Ero

1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411 4728 1439 23,3 yht 10151 6 10661 1 10957 5 11288 1 11365 11,2

Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

Rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013 Kestävyysvaje 4,5 % BKT:sta, julkisen talouden rahoitusasemaa kohennettava 9 mrd vuoteen 2017 mennessä Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ( 275 milj. 2014) Velvoitteita puretaan 1 mrd :n kustannuksia vastaavasti 1 mrd katetaan kuntien tuottavuutta parantaen tai viimekätisesti verorahoituksella Eläkeuudistus 2017 (työura pitenee km. 2 vuota) Maltillinen useampivuotinen palkkaratkaisu (20 /kk) Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu 0.5 % yksikköä Kuntarakenne ja sote uudistusten määrätietoinen toteuttaminen

Kuntarakenteen kehittäminen Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. (VM; Hetemäki)

Tällä alueella Joensuu ja Outokumpu ovat olleet aloitteellisia ja tehneet esityksen kuntajakoon liittyvässä asiassa valtiovarainministeriölle. Ministeriö on tehnyt asiasta päätöksen 4.4.2013 kuultuaan alueen kuntia (em. lisäksi Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi). Näiden viiden kunnan osalta tehdään erityinen kuntajakoselvitys. Sen tarkoituksena on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää nämä viisi kuntaa tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi.

Työn organisointi 1/2 A. Kuntajakoselvittäjän tueksi on perustettu johtoryhmä. Se koostuu pääosin kuntien puheenjohtajistosta kuitenkin kuntien päättämällä tavalla. B. Johtoryhmälle esitykset valmistelee sen työvaliokunta. Siihen kuuluu kaksi luottamushenkilöä kustakin kunnasta kunnanjohtajien lisäksi. Lisäksi kunnat ovat asettaneet virkahenkilöistä koostuvat valmistelutyöryhmät selvittämään omalta alaltaan mahdollisen kuntajaon muutoksen vaikutuksia.

Työn organisointi 2/2 Valmisteluryhmät ovat: 1. Taloustyöryhmä, puh.joht. Risto Väänänen 2. Kunnallistekniikka ja maankäyttötyöryhmä, puh.joht. Eero Pölönen 3. Sosiaali ja terveydenhuollon työryhmä, puh.joht. Pekka Kuosmanen 4. Sivistystyöryhmä sisältäen kulttuuri ja vapaa aikatoiminnot, puh.joht. Jukka Orenius 5. Tulevaisuustyöryhmä, puh.joht. Jere Penttilä 6. Demokratiatyöryhmä, puh.joht. Jari Horttanainen 7. Henkilöstötyöryhmä, puh.joht. Hannu Raninen Henkilöstötyöryhmä poikkeaa muista jonkin verran koostumukseltaan, sillä siihen osallistuvat myös pääsopijajärjestöjen edustajat.

Erityinen kuntajakoselvitys 0. Työ alkoi 8.4.2013 1. Kuntajakoselvittäjän esitys 7.10.2013 2. Yhdistymissopimus 3. Selvitysosa Seitsemän erillistä asiantuntijaraporttia

Talous 2029 Kuntatalouden sopeuttamistarve vuoteen 2029 veroprosentteina ( tuottavuuden kasvu 0,4 %/vuosi) Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Koko selvitysalue 8,75 % yksikköä 5,50 % yksikköä 9,50 % yksikköä 9,0 % yksikköä 7,0 % yksikköä 8,50 % yksikköä Vero % 28,25 25,25 30 30,25 26 28

säästöpotentiaali 14 vertailukaupunkia; vertailu 4.tehokkaimpaan Nettosäästöpotentiaali 25 milj. euroa PALVELU VERTAILU KAUPUNKI EDULLISUUS KALLEUS % MENOISTA Käyttötalous yht. Oulu 9,3 me 1,6 Sos. ja terv.palv. Lahti 0,8 me 0,2 Perusterv.huolto Salo 6,3 me 8,6 Erikoissairaanhoito Rovaniemi 7,3 me 5,6 Päivähoito ja esiopetus Lappeenranta 5,0 me 9,4 Vanhuspalvelut Kotka 6,4 me 6,3 Toimeentulotuki Pori 9,8 me 47,3 Perusopetus Lappeenranta 1,9 me 2,2 Lukiot Vaasa 0,7 me 6,1 Kulttuuritoiminta Lappeenranta 3,8 me 13,6 Yhdyskuntapalvelut Kouvola 5,5 me 18,2 YHTEENSÄ 15,8 me 41,0 me

Uusi Joensuu voi vallata itäisen Suomen yhteistyöverkoston johtajan aseman ja nousta merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Venäjän lähialueen suuntaan. Uusi Joensuu voi verkottua vahvasti kolmen kehityskäytävänsä ja liikennesuuntansa kehittämiseksi. (Kajaani, Kuopio ja Värtsilä Imatra Lappeenranta) Uusi Joensuu kokoaisi alueen työssäkäynnin ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta yksinkertaistaisi nykyisiä yritystoiminnan kehittämisapparaatteja. Uusi Joensuu voi toimia lähidemokratiakehityksen suunnannäyttäjänä Suomessa. Nykyinen kunnallishallinto kevenee merkittävästi.