haavikko Arvot ovat periaatteita, joiden mukaan ihmiset toimivat. Yhteiset arvot auttavat kokonaisuuden hallintaa. Kun mietitään ja määritellään yhteisiä arvoja, niin itse prosessilla on suuri merkitys. Yleisön ja asiakkaiden tyytyväisyys on kulttuurin tuottajien toiminnan elinehto. Lisäksi hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan jokaisen työntekijän työpanosta ja motivaatiota. Mitkä ovat Hämeenlinnan kulttuurin arvot? Ne täydentävät osaltaan kaupungin määrittelemiä arvoja, joita ovat asukaslähtöisyys, yhteisvastuu, hyvinvoinnin varmistaminen, tasa-arvo ja uudistumiskyky. Myös kulttuurin on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon, että se toimii tehokkaasti ja laadullisesti hyviä palveluja tuottaen, ihmistä arvostaen ja jatkuvasti kehittyen.
5 Kulttuurin toimijat ovat päätyneet seuraaviin arvoihin: 3.1. Yhdenvertaisuus Kulttuurilaitosten kaikkia asiakkaita, oppilaita ja yleisöä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta heidän taloudellisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai etnisestä taustastaan. Kulttuuritarjonta pyrkii kaikin tavoin ehkäisemään kulttuurista, sosiaalista ja tiedollista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. 3.2. Yhteisöllisyys Hyvä keskusteluyhteys, avoimuus ja keskinäinen arvostus ovat toiminnan peruskiviä. Henkilöstön ja kuntalaisten keskinäinen luottamus perustuu vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedonkulkuun. Kulttuurin toimijat ovat suvaitsevaisia ja tukevat ihmisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Onnistumista arvostetaan ja palkitaan. 3.3. Paikallisuus ja globaalisuus Yhä enemmän avautuvassa ja yhdenmukaistuvassa maailmassa kulttuurin omaleimaisuus ja paikallisuus nousevat arvoonsa. Samaan aikaan kun kulttuuri verkottuu ja hakee yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa, hämeenlinnalaisen kulttuurin voima on sen omintakeisuudessa ja paikallisessa osaamisessa. Luonto, vanha kaupunkikulttuuri ja kaupungin identiteetti ovat niitä voimavaroja, joista kasvaa myös muualla arvostettu osaaminen ja luomiskyky. Kaupungin tulee vaalia huolella rakennettua ympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Todelliset innovaatiot voivat syntyä myös kaukana suurkaupungeista. Toisaalta väestön liikkuminen ja sosiaalinen kohtaaminen korostavat kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kansainväistymisen merkitystä. EU:n kulttuuriohjelmat edellyttävät yhteistyökumppaneita muista maista, ja siten ne kansainvälisen yhteistyön kautta osaltaan ehkäisevät eri kulttuurien välisiä jännitteitä. 3.4. Uuden luominen ja uteliaisuus Oppimisella ja uudella tiedolla on keskeinen sija etsittäessä kulttuurin menestystekijöitä. Aloitteellisuus ja uudenlainen ajattelu ohjaavat toimintaa. Kulttuurin palveluksessa olevat työntekijät pyrkivät olemaan tuloksellisia ja vaikuttavia tinkimättä silti korkeasta laadusta. Ennakkoluulottomuus, rohkeus ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat alalle luonteenomaisia toimintatapoja.
