Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot



Samankaltaiset tiedostot
2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Musiikkia kaikille miksi?

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

ÄÄNEN KORKEUTEEN JA PUHEKIELEEN LIITTYVÄT TAIDOT: TEORIASTA KUULOVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEEN

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)

Musiikki luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

L AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Musiikillisen toiminnan vaikutus 2 6-vuotiaiden lasten kuulotiedon prosessointiin: ERP-tutkimus

Kallion musiikkikoulu

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Ilmaisun monet muodot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

Ajatuksia oppimisesta

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

Musiikkipäiväkirjani: Tehdään ääniä vartaloa käyttämällä (BP1) Tehdään erilaisia ääniä käsillä ja jaloilla.

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Työmuisti ja sen merkitys

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kanteleen vapaa säestys

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

MUSIIKKIHARRASTUKSEN VAIKUTUS ESITIETOISEN KUULOPROSESSOINNIN KEHITTYMISEEN KOULUIÄSSÄ

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Neljännen luokan opetettavat asiat

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Aivojen hyvinvointi työssä

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Musiikin keinot osana suomalaista puheterapiaa

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Muisti ja musiikki. Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Iloa ja hyvinvointia musiikista ja muusta mukavasta. Mitä tutkimukset ja kokemukset kertovat?

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

viittomat kommunikoinnissa

MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Transkriptio:

Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Langnet kielentutkimuksen tutkijakoulu Tampere, 25.11.2013 Musiikin tekeminen muokkaa normaalisti kuulevien aikuisten ja lasten aivoja Musisointi parantaa normaalisti kuulevien kielellisiä taitoja ja puheen havaitsemista Puheen musiikki prosodia - auttaa vauvoja puhekielen kehityksessä Musiikkia harrastavat lapset myös kuulovammaiset - havaitsevat prosodiaa tarkemmin Onko laulaminen tärkeää kuulovammaiselle lapselle? Voiko soittaminen vaikuttaa SI-lasten puheen havaitsemiseen? Millaiset musiikilliset harjoitukset sopivat erityisesti kuulovammaisille lapsille? Kuulorata MUSIIKIN TEKEMINEN MUOKKAA NORMAALISTI KUULEVIEN AIKUISTEN JA LASTEN AIVOJA 1. Sisäkorva 2. Aivorunko ydinjatke 3. Talamus 4. Kuuloaivokuori Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: Aivorungon tasolla sekä puheen että musiikin äänten piirteiden analyysi on samanlaista (Patel, 2011). Myös aivotasolla musiikin ja puheen äänten akustisten piirteiden analyysi tapahtuu samoilla aivoalueilla ja samoissa verkostoissa (Besson ym., 2011). Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. myös suurempi aivokurkiaisen etuosa Muusikkojen muovautuvat aivot päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci 6 1

Normaalisti kuulevat lapset: soittopainotteisen musisoinnin vaikutuksia Vain 15 kk pianonsoittoa harrastaneiden lasten kuulo- ja tuntojärjestelmän sekä aivokurkiaisen alueella näkyy samansuuntaisia muutoksia, joita on nähty aikuisten muusikoiden aivoissa (Hyde ym., 2009). 4 5-vuotiailla Suzuki-opetukseen osallistuneilla lapsilla nähdään aivovasteiden voimistumista jopa kolme vuotta omaa ikätasoa suuremmiksi (Shahin, Roberts, & Trainor, 2004). Lapsilla aivojen rakenteen edulliset muutokset näyttävät siis olevan erittäin nopeita. Nämä muutokset ovat hyödynnettävissä myös puheen prosessoinnissa. Aivotutkimusten tuloksia Musiikkia harrastavat lapset havaitsevat paremmin äänten kestoja ja VOT (voice onset time) eroja (Chobert ym, 2011). Vain 6 kk kestävä musiikin harrastaminen parantaa lukutaitoa ja äänen korkeuksien erottelua enemmän kuin maalausharrastus (ranskankieliset lapset; Moreno ym., 2009). Musisointi ja puhekieli MUSISOINTI PARANTAA NORMAALISTI KUULEVIEN KIELELLISIÄ TAITOJA JA PUHEEN HAVAITSEMISTA Laulaminen helpottaa uusien sanojen oppimista (Wallace, 1994) Musiikin harrastaminen parantaa sanallista muistia (Ho ym., 2003) Muusikoilla on parempi lyhytkestoinen kuulomuisti (George & Coch, 2011). Paremmat musiikilliset taidot liittyvät parempaan fonologiseen prosessointiin (Anvari ym., 2002) Muusikot (myös lapset) havaitsevat puhetta taustahälyssä paremmin 5-6 v. saksalaiset lapset: Musiikin harrastaminen (laulu + rytmisoittimien soitto) parantaa fonologista tietoisuutta (riimien tunnistamista ja sanojen segmentointia = tavurytmien taputusta ) yhtä paljon kuin suunnattu kielellinen kuntoutus (Dege ym. 2011). Aikuiset: Parbery-Clark, Skoe, Lam, & Kraus, 2009; Parbery-Clark et al. 2011) Lapset: Strait et al, 2012: Musiikkia harrastavien lasten aivorunkovasteet puheäänten formanttien muutoksiin ovat nopeampia (Strait et al., 2012) 2

