Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne... 4 1.4. Ikärakenne ja eläköityminen... 5 1.5. Koulutusrakenne... 6 1.6. Palvelussuhteen kesto ja vaihtuvuus... 7 1.7. Rekrytointi... 8 2. Organisaatio ja johtaminen... 8 2.1. Hallintovirasto... 8 2.2. Esimiestyö ja johtaminen... 9 2.3. Palkitseminen... 9 2.4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 11 3. Työaika... 12 3.1. Työajan käyttö... 12 3.2. Joustava työaika... 12 4. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus... 13 4.1. Osaamisen kehittäminen... 13 5. Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi... 14 5.1. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen... 14 5.2. Työtyytyväisyys... 15 5.3 Terveys ja työkyky... 16 6. Työvoimakustannukset... 17
Henkilöstötilinpäätös 2013 2/19 Johdanto Suomen Akatemian henkilöstötilinpäätös on käyttökelpoinen ja hyödyllinen henkilöstön strategisen johtamisen ja henkilöstön kehittämisen työväline. Se on myös yksi keskeisistä mittareista seurattaessa henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöksen rakennetta on muutettu edellisistä vuosista säilyttäen vertailua aiempien vuosien tietoihin. Taustatietoina on hyödynnetty Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTIjärjestelmästä saatavia raportteja ja Kieku-tietojärjestelmän hakuraportteja. Vertailutietoina on käytetty Suomen Akatemian hallintoviraston vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöstietoja sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä valtion henkilöstön vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilöstötilinpäätös koskee hallintovirastoon palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laskelmissa, kuvioissa ja taulukoissa on yleensä kuvattu koko hallintoviraston henkilöstö (sisältäen myös yliopistojen rahoittamat harjoittelijat) joulukuun 2013 tilanteen mukaan pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat työntekijät. Lopussa olevaan taulukkoon on koottu henkilöstötunnuslukuja vuosilta 2009 2013.
Henkilöstötilinpäätös 2013 3/19 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuoden 2013 lopussa Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 137 henkilöä (2012; 140). Kymmenen henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 2,1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 135,3 henkilötyövuotta, mikä on 5,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 (142,5 htv vuonna 2012). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti Akatemia on vähentänyt vuoden 2005 jälkeen yli 30 henkilötyövuotta (lähtöluku 166 htv vuonna 2005). Viime vuosina toimintaa ja henkilöstön määrää on ohjannut entistä enemmän toimintamäärärahatilanne. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 164 157,8 159 154,2 151 149,5 140 142,5 137 135,3 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöitä Htv Kuvio 1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet 2009 2013 Toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 122,3 henkilötyövuotta (2012; 131,7 htv). Tutkimusohjelmien koordinaatiotehtäviin oli tutkimusmäärärahoista palkattu 9,8 htv (2012; 8,9 htv). Ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-NET ja OKM:n tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitykseen osoittamat varat) palkattujen osuus oli 3,2 htv (2012; 1,9 htv). 160 150 140 130 120 110 4,7 2,8 10,4 10,2 2,6 8,6 142,7 141,2 138,3 1,9 8,9 131,7 3,2 9,8 122,3 100 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintamenot Tutkimusmäärärahat Ulkopuol varat Kuvio 2. Akatemian ja ulkopuolisen rahoituksen osuudet 2009 2013 Vuosina 2009 2013 toimintamenomomentilta palkattujen henkilöiden osuus on vähentynyt 22,5 htv:lla (15,8 prosenttia). Tutkimusmäärärahalla ja ulkopuolisilla varoilla palkattujen lukumäärä on pysynyt lähes samana (noin 10 htv ja 3 htv).