6 4. Kulttuurin visio 2012 Mieli niin kuin muukin pelto: ellei se tuota hyötykasveja, se puskee rikkaruohoja Markku Envall Kulttuurin visio lähtee nykyisistä perustehtävistä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden analyysista. Kaupunki haluaa olla oman visionsa mukaan vuonna 2010 kehittyvä ja uudistuva maakuntakeskus Etelä-Suomessa. Kulttuurin visio ulottuu vuoteen 2012 saakka, jolloin Hämeenlinnan seudusta on muodostunut 95 000 asukkaan viihtyisä kasvukeskus. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on saatu suoritettua, ja palveluja kehitetään koko talousalueen tarpeisiin. Verkatehdas on vakiinnuttanut toimintansa, ja alueella liikkuu vuosittain satoja tuhansia kävijöitä. Monet, myös kansainväliset kokoukset ja tapahtumat ovat löytäneet Verkatehtaan. Linnanniemen alueella vuotuiset kävijämäärät nousevat pääkirjasto mukaan lukien yli puolen miljoonan. Kaikkien kulttuuritoimijoiden kesken on syntynyt uudenlaista yhteistyötä, ja eri toimijoiden väliset rajat ovat madaltuneet. Järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten järjestämä kulttuuritoiminta on kasvanut merkittäväksi toimijaksi. Kulttuurin asema on vahvistunut kaupungin toiminnassa. Kulttuurin visio vuonna 2012 on seuraava: Hämeenlinna on tunnettu kulttuurikaupunki, joka elää mukana maailmassa paikallisuutta arvostaen. Kulttuuripalvelut ovat osa kaupunkilaisten arkea ja juhlaa, ja ne on helppo saavuttaa. Kaupungin kulttuurielämälle on leimallista uuden luominen, rohkeus ja yhdessä tekeminen. Kulttuuriala on arvostettu ja aktiivinen toimija sekä haluttu yhteistyökumppani niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteistyöverkostoissa. 5. Kulttuurin strategiset päämäärät Taiteen tehtävä on tavoittaa tavoittamaton Reino Vihinen Kulttuuristrategian tarkoitus on ohjata kulttuuritoimintaa ja sen tavoitteiden luomista. Kun suunnitellaan tulevaisuutta, strategian asema korostuu. Suunnittelu vaatii tämän päivän maailmassa uudenlaista lähestymistapaa, jossa tekemisen ja suunnittelun raja on joustava. Suunnittelusta tulee entistä enemmän useiden toimijoiden välistä yhteistoimintaa.
7 Kulttuuria ja taidetta tarvitaan, kun halutaan turvata kaupunkilaisten henkinen hyvinvointi, kansalaisvalmiuksien kehittäminen, luovuuden ja taidekasvatuksen edistäminen, alueen identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriyritysten tukeminen. Hämeenlinna tarvitsee taidelaitoksensa, kirjastonsa, avustustoimintansa, taiteilijansa ja taiteen harrastajansa sekä hyvät puitteet kulttuurialan yritystoiminnalle. Kaupungin tehtävänä on kulttuurilaitosten infrastruktuurin ylläpito valtionavustusten tukemana. Hämeenlinnalla on maakuntakeskuksena monia taidelaitoksia, joiden on vastattava kaupunkia laajemman alueen kulttuuritarjonnasta ja alan koulutuksesta. Kulttuurin strategiset päämäärät ovat seuraavat: 5.1. Tunnettavuus Hämeenlinna haluaa profiloitua kulttuurikaupunkina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaupunki tunnetaan ulkomailla ennen muuta Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kansallinen kaupunkipuisto, keskiaikainen linna ja huolella vaalittu ympäristö ovat Suomen vanhimman sisämaakaupungin tunnusmerkkejä. Juuri valmistuneella Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksella on hyvät mahdollisuudet nousta kansainvälisten tapahtumien pitopaikaksi. Lahden kaupunginorkesterin kanssa suunniteltu vierailukonserttiyhteistyö on esimerkki uudenlaisesta verkostotoiminnasta. Verkatehtaan valmistuttua kaupunkiin saatiin nykyaikainen konserttisali, jota eri tahot ovat kaivanneet vuosikymmenien ajan. Verkatehtaalle valmistuu myös taiteilijoille työtiloja, ja jopa residenssitoiminnan käynnistämisestä on olemassa alustavia suunnitelmia. Alueella tulee olemaan satoja työpaikkoja, joilla on myös elinkeinopoliittista merkitystä. Kansainvälinen vaihtotoiminta ystävyyskaupunkien ja muiden alueiden kesken nousee entistä tärkeämmäksi. Taidemuseon ulkomaiset, kotimaiset ja Ars Fennica -näyttelyt pitävät museon sekä kansallisessa että kansainvälisessä tietoisuudessa. Erilaiset festivaalit ja tapahtumat tuovat kaupunkiin esiintyjiä ja katsojia eri puolilta maailmaa. Lasten taidefestivaali Hippalot on kaupungissa voimakkaana elävän lastenkulttuurin lippulaiva. Kaupunginteatterin esitykset vetävät katsojia laajalti koko Etelä-Suomesta. 5.2. Verkostoituminen Verkostot ja verkostoituminen kuuluvat tämän päivän toimintastrategioihin. Verkosto voidaan määritellä toimijajoukoksi ja sitä yhdistäviksi siteiksi. Yksittäiset taiteilijat ja taidelaitokset muodostavat entistä enemmän sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Verkostojen avulla löydetään uusia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia toimintatapoja. Verkostojen avulla erilaiset lähestymistavat pääsevät kohtaamaan ja vaikuttamaan toisiinsa. *) *) Kaikilla yksiköillä on mm. ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja -verkostoja. Tässä esimerkkeinä museoiden jäsenyys ICOMissa (International Council of Museums), Arxin jäsenyys EUnetART-verkostossa ja Verkatehdas Oy: jäsenyys Trans Europe halles verkostossa.