Miten pieni lapsi oppii puhekielen? PUHEEN MUSIIKKI PROSODIA - AUTTAA VAUVOJA PUHEKIELEN KEHITYKSESSÄ Vauvat tekevät tilastollisia johtopäätöksiä siitä mitkä äänet ja tavut seuraavat toisiaan alkavat päätellä että jotkin tavut liittyvät yhteen ja muodostavat sanoja. Mutta: prosodialla on sanojen oppimisessa tärkeä merkitys, etenkin kuulovammaiselle lapselle joka ei havaitse äänteiden eroja tarkasti. Vauvat pilkkovat prosodian avulla lauseet kieliopillisiksi lausekkeiksi Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja Jo 6 kk iässä vauvat huomaavat esim. nominilausekkeisiin liittyvät akustiset muutokset (äänen korkeuden ja äänteiden pituuden muutoksen) Vauvat pilkkovat prosodian avulla puheen pienemmiksi yksiköiksi, kieliopillisiksi lausekkeiksi tästä on apua kieliopin ja sanojen oppimisessa? (Soderstrom et al., 2003). voi ei Sanapaino: Äiti ostaa auton. Voi ei Vauva olettaa, että kun puheessa kuuluu korkeampi (ja voimakkaampi) tavu (sanapaino) niin silloin alkaa uusi sana. Vauvat jotka havaitsevat sanapainon paremmin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). Lausepaino auttaa vauvaa oppimaan sanoja Lausepaino: Äiti ostaa auton. Vanhemmat painottavat lauseiden tärkeitä sanoja korkeammalla äänellä tämä auttaa vauvoja uusien sanojen omaksumisessa (Thiessen & Saffran, 2005). MUSIIKKIA HARRASTAVAT LAPSET MYÖS KUULOVAMMAISET - HAVAITSEVAT PROSODIAA TARKEMMIN 3

Musiikin harrastaminen vaikuttaa normaalisti kuulevien lasten prosodian havaitsemiseen Musiikin harrastaminen parantaa emotionaalisen prosodian havaitsemista Thompson, Schellenberg & Husain, 2004: Musiikkia harrastavien lasten kyky havaita prosodiaa on selvästi parempi. Muutos havaitaan aloittajilla jo muutaman kuukauden jälkeen (2xvko) 6- vuotiaat lapset: yhden vuoden kosketinsoittimien soiton (10 lasta) tai laulamisen (11 lasta) opiskelun jälkeen musiikkia harrastaneet havaitsivat paremmin puheen tunneprosodiaa kuin näytelmäkerholaiset. Moreno& Besson 2006 Sisäkorvaistute (SI-laite) Laite jakaa äänen 12-24 taajuus (äänenkorkeus) kaistaan välittää käsitellyn kuulotiedon vain 8-12 elektrodin kautta kuulohermoon normaali kuulojärjestelmä pystyy paljon tarkempaan äänenkorkeuksien analysointiin. puheäänen korkeuksien ja äänteiden havaitseminen on epätarkkaa. Ei ole ihme, että SI-lapsilla on usein ongelmia Uusien sanojen oppimisessa (Houston ym., 2012) Sanavaraston, kielellisen tietoisuuden ja lukemisen kehityksessä (Johnson &Goswami, 2010). Äänen korkeuksien ja puheen prosodian havaitsemisessa (Peng ym., 2008). Verbaalisen kuulomuistin (numerotoisto eteenpäin) ja yleensä sarjallisen muistin kehityksessä (Pisoni ym., 2011; Conway ym., 2009, 2011). Ensimmäiset tulokset: Ensimmäisiä tuloksia: Mitä enemmän vanhemmat laulavat SI-lapselle, sitä paremmin he havaitsevat sanapainoa ja varsinkin lausepainoa (kuvassa) (Torppa ym., 2010). Laulupainotteista musiikkia sekä kotona että kodin ulkopuolella harrastaneet SI-lapset havaitsevat äänen korkeuden muutoksia yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Musisoivat SI-lapset ovat myös parempia kuin muut SI-lapset äänen voimakkuuksien havaitsemisessa. 4

Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SI-lapset Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Äänen korkeuksien ja voimakkuuksien havaitseminen sekä kuulomuisti ovat linkittyneet prosodian havaitsemiseen Laulupainotteista musisointia harrastaneet SI-lapset olivat parempia kuin muut SI-lapset kielellisissä taidoissa riimien tuotossa sananlöytämisessä ja kielellisessä ÄO:ssa Normaalisti kuulevat lapset: Laulupainotteista musiikkia harrastaneet lapset olivat parempia sananlöytämisessä. ONKO LAULAMINEN TÄRKEÄÄ KUULOVAMMAISELLE LAPSELLE? Kyllä Emotionaalinen yhteys tarkkaavuus Vauva pitää läheistensä laulusta enemmän kuin puheesta vaikka laulaisivat nuotin vierestä. Tunteiden kommunikaatiota (Papousek, 2003; Nakata & Trehub, 2004) Vauvalle suunnattujen laulujen korkeus, esitystahti, rytmi ja dynaaminen alue säilyvät yllättävän samoina (Bergeson & Trehub, 2002; Patel, Peretz, Tramo, & Labreque, 1998) Lapsen vireystila säilyy tasaisena, jolloin vireys säilyy pidempään (Nakata & Trehub, 2004; Tronick & Gianino, 1986). Laulamalla uudet sanat ja kertomukset muistetaan helpommin Laulaminen lisää motivaatiota ja laulujen strukturoidut rytmit ja äänenkorkeusmuutokset auttavat muistamaan uusia sanoja varsinkin silloin kun opetellaan uutta kieltä (Schön ym., 2008). Psykologian opiskelijat kuuntelivat balladeja joko puhuttuna tai laulettuina sanojen muistaminen oli tarkempaa kun ne kuultiin laulettuna (Wallace, 1994). Kalevala, Ilias ja Odysseia... Aakkoslaulut, viikonpäivälaulut... 5

Laulut ovat hidastettua puhetta Musiikki on hitaampaa kuin puhe - laulaminen on hitaampaa kuin puhe. Laulut sisältävät riimejä, kertausta ja äänen korkeuksien vaihtelua kaikki nämä voivat edistää puheen havaitsemista (Patel, 2013). Myös lapsen oma laulaminen voi olla tärkeää Ääniin jotka tuotetaan itse kiinnitetään huomiota ja oma tuotto yritetään muokata mielessä olevan mallin mukaiseksi. Sensomotorinen harjoittelu muokkaa voimakkaammin ja nopeammin kuuloaivokuorta kuin pelkkä kuunteluharjoitus (Patel, 2011; Lappe ym, 2008). Esim. tiedetään että vauvat havaitsevat tavujen järjestyksen muutokseen paremmin lauluissa kuin monotonisessa puheessa (Lebedeva & Kuhl, 2010). Monikanavaisuus! Voiko SI-lasten laulaminen muokata aivotason kuulotiedon prosessointia? Kyllä: aivovasteet ovat nopeampia tai kehittyvät nopeammiksi SI-lapsilla jotka laulavat kotona paljon SI-lapset: Voi laulaminen johtaa parempaan puheen havaitsemisen taustahälyssä? Kyllä. VOIKO SOITTAMINEN VAIKUTTAA SI-LASTEN PUHEEN HAVAITSEMISEEN? 6

Onko pianon äänten korkeuksien ja voimakkuuksien sekä äänen laadun muutosten havaitseminen yhteydessä puheen havaitsemiseen taustahälyssä? Kyllä Mitä voimakkaammat ja nopeammat erottelu (MMN) ja tarkkaavuusvasteet (P3a) äänen laadun muutoksille Mitä nopeammat erotteluvasteet (MMN) pianon äänen voimakkuusmuutoksille Yhteenveto SI-lasten pianon äänten havaitseminen, laulaminen ja puheen havaitseminen ovat yhteydessä toisiinsa. Ne voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Mitä voimakkaammat ja nopeammat tarkkaavuusvasteet (P3a) pianon äänen korkeuden muutoksille Sitä parempaa on SI-lasten puheen havaitseminen taustahälyssä Sekä laulaminen että soittaminen voivat johtaa parempaan puheen havaitsemiseen. Musiikki voi olla ensin helpompaa kuin puhe Musiikillisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa tarkkaavaisuuteen vaikuttaa kaikkeen oppimiseen Tallal & Gaab, 2006 Musiikkia harrastavat ovat parempia Tarkkaavuus tehostaa aivojen kapasiteettia analysoida esim. äänen korkeuksia: enemmän hermosoluja aktivoituu analysoimaan asiaa (mm. Tervaniemi ym., 2009). Passiivinen musiikin kuuntelu ei todennäköisesti hyödytä puheen neuraalista koodausta. Jotta musiikin harrastaminen vaikuttaa puheeseen, sen pitää olla aktiivista, monikanavaista toimintaa jossa tarkkaavuudella on suuri merkitys. Patel, 2011 Tehtävissä, joissa testataan kielellistä muistia, sanasujuvuutta, yleistä älykkyyttä, avaruudellista hahmottamiskykyä, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja lukemista (Chan, Ho & Cheung, 1998; Torppa ym, lähetetty julkaistavaksi, Hassler, Birbaumer & Feil, 1985; Hurwitz, Wolff, Bortnick & Kokas, 1975; Milovanov, Tervaniemi, Takio & Hämäläinen, 2007; Schellenberg, 2004). 7