Henkilöstötilinpäätös 2013 4/19 1.2. Palvelussuhderakenne Henkilöstöstä 136 henkilöä (99,3 prosenttia) oli virkasuhteisia. Yksi henkilö toimi työsopimussuhteessa tietohallinnon tehtävissä. Valtion henkilöstöstä virkasuhteisia oli 87,3 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli 110 henkilöä (80,3 prosenttia) ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 27 henkilöä (19,7 prosenttia) mukaan lukien kolme yliopistoharjoittelijaa. Vakinaisiksi on laskettu henkilöt, jotka on nimitetty virkaan määräajaksi (2 henkilöä) ja myös ne henkilöt, jotka olivat vakinaisesta virastaan virkavapaalla hoitaakseen Akatemian määräaikaista virkaa tai tehtävää (8 henkilöä). Määräaikaisten palvelussuhteiden yleisimmät perusteet olivat sijaisuudet sekä työn luonne (esimerkiksi projektit, harjoittelu). 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Vakinaiset lukumäärä 122 118 117 112 110 %-osuus 74,4 74,2 77,5 80,0 80,3 86,4 Määräaikaiset lukumäärä 42 41 34 28 27 %-osuus 25,6 25,8 22,5 20,0 19,7 13,6 Akatemian tavoitteena on ollut määräaikaisten osuuden vähentäminen. Henkilöstömäärän supistuessa vakinaisten määrä on vähentynyt viiden vuoden sisällä 9,8 prosenttia ja määräaikaisten määrä vastaavasti 35,7 prosenttia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien miesten osuus (9 henkilöä) kaikista miehistä on 23,1 prosenttia ja määräaikaisten naisten osuus (18 henkilöä) kaikista naisista on 18,4 prosenttia. Vuoden 2103 lopussa henkilöstöstä oli kokoaikaisia 127 henkilöä (92,7 prosenttia) ja osa-aikaisia 10 henkilöä (7,3 prosenttia). Puolet osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (50 prosenttia), loput olivat muun muassa osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä (50 prosenttia). Osa-aikaisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on vähentynyt seurantajaksolla noin viisi prosenttia. 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Kokoaikaiset lukumäärä 144 143 138 128 127 %-osuus 87,8 89,9 91,4 91,4 92,7 94,0 Osa-aikaiset lukumäärä 20 16 13 12 10 %-osuus 12,2 10,1 8,6 8,6 7,3 6,0 1.3. Sukupuolirakenne Suomen Akatemian henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa oli naisia 71,5 prosenttia ja miehiä 28,5 prosenttia. Henkilöstöstä on ollut naisia viime vuosina keskimäärin 70 prosenttia ja miehiä keskimäärin 30 prosenttia. Valtiolla naisten osuus vuonna 2013 oli 48,7 prosenttia ja miesten osuus 51,3 prosenttia. 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Miehet lukumäärä 45 48 43 41 39 %-osuus 27,4 30,2 28,5 29,3 28,5 51,3 Naiset lukumäärä 119 111 108 99 98 %-osuus 72,6 69,8 71,5 70,7 71,5 48,7 Naiset ovat enemmistönä muissa henkilöstöryhmissä paitsi johdossa. Vuoden 2013 lopussa esimiestehtävissä naisten osuus on ollut 80 prosenttia ja toimeenpanevissa tehtävissä noin 93 prosenttia. Asiantuntijoista naisten osuus on 61 prosenttia ja miesten osuus 39 prosenttia.
