Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Vänön kylä Vänös by Oxklobbarnan ranta-asemakaava Stranddetaljplan för Oxklobbarna Kiinteistö Fastighet Stor Oxklobben 322-522-3-10 Työ/arbete: E24578 Turku/Åbo, 11.1.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
KEMIÖNSAAREN KUNTA VÄNÖN KYLÄ OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 19.8.2011 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Kemiönsaaren kunnan Vänön kylän tilaa Stor Oxklobben 322-522-3-10. Ranta-asemakaavalla muodostuu kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Kaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan Vänön kylän tilalle Stor Oxklobben 322-522-3-10. Kaava-alue koostuu yhdestä saaresta. Alue sijaitsee Vänön saaren eteläpuolella Kasnäsistä noin 14 km lounaaseen. 1.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa kaava-alueen saari on osoitettu MM2 211L -alueeksi. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-14) on 2-3 loma-asuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 60 %. Vahvistuskäsittelyssä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueena (MRV).
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Dragsfjärdin kunnanvaltuusto hyväksyi 1.4.2003. Rantaosayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu yksi lomaasunnon rakennuspaikka. Ranta-asemakaavoitus Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2009. Se korvasi Dragsfjärdin kunnan 25.9.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen.. 1.4 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Kaavoitettavan tilan omistaa Mikko Antsalo, kotipaikka Saksa, Anna Antsalo, kotipaikka Helsinki ja Maria Tenningen, kotipaikka Norja. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Hiittisten, Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Alueella on yksi loma-asunto, vierasmaja, sauna ja talousrakennuksia. 1.9 Luonto, ympäristö Alueen luontoselvitys tehdään kaavatyön alkuvaiheessa. Täydentyy luontoselvityksen perusteella. Liite 2: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti. 1.11 Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suuri venesatama on Rosalassa. 1.12 Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen 8.6..2011 hyväksymä. Kartan laati Suuntakartta Oy ja AIRIX Ympäristö Oy.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 2. TAVOITTEET Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilan maksimaalinen rakennusoikeus. Voimassa olevassa rantaosayleiskaavan mitoituksen perusteella saareen rakennusoikeus on kaksi rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa on virheellisesti todettu saaren peitteisyys, johon perustuen saareen on osoitettu yksi lomarakennuspaikka. Tämä virheellinen tulkinta korjataan ranta-asemakaavassa. Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käymämme alustavan keskustelun perusteella saareen on ranta-asemakaavalla osoitettavissa kaksi lomarakennuspaikkaa. Lisäksi ranta-asemakaavalla voidaan tarkistaa rakentamisaluetta rakennettavuuden ja maiseman kannalta parempaan paikkaan kuin rantaosayleiskaavassa. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3. MITOITUS 3.1 Kantatilatarkastelu Ranta-asemakaava perustuu rantaosayleiskaavan kantatilatarkasteluun. Kantatila on Stor Oxklobben 040-449-3-10, joka on rekisteröity 5.5.1983. 3.2 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Rakennusoikeuden määrä ja jakautuminen kantatilan alueella on päätetty rantayleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla ei siirretä rakennusoikeuksia kaavan alueelle eikä siltä pois. Rantayleiskaavassa saareen on osoitettu yksi lomarakennuspaikka. Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn keskustelun perusteella saareen on ranta-asemakaavalla osoitettavissa kaksi lomarakennuspaikkaa. Yleiskaavassa on virheellisesti todettu saaren peitteisyys, johon perustuen saareen on osoitettu yksi lomarakennuspaikka. Tämä virheellinen tulkinta on korjattu ranta-asemakaavassa. Kiinteistön mitoitusrantaviiva on 0,52 km, jolloin kiinteistön rakennusoikeus seutukaavan mitoituksen mukaan on 1,0 1,6 loma-asuntoyksikköä. 4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilan maksimaalinen rakennusoikeus. Kaava on laadittu osayleiskaavan ja seutukaavan mitoitusperusteiden sekä kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn keskustelun mukaisesti. Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat olemassa olevat rakennukset huomioiden sekä rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Yhtenäistä vapaata rantaa on saaren itä-, pohjois- ja länsiosa.