IKÄIHMISTEN JÄRVENPÄÄ V. 2000-2010 ------------------------------------------- Vanhustyön strategiset päämäärät

IKÄIHMISTEN JÄRVENPÄÄ V. 2000-2010 ------------------------------------------- Vanhustyön strategiset päämäärät JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmä Eija Mansnérus (siht.) Elokuu 2000

SISÄLLYS 1. LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Toimeksianto 3 1.2 Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmän tarkoitus 4 1.3 Järvenpään vanhushuollon tavoitteet 2000-luvulle 4 2. VANHUSTENHUOLTO JÄRVENPÄÄSSÄ 7 2.1 Vanhustenhuollon kehitys Järvenpäässä 7 2.2 Nykytilan kuvaus ja arvioituja muutoksia 8 2.3 Nykyinen palvelukapasiteetti 12 3. VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMINEN 16 3.1 Palvelurakenteen tasapaino 16 3.2 Terveyden edistäminen 21 3.2.1 Ennaltaehkäisevä työ 21 3.2.2 Mielenterveyden ylläpitäminen 24 3.2.3 Kuntouttava työ 24 3.2.4 Päivätoiminnot ja aktiviteetit 26 3.3 Laadun hallinta 26 4. JÄRVENPÄÄN VANHUSTENHUOLLON HANKE-EHDOTUKSET 29 4.1 Keskeiset kehittämiskohteet vuosina 2000-2010 29 4.2 Merkittävimmät toimenpiteet ja aikataulu vuosille 2000-2010 29 Liitteet 1-9 Lähteet

3 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Toimeksianto Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta teki 1.9.1999 päätöksen perustaa työryhmä Järvenpään vanhustenhuollon tulevaisuuden strategiaa suunnittelemaan. Suunnitelman pohjana tuli käyttää osastopäällikkö Raija Kallion laatiman Vanhustenhuollon tavoitteet vuodelle 2000 -selvitystyötä, joka lautakunnan lähetekeskustelussa todettiin ansiokkaasti laadituksi. Strategiatyöryhmän tehtäväksi annettiin tavoitesuunnitelman jatkotyöstäminen, siten että suunnitelmassa edetään konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin saakka. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi 21.9.1999 pidetyssä kokouksessa toimialajohtajan esittämät virkamiesjäsenet vanhustyön strategiatyöryhmään. Jäseniksi nimettiin johtava hoitaja Aila Suomi, osastopäällikkö Raija Kallio, vanhainkodin johtaja Marita Virkki, kotihoidonohjaaja Birgitta Juntheikki ja vuodeosaston osastonhoitaja Armi Vuori. Työryhmän sihteeriksi nimettiin terveydenhuollon maisteri Eija Mansnérus. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämät edustajat olivat Pekka Luuk, Yrjö Lahtinen, Paavo Kiuru ja Kirsti Laine. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toive strategian valmistumiselle oli kevät 2000. Työryhmä työskentelyaikataulun mukaisesti strategia valmistui elokuussa 2000. Strategia päätettiin ulottaa vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden jakson ajaksi eli v. 2000-2010. Tämän aikajakson välillä tiedetään vanhusten määrän lisääntyvän lähes puolella. Ensimmäinen vanhustyön strategiatyöryhmän kokous pidettiin 13.10.1999. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lahtinen ja kokouksen sihteeriksi Eija Mansnérus, joka toimii myös strategiatyöryhmän sihteerinä. Työryhmä on kokoontunut toimintansa aikana yhteensä 8 kertaa yhdessä. Yhden kerran kokoontuminen on tapahtunut pienryhmätyöskentelynä. Kokouksissa on ollut asiantuntijoina mm. Kuntaliitosta tutkija Hannele Häkkinen ja Kivipuiston monipalvelukeskuksesta johtaja Sirkka Silvennoinen, Järvenpään terveyskeskuksen Hoitotyön kehittäminen - työryhmän edustaja Kaarina Wilskman ja Järvenpään kuntoutussihteeri Eeva Laine. Tutustumiskäynti tehtiin toukokuussa Malmin kotisairaalaan, jonne oli kutsuttu mukaan ylilääkäri Reijo Aitta, apulaisylilääkäri Maarit Järvinen, kotisairaanhoitaja Kaisa Sipinen ja kuntoutussihteeri Eeva Laine. Strategiatyöskentelynsä tueksi työryhmä on kerännyt tietoa eri tahoilta. Järvenpään eläkeläisjärjestöihin kuuluville tehtiin kysely, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä tämän hetkisten palvelujen riittävyydestä ja myös tulevaisuuden toiveista. Samoja asioita kyseltiin myös reumayhdistyksen jäseniltä. Kaupungin vanhustenhuollossa työskenteleviltä kyseltiin kuntouttavan työotteen toteutumismahdollisuuksista kotipalvelussa ja toimintaterapeuttia sekä mielenterveysohjaajaa haastateltiin heidän mahdollisuuksistaan työssään tukea kaupungin ikäihmisiä.

4 1.2 Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmän tarkoitus Strategiatyöskentelyn tarkoitus on kunnan virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa yhteistyössä suunnitella kaupungin ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä asumista tukevia palveluratkaisuja seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolle. Työryhmän päätavoitteena on turvata vanhuksille heidän tarvitsemansa palvelut käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Tarkoitus on, että palveluresurssien käyttöä suunnitellaan vanhusten palvelutarpeiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Asiakkaiden mielipiteet sekä toiveet huomioidaan. Yhteistyötä tehdään järjestöjen sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Strategiatyöryhmän lähtökohtana on Järvenpään ikäihmisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen niin, että vanhus voisi mahdollisimman pitkään ja omatoimisesti selviytyä kotona tai palveluasunnossa kokien olonsa turvalliseksi ja palveluihin tyytyväiseksi. Strategiaa suunniteltaessa otetaan huomioon eläkeikäiset yli 65- vuotiaat järvenpääläiset suunnitelman pääpainon keskittyessä kuitenkin yli 75- vuotiaiden ikäryhmään. Yleisen käytetyn määritelmän mukaan vanhus käsite liitetään yleensä yli 75 -vuotiaisiin. Vanhuspalvelujen tarvetta arvioitaessa ja suunniteltaessa katsotaan, että 75-ikävuoden jälkeen palvelujen tarve lisääntyy huomattavasti. Myös 75-vuotiaiden väestömäärä lisääntyy lähitulevaisuudessa merkittävästi. Painopiste strategiasuunnitelmassa on näin ollen yli 75-vuotiaat. Strategiatyöskentelyn tarkoituksena on luoda konkreettisia hanke-esityksiä Järvenpään kaupungin johdolle sekä poliittisille päättäjille. Hanke-esitysten tarkoitus on suunnata resurssien jakoa vuosittaisissa talousarviokäsittelyissä sekä ikäihmisten palveluja suunnittelevissa kunnan vanhustyön toimipisteissä, siten että päätökset tehdään valitun strategian mukaisesti. Seurantaa ja arviointia tehdään strategiatyöryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. 1.3 Järvenpään vanhushuollon tavoitteet 2000-luvulle Laaditun tavoiteohjelman perustana on käytetty Etelä-Suomen läänin ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa vuodelle 2001, joka mukaan vanhusväestön oikeudet ja hyvinvointi turvataan ensisijaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa ja yleisiä järjestelmiä. Vanhuspoliittinen näkökulma tulee ottaa huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ehkäisevästä työstä, eläkepolitiikasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Asuntopolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja kulttuuripalvelut sekä vapaaehtoinen hyvinvointityö tulee olla keskeisiä vanhusten toimintamahdollisuuksien ja -kyvyn sekä henkisen vireyden ylläpitämisessä. Tavoitteena on edistää mm. seuraavia asioita: - edistää vanhuspolitiikassa kansainvälisesti hyväksyttyjä yhteiskunta kaikille - - lisätä ja parantaa ikääntyvän väestön toimintakykyä edistämällä aktiivisten ja - lisätä asuin- ja elinympäristön toimivuutta ja pyrkiä elinkaariasunnon mahdollistamiseen. Esteettisyyden tulee olla keskeinen periaate rakentamisessa.