8 5.3. Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys Kulttuurilaitokset pyrkivät parantamaan toimintansa saavutettavuutta olipa kyseessä sitten fyysinen, sosiaalinen, maantieteellinen tai psykologinen saavutettavuus. Kulttuurilaitosten tilojen on oltava esteettömiä ja helppokulkuisia kaikille. Kynnys eri laitoksiin ja kulttuuritilaisuuksiin on oltava niin matala, että elitistinen leima tai korkeat käyttömaksut eivät karkota käyttäjiä. Palvelujen vientiä pois laitoksista esim. päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin on syytä lisätä, ja yleisökasvatusta uuden käyttäjäsukupolven varmistamiseksi tarvitaan entistä enemmän. Palveluja järjestettäessä on aina muistettava asiakaslähtöisyys niin, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin asiakaskunnan tarpeita. 5.4. Vaikuttavuus Puhuttaessa kulttuuripalvelujen vaikuttavuudesta voidaan erottaa taloudelliset vaikutukset ja kulttuurin ja taiteen itseisarvoon liittyvät sivistykselliset vaikutukset. Taloudellisiin vaikutuksiin luetaan kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien kerrannaisvaikutukset, jotka heijastuvat muiden palvelujen käyttöön ja sitä kautta esim. matkailun ja palveluelinkeinojen työllistäviin vaikutuksiin. Tapahtumien järjestämisellä sinänsä on myös työllisyysvaikutuksia. Vastavalmistuneen tilaston mukaan kaupungin museot ja kulttuuritapahtumat keräsivät vuonna 2006 yli 300 000 kävijää. Sen lisäksi kulttuurinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja henkiseen ilmapiiriin. 5.5. Innovatiivisuus Hämeenlinnan vahvuuksia tulevat olemaan korkea osaaminen, koulutus ja kulttuuri. Innovatiivisuus synnyttää uusia ideoita ja uutta osaamista. Luovuus syntyy yksilön ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta. Hämeenlinnassa on paljon kulttuuria harrastavia nuoria. Koulujen kulttuurikasvatus, taiteen perusopetus, nuorisotoimi ja Arxin tarjonta tukevat nuorten harrastamista. Kirjaston nettipalvelujen kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi on suunnattu erityisesti nuorille. Kulttuuritoimi suosii rohkeita kokeiluja ja ensi-iltoja unohtamatta kuitenkaan paikallista perinnettä ja sen säilyttämistä. Vaikka globalisoituvassa maailmassa kulttuurin on taipumus yhdenmukaistua, tasapäistyä ja muuttua osittain virtuaaliseksi, niin ihmisen kyky käyttää näitä verkostoja luovasti on sidoksissa siihen, miten hän on oppinut suhtautumaan paikallisen todellisuuteen ja kulttuuriin. 5.6. Monikulttuurisuus Monikulttuurisuuden lisääntyminen on yksi kaupungin menestystekijöistä. Kaupunki antaa tilaa ja tukee eri kulttuureja, ja kulttuurien erilaisuus tunnustetaan vahvuudeksi. Kulttuurin avulla voidaan lisätä suvaitsevaisuutta ja antaa välineitä vuoropuheluun eri kulttuurien välillä. Kulttuurinen vuorovaikutus lisääntyy myös tietoverkkojen avulla, ja eri kulttuurit leviävät ympäri maapallon entistä nopeammin. Jatkuva kanssakäyminen eri puolilla maailmaa asuvien
9 ihmisten kesken ja työvoiman vapaampi liikkuminen tuovat kaupunkiin entistä kansainvälisemmän ilmapiirin. 6. Toimintaympäristön muutokset Kaupungit rakennetaan jotta ihmiset olisivat onnellisia. Lapset parveilevat pienoismallin ympärillä kasvot lasia vaste, kädet ohimoilla. Aika alkaa nyt. Sanna Karlström Toimintaympäristössä tapahtuu strategiakaudella merkittäviä muutoksia. Osa muutoksista on maailmanlaajuisia, osa paikallisia. Globalisaation myötä maailmantaloudesta tulee yhä integroituneempaa. Yhtiöt kilpailevat keskenään paikallisesti, mutta ovat samalla osa maailmanlaajuista rakennetta. Yhteiskunta ja kulttuuri sirpaloituvat, ja enemmistöistä siirrytään vähemmistöihin. Kulttuurin on tyydytettävä yksilön tarve yksilötyöskentelyyn, mutta myös sosiaaliset tarpeet olla yhdessä muiden kanssa. Seutuistuminen toteutuu strategian voimassaoloaikana entistä selkeämmin, ja kulttuuripalveluja on tarjottava tasapuolisesti koko alueelle. Suunnitteilla olevassa uudessa Hämeenlinnassa kulttuuripalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa henkilöstö kuuluu samaan organisaatioon ja toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lastenkulttuuri voidaan haluttaessa sijoittaa lasten ja nuorten toimialalle, mikäli uusi kunta päättää siirtyä elämänkaari-mallin mukaiseen organisaatioon. Kulttuuripalvelujen tarkoitus on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä huolimatta siitä, mikä palvelujen hallinnollinen sijoittuminen tulee olemaan. Kaikki kulttuuripalvelut tulevat uudessa kunnassa olemaan yhteisesti asukkaiden käytössä. Seudun ikärakenne tulee muuttumaan, ja uudet seniorikansalaiset ovat entistä vaativampia kuluttajia. Samoin ikäryhmät muotoutuvat uudelleen ja poikkeavat entistä enemmän toisistaan. Kaikkinainen muutosnopeus kasvaa, ja uusi teknologia tarjoaa sellaisia uusia palveluja, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Kulttuurikin on entistä enemmän verkossa. Samoin muuttoliike vilkastuu, ja keskukset kasvavat. Odotettavissa olevat muutokset voidaan ryhmitellä kulttuurisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin vaikutuksiin. 6.1. Kulttuuriset vaikutukset Kulttuuri demokratisoituu, ja esim. Verkatehtaan alueesta halutaan luoda kaiken kansan kulttuuritehdas, jonka kynnys on matala. Kaupungin henkisellä ilmapiirillä ja demokratian uusilla muodoilla on entistä suurempi merkitys. Verkkovaltuusto ja Vaikuttamo ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta vuorovaikutuksesta kuntalaisten välillä.
10 6.2. Taloudelliset vaikutukset Kulttuuritoiminta joutuu hakemaan uusia rahoitusmuotoja ja toimintatapoja nykyisen valtionja kuntarahoituksen sekä laitoskeskeisyyden rinnalle. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa, sopimusohjausjärjestelmät, yhtiömuotoiset ei-voittoa tuottavat toimintayksiköt ja erilaiset verkostot ja kansainväliset rahoitusmallit tulevat yhä tärkeämmiksi. Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa lisääntyy edelleen. 6.3. Sosiaaliset vaikutukset Kulttuurin, taiteen ja terveyden yhteensovittaminen perustuu nykyaikaiseen terveyskäsitykseen, jonka mukaan terveys tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tasapainoa suhteessa ihmisen elämän päämääriin. Mitä enemmän yhteisössä on kulttuurikokemuksien ja taideelämysten rikastuttamaa sosiaalista pääomaa, sitä parempi on yhteisön jäsenten terveys. Kulttuurin lisääntyvä yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa on ennaltaehkäisevää toimintaa, johon tulee panostaa entistä enemmän. Kulttuuritoiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edellytyksiä tulee parantaa niin, että yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset tavoitetaan paremmin. Taiteen keinoin voidaan virkistää muistia, rikastuttaa elämänpiiriä ja tarjota elämälle mielekästä sisältöä. 6.4. Ekologiset vaikutukset Kestävä kehitys voidaan ymmärtää, paitsi luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden vaalimisena, myös hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisena. Tähän kuuluvat olennaisena osana tasa-arvoiset kulttuuripalvelut. Hyvänä apuna kestävän kehityksen vision toteutumisessa ovat kulttuurin ja luovuuden voimavarat. 7. Kulttuurin menestystekijät Taiteen alkulähde: sydän. Taiteen päämäärä: elämä. Taide antaa elämälle väriä elämä taiteelle ydintä. Elmer Diktonius Kulttuuri tulee määritellä tärkeäksi peruspalveluja tukevaksi kaupungin palveluksi. Se tukee ihmisen kehittymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisää alueen elinvoimaa sekä ehkäisee terveydellisiä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. Kulttuuri on yksi kaupungin menestystekijöistä. Kulttuurin menestystekijöitä voidaan tarkastella seuraavan nelikentän avulla: vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma osaaminen ja oppiminen