Henkilöstötilinpäätös 2013 5/19 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 66,7 % 33,3 % 20,0 % 80,0 % 39,0 % 61,0 % 7,1 % 92,9 % Johto Esimiehet Asiantuntijat Toimeenpaneva henkilöstö 2013 Miehet 2013 Naiset Kuvio 3. Sukupuolijakauma henkilöstöryhmittäin 31.12.2013 Asiantuntijatehtävissä toimii naisista yli puolet (51 prosenttia) ja miehistä pääosa (82 prosenttia). 1.4. Ikärakenne ja eläköityminen Henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosina. Miesten keski-ikä on pysynyt jokseenkin samana, mutta naisten keski-ikä on kohonnut tasaisesti. Vuoden 2013 lopussa hallintoviraston henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta (miehet 46,0 ja naiset 50,3 vuotta). Yli 45-vuotiaiden osuus oli 65,7 prosenttia. Valtion henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta ja 45-vuotiaita tai vanhempia oli 56,6 prosenttia. 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Miehet 45,4 45,1 45,9 45,2 46,0 Naiset 47,0 47,1 48,5 49,6 50,3 Kaikki 46,6 46,5 47,8 48,3 49,1 46,1 Yli 45-vuotiaiden %-osuus 62,2 62,3 62,3 65,7 65,7 56,6 Suurimmat ikäryhmät olivat 45 54-vuotiaat (48 henkilöä, 35 prosenttia) ja 55 64 -vuotiaat (40 henkilöä, 29 prosenttia). Naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä. 60 50 Lukumäärät 40 30 20 10 0 8 4 20 34 15 14 34 6 2 Naiset Miehet vuotta Kuvio 4. Ikärakenne ikäryhmittäin ja sukupuolittain
Henkilöstötilinpäätös 2013 6/19 Vanhuuseläkkeelle on siirtymässä lähimmän kymmenen vuoden aikana 30 prosenttia henkilöstöstä (42 henkilöä), kun laskennalliseksi eläkkeelle jäämisiäksi on arvioitu 65 vuotta. Vuosittain eläkkeelle jäävien määrää on vaikeaa ennakoida tarkkaan joustavista eläkkeellesiirtymisajoista johtuen. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 68-vuotiaana. Vuosi Eläkelajit Vanhuuseläke (hlöä) Osaaikaeläke (hlöä) Osatyökyvyttömyyseläke (hlöä) Työkyvyttömyyseläke (hlöä) 2009 3 1 1 1 2010 4 1 0 0 2011 4 0 0 1 2012 4 1 0 0 2013 2 1 0 0 Vuonna 2013 Akatemiasta jäi eläkkeelle 2 henkilöä (1,5 prosenttia henkilöstöstä) (2012; 4 henkilöä, 2,9 prosenttia henkilöstöstä) ja osa-aikaeläkkeelle yksi henkilö. 1.5. Koulutusrakenne Suomen Akatemian koulutustasoindeksi 1 vuonna 2013 oli 6,3 (2012; 6,4). Miesten koulutustasoindeksi oli 6,8 (2012; 6,5) ja naisten 6,2 (2012; 6,3). Valtiolla koulutustasoindeksi oli 5,2 (2012; 5,2). 60,0 46,2 40,0 20,0 0,0 2,6 2,0 1,0 10,3 12,2 7,7 22,4 Tuntematon Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste % miehistä % naisista 8,2 33,3 25,5 Ylempi korkeakouluaste 28,6 Tutkijakoulutus Kuvio 5. Koulutusaste sukupuolittain, prosenttiosuus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus henkilöstöstä on 33,6 prosenttia (miehistä 46,2 prosenttia ja naisista 28,6 prosenttia) ja ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus 27,7 prosenttia (miehistä 33,3 prosenttia ja naisista 25,5 prosenttia). Valtiolla vastaavasti tutkijakoulutus on 4,4 prosentilla ja ylempi korkeakouluaste 26,7 prosentilla henkilöstöstä. Akatemian henkilöstö on keskimäärin hyvin korkeasti koulutettua, etenkin miehet, joista valtaosa työskentelee asiantuntijatehtävissä. 1 Koulutustasoindeksin laskennassa kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen eli (alemman perusasteen omaavien henkilöiden lkm x 1) + (ylemmän perusasteen (ml. henkilö t, joilla koulutus on tuntematon) omaavien henkilöiden lkm x 2) + (keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 3,5) + (alimman korkea-asteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 5) + (alemman korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 6) + (ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (tutkijakoulutusasteen omaavien henkilöiden lkm x 8). Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaismäärällä, joka on em. eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden lukumäärien summa.