5 - käyttää ikäihmistä palvelevaa teknologiaa toimintakyvyn lisäämiseksi ja itsenäistä asumista tukevasti Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspoliittisen tavoite-, strategia- ja toimenpidesuunnitelman vuoteen 2001 sekä visio vuoteen 2020 peruslinjaksi on asetettu - vanhusten asuminen kotona mahdollisimman pitkään tarvittaessa apuvälineiden ja - palvelurakennemuutoksessa edettävä laitospaikkojen vähentämisestä avopalvelujen - vanhuspolitiikan laaja-alaisuus; mukana sosiaali- ja terveystoimi, asuntotoimi, - asiakaslähtöisen palvelukulttuurin vahvistamien ja laatu - sairauksien ja toimintakyvyn vajeiden ehkäisy, tehokas hoito ja kuntoutus myös ikäihmisille - kohtuuhintaisten sosiaali-, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen turvaaminen kaikille niitä tarvitseville - etuus-, palvelu ja maksupolitiikan sekä verotuksen yhteen sovittaminen Yleisten valtakunnallisten suositusten pohjalta Järvenpään vanhusten huollon tavoitteet 2000-luvulle -strategian keskeisiksi kehittämiskohteiksi asetettiin: 1. Terveyden edistäminen 2. Palvelurakenteen muuttaminen ja avopalvelujen vahvistaminen 3. Asumispalvelut 4. Laitoshoito 5. Terveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen ja kustannusten hallinta 6. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 7. Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 8. Asiakkaan aseman vahvistaminen Merkittävimmiksi toimenpiteiksi Järvenpään vanhustenhuollossa vuonna 2000 ehdotettiin: 1. Kehitetään vanhuspalvelujen laatutavoitteet ja -kriteerit kaikille palveluyksiköille 2. Kehitetään asiakaspalautejärjestelmää 3. Pyritään kehittämään kunnon ja toimintakyvyn arviointijärjestelmää myös avohoidossa (RAVA-indeksi) 4. Omaishoidon tukeen varataan 3,7 Mmk määräraha budjettiin. Palvelusetelitoimintaa jatketaan 5. Kotisairaalatoimintaa tutkitaan yhdessä terveystoimen kanssa 6. Osallistutaan Roselius-säätiön järjestämään dementiapalveluneuvontaprojektiin 7. Jatketaan kotiinkuljetusaterioiden ostoa 8. Perustetaan vanhusneuvola Myllytien työ- ja toimintakeskuksen yhteyteen 9. Jatketaan suunnittelua Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa Kirkkopihahankkeen 10. Panostetaan henkilöstön jaksamiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen 11. Tiivistetään yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa: laatuvaatimukset,

6 Tammikuussa v.2000 Järvenpään kaupungin vanhushuollon osastopäällikön Raija Kallion arvion mukaan osa tavoitteista on toteutunut hyvin ja useimpien hankkeiden toteutuminen on vielä kesken. Tässä strategiasuunnitelmassa tulemme ottamaan huomioon nyt meneillä olevat hankkeet ja niiden vaikutukset vanhusten kokonaistilanteeseen Järvenpäässä. Saavutetut tulokset ja meneillään olevat hankkeet vuonna 2000: 1. Kaupungin vanhustyön henkilöstö on mukana vuoden 2000-2001 aikana toteutettavassa laatukoulutuksessa, jossa määritellään jokaiselle työpisteelle omat laatutekijät ja luodaan laatutavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Laaditut laatukriteerit tullaan ulottamaan myös ostopalvelusopimuksen tehneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaupungin vanhustenhuollon laatima hoito- ja palvelusuunnitelma kaavake tulee olemaan yhteneväinen yksityisten vanhuspalveluja tuottavien yritysten kanssa. 2. Järvenpää on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja arvioivassa Verttiohjelmassa. Siinä määritellään vanhustenhuollon palvelut ja lasketaan niille valtakunnalliset vertailukelpoiset kustannukset. Vertti asiakastyytyväisyys kysymykset tehdään joka vuosi. 3. Vuoden 2000 aikana saadaan tulokset RAVA-tutkimuksesta, jossa on mitattu järvenpääläisten palvelujen piirissä olevien vanhusten toimintakykyisyyttä ja avun tarvetta. 4. Omaishoidontuki on säilynyt ennallaan eli budjettiin on varattu 3,2 Mmk avustuksina kotitalouksille. Saattohoitotilanteita varten omaisilla on lisäksi mahdollisuus saada korotettua omaishoidontukea. 5. Kotisairaalahanke on jatkuvasti vireillä. Terveyskeskuksen vuodeosastot ovat ylikuormitettuja ja paikkapula pakottaa etsimään ratkaisua tilanteeseen pikaisesti. 6. Roselius-säätiön raha-avustusta dementianeuvojan palkkaamiseen ei tälle vuodelle saatu. Uusi hakemus vuodelle 2001 on tekeillä. 7. Ruokien kotiin kuljetuspalvelujen ostoa jatketaan entisellään. Uusi tarjouskilpailu toteutetaan syksyllä 2000. 8. Vanhusneuvolan perustaminen toteutunee syksyllä 2000. Se tulee olemaan osana kunnan omaa vanhustenhuollon toimintaa työ- ja toimintakeskuksen tiloissa. 9. Yrjö- ja Hanna säätiön Kirkkopihahanke valmistuu v. 2001-2002. 10. Järvenpäässä meneillään oleva työntekijöiden työkykyä ylläpitävä ja työyhteisöä kehittävä OPPIVA-työyhteisöhankkeen myötä työntekijät saavat jatkuvaa koulutusta työssä jaksamisensa tueksi. 11. Yhteistyötä tiivistetään mm. kotipalvelun ja terveyskeskuksen henkilökunnan kesken yhteisen tiimikoulutuksen avulla.

7 2. VANHUSTENHUOLTO JÄRVENPÄÄSSÄ 2.1 Vanhustenhuollon kehitys Järvenpäässä Vanhusten palvelujen nykymuotoinen kehitys on alkanut vuonna 1950, jolloin säädettiin mm. laki sosiaalihuollon hallinnosta ja kunnallista kodinhoitajista. Vanhusten itsenäinen, taloudellinen selviytyminen parani 1957 säädetyllä kansaneläkelailla. Järvenpää on perustettu vuonna 1951. Sen ensimmäinen kunnallinen palveluyksikkö Järvenpään vanhainkoti perustettiin vanhankylänniemeen vuonna 1955. Lainsäädännön ja vanhustenhuollon kehittyessä osa vanhainkodista luovutettiin terveyskeskuksen vuodeosastoksi vuonna 1973 ja kokonaisuudessaan terveyskeskukselle vuonna 1976, jolloin nykyinen vanhainkoti valmistui. Uusi vanhainkoti toimi ajan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti kotina itsestään huolehtiville, liikkuville vanhuksille. 1970-luvulla alkoi vanhusten asumispalvelujen kehitys. Välskärinkadun rivitalo valmistui ensimmäisenä vuonna 1971. Sen jälkeen on rakennettu vanhusten asumiseen mm. Polvipolun ja Mittarinkadun asuintalot. Myllytien palvelukeskuksen (nykyinen työ- ja toimintakeskus) yhteyteen tuli 8 asuntoa ja Kivipuiston monipalvelukeskukseen 58 ryhmä- ja palveluasuntoa. 1980- luvulla kehittyivät tukipalvelut ja palvelukeskustoiminta, johon läheisesti kuuluu vanhusten päiväkotitoiminta. Järvenpään palvelutalosäätiön omistama kiinteistö Myllytie 11, jossa sijaitsee Myllytien työ- ja toimintakeskus, valmistui vuonna 1988 ja Kivipuiston palvelukotisäätiön monipalvelukeskus vuonna 1993. 1990 luvun alkuun saakka kehitys tapahtui tarkasti valtion ohjauksessa normitettuna. Toimintojen laajentamiseen tarvittiin sekä toimitilojen että virkojen osalta valtion viranomaisten lupa. 1990- luku on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisaikaa. Laitosvaltaisuus on yleisesti maassa vähentynyt ja toimintatapoja on rationalisoitu voimakkaasti. Kuntien entistä suurenpi päätösvalta on tuonut eroja kuntien välille. Järvenpään kaupungin vanhushuollon tavoitteet määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. 1990-luvulla palveluita on kehitetty Järvenpäässä yhteistyössä vanhusten kansaa. Vuonna 1994 tehtiin vanhustenhoidon kehittämistä koskeva kysely. Selkeästi tärkein oli kotihoidon tehostus, jotta asuminen olisi mahdollista omassa kodissa palvelujen avulla. Palveluista tärkeimmiksi koettiin turvapuhelin, kotipalvelu ja kotisairaanhoito. (Kallio 1995) Vuonna 1997 Järvenpäässä suoritettiin Vertti asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakkaista yli 50% arvioi hoidon laadun erittäin hyväksi ja yli 30% melko hyväksi. Turvallisuus ja viihtyvyys oli 42%:lla erittäin hyvä, 31%:lla melko hyvä ja 4%%:lla huono. Vuonna 1999 asteikolla 1-5 asiakkaista arvio kotihoidon laaduksi 4.38, hoidon saatavuuden 4.34, henkilökunnan 4.48, turvallisuuden 4,42, tietojen saannin 3.87 ja vaikuttamisen mahdollisuuden 3.39.