11 prosessit ja rakenteet resurssit ja talous Menestystekijöistä on laadittu erillinen toimenpide-ehdotustaulukko, jossa määritellään niille tavoitetaso ja toteuttamisen arviointi. Tekstiosassa ei käydä läpi kaikkia tekijöitä vaan keskitytään tärkeimpiin. 7.1. Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma Kaupungin avustustoimintaa tulee selkiyttää siten, että kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset keskitetään koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Kaupunginhallituksen päätettäväksi voivat jäädä valtakunnalliset tapahtumat, jotka liittyvät selvästi elinkeinopolitiikkaan. Kaupungin talousarviossa ei tule mainita nimeltä kuin suurimmat avustusten saajat (kaupunginteatteri, Vanajaveden opisto, Sibelius-opisto, Verkatehdas Oy). Muista avustuksista päättäminen kuuluu koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Avustustoimintaa kehitetään yhteistyösopimusten suuntaan, ja tärkeimpien toimijoiden kanssa pyritään useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin. Saavutettavuuden osalta kulttuurilaitosten yhteistyö koulujen ja toisaalta vanhusten kanssa on erityisen tärkeää. Käynnissä olevassa Kulttuuripolku-hankkeessa pyritään laatimaan koulujen ja kulttuurilaitosten kesken kulttuurikasvatussuunnitelma, josta tulee osa koulujen opetussuunnitelmaa. Näin halutaan varmistaa kaikille kouluikäisille tasavertainen mahdollisuus sekä tehdä että kokea kulttuuria. Ikäihmisille suunnattujen kulttuuripalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Kaupungin tuleekin harkita erillisen Seniorikulttuurikeskuksen perustamista Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin tapaan. Monet Arxissa kehitetyt työtavat sopivat sellaisenaan myös ikäihmisten kulttuurityöhön. On todennäköistä, että Taikalamppu-verkoston kaltainen järjestelmä syntyy lähivuosina varttuneemman väen kulttuuripalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhteistuotannon tukemisessa tulee ratkaista esimerkiksi kaupunginorkesterin asema. Yksi varteenotettava vaihtoehto on orkesterin liittäminen osaksi Sibelius-opiston toimintaa. Yhteiset tilat ja nuotistot sekä soittajien ja opettajien yhteistyö ovat selviä yhdistymisen hyötyjä. Tässä yhteydessä tulee pohtia vielä kerran, tulisiko kaupungin musiikkipalvelujen tuottajan kuulua kaupungin organisaatioon, jolloin Verkatehdas oy:n rooliksi jäisi pelkästään tilojen tarjonta. 7.2. Osaaminen ja oppiminen Edessä olevat kunta- ja palvelurakennemuutokset vaativat kaikilta työntekijöiltä, mutta erityisesti yksiköiden johdolta, joustavuutta ja muutosalttiutta. Johdon sitouttaminen muutoksiin on ensiarvoisen tärkeää hyvän lopputuloksen kannalta. Sen takia kulttuuritoimen tulee olla valmis kaupungin antaman koulutuksen lisäksi myös omaan muutoskoulutukseen.
12 Verkatehdas oy tuo hämeenlinnalaisen kulttuuritarjonnan rakenteisiin aivan uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia. Yhteismarkkinointi, verkostoituminen ja tekninen erityisosaaminen avaavat kulttuurin toimijoille tilaisuuksia, joita pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Verkatehtaan alueelle syntyy myös uudenlaista kulttuuriyrittäjyyttä, joka voi toimia esimerkkinä muussakin kulttuuritoiminnassa. Kulttuurin toimijoiden tulee hyödyntää entistä enemmän alalla olevaa erityisosaamista. Tarvitaan lisää yhteisiä koulutustilaisuuksia ja foorumeita, jotta uudet ideat ja erityistaidot saadaan koko kulttuurikentän käyttöön. 7.3. Prosessit ja rakenteet Kun Verkatehtaan alue on kokonaan valmis, alueella on monia kulttuurin toimijoita, joita kaupunki rahoittaa suurelta osin. Niillä kaikilla on kuitenkin oma hallintonsa ja taloutensa. Tässä yhteydessä on syytä pohtia, onko toiminnan kannalta paras vaihtoehto, että Verkatehdas oy, Hämeenlinnan kaupungin teatteri oy, Sibelius-opisto ja Vanajaveden opisto ovat kaikki omia yksiköitään. Löytyisikö uudenlaisesta yhteistyöstä tai jopa yhdistymisestä synergiaetuja? Ensimmäisenä tulee mieleen opistojen ja Aimokoulun yhteistyön miettiminen. Erillisen selvityksen laatiminen tilanteesta tuntuisi järkevältä. Kulttuuritoimen tulee määritellä ne tapahtumat, jotka se tuottaa joko itse tai joissa se on mukana merkittävänä