TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntahallitus 10.11.2008

2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...5 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa...5 2.2 Kunnallistalouden kehitys...7 2.3 Kainuun kuntien talous...9 2.4 Kainuun väestönkehitys...12 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys...14 2.6 Kainuun toimialojen kehitys...16 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2009-2012...19 3.1 Talousarvion perusteita...19 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen...19 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys...20 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet...27 3.1.4 Talouden tasapainottaminen...28 3.2 Maakunnan henkilöstö...29 3.3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain...32 3.4 Investoinnit...34 3.5 Tuloslaskelma...35 3.6 Rahoituslaskelma...38 3.7 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet...38 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 2009 2012 TULOALUEITTAIN...40 4.1 Maakuntavaltuusto...42 4.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi...47 4.3 Maakuntahallitus...48 4.4 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö...49 4.5 Yhteiset palvelut...52 4.6 Koulutustoimiala...56 4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus...60 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala...64 4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut...68 4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto...69 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut...72 4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut...76 4.7.5 Perhepalvelut...80 4.7.6 Vanhuspalvelut...87 4.7.7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta...91 5 LIIKELAITOKSET...93 5.1 Kainuun ammattiopisto...93 5.2 Kainuun Työterveys...95 LIITTEET

3 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003. Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa.

4 Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun seuranta Sisäasiainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän ja sihteeristön, joiden toimikausi on 1.9.2003-31.12.2008 kuitenkin niin, että Kainuun maakuntaa ja kuntia edustavien jäsenien toimikausi päättyy 31.3.2005. Seurantaryhmän tehtäväksi annettiin arvioida hallintokokeilun valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät merkittävät tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä hallintokokeilun toteuttamisen ja valtion tukitoimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. Yhtenä tehtävänä on antaa väliraportit vuosien 2004, 2006 ja 2008 loppuun mennessä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriön kuntaosastolta, neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen, maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja Osmo Polvinen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Raimo Piirainen ja maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnan edustajina. Seurantaryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii rehtori, professori Esko Riepula sekä sihteerinä ja sihteeristön pääsihteerinä kehittämispäällikkö Teemu Eriksson sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän sihteeristöön kuuluvat edustajat oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppaja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, Kainuun ympäristökeskuksesta, Oulun tiepiiristä, Oulun lääninhallituksesta, Kainuun metsäkeskuksesta, Suomen Kuntaliitosta, AKAVA:sta, Pardiasta, KTV:stä, STTK:sta ja Kajaanin kaupungista. Sihteeristö on kokoontunut kerran kokonaisuudessaan ja yleensä se on työskennellyt kulloisenkin tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt tähän mennessä viisi raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Lisäksi elokuussa 2008 valmistui Kainuun hallintokokeilun III väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008) ja syksyllä 2008 julkaistaan Tampereen yliopiston arvioinnin

5 väliraportti kokeilun tähänastisesta etenemisestä. Se täydentää aikanaan raporttien antamaa kuvaa kokeilun tilanteesta ja vaikutuksista. Yhteenvetona tähän mennessä voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana Kainuun elinkeinopolitiikassa hallinnon toimintatapa on uudistunut. Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistaminen on v. 2007 loppuun mennessä saatu vietyä loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi. Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuotena -3,3 %. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Maakuntahallinnon toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina 2005 2007 oli keskimäärin 4 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina 2005 2007. Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus on lausunnossaan 2.2.2006 koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta esittänyt, että Kainuun maakunnan toimintamallin turvaamiseksi ja kehittämiseksi laki Kainuun hallintokokeilusta tai vastaavat säädökset liitettynä muihin lakeihin, tulee säätää pysyväksi. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Takana on viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

6 Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin 40 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto). Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti 15.9.2008 Prosenttia: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon m ukaan) 454 456 460 464 468 472 476 15.9.2008/J. Turkkila/hp

2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v. 2008. Vuosikate kohoaa, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvun ohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila oletetaan pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v. 2009. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Kasvu on hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina 2002 2007 keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostanee siirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm. palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Vuosina 2010 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 7

8 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v. 2007 tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate ylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin, vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v. 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien 2010 2012 kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiin näiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