8 Järvenpään terveyskeskusten vuodeosastoilla tehtiin kesällä 1999 hoitotyön tilaa kuvaava tutkimus (Muurinen & Voutilainen 1999). Tietoa kerättiin sairaalan kolmelta vuodeosastolta hoidettavana olevien potilaiden omaisilta ja hoitotyöntekijöiltä. Lisäksi auditoitiin potilaiden asiakirjoja ja havainnoitiin fyysistä hoitoympäristöä. Selvityksen mukaan omaiset olivat melko tyytyväisiä potilaan hoitoon ja hoidon laadulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 7,7. Henkilökunnan antama arvosana hoidon laadusta oli 7.6. Tulosten mukaan alle puolella potilaista oli työtä ohjaava hoitosuunnitelma. Hoitohenkilökunta ja osastonhoitajat kokivat hoitohenkilökunnan määrän liian vähäiseksi osastoilla. Hoitoympäristön tarkastelun mukaan sairaalarakennuksen vanhan puolen osastoilla oli vähän hygieniatiloja ja huoneet olivat ahtaita. Tulosten perusteella tutkijat laativat 22 suositusta hoitotyön kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi 1.9.1999 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin konkretisoida suositukset toimenpide- ja kehittämisohjelmaksi. Vanhustyön strategiatyöryhmä suoritti tammikuussa 2000 kyselyn eläkeläisjärjestöjen jäsenille, kysyen heidän mielipidettään tämänhetkisten palvelujen riittävyydestä ja tulevaisuuden toiveista palvelujen suhteen. Kyselyyn osallistui 155 henkilöä yhdeksästä paikallisesta eläkeläis- ja veteraanijärjestöltä. Kyselyn mukaan arkielämän selviytymistä heikentäviksi tekijöiksi mainittiin mm. palvelujen kaukaisuus ja bussiliikenteen puuttuminen, talojen hissittömyys ja asunnon huono kunto. Palvelujen suhteen selvästi parhaana pidettiin kulttuuripalveluja ja erityisesti kirjastoa. Riittämättömäksi mainittiin terveyskeskuspalveluista erityisesti laboratoriotoiminnan sekä yöpäivystyksen. Myös vanhusten hammashoito koettiin täysin riittämättömäksi nykyisellään. Kotipalvelua haluttiin tehostaa, samoin kaupungin sisäistä liikennettä ja katujen talvihoitoa (liite 1). 2.2 Nykytilan kuvaus ja arvioituja muutoksia Vuoden 2000 alussa Järvenpäässä asui 35 484 asukasta. Heistä yli 65-vuotiaita oli 2990 ja yli 75-vuotiaita 1242, joista naisia 884 (71,1%) ja miehiä 358 (28,8%). Omassa kodissa yli 75-vuotiaita asui 86%. Yhden hengen kotitaloudessa asui 1060 ja kahden hengen kotitaloudessa 141 vanhusta. Vanhusten määrän jakautuminen Järvenpäässä sosiaali- ja terveyspuolen kolmen osaalueen sisällä on epätasaista. Alueella 1 kokonaisväestömäärän ollessa 11 527, vanhuksia oli 1339 (11,6%). Alueella 2 väestömäärän ollessa 9495, vanhuksia oli 588 (6,2%). Alueella 3 kokonaisväestömäärän ollessa 13 629, vanhuksia oli 1038 (7,6%) (kts. liite 2). Vanhusväestön määrä tulee jakautumaan tämän hetkistä tilannetta tasaisemmin kolmelle eri alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Järvenpäässä kotona annettavan palvelun piirissä oli vuoden -99 lopussa yhteensä 588 vanhuskotitaloutta (20,2% yli 65-vuotiaiden ikäluokasta), joista kodinhoitoapua sai 343 (11,8%) taloutta ja kotisairaanhoitoa 245 (8,4%). Jokaisesta kotipalvelun piiriin kuuluvasta asiakkaasta tehtiin hoito-ja palvelusuunnitelma ja jokainen kotikäynti kirjattiin. Vuoden 1999 aikana kotihoitokäyntejä tehtiin 33 391, joista yli 75-vuotiaille 83.4% ja kotisairaanhoitajan käyntejä 13 050, joista yli 75 - vuotiaille 80,1%. Tukipalveluja käytti yhteensä 275 asiakasta (9,4% yli 65-vuotiaiden ikäryhmästä). Tukipalveluista eniten käytettiin ateriapalvelua (62,5%), kuljetuspalvelua (28,3%) ja siivousta (26,5%) (liite 3).

9 Omaishoidontuella hoidettuja yli 65-vuotiaita vanhuksia oli 52 ja heistä yli 75-vuotiaita oli 70%. Heidän hoitajistaan yli 65-vuotiaita oli 37 (71%). Tuen suuruus oli 3003 mk, 4076 mk tai suurimmillaan enintään 6500 mk. Järvenpään yli 75-vuotiaista vanhuksista vuoden 1999 aikana oli - kotihoidossa 371 (30%) - palveluasumisessa 40 (3,2%) (Kivipuisto 24 + yksityiset hoivakodit 16) - laitoshoidossa 132 (10,6%) (47 vanhainkoti + 85 terveyskeskus) Vanhusten palvelujen valtakunnalliset suositukset 2000-luvulle: - kotihoidon palvelut turvataan vähintään 25%:lle yli 75-vuotiaista - tehostetussa kotihoidossa on 45% asiakkaista - palveluasuminen taataan 3%:lle yli 75-vuotiaista - päiväkeskus- ja tukipalvelujen piirissä on 20% yli 75-vuotiaista - laitoshoidossa 8% - 90% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä asuu kotonaan tai palveluasunnoissa ja saa tarvitsevansa hoidon avohoitona