tuottajana. Aulangolta alkunsa saanut Hämeen linnan lastentapahtuma on organisoitu Hippalot-nimisenä lasten taidefestivaalina Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin toiminnan yhteyteen. Festivaalin edelleen kehittäminen kaupungin oman tuotannon ykköstapahtumana on perusteltua. Tänä keväänä toisen kerran järjestetty kirjallisuustapahtuma Kirjoilla linnassa toteutettiin yhdessä Hämeen taidetoimikunnan ja Hämeen kesäyliopiston kanssa. Tulevaisuus näyttää, onko tapahtumalla kasvumahdollisuuksia. Tämän kevään tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös kirjamarkkinat Kulttuuritukussa. Ensi syksyksi on suunnitteilla Tieteiden päivien aloittaminen Verkatehtaan alueella. Kohdeyleisönä ovat lukiolaiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset. Tiedekeskus Heureka on lupautunut päivien yhteistyökumppaniksi yhdessä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Verkatehtaan alue tarjoaa loistavat puitteet herättää uudelleen henkiin kulttuurinen yötapahtuma kesän päättäjäisiksi. Tapahtumalle ollaan etsimässä sopivaa vetäjää. Tilaaja-tuottaja toimintatapaa kehitetään sisäisen ohjauksen mallina ensin konserniin kuuluvien toimijoiden kuten esim. Verkatehdas Oy:n ja Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n kanssa ja myöhemmin asteittain myös kaupungin omien kulttuurilaitosten kanssa. Kaupunkiin tulee perustaa myös vuosittain jaettava kulttuuripalkinto, joka voidaan jakaa kaupungin syntymäpäivänä 19. tammikuuta. Sitä ennen tulee neuvotella jo olemassa olevien kulttuurialan palkintojen suhteesta uuteen palkintoon.
13 7.4. Resurssit ja talous Koulun luonteeseen kuuluu muutakin kuin tietoa ja osaamista. Kulttuurilla ja taiteilla on siinä keskeinen osuus. Kulttuurin avulla koululaiset ymmärtävät syvällisemmin itseään ja ympärillä olevaa elämää. Taidekasvatuksen riittävästä osuudesta koulujen opetuksessa on syytä pitää huolta. Taiteen perusopetus on tapa tukea niiden lasten ja nuorten taideharrastusta, joille koulun oppitunnit eivät riitä. Suurin taiteen perusopetuksen antaja Hämeenlinnassa on Sibelius-opisto, joka antaa musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Koulutuksen tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset hyvän musiikki- ja tanssisuhteen syntymiselle sekä sen elinikäiselle harrastamiselle. Se on väylä myös alan ammattiopintojen jatkamiselle. Aimokoulu antaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on mahdollisuus saada käsityötaiteen, sanataiteen ja esittävän taiteen alalla. Taidekasvatuksen aseman turvaaminen on erityisen tärkeää lastenkulttuurityötä. Verkatehtaan alueen kakkosvaiheen suunnittelu on saatu valmiiksi. Kulttuurin ja etenkin molempien opistojen kannalta on tärkeää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen joutumatta tinkimään kohtuuttomasti aiemmista suunnitelmista. Yli 2000 tanssinharrastajalle on tärkeää, että suunnitellut tanssisalit pystytään toteuttamaan, sillä tanssin nykyiset tilat ovat lähivuosina poistumassa käytöstä. Myös kaupunginteatterin päänäyttämön siirtyminen Kulttuuritukun tiloihin on valmistumassa, mutta lopullista kustannusarviota ei ole vielä hyväksytty. Sen lisäksi, että Verkatehtaan alueen tilojen valmistuminen aiheuttaa paineita Sibeliusopiston ja Vanajaveden opiston toiminta-avustuksiin, paineet kohdistuvat lautakunnan myöntämiin toiminta-avustuksiin. Pystyäkseen vuokraamaan Verkatehdas oy:n tiloja käyttöönsä monet järjestöt, yhdistykset ja esim. kuorot tarvitsevat enenevässä määrin kaupungin taloudellista tukea. Museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilojen suunnittelu on aloitettu. Yhteiset tilat tuovat apua jatkuvaan tilapulmaan ja vapauttavat keskustassa olevia arvokkaita tiloja tuottavampaan käyttöön. Samassa yhteydessä tulee selvittää Valola-säätiön tilatarve. Jo useamman vuoden projektirahoituksen turvin toimineen Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin toiminnan vakinaistaminen on tärkeää. Arx on lunastanut paikkansa päiväkotien, koulujen ja nuorten idearikkaana yhteistyökumppanina. Sen kehittämät uudet toimintatavat ovat saaneet suurta suosiota, ja sillä on erityisosaamista mm. EU-rahoituksen hakemisessa. 8. Seuranta ja arviointi Onnellisin olet silloin, kun et lainkaan kysy itseltäsi, oletko onnellinen vai onneton; kun unohdat itsesi ja täytyt siitä tehtävästä ja tekemisen ilosta, jossa tunnet tekeväsi jotain omaa, hauskaa ja jopa hyödyllistä. Claes Andersson