9 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 15.9.2008 2006 Toimintakate -18,71-19,78-21,02-21,98-23,30-24,49-25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78-1,84-1,89-1,95-2,01-2,07-2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75-2,68-3,10-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12-0,59-0,16 0,03-0,11-0,21-0,30 Lainakanta 8,41 Rahavarat 4,12 2007 0,78 9,01 4,30 2008 1,49 9,36 4,39 2009 1,53 9,46 4,41 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2010 1,33 9,66 4,40 2011 1,17 9,96 4,39 2012 1,02 10,36 4,39 15.9.2008/J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2007 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien 2005 2007 aikana. 1 000 KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 2007 Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu Hyrynsalmi 4 967 4 958-0,2 5 013 1,1 5 099 1,7 5 308 4,1 Kajaani + Vuolijoki 82 908 84 193 1,5 85 755 1,9 89 936 4,9 95 347 6,0 Kuhmo 18 260 18 381 0,7 18 611 1,3 19 051 2,4 20 094 5,5 Paltamo 6 792 7 002 3,1 7 032 0,4 7 244 3,0 7 693 6,2 Puolanka 5 744 5 834 1,6 5 781-0,9 5 841 1,0 5 998 2,7 Ristijärvi 2 567 2 589 0,9 2 658 2,7 2 663 0,2 2 862 7,5 Sotkamo 19 282 19 458 0,9 19 879 2,2 21 315 7,2 22 942 7,6 Suomussalmi 17 075 17 317 1,4 17 452 0,8 18 382 5,3 19 427 5,7 Yht. 157 595 159 732 1,4 162 181 1,5 169 531 4,5 179 671 6,0 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpantu kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Vuoden 2007 maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 6,0 % ja koko maan keskiarvo oli 7,6 %. Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuosina 2006 ja 2007. Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2007 oli 277 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 382 euroa asukasta kohti.

10 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2007 Lähde: Tilastokeskus 6.6.2008, ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Laina- Raha- Oma- Kertynyt luku vero- minta- tulot osuu- rahoitus kate kanta varat varai- yli-/ 31.12. % kate det YHT suus- alijäämä 2007 /as. /as. /as. /as /as. /as. /as. % /as. 2007 Koko maa 5 300 484 18,45-3 807 3 074 1 086 4 161 382 1 548 703 67 765 Kainuu 83 779 19,05-4 156 2 567 1 838 4 405 277 1 431 532 65-249 Hyrynsalmi 2 967 19,00-4 803 2 134 2 790 4 924 87 1 669 285 60-579 Kajaani 38 089 19,00-3 869 2 774 1 383 4 157 321 1 601 212 64-482 Kuhmo 9 943 19,00-4 438 2 356 2 145 4 501 156 1 034 1 457 68-170 Paltamo 4 071 19,00-4 231 2 197 2 124 4 321 32 2 938 887 42 28 Puolanka 3 225 19,75-4 643 2 382 2 807 5 189 472 2 402 246 56-914 Ristijärvi 1 575 19,25-4 596 2 357 2 449 4 806 307 2 273 1 069 53 481 Sotkamo 10 716 19,00-3 953 2 499 1 610 4 109 206 340 318 81 117 Suomussalmi 9 632 19,00-4 455 2 406 2 419 4 825 414 791 1 162 77 524 Vaala 3 561 19,50-4 972 2 616 2 691 5 307 244 2 560 144 45-933 Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin 4 405 euroa. Tämä on 244 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 349 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2006-2007, euroa/asukas Koko maa: 2006 2006 2007* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 Lähde: Tilastokeskus 2007* 11.6.2008/hp