10 Järvenpään väestöennuste 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2010 2030 väestö 36 145 36 653 37 057 37 783 38 496 38 736 41 458 43 587 65-74 1889 1935 2010 2105 2214 2236 2896 5470 75-1282 1323 1365 1409 1457 1507 1748 3081 yli 65v. yht. 3171 3258 3375 3514 3671 3743 4644 8551 Vuonna 2000 Järvenpään väestöstä on yli 65-vuotiaita 8,8% ja yli 75-vuotiaita 3,5%. Vastaavat luvut v.2010 ovat 11,2% ja 4,2%. Vuonna 2030 ennusteen mukaan yli 65- vuotiaita on 19,7% ja yli 75-vuotiaita 7,1%. Vanhusten määrän lisäys ikäryhmittäin vuosina 1998-2030 1998 2000 2005 2010 2020 2030 Lisäys yht. 65-74 1767 1889 2236 2896 4752 5470 3703 75-84 933 997 1170 1375 2132 2367 1434 85-273 285 337 373 547 714 441 Yht. 2963 3171 3743 4644 7431 8551 5588 Lisäys + 208 + 572 + 901 + 2787 + 1120 Vanhusväestö lisääntyy noin 1550 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä Järvenpäässä. Lisäys on vuosittain 155 henkilöä. Ensimmäisen viiden vuoden aikana lisäys on n. 115 henkilöä (yht. 5 vuodessa 575) ja seuraavien viiden vuoden aikana 190 henkilöä vuodessa (yht. 950). Suurin lisäys tapahtuu vuoden 2010 jälkeisellä vuosikymmenellä nopeimman lisäyksen osuessa vuosille 2010-2015, jolloin vanhusväestö kasvaa n. 350 henkilöllä vuodessa. Tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana vanhusväestö on lisääntynyt yhteensä lähes 6000 henkilöllä, joka on melkein puolet tämän päivän vanhusmäärään verrattuna.

11 Kotihoidon asiakkaat vuonna 1998 ja 1999 sekä asiakasennuste vuosille 2000, 2005 ja 2010 1998 1999 2000 2005 2010 65 v. - 550 588 634 749 928 75 v. - 423 371 385 452 524 Lisäys 1999 verrattuna +14 +81 +153 Kotihoidon peittävyys on laskettu vuoden -99 mukaan eli yli 65-vuotiailla 20% ja yli 75- vuotiailla 30%. Kotihoidon asiakasmäärän nousu seuraavan 10 vuoden aikana tulee olemaan 153 asiakasta, mikäli kotihoidon peittävyys pysyy 1999 tasolla. Valtakunnallisten avohoitopainotteisten tavoitteiden mukaan kotihoidon palvelujen turvaaminen vähintään 25%:lle yli 75- vuotiaista on tavoiteltavaa. Tehostetun kotihoidon (kotikäyntejä (enemmän kuin 14 kertaa viikossa) määrä tulee lisääntymään ja tavoitteena on että 45% asiakkaista voidaan antaa apu kotiin. Tämä merkitsee Järvenpäässä nykyiseen tilanteeseen lisäystä 415 asiakasta. Järvenpäässä on Kivipuiston palvelutalo, josta kaupunki hankkii ostopalveluna asuntoja vanhuksille ja vammaisille. Palveluasuntoja on 60, joista 14 ( 37%) oli alle 75- vuotiaalle vanhukselle 24 (63%) oli 75-vuotta täyttäneiden vanhusten käytössä vuonna - 99. Kaupunki avusti lisäksi 16 vanhuksen asumista yksityisessä hoivakodissa. Palveluasuntojen tarve yli 75-vuotiaille vanhuksille Järvenpäässä vuosina 2000-2010 Tarve 1999 2000 2005 2010 Yli 75-vuotiaita 1242 1282 1507 1748 asuntojen määrä 37 (3%) 38 (3%) 45 (3%) 52 (3%) Mikäli 3 % yli 75-vuotiaista järvenpääläisistä asuu palveluasunnoissa vuonna 2010, tarvitaan yli 50 palveluasuntoa. Tämä merkitsee nykyisen 25 paikan kaksinkertaistamista. Laitospaikkoja vuonna -99 oli Pihlaviston vanhainkodissa (58) ja Järvenpään terveyskeskuksessa (110). Näistä yli 75-vuotiaiden käytössä oli vanhainkodissa 47 sekä terveyskeskuksen sairaalassa 84, joista pitkäaikaispäätöksellä 71.

12 Laitospaikkojen tarve yli 75-vuotiaille vanhuksille Järvenpäässä vuosina 2000-2010 Tarve 1999 2000 2005 2010 yli 75-vuotiaita 1242 1282 1507 1748 laitospaikat 99 (8%) 102 (8%) 120 (8%) 140 (8%) Laitospaikoilla oli 131 yli 75-vuotiasta vanhusta vuonna 1999, joka on 10,5% ikäluokasta. Terveyskeskussairaalan vuodeosastot ovat olleet jo vuosia ylikuormitettuja ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa kaikkien kolmen osastojen remontointi. Palvelujen piirissä olevien hoitoisuus Palvelujen piirissä olevien hoitoisuutta on mitattu Järvenpäässä vuoden 1999 aikana Rava-indeksillä. Rava on Kuntaliiton markkinoima mittari, jonka avulla voidaan mitata asiakkaiden toimintakykyä ja avun tarvetta asiakkaan sijoittamiseksi tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Indeksi koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan asiakkaan päivittäisen tuen tarvetta mm. liikkumisessa, syömisessä ja pukemisessa. Se kattaa myös mm. muistin, näön, kuulon ja puheen alueet. Mittaaminen Ravan avulla on helppokäyttöistä ja nopeaa. Järvenpäässä suoritettujen Rava-arviointimittausten tulosten vertaaminen valtakunnallisiin lukuihin osoitti, että asiakkaiden hoitoisuus eri palvelupisteissä on samaa luokkaa kuin suurissa kaupungeissa yleensä (liite 5). Palveluyksiköt jatkavat Ravan avulla arvioimista myös lähi vuosina. Osastojen yksikkökohtaiseen arviointiin sekä kliiniseen kehittämistyöhön apuvälineeksi Stakes markkinoi Rai- järjestelmää, jonka yli 300 kysymyksellä voidaan seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia sekä yksilö- että laitostasolla. Siitä on olemassa erilaisia sovellutuksia kotisairaanhoitoon, kotipalveluun sekä vanhusten akuuttihoitoon. Ensimmäisiä kokeiluja mittarin käytöstä tehdään vuonna 2000 muutamilla paikkakunnilla Suomessa. Mittari tavoitteena on palvella tulevaisuudessa kuntia vanhustenhoidon laadun, vaikuttavuuden sekä kustannusten hallinnan arviointityössä. 2.3 Nykyinen palvelukapasiteetti Järvenpäässä kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoito antaa hoitoa ja hoivaa vanhuksille, pitkäaikaissairaille, vammaisille ja lapsiperheille. Kotihoito vastaa myös omaishoidosta. Yöpartiotoimintaa ostetaan Roselius-säätiöltä (liite 6). Turvapuhelimet toimittaa yksityinen palveluntuottaja, joka solmii sopimukset suoraan asiakkaan kanssa. Ruokailumahdollisuuksia on ruokahuollon palvelupisteissä ja Kivipuistossa. Kotiinkuljetusateriat ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Sotainvalideilla on mahdollisuus saada myös lounasseteleitä. Perusterveydenhuollossa on siirrytty omalääkärijärjestelmään lokakuusta 1999 alkaen, joten lääkäreillä on alueittain oma asiakaskuntansa. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat

13 kolmella eri alueella. Vanhusten palveluja tuottavat julkisen sektorin lisäksi monet yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Vanhustenhuollossa Järvenpään kaupungin palveluksessa oli 1.1.2000 yhteensä 172 työntekijää, joista avopalvelujen piirissä työskenteli 55 ja laitoshoidossa 117 työntekijää. Henkilökunnan määrä ei ole aina vakio, sillä osa henkilökunnasta on hoito-tai opiskeluvapaiden vuoksi pois. Toisaalta palveluksessa on lyhytaikaisia sijaisia ja tai työllistettyjä, joiden lukumäärää ei tilastoihin ole laskettu. Henkilökunta-potilassuhdetta eli hoitotyöntekijöiden määrää sairaansijaa kohden kuvaa henkilökunta-potilassuhde luku. Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä selkeää normia, joka määrittelisi millainen henkilöstömitoitus erityyppisissä hoitolaitoksissa tulisi olla. Vertailuja on tehty ja esim. Helsingin raportin mukaan siellä henkilöstömitoitus koettiin eri tahoilla riittämättömäksi, henkilöstöä oli liian vähän suhteessa asiakkaisiin. Helsingin työryhmä valmisteli suositukset henkilökuntamitoitukseksi: * Vanhainkotia täydentävä/korvaava tehostettu palveluasuminen 0,40-0,50 * Vanhainkodit 0,50-0,60 * Terveyskeskussairaalat 0,60-0,70 Taulukossa on esitetty Järvenpään luvut sekä Helsingin lukujen keskiarvot, jotka ovat suluissa. Vanhustenhuollon henkilöstö Henkilöstö-potilassuhde Kotihoito - kotipalvelut 44 - kotisairaanhoito 8 Työ- ja toimintakeskus 3 (+4 vammaistyöntekijää) Palvelutalot ja hoivakodit 39 0.59 (0,48) Laitoshoito - tk-vuodeosastot 87 0.51 (0,64) - vanhainkoti 29 0.45 (0,60) Omaishoitajia (yli 65-vuotiaille) 52 Erikoisairaanhoidosta vastaa Hyvinkään aluesairaala, Helsingin yliopistollinen sairaala ja Kellokosken sairaala, jotka yhdistettiin vuoden 2000 alusta Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiriksi (HUS).

14 Päiväkoti- ja virkistystoiminta Järvenpään kaupungin työ -ja toimintakeskus tarjoaa vanhuksille virike- ja harrastustoimintaa. Jumppahetkien, käsityö- ja askarteluryhmän, atk-piirin tai kirjallisuuspiirin vetäjinä toimii yleensä eri järjestöjen edustajat. Työ- ja toimintakeskus, vuokraa tiloja ja järjestää yhteisiä retkiä ja tapahtumia vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Päivittäin keskuksessa käy ruokailemassa n. 100 asiakasta. Vuoden aikana ruokailijoita on n. 10 000 ja harrastepiireissä kävijöitä n. 20 000. Työ- ja toimintakeskuksen päiväkodissa on päivittäin n.14 vanhusta ja vuoden aikana siellä on ollut asiakkaina yht. 62 eri vanhusta. Kuljetuspalvelu Tällä hetkellä kaupungilla ei ole vanhuksille omaa kuljetuspalvelua vaan kuljetukset esim. päiväkotiin hoitaa Sampo-kuljetus. Työ- ja toimintakeskuksen vanhustenohjaajat järjestävät kuljetuksen käytännön organisoinnin. Vuokralla asuminen Vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja on Polvipolulla, Mittarinkadulla, Välskärinkadulla, Vaarinkadulla sekä Kivipuistossa yhteensä n. 115. Asunnot ovat palvelujen lähellä ja joissakin niissä on turvapuhelimet. Palvelu niihin annetaan tarpeen mukaan. Valinnan asuntoihin tekee Mestariasunnot yleensä vanhainkodin johtajan suosituksesta. Lisäksi Louhelan palvelutalossa on parikymmentä vanhusasuntoa. Palveluasuminen Palveluasuminen on itsenäistä asumista, johon liittyy kiinteästi ympärivuorokautinen, monipuolinen apu ja tuki. Järvenpään kaupunki on hankkii ostopalveluna vanhuksille ja vammaisille palveluasuntoja Kivipuiston monipalvelukeskuksesta (yht 60 paikkaa, joista n. 40 on vanhuksille). Dementiapaikkoja Kivipuistossa on yht. 18 ja intervallipaikkoja 5. Yksityisistä hoivakodeista on käytetty Järvenpään alueella Miljan hoivakotia (9), Allin hoivakotia (5) sekä lähikuntien alueella Kerttulia, Luppokotia, Huunaa, Kotivallia ja Elleniä. Perusterveydenhuolto Ikäihmiset saavat väestövastuuperiaatteen mukaiset heille kuuluvat terveyspalvelut. Asiakkaat ja terveyskeskuksessa lääkärillä käynnit ikäryhmittäin v. 1999 - kaavio ( liite 7) Omalääkärissä käynnit 1.1-31.3.2000 - Kävijämäärä yli 75-vuotiaissa on 574 (46,51% ikäluokasta). Yli 75-vuotiaita on yhteensä 1234 ja käyntimäärät ovat vaihdelleet 1-12 kertaan kyseisenä aikana. Käyntikertoja ei lainkaan 660 henkilöllä (53.1 %).

15 Vanhusasiakkaat ja alueiden sairaanhoitajilla/terveydenhoitajilla käynnit v. 1999 - kaavio (liite 8) Omaisten tukeminen Omaishoidon tuen piirissä on ollut viimeisen neljän vuoden ajan n. 130 omaista, joista vanhuksien omaisia n.60. Omaisten kotihoitoa helpottavina palveluina kaupungilla on mm. kotihoidonpalvelut, omaisille järjestetyt mahdollisuudet viikon pituiseen kylpylälomaan, SPR:n palveluraha omaan vapaaseen (1500 mk/vuosi), siivousapua ostopalveluna vanhuksille, kaksi kertaa vuodessa omaishoitajaillat työ- ja toimintakeskuksessa sekä huonokuntoiselle/dementoituneelle vanhukselle mahdollisuus päiväkotipaikalle työ- ja toimintakeskukseen tai intervallijaksolle Kivipuistoon (myös tarvittaessa Terveyskeskukseen tai vanhainkoti Pihlavistoon). Vapaaehtoistyö Vanhusten määrän kasvaessa vapaaehtoisten toimijoiden tarve lisääntyy. Setlementti Louhelan, Järvenpään kaupungin ja seurakunnan ylläpitämä vapaaehtoistyönkeskus Rinkula järjestää päivätoimintaa vanhuksille ja mielenterveysongelmaisille, ohjaa avuntarvitsijoita palvelujen piiriin ja välittää vapaaehtoistyöhön perustuvaa apua vanhuksille. Kävijöitä keskuksessa on viikottain n. 100 henkilöä. Järvenpään seurakunnalla sekä vapaaehtoisjärjestöillä ja eläkeläisyhdistyksillä on monipuolista harrastus-, virkistys- ja auttamistyötä vanhuksille. 3. VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMINEN 3.1 Palvelurakenteen tasapaino Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtui 1990- luvun aikana merkittäviä rakennemuutoksia. Tavoitteena oli, että kuntiin rakennetaan pitkäaikaisen laitoshoidon ja - hoivan tarvetta ehkäisevä avo- ja lähipalveluiden verkosto. Tämä edellyttää kotona asumista tukevien palvelujen ja verkostojen lisäämistä sekä niiden kehittämistä. Toimiva hoidonporrastus ja joustavat hoitoketjut ovat yksi tärkeä tekijä vahvistamaan avohuollon ja laitoshuollon verkostomaista yhteistyötä. Yhtenäiset hoito- ja palvelusuunnitelmat selkeyttävät yhteistyötä, parantavat tiedonkulkua ja toimivat asiakkaan turvallisuutta sekä hoidon tavoitteellisuutta edesauttavasti. (kts. lähde 1) Koska painopiste on kotihoidossa ja sen toimintamuotojen edelleen kehittämisessä on kodin oltava vanhuksen itsenäistä selviytymistä tukevaa. Kotona annettavan asumista tukevien palvelujen kehittämiseen kuuluvat mm. ennaltaehkäisevät toimenpiteet, terveysneuvonta, apuvälineiden ja teknologian hyväksikäyttö. Asumista helpottavien