Henkilöstötilinpäätös 2013 7/19 50 40 39,3 33,6 prosenttia 30 20 10 0 4,1 4,1 2,2 2,3 3,0 0,7 11,7 22,3 27,3 23,0 18,2 10,6 5,8 13,4 13,3 27,7 26,6 6,2 4,4 Tuntematon Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi Ylempi Tutkijakoulutus korkeakouluaste korkeakouluaste Suomen Akatemia OKM hallinnon ala Valtio Kuvio 6. Koulutusasteen mukainen %-osuus henkilöstöstä Suomen Akatemiassa, OKM:n hallinnonalalla ja valtiolla 31.12.2013 1.6. Palvelussuhteen kesto ja vaihtuvuus Palvelussuhde Suomen Akatemiaan oli voimassa 31.12.2013 yhteensä 146 henkilöllä, mukaan lukien virkavapaalla olevat. Palvelussuhde on alkanut alle viisi vuotta sitten 45 henkilöllä (31 prosenttia henkilöstöstä) ja yli 20 vuotta sitten 32 henkilöllä (22 prosenttia henkilöstöstä). 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2 9 7 14 36 36 22 26 10 11 33 22 alle 1 v 1-5 vuotta 6-10 vuotta 11-20 vuotta 22 19 3 1 20-30 vuotta 10 9 yli 30 vuotta Miehet Naiset Yhteensä Kuvio 7. Palvelussuhde Suomen Akatemiassa 31.12.2013 Vuonna 2013 äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli kaksi henkilöä (2012: 6). Hoitovapaalla oli kolme henkilöä (2012: 5). Vuoden 2013 aikana virkavapaalla hallintovirastosta toisen organisaation palveluksessa oli kuusi henkilöä (2012: 9). Muilla pidemmillä vähintään kuukauden kestävillä virkavapailla (palkaton opintovapaa, vuorotteluvapaa) oli viisi henkilöä (2013: 4).
Henkilöstötilinpäätös 2013 8/19 2009 2010 2011 2012 2013 Sisäinen vaihtuvuus 2 4,4 1,2 4,4 4,0 3,6 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 3 3,1 6,7 11,3 4,6 5,0 Eläkkeelle siirtyneet henkilöt 4 2,5 2,4 3,1 3,3 2,1 Kokonaispoistuma 13,8 14,0 22,0 15,2 11,4 Tulovaihtuvuus 5 11,3 12,2 10,7 7,9 9,3 Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus vuosina 2009 2013 (prosentteina) Vuoden 2013 loppuun mennessä oli palveluksesta irtisanoutunut tai määräajan päätyttyä palveluksen päättänyt yhteensä 26 henkilöä, joista harjoittelijoita oli 13 (2012: 30, joista harjoittelijoita 9). Irtisanoutuneita, vakinaisesta tehtävästä lähtijöitä oli viisi (2012: 7). Luvuissa ovat mukana eläkkeelle siirtyneet. 1.7. Rekrytointi Hallintovirastoon tuli vuonna 2013 vakinaiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen 22 uutta henkilöä, joista harjoittelijoita oli 12 (2012: 21, joista 11 harjoittelijaa). Uusista työntekijöistä yhdeksän (2012: 8) tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja yksi (2012: 2) suoraan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Yksi määräaikainen virkamies nimitettiin rekrytoinnin jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Yksi henkilö vakinaistettiin perustamalla virka määräaikaisen tehtävän tilalle. Hallintoviraston sisältä valittiin viisi henkilöä määräaikaiseen tehtävään tai sijaisuuteen toisessa yksikössä. Harjoittelijan nimikkeellä työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuoden 2013 aikana yhteensä viisitoista henkilöä (2012: 13). Yksi henkilö oli työelämävalmennuksessa Akatemiassa (ei palvelussuhteessa Akatemiaan). 2. Organisaatio ja johtaminen 2.1. Hallintovirasto Suomen Akatemian hallintovirastossa on kymmenen yksikköä: neljä toimikuntia vastaavaa tutkimuksen yksikköä, ohjelmayksikkö ja johdon tuki -yksikkö sekä hallinto-, talous-, tietohallinto- ja viestintäyksiköt. Hallintoviraston toimintaa johtaa pääjohtaja apunaan ylijohtajat. Hallinnosta vastaava ylijohtaja vastaa Akatemian hallinnon toiminnasta ja kehittämisestä. Tutkimusasioista vastaava ylijohtaja vastaa Akatemian tiedepoliittisesta suunnittelusta sekä tutkimusrahoituksen kehittämisestä. Hallintoviraston henkilöstö hoitaa Akatemian hallintoa, huolehtii hallituksen ja tieteellisten toimikuntien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta, valmistelee tiedepoliittisia selvityksiä ja suunnitelmia sekä osallistuu useiden kotimaisten ja kansainvälisten työryhmien toimintaan. Loppuvuodesta käynnistettiin valmistelu strategisen tutkimuksen neuvoston perustamiseksi Suomen Akatemian yhteyteen. 