Vuosikatteiden kehitys 2004 2007 (TA 2008) 11 1 000 Vuosikate 8.10.2008 TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TP-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi 425 143 275 91 158 52 258 87 175 59 Kajaani 3 803 100 6 664 188 8 553 241 11 861 311 8 183 215 Kuhmo 1 044 105 390 39 1 323 131 1 554 156 108 11 Paltamo 430 106 518 127 62 15 133 33-397 -98 Puolanka -388-120 689 206 1 231 369 1 522 472 1 510 468 Ristijärvi -357-227 -42-26 427 266 484 307-132 -84 Sotkamo 1 654 154 1 298 121 1 949 182 2 211 206-1 196-112 Suomussalmi 1 678 174 3 457 351 5 648 574 3 984 414 3 692 383 Vaala -90-25 -876-243 99 27 869 244 1 009 283 Vuolijoki -419-162 -178-69 -534-206 0 0 0 0 Kunnat yhteensä 7 780 93 12 195 145 18 916 224 22 876 273 12 952 155 Kunnat (Ilman Vaala) 7 870 98 13 071 162 18 817 233 22 007 274 11 943 149 Maakunta 0 0 802 10-2 031-25 -2 829-35 0 0 YHTEENSÄ (ilman Vaala) 7 870 98 13 873 172 16 786 208 19 178 239 11 943 149 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina 2005 2007. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,9 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuonna 2008 vuosikatteet kuitenkin heikkenevät vuoden 2005 tasolle, mutta ovat kuitenkin selvästi parempia kuin vuonna 2004. Ali- / ylijäämien kehitys vuosina 2004 2007 (TA 2008) 1 000 Vanhat Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as Tp-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi -977-324 -165-55 -354-117 -223-75 -401-135 Kajaani -10 111-285 -3 270-92 -2 102-59 2 894 76 1 140 30 Kuhmo -735-73 -970-96 -248-25 254 26-1 386-139 Paltamo 1 236 302-242 -59-530 -129-651 -160-1 241-305 Puolanka -3 267-979 -318-95 161 48 476 148 410 127 Ristijärvi -419-261 -254-158 1 085 675 346 220-425 -270 Sotkamo 1 415 132-543 -51 105 10 282 26-3 291-307 Suomussalmi 850 86 257 26 2 602 264 969 101 572 59 Vaala -678-188 -1 796-497 -820-227 -29-8 320 90 Vuolijoki -4 562-1 763-394 -152-980 -379 0 0 0 0 Kunnat yhteensä -17 248-204 -7 695-91 -1 081-13 4 318 52-4 302-51 Kunnat (Ilman Vaala) -16 570-205 -5 899-73 -261-3 4 347 54-4 622-58 Maakunta 890 11-3 822-47 -6 261-78 -7 019-87 0 0 YHTEENSÄ (ilman Vaala) -15 680-194 -9 721-120 -6 522-81 -2 672-33 -4 622-58 KATETTAVAA: Kuntien alijäämät -20 071-25 442-29 126-25 078-28 588 Maakunta 890-2 932-9 193-16 212-16 212 Bruttoalijäämät -20 071-28 374-38 319-41 290-44 800 Kuntien ylijäämät 3 501 2 973 6 396 6 695 5 583 Nettoalijäämät -15 680-25 401-31 923-34 595-39 217 Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2007 lopussa yhteensä 25,1 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 41,3 milj. euroa vuoden 2007 lopussa. Vuosi 2008 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta n. 4,6 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa ka-

12 tettavat alijäämät ovat koko kuntakentässä arvioiden mukaan jo 45 milj. euroa. Ylijäämiä on vuoden 2008 lopussa kahdella kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 5,6 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kainuun väestömäärä oli lähes tuhat henkilöä maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v. 2007 lopussa (Kuva 1. ). Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli v. 2007-674. Kotimaan muuttotase on kuitenkin hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 275 henkilöä) lähes kaksinkertaistui vuoteen 2006 verrattuna. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 571 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli v. 2007 lopussa 83 779 (Taulukko 1.).

13 91000 Väestö 90000 89000 88000 87000 86000 85000 84000 83000 89777 88473 87371 86573 85965 85303 85098 84350 84718 83779 84338 83958 83578 82000 81000 80000 Väestö, tavoite Väestö, toteuma 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 1. Kainuun väestönkehitys v. 2000 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v. 2007 sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Vuosi Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus 31.12. 1997 935 916 19 2 728 3 959-1 231 111 81 30-1182 14 93 218 1998 873 932-59 3 076 4 218-1 142 111 71 40-1161 14 92 071 1999 856 902-46 3 229 4 255-1 026 184 141 43-1029 39 91 081 2000 831 985-154 2 978 4 210-1 232 197 112 85-1301 -3 89 777 2001 763 920-157 3 322 4 553-1 231 177 100 77-1311 7 88 473 2002 768 1003-235 3 016 4 060-1 044 245 92 153-1126 24 87 371 2003 768 1003-235 3 226 3 912-686 223 88 135-786 -12 86 573 2004 743 918-175 3 325 4 034-709 346 75 271-613 5 85 965 2005 812 887-75 3 319 4 090-771 254 76 178-668 6 85 303 2006 751 1045-294 3 189 3 997-808 199 50 149-953 0 84 350 2007 785 963-178 3 398 4 072-674 324 49 275-571 n.a. 83 779 10 v. keskimäärin 795 956-161 3208 4140-932 226 85 141-952 8 87474 viim. vuoden ero -10 7-17 190-68 258 98-36 134 381-3695 viim. vuoden ero % -1 1 11 6-2 -28 43-43 96-40 0-4 Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat, että koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille haasteena Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kehys-Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu.