Musiikki parantaa mielialaa Musiikin harrastaminen voi auttaa kuulovammaisia Särkämön et a. (2008) tutkimusten mukaan mieliala parani lempimusiikkia kuuntelemalla - ei äänikirjoja kuuntelemalla. Lempimusiikkia kuuntelemalla myös kielellinen muisti parani! Havaitsemaan musiikkia paremmin Nauttimaan musiikista Saamaan musiikista myös virkistystä ja iloa Kuulovammaisille lapsille suunnatut materiaalit Pöllö ja poikaset, Musiikkihetket ja MUKULAmateriaalit MILLAISET MUSIIKILLISET HARJOITUKSET SOPIVAT ERITYISESTI KUULOVAMMAISILLE LAPSILLE? Pöllö ja poikaset Näin laulan lapselle (Lindforsin säätiö) Sopii erityisesti varhaiskuntoutukseen Mukana ei ole soittimia Mukula-materiaalit (Lindforsin säätiö) ja Musiikkihetket (Satakieli) Lähtökohtana musiikkiterapeutti, kuurojen opettaja Christine Roccan ja musiikkiterapeutti Catherine (Cathy) Bowkerin toiminta Mary Hare Schoolissa Musiikin aika ja MUKULA-materiaalit on mukautettu heidän musiikkimateriaaleistaan Suomen kielelle Seuraa lapsen tempoa ja reagoi laulun pysäytys - Pöllö ja poikaset- Tuulee tuulee Toistuvat intervallit Kirje eläintarhaan 8

Saman sävelkorkeuden kuuntelu ja toisto Kirahvit - Surullinen oon Asteikkolaulu ja ääniliuku Kolme pientä porsasta Ylös ylös Saman sävelkorkeuden etsintä, ääniliu ut Nuottitalo Soitetaan vuorotellen - Tutustutaan äänien laatuun ja korkeuteen Soitetaan kapuloita Soitetaan nopeasti ja hitaasti Harjoitellaan samanaikaisten äänten erottelua Kirahvit Kaikessa on musiikkia 9

Kehonosalaulut Eläinlaulut Aakkoslaulut Vuodenaikalaulut Viikonpäivälaulut Kuukausilaulut Ryhmässä vai kotona/yksilöllisesti? Molemmat! Ryhmä: Motivoi, kannustaa Ryhmässä saman harjoituksen toistuvuus on luonnollista! Kahden kesken: Voidaan keskittyä hiomaan taitoja ja mukauttaa lapsen tason mukaan. Voidaan harjoitella uusien laulujen sanoja, niiden merkityksiä ja laulamista jotta ryhmästä hyödytään ja siellä pärjätään paremmin. Monikanavaisuus, Toistuvuus, Varhain liikkeelle, Laulu ja Soitto Musisoitaessa asioita tehdään aina monikanavaisesti. Musiikkia on helppo tehdä samalla tavalla monta kertaa sen lisäksi että laulut ja musiikki sisältävät jo sinänsä toistuvia elementtejä. Aivot ovat muokkautuvimmat tehokkaimmin ennen 3 ikävuotta (Kral & Sharma, 2012). Kiitos! OhjaajaniAndrew Faulkner, Minna Huotilainen ja Martti Vainio, Lindforsin säätiö (Helena Ahti and Eila Lonka), B.C.J Moore, Stuart Rosen, Christine Rocca, Catherine Bowker, Seija Laakso, Anita Forsblom, Suomen Audiologian yhdistys, Helsingin, Tampereen, Turun ja Kuopion kuulokeskusten henkilökunta(erityisesti audiologit ja kuulontutkijat sekä puheterapeutit Sari Vikman, Nonna Virokannas, Satu Rimmanen ja Teija Tsupari) sekä etenkin tutkimukseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa. Laulaminen on tärkeää mutta myös soittaminen voi auttaa. Yhteystiedot: ritva.torppa@helsinki.fi 10