14 Nyt valmistuva kaupungin ensimmäinen kulttuuristrategia luo toivottavasti hyvän pohjan kaikkien kulttuuritoimijoiden strategiselle ajattelulle ja työlle. On huolehdittava siitä, että strategia jalkautetaan jokaiseen yksikköön ja sen keskeiset tavoitteet tulevat kaikille toimijoille tutuiksi. Yhdessä hyväksyttyihin päämääriin sitoutumisen tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kulttuuristrategia päivitetään joka toinen vuosi. Tarkoitus on, että jokainen yksikkö laatii kulttuuristrategiaan pohjautuvan oman toimintasuunnitelmansa ensi vuoden kuluessa. Lautakunnan roolia kulttuurin tilaajana tullaan korostamaan, ja yksiköiden suunnitelmien tulee pohjautua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Suunnitelmiin kirjataan yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttaminen. Vasta sen jälkeen kokonaisuus on valmis. Kulttuuristrategian tekeminen on valintaa. Hyviä asioita on paljon ja resurssit ovat rajalliset. Silloin on hyvä muistaa, että strategian tulee aina sisältää: 1) asioita, joita tehdään entistä tehokkaammin 2) asioita, jotka jätetään kokonaan tekemättä 3) asioita, jotka tehdään eri tavalla 4) asioita, jotka ovat kokonaan uusia. kuva: Markku Karvonen
9. Strategian toimenpide-ehdotukset 15 Vaikuttavuus eli Tavoitetaso Arviointi asiakasnäkökulma asiakaspalaute avustustoiminnan kehittäminen säännöllisen asiakaspalautteen kerääminen kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset lautakunnan päätettäviksi, avustuksista enemmän yhteistyösopimuksia, avustusten hakijoiden verkostoitumisen tukeminen, palautejärjestelmät budjetin rakenne saavutettavuuden parantaminen peruskoululaiset ja lukiolaiset taide- ja kulttuurilaitosten ja kirjaston säännöllisiksi käyttäjiksi, kulttuuritarjontaa päiväkoteihin ja vanhusten palvelukeskuksiin, pääsymaksut ja lukukausimaksut kohtuuhintaisia, esteettömyyden parantaminen kulttuuripolun toteuttaminen yhteishanke perusturvan kanssa maksujen ja tulojen kehitys tilojen sopiminen erityisryhmille kulttuuri työllistäjänä 1 % rakennuskustannuksista taidehankintoihin, kulttuurista toimeentulonsa saavien määrän lisääntyminen, kulttuurimatkailun työpaikat julkinen rakentaminen riittävästi kohtuuhintaisia työtiloja avustukset ja apurahat tukevat työllistymistä
16 yhteistuotannon tukeminen kesäteatteritoiminnan turvaaminen, tärkeimpien tapahtumien kehittäminen (Linnajazz, Keskiaikamarkkinat, Tomaatteja, tomaatteja festivaali) kaupunginorkesterin toiminnan nivominen Sibelius-opiston yhteyteen, Miniteatterin kehittäminen osaksi taiteen perusopetusta, vuosittainen talousarvio markkinointi ja tiedotus kulttuuri osana kaupunkilaisten arkea kaupungin nettisivujen selkeyttäminen kulttuurin osalta, Numero-lehden kehittäminen perustoimintojen ja -rakenteiden turvaaminen asiakaspalaute, mediaseuranta kaupungin talousarvio, kävijätilastot, vertailutiedot Osaaminen ja oppiminen Tavoitetaso Arviointi ammattitaidon ylläpito ja parantaminen strategian jalkauttaminen johtaminen Verkatehtaan uudenlainen yhteistyö työssä oppimisen tukeminen henkilöstö mukana laadinnassa ja toteutuksessa johtajien valmiutta muutokseen parannetaan koulutuksella yhteismarkkinointi, verkostoituminen, uusien tilojen ja tekniikan hyödyntäminen kehittämis- ja koulutussuunnitelmat strategiaprosessi esillä työpaikoilla koulutussuunnitelmat kävijä- ja tapahtumamäärät