14 102 101 100 101,1 100 100,4 100,8 100,2 100,0 100,0 100,0 99,3 100,0 100,0 99,9 99,8 99,9 99,9 99 98 97 98,8 98,6 97,7 97,3 97,0 96,7 96 95 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu 94 31.12.2005 31.3.2006 30.6.2006 30.9.2006 31.12.2006 31.3.2007 30.6.2007 30.9.2007 31.12.2007 31.3.2008 30.6.2008 Kuva 2. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa heinäkuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, www.mol.fi, tiivistelmä) Kainuun työttömiä oli heinäkuun lopussa yli 600 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys onkin jo reilun vuoden ajan vähentynyt ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut heinäkuun lopussa 5 094 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden vähetessä myös sen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten osuudet työttömistä ovat pienentyneet. Sen sijaan vajaakuntoisten työttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet ovat kasvaneet. Ikärakenteen muututtua työttömien koulutusaste on varsin alhainen ja osalla työttömistä koulutus saattaa olla vanhentunut. Työttömyyden vähetessä myös naisten osuus työttömistä on kasvanut siten, että nyt kesäaikana yli puolet työttömistä on naisia. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli heinäkuun lopussa 13,1 %, Pohjois-Karjalassa 14,3 % ja Lapissa 13,2 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %.

Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on niin ikään Sotkamossa, jossa työttömyysaste oli 8,8 %. Vaikein tilanne on nyt Paltamossa, jossa työttömyysaste kipusi heinäkuussa 17,0 %:iin. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa (+7,1 %) ja Ristijärveä (+5,3 %) lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Parasta työttömyyden kehitys on ollut Sotkamossa (-18,0 %) ja hyvää se on ollut myös Kajaanissa (-13,5 %) ja Suomussalmella (-12,4 %). Työvoimaa kysyttiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi myös mm. konepaja- ja rakennusmetallityössä, talonrakennustyössä, tieliikennetyössä ja työkoneiden käytössä. 15 Kuva 3. Työttömyyden kehitystrendi vuosina 1997-2008

16 Kuva 4. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta heinäkuussa 2008 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. Haasteena viime vuosien hyvälle työllisyyskehitykselle nousevat esiin tulevan vuoden aikana UPM-Kymmenen ilmoitus paperintuotannon lopettamisesta Kajaanissa ja Talvivaaran kaivosalueen siirtyminen hiljalleen runsaasti työllistävästä rakentamisvaiheesta stabiiliin tuotannolliseen vaiheeseen sekä yleinen maailman talouskehitys. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä Kainuun kehitys on monella eri mittarilla mitattuna edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Kainuuseen on syntynyt aiempaa enemmän uusia yrityksiä ja työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus aikomuksesta lopettaa Kajaanin paperitehtaan tuotanto kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä 10.9.2008. Tehtaan 535 työpaikan lopettaminen ja sitä myötä arviolta 1000 1500 työpaikan menetykset kerrannaisvaikutuksina iskee Kainuun viime vuosien kohtuullisen suotuisaan talouskehitykseen erittäin vakavasti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii laajaa ja sektorit ylittävää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Uusien mahdollisuuksien etsiminen onkin aloitettu välittömästi yhtiön ilmoituksen jälkeen. Kajaanin seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi ja rakennemuutostyöryhmä on aloittanut työnsä. Kainuun on löydettävä nopeasti ne toimenpiteet, joilla päästään irtisanomisten aiheuttaman välittömän kriisin yli. Samanaikaisesti on löydettävä ne toimenpiteet, joilla luodaan uusia korvaavia, pysyviä työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden toteuttamista varten on neuvoteltava kansallisesti riittävät, tuntuvat resurssit. Huonoista uutisista huolimatta positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan metsätalouden ja puutuoteteollisuuden puolella. Metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen Venäjän puuntuonnin loppuessa, puupohjaisen bioenergian käytön lisääntyminen ja mekaanisen puunjalostuksen kehittämistoimien (mm. Woodpolis, Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelman hankkeiden toteuttaminen, mahdolliset tulevat UPM-Kymmenen pelletti- ja bioöljylaitokset ym.) myötä Kainuun metsien hakkuita pyritään lisäämään 3 milj. m 3 :stä 4 milj. m 3 :een vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevien vuosien kehitys toimialoilla on uudesta tilanteesta johtuen aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellinen.

Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet jaksolla 03/2007 03/2008 verrattuna edellisen 12 kuukauden jaksoon teollisuutta lukuun ottamatta. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli rakentamisessa, jonka liikevaihto kasvoi 46,3 % (koko maassa 30,9 %). Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,81 % (koko maassa 13,3 %) ja kaupan 8,18 % (koko maassa 14,88 %). Teollisuuden liikevaihto laski - 2,16 % (koko maassa 9,47 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7,97 %, kun kasvu oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 7,83 %. Kaikkien toimialojen kasvu on ollut koko maahan verrattuna (12,22 %) hitaampaa (Kuva 4. ja Taulukko 2.). Kun toimialojen yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkastellaan Kainuussa kolmen viimeisen vuoden aikana (03/2005 03/2008), on se kokonaisuudessaan 8,04 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Kainuun päätoimialoista koko maan keskiarvon tällä ajanjaksolla ylittävät rakentaminen 9,22 %:lla ja palvelut 0,2 %:lla. 17 Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-03/2008

Taulukko 2. Päätoimialojen liikevaihto Kainuussa ja toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa ja koko maassa, suhdannetiedot 1/2007-03/2008. Kainuu Kaikki toim ialat Teollisuus Rakentam inen Kauppa Palvelut 2007 Tammikuu 126,99 112,17 165,38 119,84 150,07 Helm ikuu 127,95 112,81 168,85 120,36 151,1 Maaliskuu 129,03 113,51 172,79 120,89 152,2 Huhtikuu 130,1 114,19 176,85 121,4 153,31 Toukokuu 131,01 114,62 179,42 121,92 154,4 Kesäkuu 131,69 114,67 180,8 122,44 155,47 Heinäkuu 132,22 114,51 183,22 122,96 156,5 Elokuu 132,76 114,36 187,2 123,51 157,5 Syyskuu 133,4 114,28 192,04 124,1 158,48 Lokakuu 134,13 114,27 197,8 124,77 159,44 M arraskuu 134,87 114,24 202,78 125,58 160,43 Joulukuu 135,53 113,9 206,33 126,45 161,49 2008 Tammikuu 136,07 113,17 210,8 127,34 162,61 Helm ikuu 136,54 112,27 215,69 128,23 163,78 Maaliskuu 137 111,35 219,13 129,07 165,01 muutos, viimeinen vuosi 7,97-2,16 46,34 8,18 12,81 muutos, viimeiset 2 vuotta 15,8 3,74 74,24 13,85 24,76 muutos, viimeiset 3 vuotta 27,15 21,62 81,82 17,5 34,29 ka/v, viimeiset 3 vuotta 9,05 7,21 27,27 5,83 11,43 Koko maa, viimeinen vuosi 12,22 9,47 30,9 14,88 13,3 18 Suhdannetiedot avainklustereilla Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä vuonna 2007 liikevaihdon kasvu verrattuna vuoteen 2006 oli voimakkainta elintarviketuotannossa ja metallissa. Metallialan liikevaihto lisääntyi 10,26 % ja henkilöstö kasvoi 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 2,09 % ja henkilö väheni 0,81 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 3,8 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 3,85 %. Ainoana liikevaihto laski ICT ja elektroniikka -alalla (-2,09 %). Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2007 Kaivannaistoiminta 3,80 % Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 2,29 % 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % prosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tarkempia tilastotietoja Kainuun kehityksestä eri teemoissa Internetissä sivulta: www.kainuu.fi > Kainuu > Tilastoja

19 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2009-2012 3.1 Talousarvion perusteita 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovellettiin siirtymäsäännöstä vuosina 2005 2008. Vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

20 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman 2009-2012 tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 6,0 4,4 2,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 6,2 7,6 6,8 3,2 5,2 4,5 KIINTEISTÖVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu (maakunnan osuus 0,8-0,6 7,7 4,0 7,2 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 3,2 2,6 3,0 YHTEISÖVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 13,8 3,0-7,4 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 19,1 0,0 3,1 4,2 4,6 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa hyvästä kehityksestään huolimatta kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Vuoden 2007 alustavien maksuunpanotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat 6,0 prosenttia ja kaikki verolajit yhteensä kasvoivat 6,7 prosenttia. Kuluvan vuoden 2008 verojen maksuunpanon ennustetaan vielä kasvavan, mutta vuoden 2009 osalta uskotaan yleisesti taantumaan, joka osaltaan pienentää verotulojen kasvuoletuksia. Lisäksi ensi vuonna verojen mak-