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Seutukaavoissa kaava-alueen saari on osoitettu MM2 211L -alueeksi. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-14) on 2-3 loma-asuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Vahvistuskäsittelyssä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueena (MRV). Ranta-asemakaavalla tarkistetaan rantaosayleiskaavan aluevarauksia osoittamalla rakennuspaikat ja rakennusalat rakentamisen ja maiseman kannalta parempiin paikkoihin. 4.5 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.6 Maankäyttö 4.6.1 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu yksi kortteli, jossa on kaksi rakennuspaikkaa. Kullekin RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 lomaasunnon, enintään 25 k-m2 vierasmajan, enintään 25 k-m2 saunan ja enintään 40 k-m2 talousrakennuksia. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on 1.01 hehtaaria, joka on 36,05 % kaava-alueen pinta-alasta. Yleiset määräykset - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. - Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. - Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 4.6.2 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueena, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY) on osoitettu vapaaksi jäävät saaren osat. MY -alueilla ei ole rakennusoikeutta. MY-aluetta on 1,80 hehtaaria, joka on 63,95 % kaavan pinta-alasta. Todellista rantaviivaa kaava-alueella on 960 metriä. Tästä RA-korttelien rantaviivaa (mukaan lukien kapea MY-niemi etelärannalla, joka ei ole ns. vapaata rantaa) on yhteensä 390 metriä. Vapaata rantaa on siten 63 %. 4.6.3 Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suuri venesatama on Rosalassa. 4.6.4 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Rosalassa ja Kasnäsissä 4.6.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.7 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajan aikataulun mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttamisen myötä alueelle rakennetaan yhden rakennetun loma-asunnon lisäksi yksi uusi loma-asunto ja niihin liittyviä muita rakennuksia. Suuri osa tilojen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Veneily ei olennaisesti lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaava-alueen rakennuspaikat suuntautuvat niin, että kaavalla ei ole olennaisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan veron verran. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin keväällä 2011 - Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn alustavan keskustelun perusteella todettiin, että saareen on ranta-asemakaavalla osoitettavissa kaksi lomarakennuspaikkaa. - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 23.6.2011 - luontoselvitys tehtiin kesällä 2011 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui 19.8.2011 - maanomistaja hyväksyi luonnoksen - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon 20.9.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti 6.10. - 20.10.2011 väliseksi ajaksi 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus oli nähtävillä..-..2011 välisen ajan - kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2011 6.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2011 ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan..2011 ( ) Turku, 19.8.2011, 11.1.2012 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA YKS-381 Petri Hautala maanmittausinsinööri LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Omistusoikeusselvitys Luontoselvitys (lisätään myöhemmin) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake
Liite 1: Omistusoikeusselvitys Bilaga 1: Utredning över äganderätt Tila 322-522-3-10, STOR OXKLOBBEN Omistus (tietolähde: Lainhuutorekisteri 29.01.2010) Omistajat: Nimi: Osoite: ANTSALO MIKKO HENRIK Georgenstrasse 22, D-80799 MÜNCHEN, Saksa Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/3 Lainhuuto: 06.01.2009 Asianumero: 9283782 Omistus (tietolähde: Lainhuutorekisteri 29.01.2010) Omistajat: Nimi: Osoite: ANTSALO ANNA HENRIIKA Pursimiehenkatu 13 A 5, 00150 HELSINKI Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/3 Lainhuuto: 06.01.2009 Asianumero: 9283782 Omistus (tietolähde: Lainhuutorekisteri 29.01.2010) Omistajat: Nimi: Osoite: Tenningen Maria Mikaela Nyhavnsveien 7, NO-5042 BERGEN, Norja Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/3 Lainhuuto: 06.01.2009 Asianumero: 9283782