16 muutostöiden ja toimivien liikennepalvelujärjestelmien kuten esim. kuljetuspalvelun avulla voidaan tukea vanhuksen selviytymistä avohuollossa. Kun laitoshoidon osuutta on vähennetty, on omaisten osuus hoito- ja huolenpitovastuun jakajana lisääntynyt. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta on voitu vähentää mm. tarjoamalla omaishoitajalle rahallisen korvauksen lisäksi mahdollisuus saada tuekseen kotipalvelu, kotisairaanhoito tai päiväkeskustoiminta. Vanhustenhuollon avohoitoa ja kotona selviytymistä tukevana poikkihallinnollisena yhteistyönä on lähipalvelujen kehittäminen. Lähipalvelut ovat asiakkaan, etenkin vanhuksen arjen sujumisen kannalta välttämättömiä palveluja, jotka jokainen tulisi saada asuinympäristöönsä. Tärkeää on, että vanhustenhuollon kehittämiseksi kaupungin eri toimialat tekevät yhteistyötä ja ottavat vanhusväestön tarpeet huomioon ajoissa esim. maankäytön ja kaupunkisuunnittelun tulisi pystyä huomioimaan asemakaavasuunnittelussa ihmisen elämänkaaren pituisia kokonaisuuksia (vrt. lähde 2). Tavoitteet: Järvenpään tavoite vanhusten palvelurakenteen suhteen noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia: Vanhustenhuollossa painopistettä siirretään laitoshoidosta ja palveluasumisesta kotihoitoon. Palvelujen määrää lisätään vanhusmäärän kasvuennusteiden mukaan. Palvelujen tulee olla vanhuksen terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevaa, lähipalveluja kehitetään yhteistyössä julkisen ja yksityisen kanssa, palvelut turvataan taloudellisesta asemasta riippumatta ja palvelut järjestetään asiakkaan tarpeiden, odotusten ja toiveiden mukaisesti. Palvelujen tarjonnassa noudatetaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria: * Tavoitteena hoidon yksilöllisyys, asiakkaan kuunteleminen ja asiakkaan oman elämänlaatukäsityksen huomioiminen. * Palvelujen käyttäjän ongelmat ja yksilöllinen palvelutarve selvitellään mahdollisimman tarkasti. * Palvelun tulee edistää asiakkaan vaikutusvaltaa, toimintakykyä, osallistumista ja valintamahdollisuuksia. * Palvelujen piiriin pyrkivien jonot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. * Palveluketjut ovat joustavia ja asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta rakennettuja.

17 Toimenpiteet: Terveyskeskuksen tilan ahtaus on jo muutamien viime vuosien ajan ollut vanhusten hoidossa ongelmakohtana (liite 9). Hoivaosastolle on enemmän tulijoita kuin sinne pystytään ottamaan ja vanhainkoti on myös täynnä. Tarvitaan lisää vanhusten pitkäaikaishoivapaikkoja. Vanhainkodille suunnitteilla olevat 18 lisäpaikkaa tuovat helpotusta tilanteeseen vuonna 2002. Tällöin Järvenpäässä laitospaikkojen lukumäärä nousee nykyisestä 168 paikasta (10,2% 75-vuotiaasta vanhusväestöstä) parin vuoden kuluttua 186 paikkaan (13,6%) ja mahdollinen suunnitteilla oleva lisäremontti tuo vielä 13 paikkaa lisää. Lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tuleva terveyskeskuksen lisäremontti muuttaa laitospaikkojen määrää väliaikaisesti osastojen sulkemisen ajaksi. Remontin valmistuttua kahden osaston paikkamäärä vähenee yhteensä 20 paikalla, koska lisätilaa tarvitaan huonekohtaisiin saniteettitiloihin. Näin ollen Järvenpäässä on v.2005 saneerausten jälkeen laitospaikkoja 179, joka on 11.9% 75-vuotiaasta vanhusväestöstä. Tämä paikkamäärä pitää yllä vanhustenhuollon laitoshoitopainotteisuutta Järvenpäässä, mikäli vertailu tehdään valtakunnallisiin suosituksiin (5-7%) laitospaikkojen määrästä. Palvelutarve- ja rakenteet ovat paikkakuntakohtaisia eikä näin ollen voi aina muiden lukuihin vertailemalla tehdä johtopäätöksiä. Luvut toimiva kylläkin hyvinä suuntaa näyttävinä merkkeinä. *Strategiatyöryhmän kannanotto on, että avohoitopainotteisen vanhustenhuollon lisäresurssit tulisi kohdentaa kotona selviytymistä tukeviin toimintoihin mm. kotihoitoon ja sitä tukeviin ratkaisuihin. Työryhmä esittää, että nyt suunnitteilla olevista vanhainkodin lisäpaikoista varataan osa intervallipaikoiksi. Järvenpään kaupungin kuntoutussihteeri on mukana suunnittelemassa vanhusten hoitopaikkojen siirtoja yhdessä vanhainkodin johtajan kanssa. Työssään hän kohtaa niitä epäkohtia, joita kaupungin niukka laitoshoito-, palveluasumis- ja hoivapaikkatilanne synnyttää. Kuntoutussihteerin työssä esiin tulleita ongelmakohtia Järvenpään vanhustenhuoltoon ja palveluketjuihin liittyen: - Kivipuistossa voi asunto olla 3 kk:ta tyhjänä, asiakkaan ollessa esim. ter - Kivipuiston intervallipaikkoihin jonoa - Pihlavistossa ei intervallipaikkoja - Terveyskeskus joutuu ottamaan osastolle potilaita, jotka eivät tarvitsisi hoitoa ter - tarvitaan vuodepotilaille lisätilaa (ylipaikoilla jopa 8 potilasta) - tarvitaan lyhytaikaispaikkoja/intervallihoitoa lisää - tarvitaan kotisairaalatyyppistä toimintaa - omaisille enemmän tukea

18 Järvenpään terveyskeskuksen vuodeosaston hoitotyön kehittämistyöryhmä, jätti sosiaalija terveyslautakunnalle toimenpide-esityksen 1.3.2000, jossa tuodaan esille vuodeosaston kehittämistarpeet mm. hoidon seurantajärjestelmälle, laatutyöskentelylle, tutkimukselle, henkilökunnan kouluttautumiselle ja työässäjaksamiselle, omaishoidon tukemiselle ja hoitoympäristön kehittämiselle. Esitys sisältää myös ehdotuksen hoitotyön asiantuntijan palkkaamisesta hoitotyön palvelujen kehittäjäksi ja johtavan hoitajan avustajaksi vuosiksi 2001-2002. * Vanhusten strategiatyöryhmä tukee hoitotyön kehittämistyöryhmän ehdotuksia. Avohoidon ja laitoshoidon tiedonsiirron, hoitoketjujen toimivuuden sekä muun yhteistyön sujuvuuden kehittämiseksi tarvitaan hoitotyön asiantuntijaa. Tarvitaan kehittäjää, jonka tehtävänkuvaan kuuluu erilaisten hoitokulttuurien (avohoito-laitoshoito-kunnallinenyksityinen-järjestö- tai vapaaehtoistyöhön perustuva) arvojen, toimintaperiaatteiden sekä erilaisten käytäntöjen yhteensovittaminen. Yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat, toimintakykymittarit sekä laadun- ja kustannusten arviointimenetelmät ovat väylä yhteneväiselle palvelukulttuurille. Järvenpäässä palveluasuntojen määrä tulee nousemaan Yrjö- ja Hanna- säätiön Kirkkopihahankkeen myötä 36 asunnolla, joten vuonna 2002 palveluasuntoja on vanhuksille yht. 76 kpl, joissa asuu arviolta 75- vuotiaita 47 henkilöä. Tämä on 3,1 % kaikista järvenpääläisistä 75-vuotiaista ja näin ollen palveluasuntojen kattavuus on suhteellisen hyvä vuoteen 2005 (vrt. Lähde 3). Seuraavien vuosien aikana tulee kuitenkin varautua vanhusväestön määrän lisääntyessä palveluasuntojen lisätarpeeseen, joka on seuraavan 5-vuoden aikana n. 15 palveluasuntoa yli 75-vuotiaille. Vanhusväestön nopea kasvun lisäys on vuosina 2010-2020, jolloin seuraavan viiden vuoden sisällä vuotuinen palveluasuntojen tarve on n. 10 asuntoa. * Työryhmä esittää, että hyvissä ajoin kuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa tehdään aluevaraukset ikäihmisten tarpeet huomioivalle asuinalueelle. Alueella olisi monipuolisesti eri ikäisten palveluja, mutta päähuomio suunnittelussa olisi vanhukset ja heille virikkeelliset, toimintakykyä ylläpitävät ratkaisut joko omassa kodissa tai pienryhmäkoti tyyppisessä palveluasunnossa. Pienryhmäkotityyppisten hoitopaikkojen määrän lisääminen dementoituneille vanhuksille on välttämätöntä. Tällä hetkellä Kivipuistossa on 18 paikkaa ja suunnitteilla on Kivipuiston laajennushanke, joka toisi lisäpaikkoja dementikoille viiden vuoden sisällä 25-32 paikkaa. Yhteensä paikkoja on enimmillään 50. Valtakunnallisten laskelmien mukaan keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä on 9% 65 vuotta täyttäneistä. Näin ollen Järvenpäässä on nyt 270 dementiaa sairastavaa ja viiden vuoden kuluttua 345 ja vuonna 2010 dementikkojen määrä on 418. Mikäli dementoituneiden ryhmähoitopaikkojen saatavuus säilyy nykyisellä tasolla (6,7% järvenpääläisten dementikkojen määrästä), vuoden 2005 tarve on 23 paikkaa ja vuoden 2010 tarve 28 paikka. Kivipuiston laajennussuunnitelmien (yht. 50 paikkaa) mukaan järvenpääläisistä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista vanhuksista noin 15% saa ryhmähoitopaikan.