uusi tekniikka Web 2.0 aineistojen digitointi kirjasto aloittaa v. 2008 aloitettu kirjastossa ja museoissa muut yksiköt mukaan vähitellen digitoidun aineiston määrä 17 hiljainen tieto ja yhteiset tapaamiset luodaan foorumeita organisaation erilaisen osaamisen levittämiseksi, koulutuspankin luominen järjestetyt tapaamiset ja koulutustilaisuudet Prosessit ja rakenteet Tavoitetaso Arviointi Verkatehtaan alueen yksiköiden tarkoituksenmukainen organisointi strategiatyön kehittäminen alueellinen yhteistyö yksiköiden omat strategiat omat tapahtumat matkailun tukeminen tehokas hallinto ja talous (Verkatehdas Oy, teatteri, Sibelius-opisto, Vanajaveden opisto, Aimokoulu) kulttuurilaitosten yhteistyön tiivistyminen seudun ja maakunnan yhteistyö toimivaa jokaisella yksiköllä oma, yhteisiin tavoitteisiin perustuva strategia Hippalot ykköstapahtuma, Kirjoilla linnassa -tapahtumaa kehitetään, Tieteiden päivät aloitetaan, yötapahtuma Verkatehtaan alueella tasokkaat sisältöpalvelut myös matkailun tarpeisiin, matkailun ja kulttuurin yhteistyön organisointi laaditaan selvitys kulttuurin asema kaupungin toiminnassa kirjaston kuljetuskokeilu aloitetaan, maakunnalliset taide- ja kulttuurilaitokset tuloksellisia toteutuu v. 2008 aikana kävijätilastot ja yleisöpalautteet kävijätilastot, majoituspalvelujen täyttöasteet, yhteistyöryhmä
kulttuuripalkinto viralliset juhlapäivät perustetaan vuosittain jaettava kulttuuripalkinto kaupungin viralliset juhlapäivät: syntymäpäivä 19.1. itsenäisyyspäivä 6.12. Sibeliuksen syntymäpäivä 8.12. jaetaan ensimmäisen kerran v. 2008 aloitetaan säännöllisesti v. 2008 18 tilaaja-tuottajatoimintatapa ensimmäinen toteutus musiikkipalvelujen osto Verkatehdas Oy:ltä toimintamallia laajennetaan harkitusti projektien arviointi merkittävimmät projektit arvioidaan huolellisesti, juurruttaminen seurataan sisäisen valvonnan yhteydessä Resurssit ja talous Tavoitetaso Arviointi taidekasvatuksen kehittäminen tilat avustus- ja yhteistyötoiminnan parempi resurssointi koulujen taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen aseman turvaaminen Verkatehtaan alue kokonaan valmiiksi, museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilat riittävät ja ajanmukaiset, teatterin päänäyttämö Kulttuuritukkuun laitosten kohonneet vuokrakulut huomioidaan, paikallisten toimijoiden mahdollisuus käyttää Verkatehtaan tiloja kohonneista kustannuksista huolimatta budjetin rakenne tila- ja hankesuunnitelmat budjetti
turvallisuus henkilöstö palveluverkon vakiinnuttaminen laitosten, varsinkin museoiden turvatason nostaminen erityisryhmille perustetaan kulttuurituottajan toimi Arxin ja muun lastenkulttuurin aseman selvittäminen kaupungin tukemien toimijoiden aseman selkiytyminen suunnitelmien toteutuminen henkilöstösuunnitelma lastenkulttuuristrategia taloussuunnitelma 19 rahoitushakemukset Arxin osaamista hyödynnetään EU-projektien hakemisessa seurataan järjestelmällisesti haettavissa olevia avustuksia
20 10. Lähdeluettelo Kirjalliset julkaistut lähteet: Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma linjauksia ja painopisteitä vuosille 2003-2013. Opetusministeriö 2003. Hyyppä, Markku T.& Liikanen, Hanna-Liisa: Kulttuuri ja terveys. Edita 2005. Kainulainen, Kimmo: Kunta ja kulttuurin talous. Tampereen yliopisto 2005. Kulttuurin aika. Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä yhteiskunnassa. Opetusministeriö 2003. Kulttuuriteollisuus 2003-2006. Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liitto 2003. Kulttuuriteollisuustoimialan toimijat ja roolit Kanta-Hämeessä. Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liitto 2006. Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli selvitys. Opetusministeriö 2006. Pysyvä muutos? Kehittämishankkeiden vaikuttavuutta etsimässä/toim. Esa Niemi. Tukeva 2005. Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Kuntaliitto 2007. Julkaisemattomat lähteet: Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Patu. Työryhmätyöskentelyn loppuraportti helmikuu toukokuu 2007. www-linkit Lukuisten kuntien kulttuuristrategiat: mm. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku, Vantaa.