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 Meriharakka havaittiin saarella Suomen Luontotieto Oy 2/2012 Jyrki Oja ja Tikli Matikainen
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Saaren yleiskuvaus... 4 4. Pesimälinnusto... 4 5. Yhteenveto... 5 6. Lähteet ja kirjallisuus... 6 7. Karttaliite... 7 2
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 1. Johdanto Airix-Ympäristö Oy tilasi keväällä 2011 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Oxklobbarnan saareen suunnitellun kaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Tutkimusalue sijoittuu Vänön saariston eteläreunaan. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Selvitys toteutettiin 25.5. 2011. Kasvukausi oli alueella alkanut ja saaren kasvillisuudesta sai jo hyvän yleiskuvan. Alueelta etsittiin lähinnä vaateliasta rantojen putkilokasvilajistoa. Saaren pesimälinnusto selvitettiin mahdollisen uhanalaisen tai vaateliaan pesimälajiston havaitsemiseksi. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Jyrki Oja on käynyt lokkiluotojen inventoinnin yhteydessä nyt tarkastelun kohteella olevalla saarella v. 2006. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on mahdollisesti inventoitu laajempien selvitysten yhteydessä (mm. Faunatica Oy 2010). Saaren kalliot ovat karuja 3
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 3. Saaren yleiskuvaus Koko saari on harvapuustoinen ja suurin osa alueesta on hyvin niukkakasvuista avokalliota. Alueella kasvaa jonkin verran katajaa, mutta varsinaista pensaskerrosta ei alueella ole. Alueen keskiosan rakennettua notkelmaa lukuun ottamatta saari on eteläpuoleisille tuulille altis, eikä vankempaa puustoa harvojen mäntyjen lisäksi alueelle ole kehittynyt. Ulkosaaristolle tyypilliseen tapaan kallioita peittävä maakerros on hyvin ohut. Männyn lisäksi saaren puustoon kuuluu muutamia hieskoivuja (Betula pubescens), tervaleppiä (Alnus glutinosa) ja pihlajia (Sorbus aucuparia). Hyvin harva pensaskerros koostuu katajista. Kallioiden välisissä notkemissa on jonkin verran saaristolle tyypillisiä pienialaisia ketolaikkuja, mutta vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ei saarella havaittu. Saaren putkilokasviston valtalajisto muodostuu puolukasta (Vaccinium vitis-idaea), kanervasta (Calluna vulgaris), variksenmarjasta (Embetrum nigrum) ja metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Saaren rannat ovat kallioisia ja avokallioita on runsaasti. Varsinainen kasvipeitteinen rantavyöhyke on hyvin kapea ja epäyhtenäinen. Lähes kaikkialla avokallio ulottuu suoraan vesirajaan. Muutamin paikoin rannan tuntumassa on pieniä rantaniittylaikkuja, joissa valtalajisto muodostuu suolavihvilästä (Juncus gerardii) ja rönsyröllistä (Agrostis stolonifera). Muusta putkilokasvilajistosta mainittakoon rantavehnä (Leymus arenarius), rantakukka (Lythrum salicaria), merisaunio (Tripleurospermum maritimum) sekä pietaryrtti (Tanacetum vulgare). Isomaksaruohoa, joka on alueella esiintyvän uhanalaisen isoapollon toukan ravintokasvi, kasvaa saarella muutamia yksilöitä. Kohde tuskin on kuitenkaan isoapollon lisääntymisympäristöä. 4. Pesimälinnusto Saaren pesimälinnusto on hyvin niukkaa ja västäräkkiä ja räystäspääskyä lukuun ottamatta varpuslinnut puuttuvat saarelta kokonaan. Saarella havaittiin muutamia vanhoja haahkan pesäpaikkoja. Saaressa havaittiin myös varoitteleva meriharakka. Vänön saaristossa on useita merkittäviä lintuluotoja, mutta aivan Oxklobbarnan lähiympäristössä niitä ei ole. Alue kuuluu todennäköisesti usean merikotkaparin reviiriin, mutta saarella laji ei pesi. Saarella ei ole merikotkan pesää 4
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 5. Yhteenveto Oxklobbarnan saari on hyvin tyypillinen ulkosaariston reunalla sijaitseva niukkapuustoinen, kallioinen saari, jossa rantavyöhyke on hyvin kapea. Kallioperä on hapanta ja maa-ainesta on saarella niukasti. Alueen kasvilajisto on hyvin niukkaa ja saaren luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueella on runsaasti avokallioita ja myös silokalliopintoja. Saarella on useita rakennuksia ja alueella on ollut ihmistoimintaa jo pitkään. Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään esiinny Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Saarella ei todennäköisesti esiinny uhanalaista eliölajistoa eikä kohteella ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita tai eliöiden esiintymispaikkoja, joita kohteen rakentaminen voisi uhata tai heikentää. Alueella ei esiinny liito-oravia eikä saarella ole merikotkan pesäpuita. Saaren välittömässä lähiympäristössä ei myöskään ole merkittäviä lokkiluotoja tai vesilintujen pesimäalueita. Saarella ei ole sammakoille soveltuvia makeavesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. Alueella ei ole myöskään lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja. Mahdollinen rakentaminen kannattaa alueella keskittää jo rakennetulle saarelle. Ruoholaukkaa kasvaa saarella 5