21 suunpanoon vaikuttavat kunnallisveroon kohdistuvat veronkevennykset ja yhteisöveroon UPM:n paperitehtaan mahdollinen sulkeminen. Kainuun kuntien mahdolliset tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2009 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen myös vuoden viiveellä. Vuoden 2009 maksuunpanot ovat pohjana laskettaessa maakunnan vuoden 2010 rahoitusosuuksia Vuonna 2008 tuloveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Kuhmo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Paltamo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Puolanka 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja Ristijärvi19,25 prosentista 19,5 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi ja Puolanka. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Puolanka ja Ristijärvi.. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 yhteensä 12,3 milj. euroa eli 8,9 % vuodesta 2008. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kunnallisveroon kohdistuvien veronkevennysten aiheuttama veromenetys kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kunnilta valtiolle siirtyvät tehtävät ja osaksi lakien uudistuksista johtuvat kuntien menojen kasvut. Maakunnan rahoitusosuuteen verokevennykset vaikuttavat verotulojen kautta vasta vuodelle 2010, vaikka kompensaatio kohdistuu jo vuoden 2009 STM:n valtionosuuksiin. Tästä johtuen verorahoituksessa on maakunnan näkökulmasta rytmihäiriö, joka tulee huomioida vuosien 2009 2010 menojen kasvuissa.

22 Verorahoituserien kehitys 2004-2009 Verorahoituserien kehitys 1 000 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % Yleinen 5 883-164 -2,71 8 666 2 783 47,31 8 011-655 -7,56 7 980-31 -0,39 8 002 22 0,28 STM 75 121 6 321 9,19 81 073 5 952 7,92 87 421 6 348 7,83 102 288 14 867 17,01 112 154 9 866 9,65 Tasaus 23 505-1 899-7,48 25 807 2 302 9,79 26 850 1 043 4,04 28 306 1 456 5,42 30 676 2 370 8,37 Valtionosuudet 104 509 4 258 4,25 115 546 11 037 10,56 122 282 6 736 5,83 138 574 16 292 13,32 150 832 12 258 8,85 Tulovero 159 755 2 160 1,37 162 204 2 449 1,53 169 539 7 335 4,52 179 680 10 141 5,98 187 570 7 890 4,39 Kiinteistövero 10 259-116 -1,12 11 100 841 8,20 11 548 448 4,04 12 405 857 7,42 12 778 373 3,01 Yhteisövero 11 064 782 7,61 13 771 2 707 24,47 16 813 3 042 22,09 19 138 2 325 13,83 19 712 574 3,00 Verot 181 078 2 826 1,59 187 075 5 997 3,31 197 900 10 825 5,79 211 223 13 323 6,73 220 060 8 837 4,18 Rahoituspohjan kasvu 285 587 7 084 2,54 302 621 17 034 5,96 320 182 17 561 5,80 349 797 29 615 9,25 370 892 21 095 6,03 Kunnan rahoitusosuus 171 067 1 541 0,91 177 981 6 914 4,04 187 306 9 325 5,24 210 228 22 922 12,24 222 906 12 678 6,03 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pidettiin 26.5.2008 ja neuvotteluissa sovittiin ohjelma vanhojen alijäämien kattamiseksi vuosina 2009 2012 ja että kuntien rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli se on 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 222,9 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2008 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä 2009. Kuntien rahoitusosuus -% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,1 milj. euroa eli 6,0 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 12,7 milj. euroa. Vuosina 2005 2009 tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 92,5 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 53,4 milj. euroa eli 57,8 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 50,6 milj. euroa.