2 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2013 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2012 henkilöstöstä 3 Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2013 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2012 lopun henkilöstöstä 4 Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän (kaikki eläkelajit) prosenttiosuus vuoden 2012 lopun henkilöstöstä Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle vuonna 2013 siirtyneiden yhteismäärän prosenttiosuus vuoden 2012 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät ole mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle siirtyneet) 5 Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta vuonna 2013 palanneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2012 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät ole mukana luvuissa eivätkä perhevapaalta palanneet)
Henkilöstötilinpäätös 2013 9/19 2.2. Esimiestyö ja johtaminen Suomen Akatemiassa vuosittain tehtävä esimiestyön arviointi on osoittanut, että esimiestyö on hyvällä tasolla. Kehittämistarvetta on ollut johtamisjärjestelmän, johtamisvastuiden ja -roolien selkeyttämisessä. Akatemian strategiset linjaukset ja niiden taustalla olevat muutospaineet edellyttävät toiminnan ja toimintaprosessien jatkuvaa uudelleenarviointia ja kehittämistä. Tämä asettaa esimiestyölle ja sen linjakkuudelle vaatimuksia: toimintaa ja tekemistä tulee suunnata ja kehittää henkilöresurssit huomioiden. Tarvitaan valintoja ja priorisointia. Esimiehet ovat avainasemassa myös jaksamisesta huolehtimisessa: siinä, miten yksilöiden tarpeet ja tilanteet voidaan huomioida, miten tavoitteista ja tehtävistä sovitaan ja miten osaamisen hyödyntäminen mahdollistetaan. Toisaalta on tärkeää huolehtia myös esimiesten jaksamisesta ja esimiestyön tukemisesta asiantuntijan ja esimiehen roolien ristipaineissa. Vuonna 2013 esimiestyön arvioinnin tulokset olivat erittäin hyvätasoisia ja nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Akatemian esimiestyöskentelyn ja johtamisen selkeitä vahvuuksia olivat esimiesten sitoutuminen esimiestyöhön sekä luottamus omaan henkilökuntaan. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn ja esimiesarvioinnin tulokset toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja inhimillisen pääoman (IPO) -suunnitelman toteutumista arvioitaessa. IPO-suunnitelman Innostava johtaminen ja esimiestyö -osion tavoite ennakoivasta, linjakkaasta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta toteutui vuonna 2013 hyvin. Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä sai huomattavasti korkeamman keskiarvon työtyytyväisyyskyselyssä kuin edellisenä kyselyvuonna 2011 (3,20, vuonna 2011: 2,72). Myös esimiestyön hyvät arviointitulokset kertoivat tavoitteen toteutumisesta. VM:n esimiesbaro-kyselyn käyttöönotosta luovuttiin, koska omaa kyselyä pidettiin tarkoituksenmukaisempana. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,8 3,7 3,8 3,7 3,6 3,7 Motivointi ja viestintätaidot Tavoitteellisuus ja toiminnan organisointi 4,0 3,9 4,0 Luotettavuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus 3,8 3,7 3,8 3,7 3,7 3,7 Yhteistyökyky, kannustaminen ja palautteen antaminen Yksikön voimavaroista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen 2011 2012 2013 Kuvio 8. Esimiestyön arvioinnin tulokset osa-alueittain 2011 2013 2.3. Palkitseminen Akatemian hallintoviraston palkkausjärjestelmässä palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmän piirissä on vakinaisessa virkasuhteessa sekä yli kuuden kuukauden määräaikaisessa virkasuhteessa oleva henkilöstö ja sitä sovelletaan pääosin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön. Palkkausjärjestelmän piiriin kuului vuoden lopussa 92,7 prosenttia henkilöstöstä (127 henkilöä).