19 Stakesin teettämän tutkimuksen mukaan dementiapotilaiden osuus palveluiden käyttäjistä v. 1995 oli pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksessa 58%, vanhainkodissa 45%, palveluasunnoissa 21% ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaina 12%. Dementikkojen hoito vie vuodeosaston hoitoon käytetyistä rahoista hieman yli puolet ja kotipalvelujen kustannuksista runsaan neljänneksen. Erikoissairanhoidon kustannuksista vain kuusi prosenttia (Liite 10 ja lähde 4). * Strategiatyöryhmän ehdotus on, että uusia palveluasuntoja/ryhmäkotien suunnittelussa tulee huomioida dementoituneiden asumispalvelujen tarve tulevaisuudessa. Kivipuiston dementiayksikön lisäksi tarvitaan lähivuosien aikana lisää pienasumismuotoja, päiväkoti/perhepäivähoito toimintaa sekä kotihoidossa olevien dementikkojen omaisille monipuolista tukea ja palveluneuvontaa. Dementianeuvojan toimen perustaminen on välttämätön ja kiireellinen asia. Järvenpäässä ovat omaishoitajat saaneet korvausta suorittamastaan hoitotyöstä. Lain voimaantulosta lähtien omaishoidontuen määrä ja omaishoitajien määrä on ollut läänin korkeimpia. Rahallisen tuen lisäksi omaiset tarvitsevat lukuisia erityistoimenpiteitä jaksamisensa helpottamiseksi. Huomioitavaa on, että Järvenpäässä omaishoidontukea saavista 70% oli yli 65-vuotiaita. Näille iäkkäille hoitajille suureksi helpotukseksi ja jaksamisen avuksi on hoidettavan siirtyminen lyhytaikaisesti laitokseen. * Strategiatyöryhmä näkee omaisten tukemisen erittäin tärkeäksi avohuollon tukitoiminnaksi, koska vanhuksen kotona selviytyminen on usein nimenomaan omaisten jaksamisesta kiinni. Näin ollen Järvenpäähän vanhustenhoitolaitoksiin tarvitaan riittävästi intervallipaikkoja omaishoidon tueksi. Vanhusväestön määrän lisääntyminen seuraavan kymmenen vuoden aikana tuo etenkin kotihoidolle lisäresurssin tarpeet. Jotta tavoitteisiin kotona selviytymisen tukemiseksi päästään on avohoidon tukitoimenpiteisiin panostettava runsaasti. Kehittämiskohteina mm. kotipalvelun henkilöstömäärän lisääminen, päiväkotipaikkojen / perhepäivähoitopaikkojen lisääminen, kuljetuspalveluun sekä päiväviriketoimintaan panostaminen. Kotisairaanhoitoon tarvitaan lisäresursseja ja/tai mahdollisia uusia järjestelyjä kotona annettavan hoidon takaamiseksi kaikille sitä tarvitseville. Työryhmä on tehnyt tiedusteluja ja perehtynyt kirjallisuuden avulla kotisairaalaidean toteuttamismahdollisuuteen Järvenpäässä (vrt. liite 11 ja lähde 5). Esille nousi monta hanketta puoltavaa asiaa: Kotisairaala tulisi olemaan hyvänä tukena kodeissa, palvelutaloissa sekä vanhainkodissa annettavalle hoidolle. Sen avulla turhat siirrot hoitopaikasta toiseen voidaan välttää ja

20 ylikuormitetusta terveyskeskuksesta vapautuisi paikkoja niitä todella tarvitseville. Kotisairaala lisäisi vanhusten turvallisuuden tunnetta ja päätäntävaltaa oman hoitopaikan valinnan suhteen. Kotisairaala voi vanhuksen ja omaisten toivomuksesta antaa saattohoitoapua ja näin vältetään myös viimehetken siirrot sairaalaan. * Strategiatyöryhmä esittää, että perustetaan asiaa valmisteleva ja eri toimintavaihtoehtoihin perehtyvä Järvenpään / Keski-Uudenmaan kotisairaalahanketyöryhmä, joka viipymättä aloittaa suunnittelutyöt. Tavoitteena, että mahdollinen toiminta voidaan käynnistää joustavasti esim. aluksi projektiluontoisena, jotta apu ruuhkautuneeseen terveyskeskustilanteeseen saadaan mahdollisimman pian. Kotisairaalahankkeen suunnitteluvaiheessa ja kotisairaanhoidon uudelleenjärjestelyissä tulee kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan yhteistyötä ja henkilöstöresursseja suunnitella hyvin toimivaksi. Tällä hetkellä keskustelua ja pohdintaa on käyty kahdesta kotisairaanhoitoon liittyvästä asiasta: 1. Kotisairaanhoito toimii kotihoidon alaisuudessa, joten toiminnasta vastaavina ei ole terveydenhuollon edustajia. Järvenpään kaupungin lääkäreiden mielestä kotisairaanhoito tulisi saattaa terveydenhuollon alaisuuteen. 2. Viikonloppupäivystyksessä ovat työvoimareservissä terveydenhoitajat, joiden työaikaa menee vuodessa yhteensä14 työviikkoa. Terveydenhoitajien työtilanne on mitoitettu tiukaksi (osastonhoitaja esittänyt tarpeen yhden uuden terveydenhoitajan toimen perustamiseksi), joten viikonlopputyö ja siitä seurauksena kaksi arkivapaata ovat osoittautuneet terveydenhoitajan työn kannalta vaikeaksi toteuttaa. Tämä käytäntö ei myöskään palvele kotisairaanhoidon asiakasta hyvin, sillä joka viikonloppu vaihtuvat työntekijät aiheuttavat joissakin asiakkaissa turvattomuutta ja epäluuloisuutta. * Strategiatyöryhmä esittää, että kotisairaanhoidon osalta tulisi tehdä selvityksiä, missä ajassa ja kuinka paljon kotisairaanhoidon resursseja tulee kasvattaa vanhusmäärän lisääntyessä ja yhä enemmän avohoitopainotteiseen hoitokulttuuriin siirryttäessä. Lisäksi tulisi selvittää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja mahdollisesti suunnitteilla olevan kotisairaalan yhteistoimintaa ja vastuukysymyksiä organisaatiotasolla.