Laskennallinen verorahoitus (2004-2012) 23 Kainuu (pl. Vaala) 410,0 360,0 310,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 9,3 % 6,0 % 2,3 % 260,0 210,0 160,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 12,2 % 6,0 % 2,3 % 110,0 60,0 10,0-40,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina 2004-2009 Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 4 917 386 4 908 910-0,2 4 962 513 1,1 5 106 082 2,9 5 316 456 4,1 5 549 906 4,4 Kajaani +V.joki 83 178 065 84 467 521 1,6 86 030 138 1,8 90 057 932 4,7 95 493 127 6,0 99 686 314 4,4 Kuhmo 18 078 396 18 197 639 0,7 18 424 784 1,2 19 076 473 3,5 20 125 010 5,5 21 008 716 4,4 Paltamo 6 724 436 6 932 598 3,1 6 961 390 0,4 7 253 964 4,2 7 704 298 6,2 8 042 601 4,4 Puolanka 5 470 921 5 556 323 1,6 5 505 781-0,9 5 627 311 2,2 5 779 255 2,7 6 033 027 4,4 Ristijärvi 2 542 049 2 563 218 0,8 2 631 586 2,7 2 666 774 1,3 2 828 779 6,1 2 952 993 4,4 Sotkamo 19 344 716 19 521 113 0,9 19 943 270 2,2 21 343 617 7,0 22 976 535 7,7 23 985 455 4,4 Suomussalmi 17 362 110 17 607 739 1,4 17 744 870 0,8 18 407 123 3,7 19 456 742 5,7 20 311 105 4,4 157 618 079 159 755 061 1,4 162 204 332 1,5 169 539 276 4,5 179 680 202 6,0 187 570 117 4,4 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 369 646 378 331 2,3 406 238 7,4 421 826 3,8 442 680 4,9 455 960 3,0 Kajaani +V.joki 4 802 756 4 705 329-2,0 5 139 895 9,2 5 366 303 4,4 5 741 605 7,0 5 913 853 3,0 Kuhmo 1 135 629 1 112 982-2,0 1 200 597 7,9 1 252 494 4,3 1 328 341 6,1 1 368 191 3,0 Paltamo 589 413 602 749 2,3 634 366 5,2 648 029 2,2 700 144 8,0 721 149 3,0 Puolanka 381 626 394 454 3,4 431 089 9,3 455 357 5,6 480 261 5,5 494 669 3,0 Ristijärvi 357 881 360 672 0,8 366 940 1,7 378 494 3,1 403 714 6,7 415 825 3,0 Sotkamo 1 341 302 1 394 742 4,0 1 525 934 9,4 1 601 803 5,0 1 794 403 12,0 1 848 235 3,0 Suomussalmi 1 344 152 1 310 184-2,5 1 395 276 6,5 1 423 661 2,0 1 514 515 6,4 1 559 950 3,0 10 322 405 10 259 444-0,6 11 100 336 8,2 11 547 968 4,0 12 405 663 7,4 12 777 832 3,0 Yhteisövero Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 304 305 390 495 28,3 602 928 54,4 763 386 26,6 781 594 2,4 805 042 3,0 Kajaani +V.joki 5 571 003 5 054 007-9,3 5 061 248 0,1 5 872 784 16,0 7 070 893 20,4 7 283 020 3,0 Kuhmo 1 137 287 1 519 874 33,6 2 218 569 46,0 2 680 494 20,8 2 875 693 7,3 2 961 964 3,0 Paltamo 345 327 417 887 21,0 565 976 35,4 768 842 35,8 789 850 2,7 813 546 3,0 Puolanka 502 457 707 715 40,9 1 004 641 42,0 1 289 957 28,4 1 405 695 9,0 1 447 866 3,0 Ristijärvi 169 022 270 428 60,0 391 087 44,6 458 697 17,3 501 338 9,3 516 378 3,0 Sotkamo 1 038 611 1 398 939 34,7 1 997 132 42,8 2 521 594 26,3 2 857 321 13,3 2 943 041 3,0 Suomussalmi 1 213 451 1 304 206 7,5 1 928 997 47,9 2 457 340 27,4 2 855 859 16,2 2 941 535 3,0 10 281 463 11 063 551 7,6 13 770 578 24,5 16 813 094 22,1 19 138 243 13,8 19 712 390 3,0