Henkilöstötilinpäätös 2013 10/19 40 35 30 25 20 15 10 5 0 6 3 8 18 Kuvio 9. Tehtävien sijoittuminen vaativuustasoille 31.12.2013 9 11 33 26 Vaativuustasoille 88 91 sijoittuvat asiantuntijatehtävät (muun muassa tiedeasiantuntija, johtava tiedeasiantuntija, ohjelmapäällikkö), jotka edellyttävät pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa tai tohtorin tutkintoa. Erityyppiset ammatilliset tehtävät (esimerkiksi sihteeri- ja suunnittelijatehtävät) jakautuvat vaativuustasoille 83 87. Vuoden 2013 aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen töiden vaativuustason noston seurauksena saaneiden henkilöiden osuus henkilöstöstä on 8,8 prosenttia. Valtionhallinnossa vastaava luku on 5,8 prosenttia. 3 5 5 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 30 25 20 15 10 5 0 0 3 Kuvio 10. Suoritustasojakauma 31.12.2013 0 4 3 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 8 15 25 Suoritustasojakaumassa ei ole huomioitu niitä suoritustasoja, joilla on alle 3 henkilöä (tasot 3 ja 5). Akatemian uudessa palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 48 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Suoritustasoja on 15 ja tason muutos on 3 prosenttia. Suoritusarviointijärjestelmä tuli käyttöön täysimääräisenä 1.4.2013 lukien. Eniten henkilöitä on tasolla 11, joka vastaa 36 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta (2012; 12, 38,3 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta). 23 21 7 9
Henkilöstötilinpäätös 2013 11/19 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 31.12.2012 %-osuus henkilöistä 31.12.2013 %-osuus henkilöistä Kuvio 11. Vertailu suoritustasojakaumat 31.12.2012 ja 31.12.2013 (henkilöstö eri tasoilla, %) Henkilöiden, jotka saivat vuoden 2013 aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen henkilökohtaisen työtuloksen, ammatinhallinnan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, osuus henkilöstöstä on 27,7 prosenttia (2012; 30,0 prosenttia). Valtionhallinnossa vastaava luku on 10,5 prosenttia. 2.4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Akatemian tasa-arvosuunnitelmaa uudistettiin vuosille 2014 2017. Tasa-arvosuunnitelma koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta niin Suomen Akatemian hallintovirastossa kuin tutkimusrahoitustoiminnassakin. Samassa yhteydessä tehtiin palkkakartoitus ja selvitys tasa-arvotilanteesta tutkimusrahoituksessa sekä hallintovirastossa. Perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä ei ilmennyt. Suomen Akatemian hallintovirastossa joka toinen vuosi tehtävän työtyytyväisyyskyselyn (VMBaro) avulla on selvitetty henkilöstön tyytyväisyyttä työyhteisön tasa-arvoisuuteen ja tasa-arvon toteutumiseen käytännössä. Henkilöstön tyytyväisyys työyhteisön tasa-arvotilanteeseen on säilynyt korkealla tasolla kyselyvuosina 2007 2013. Vuonna 2013 vastaajista 83 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen työyhteisössä (77 prosenttia vuonna 2009 ja 73 prosenttia vuonna 2011). Vuoden 2013 kyselyn perusteella miehet olivat naisia tyytyväisempiä tasa-arvon toteutumiseen. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, tosin nuoremmat olivat hieman vanhempia tyytyväisempiä tasa-arvon toteutumiseen. Tavoitteena on edelleen henkilöstön tasapainoisempi sukupuolirakenne. Kuitenkin esimerkiksi vuoden 2013 aikana Akatemian tehtäviä hakeneista vain noin 23 prosenttia oli miehiä, joten tasapuolisempaan sukupuolirakenteeseen pääseminen on haastavaa. Toimenpiteitä suunniteltiin myös seuraavilla osa-alueilla: suunnitteluprosessin ja tasa-arvotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen; tasa-arvo Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa; samapalkkaisuus ja samat palvelussuhteen ehdot; työhönotto, tasapuolinen sijoittuminen ja urakehitys; syrjinnän ja häirinnän ehkäisy ja poistaminen; työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä työyhteisön ilmapiirin ja työolosuhteiden kehittäminen.