21 3.2 Terveyden edistäminen Vanhustenhuollon päämääränä ja tavoiteltavana ihannekuvana on, että valtaosa ikäihmisistä voi asua omassa kodissaan, viettää itsenäistä elämää ja tarvitsee vain satunnaisesti tai suhteellisen vähän ulkopuolista apua. Palveluja tarvitsevalle löytyy riittävästi apua joko omaan kotiin tai palveluasuntoon. Vain vaativaa perushoitoa tarvitsevat ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa.tällainen avohoitoon tähtäävä palvelujen kehittäminen perustuu siihen, että ikäihmisten terveystietoisuus, itsehoitovalmiudet ja näin ollen myös toimintakyky ovat hyvät. 3.2.1 Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevällä työllä ehkäistään sairastuminen ja edistetään terveyttä sekä harjoitetaan ja tuetaan yksilöä saavuttamaan mahdollisimman suuri riippumattomuus sosiaali- ja terveysjärjestelmästä. Tarkoituksena on, että tuetaan vanhusten omaa selviytymistä ja näin ollen vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden ja taloudellisen tuen tarvetta. Tavoitteet: - terveyden edistäminen ja ylläpitäminen - vanhusten kunnon ja vireyden ylläpitäminen - asunto-olosuhteiden parantaminen, mikäli vanhuksen toimintakyky heikentyy ja aiheuttaa rajoituksia arkielämästä selviytymiselle. Tavoitteena, että kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään. - yhdyskuntasuunnittelussa huomioon väestön ikääntyminen - asuin- ja elinympäristön kehittäminen ylläpitämään asukkaiden itsenäistä selviytymistä, fyysistä toimintakykyä ja henkistä vireyttä - vanhuksen eristäytyneisyyden ja turvattomuuden kokemuksen vähentäminen Toimenpiteet: * Työ- ja toimintakeskuksen tiloihin on suunnitteilla syksyllä 2000 alkavaksi ikäihmisten neuvola. Toiminta tulee olemaan avohoitoa tukevaa ja se palvelee kaikkia kotona asuvia vanhuksia, jotka tarvitsevat sosiaali- tai terveydenhoidollista neuvontaa. Toiminta tulee olemaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä tukevaa. Strategiatyöryhmä pitää erittäin tarpeellisena uutta työmuotoa, joka tulee tavoittamaan toivottavasti kotona asuvat yksinäiset, masentuneet ja muistihäiriöistä kärsivät vanhukset.

22 Ikäihmisten neuvolan toteuttaminen: - säännölliset terveystarkastukset - toimintakykyä edistäviin palveluihin ohjaaminen - lisätään ikäihmisten ja vanhusten tietoutta omasta terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä - tiedonjaossa painotetaan erityisesti itsehoidon mahdollisuuksiin ja ikääntymiseen liittyvien kroonisten rappeumasairauksien ehkäisyä - tuetaan ikäihmistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviin elämäntapavalintoihin - vaikutetaan ikäihmisten suun terveyden hoitoon liittyviin asioihin edistävästi (kts. lähde 6) - annetaan keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa - annetaan keskusteluapua yksinäisyydestä tai masennuksesta johtuvaan ahdistukseen - kotikäynnit eli tarvittaessa liikkuva yksikkö ja aluetyöskentely * Ikäihmisten neuvolan yhteyteen tai kotihoidon palvelumuotona toteutettuna uutena ennaltaehkäisevän työn käytäntönä työryhmä suosittelee ennaltaehkäisevän kotikäyntikäytännön luomista Järvenpäähän. Kotikäyntien piiriin tulisi ottaa kaikki yli 75- vuotiaat, jotka eivät vielä ole kunnallisten vanhustenhuollon palvelujen piirissä. Käynneillä tiedotetaan palveluista, selvitetään apuvälineiden tai asunnonmuutostöiden tarve lähitulevaisuudessa ja opastetaan taloudellisen tuen hankkimisessa niihin. Kotikäyntien avulla saadaan myös selvitettyä yli 75-vuotiaiden palvelujen tarve ja näin ollen saadaan ennakoitua palvelujen riittävyys lähitulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttaminen (vrt. lähde 7): - toteutetaan kunnan palveluna - yli 75 vuotiaille vähintään kerran vuodessa - myös alle 75-vuotiaat mikäli esim. omalääkäri on viestittänyt tarpeesta - jatkoseuranta sovitaan erikseen yksilöllisesti joka käynnin yhteydessä - käynnin kesto 1-2 tuntia - vapaaehtoinen, esim. kirjeellä lähestytään vanhusta - käynnin sisältö mm. asumistilan kartoitus, toimintakyky, liikkuminen, apuvälineiden - tarve, hissin tarve (liite 12), sosiaaliset yhteydet, mielenterveys, yksinäisyys, arkielämän selviytymiskyvyt - henkilökunta ohjaa ja opastaa palvelujen piiriin, palvelujen käytössä, taloudellisen tuen saamisessa, asuntojen muutostöiden teettämisessä jne. - tarvittaessa esim. rakennusmestari mukaan kotikäynnille - kiinnitetään erityistä huomiota ikäihmisiin, joilla on suuria terveysriskejä ja heikot sosiaaliset tukiverkot - kotikäyntejä edeltää taustaselvitystyö mm. yhteistyö omalääkärin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan vastaanottojen ja seurakunnan diakoniatyön kanssa - ennaltaehkäiseville kotikäynneille mentäessä viedään vanhukselle palvelupakettivihkonen - ennaltaehkäisevään kotikäyntitoimintaan haetaan tukea esim. yhdistyksiltä projektityyppisenä toimintana

23 * Asumis- ja elinympäristöä kehitetään ikäihmisten muuttuviin asumis- ja liikkumistarpeisiin. Kaavoituksen sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään päättäjien huomio ikääntyvän väestön tarpeisiin. Asuntojen muutostyömahdollisuuksista ja hissien rakentamismahdollisuudesta vanhoihin kerrostaloihin tiedotetaan sekä tuetaan aktiivisesti niitä ratkaisuja, jotka edesauttavat vanhojen talojen hissittömyysongelman korjaamisessa. * Omalääkäritoimintaa kannatetaan, sillä näin voidaan entistä paremmin vaikuttaa ikääntyvän väestön terveyttä edistävästi ja sairauden sekä toimintakyvyn heikkenemistä ennaltaehkäisevästi. Omalääkärijärjestelmän edut ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta: - pitkäaikainen hoitosuhde, asiakkaan elämäntavat tutuksi, terveyttä heikentävien tekijöiden ennakoiminen ajoissa - ohjanta ja neuvonta perustuu asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja persoonan tuntemiseen - itsehoidon tukeminen - terveyskasvatus - tiivis yhteistyö kotihoitoon, ikäihmisten neuvolaan ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tekeviin työntekijöihin 3.2.2 Mielenterveyden ylläpitäminen Järvenpäässä ikäihmisten mielenterveyteen liittyvissä asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen (omalääkärit, sairaanhoitajat, kotipalvelu) kautta asiakas ohjataan tarvittaessa Järvenpään mielenterveystoimistoon tai Kellokosken sairaalan geriatrisen poliklinikan palvelujen piiriin. Järvenpään kaupungilla on mielenterveysohjaaja, jolla on asiakkaana on n. 30 yli 65-vuotiasta mielenterveydenongelmaista. Hän tekee yhteistyötä terveyskeskuksen vuodeosastojen, ensiavun ja omalääkäreiden kanssa, Kellokosken psykogeriatrisen osasto 22 kanssa, mielenterveystoimiston sekä kotipalvelun kanssa. Työssään mielenterveysohjaaja kohtaa vanhuksia, jotka oireilevat yksinäisyyttä ja masentuneisuutta sosiaalisten suhteiden ja virikkeiden puuttuessa.