Yleinen valtionosuus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 522 000 502 325-3,8 626 830 24,8 622 557-0,7 616 392-1,0 487 006-21,0 Kajaani +V.joki 1 001 000 974 566-2,6 2 245 803 130,4 1 890 579-15,8 1 796 734-5,0 1 678 209-6,6 Kuhmo 1 705 000 1 662 426-2,5 2 207 715 32,8 2 163 699-2,0 2 152 588-0,5 2 132 104-1,0 Paltamo 85 000 83 514-1,7 190 164 127,7 174 993-8,0 163 947-6,3 150 959-7,9 Puolanka 670 000 654 008-2,4 865 814 32,4 737 100-14,9 887 035 20,3 866 413-2,3 Ristijärvi 177 000 171 551-3,1 158 888-7,4 161 883 1,9 164 278 1,5 159 032-3,2 Sotkamo 217 000 212 050-2,3 331 542 56,4 262 320-20,9 216 425-17,5 182 638-15,6 Suomussalmi 1 670 000 1 622 703-2,8 2 038 756 25,6 1 998 028-2,0 1 982 771-0,8 2 346 053 18,3 6 047 000 5 883 143-2,7 8 665 512 47,3 8 011 159-7,6 7 980 170-0,4 8 002 414 0,3 24 STM:n valtionosuus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 3 783 000 4 052 000 7,1 4 397 435 8,5 4 838 000 10,0 5 566 000 15,0 6 039 000 8,5 Kajaani +V.joki 25 730 000 28 405 000 10,4 30 458 000 7,2 32 863 000 7,9 38 686 000 17,7 42 696 000 10,4 Kuhmo 9 869 000 10 620 000 7,6 11 406 000 7,4 12 131 000 6,4 14 250 000 17,5 15 850 000 11,2 Paltamo 4 229 000 4 481 000 6,0 4 656 000 3,9 5 012 000 7,6 5 861 000 16,9 6 337 000 8,1 Puolanka 3 898 000 4 215 000 8,1 5 157 382 22,4 5 679 302 10,1 6 992 000 23,1 7 413 000 6,0 Ristijärvi 1 895 000 2 129 000 12,3 2 335 574 9,7 2 601 676 11,4 3 326 000 27,8 3 568 000 7,3 Sotkamo 9 048 000 9 961 000 10,1 9 612 787-3,5 10 261 410 6,7 11 537 000 12,4 12 946 000 12,2 Suomussalmi 10 348 000 11 258 000 8,8 13 050 249 15,9 14 035 000 7,5 16 070 000 14,5 17 305 000 7,7 68 800 000 75 121 000 9,2 81 073 427 7,9 87 421 388 7,8 102 288 000 17,0 112 154 000 9,6 Verotulojen tasaus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 2 491 000 2 278 000-8,6 2 320 509 1,9 2 186 075-5,8 2 251 486 3,0 2 435 297 8,2 Kajaani +V.joki 769 000 628 000-18,3 1 894 221 201,6 3 738 520 97,4 4 967 562 32,9 5 922 337 19,2 Kuhmo 5 881 000 5 431 000-7,7 5 595 523 3,0 5 202 042-7,0 5 331 477 2,5 5 678 284 6,5 Paltamo 2 666 000 2 418 000-9,3 2 605 661 7,8 2 805 758 7,7 2 907 436 3,6 3 060 338 5,3 Puolanka 2 494 000 2 243 000-10,1 2 175 312-3,0 2 024 008-7,0 2 000 851-1,1 2 220 366 11,0 Ristijärvi 1 103 000 1 020 000-7,5 1 079 422 5,8 980 026-9,2 1 052 049 7,3 1 134 384 7,8 Sotkamo 4 918 000 4 171 000-15,2 4 433 690 6,3 4 308 912-2,8 4 181 596-3,0 4 552 748 8,9 Suomussalmi 5 082 000 5 316 000 4,6 5 702 747 7,3 5 604 328-1,7 5 613 664 0,2 5 672 392 1,0 25 404 000 23 505 000-7,5 25 807 085 9,8 26 849 669 4,0 28 306 121 5,4 30 676 146 8,4 Kaikki erät yhteensä Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 12 387 337 12 510 061 1,0 13 316 453 6,4 13 937 926 4,7 14 974 608 7,4 15 772 211 5,3 Kajaani +V.joki 121 051 824 124 234 424 2,6 130 829 306 5,3 139 789 118 6,8 153 755 921 10,0 163 179 733 6,1 Kuhmo 37 806 312 38 543 922 2,0 41 053 189 6,5 42 506 202 3,5 46 063 109 8,4 48 999 259 6,4 Paltamo 14 639 176 14 935 747 2,0 15 613 557 4,5 16 663 586 6,7 18 126 675 8,8 19 125 593 5,5 Puolanka 13 417 004 13 770 500 2,6 15 140 020 9,9 15 813 035 4,4 17 545 097 11,0 18 475 341 5,3 Ristijärvi 6 243 952 6 514 869 4,3 6 963 497 6,9 7 247 550 4,1 8 276 158 14,2 8 746 612 5,7 Sotkamo 35 907 629 36 658 844 2,1 37 844 355 3,2 40 299 656 6,5 43 563 280 8,1 46 458 117 6,6 Suomussalmi 37 019 713 38 418 832 3,8 41 860 895 9,0 43 925 480 4,9 47 493 551 8,1 50 136 035 5,6 278 472 947 285 587 199 2,6 302 621 270 6,0 320 182 554 5,8 349 798 399 9,2 370 892 899 6,0 Maakuntakokeilun alkaessa taloudenhoidon tavoitteeksi hyväksyttiin periaate, jonka mukaan maakunnan menokehitys sopeutetaan kuntien tulopohjan kehitykseen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulopohjan kasvu jaetaan maakunnan ja kuntien kesken siinä suhteessa, missä kokeilun alkaessa suhteelliset meno-osuudet olivat (60,9 % / 39,1 %). Samanaikaisesti kuitenkin maakunnalle siirtyneeseen palvelutuotantoon kohdistuvat kovemmat kustannuspaineet väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi kuin kuntien tuottamiin palveluihin.