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 6. Lähteet ja kirjallisuus Faunatica Oy 2010. Kemiönsaaren rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Luonnos. Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 6
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2011 7. Karttaliite 7
KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 3 VÄNÖN KYLÄ OXKLOBBARNAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Vänön kylään laaditaan Oxklobbarnan ranta-asemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan Vänön kylän tilalle Stor Oxklobben 322-522-3-10. Kaava-alue koostuu yhdestä saaresta. Alue sijaitsee Vänön saaren eteläpuolella Kasnäsistä noin 14 km lounaaseen. 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa kaava-alueen saari on osoitettu MM2 211L -alueeksi. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-14) on 2-3 loma-asuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 60 %. Vahvistuskäsittelyssä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueena (MRV). Alueella on voimassa Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Dragsfjärdin kunnanvaltuusto hyväksyi 1.4.2003. Rantaosayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu yksi loma-asunnon
rakennuspaikka. Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavoitettavan tilan omistaa Mikko Antsalo, kotipaikka Saksa, Anna Antsalo, kotipaikka Helsinki ja Maria Tenningen, kotipaikka Norja. 2.3 Rakentamistilanne Alueella on yksi loma-asunto, vierasmaja, sauna ja talousrakennuksia. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatimisen alussa laadittiin kaavan pohjakartta ja alueen luontoarvojen perusselvitys. 3. Alustavat tavoitteet Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilan maksimaalinen rakennusoikeus. Voimassa olevassa rantaosayleiskaavan mitoituksen perusteella saareen rakennusoikeus on kaksi rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa on virheellisesti todettu saaren peitteisyys, johon perustuen saareen on osoitettu yksi lomarakennuspaikka. Tämä virheellinen tulkinta korjataan ranta-asemakaavassa. Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käymämme alustavan keskustelun perusteella saareen on ranta-asemakaavalla osoitettavissa kaksi lomarakennuspaikkaa. Lisäksi ranta-asemakaavalla voidaan tarkistaa rakentamisaluetta rakennettavuuden ja maiseman kannalta parempaan paikkaan kuin rantaosayleiskaavassa. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 4. Laadittavat vaihtoehdot Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistaja - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - palo- ja pelastustoimi
Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin keväällä 2011 - Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn alustavan keskustelun perusteella todettiin, että saareen on ranta-asemakaavalla osoitettavissa kaksi lomarakennuspaikkaa - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 23.6.2011 - luontoselvitys tehtiin kuussa 2011 7.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui 19.8.2011 - maanomistaja hyväksyi luonnoksen - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon 20.9.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti 6.10.- 20.10.2011 väliseksi ajaksi 7.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan..-..2011 - kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2011 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2011 ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan..2011 ( ) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakavat: Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy Arkkitehti Jouni Kiimamaa puhelin 010 241 4414 faksi 010 241 4401 sähköposti jouni.kiimamaa@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 Turku maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin 010 241 4407 faksi 010 241 4401 sähköposti petri.hautala@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin (02) 426 0880 faksi (02) 426 0185 sähköposti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, 25700 Kemiö
Turku, 23.6.2011, 19.8.2011, 11.1.2012 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA YKS-381 Petri Hautala maanmittausinsinööri