Henkilöstötilinpäätös 2013 12/19 3. Työaika 3.1. Työajan käyttö Työajan käyttö vuoden aikana 2011 2012 2013 Valtio 2013 Tehdyn vuosityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 76,9 75,9 78,3 78,1 Säännöllinen vuosityöaika / tehty vuosityöaika 1,3 1,3 1,3 1,3 Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,2 1,7 2,0 Vuosiloma-ajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 14,5 17,0 15,0 14,7 Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 2,7 3,1 4,1 3,7 Tapaturmapoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 0,0 0,0 0,0 0,1 Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 0,4 0,4 0,2 1,2 Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 0,2 0,1 0,2 0,2 Suomen Akatemian henkilöstön työajan käyttö vuonna 2013 on vastannut valtion keskimääräistä työajan käyttöä. Sairauspoissaoloajan prosenttiosuus ylitti ensimmäistä kertaa seurantakaudella valtion prosenttiosuuden säännöllisestä vuosityöajasta. Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan prosenttiosuus taas alitti ensimmäistä kertaa seurantakaudella valtion prosenttiosuuden. 3.2. Joustava työaika Ylityöt Rahana maksetun ylityöajan osuus oli 272 tuntia, joka on 0,2 prosenttia säännöllisestä työajasta (2012; 649 tuntia, 0,4 prosenttia). Ylityökorvauksia maksettiin yhteensä 17 henkilölle (2012; 29 henkilölle). Ylityövapaata pidettiin yhteensä 13 työpäivää (2012; 20 työpäivää). Henkilöstölle aiheutui ylitöitä erityisesti paneelityöskentelystä. Tehtyjen ylitöiden määrä toimii yhtenä mittarina henkilöstöstrategian ja se toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. Saldovapaa Akatemian hallintovirastolla on käytössä saldovapaajärjestelmä. Saldovapaata voi pitää kokonaisina päivinä tai osan työpäivästä. Saldovapaata käytettiin viime vuonna 568 päivää. Henkilöstöstä 75 prosenttia laskettuna 31.12.2013 henkilötilanteesta piti saldovapaata. (2012; 658 päivää ja henkilöstöstä 75 prosenttia). Saldovapaa 2011 2012 2013 Päiviä 631 658 568 Saldovapaata pitäneet 109 (72 %) 105 (75 %) 103 (75 %) (% henkilöstöstä) Päiviä/htv 4,2 4,6 4,2 Henkilötyövuosina 2,5 2,6 2,3
Henkilöstötilinpäätös 2013 13/19 Muu kuin rahana tai ylityövapaana korvattava työaika Vuonna 2013 säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan (eli niin sanottujen leikkautuneiden tuntien) osuus oli säännöllisestä vuosityöajasta 0,2 prosenttia (470,4 tuntia) (2012; 0,1 prosenttia, 283,3 tuntia). Etätyö Akatemiassa on suhtauduttu myönteisesti etätyön tekemiseen. Etätyöohjeistusta päivitettiin vuonna 2013 selkeyttämällä hyväksymismenettelyä. Etätyön tekeminen on edelleen lisääntynyt. Etätyötä tehdään silti pääasiassa satunnaisesti. Etätyö 2011 2012 2013 Päiviä 201 552 845 Etätöissä olleet 47 (31 %) 93 (66 %) 86 (63 %) (% henkilöstöstä) Päiviä/htv 1,3 3,9 6,2 Henkilötyövuosina 0,8 2,2 3,4 4. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 4.1. Osaamisen kehittäminen Henkilöstöstrategian yhtenä painopistealueena on osaaminen ja henkilöstösuunnittelu. Tavoitteena on, että Akatemiassa on riittävästi oikeanlaista osaamista oikealla tavalla kohdennettuna, ja että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen sekä urapolkujen rakentamiseen. Henkilöstöstrategian toteuttamisessa keskeisiä keinoja ovat niin henkilöstön osaamisen tehokas hyödyntäminen kuin osaamisen jakamisen menetelmien kehittäminen. Akatemiassa osaamisen kehittäminen ymmärretään hyvin laajasti ja apuna on useita erilaisia työkaluja. Hallintoviraston yhteisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin laaditaan vuosittain henkilöstön yhteinen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan Akatemian eri yksiköiden tarpeet ja toiveet. Lisäksi yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esim. yksiköiden kehittämispäivät). Vuonna 2013 henkilökohtaista osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin mm. osallistumalla omaa asiantuntemusta kehittävään ulkopuoliseen koulutukseen ja oman alan tieteellisiin konferensseihin. Esimiestyöskentelyä kehitettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Opetushallituksen ja CIMON kanssa jatkettiin hyvin toimineen yhteisen kielikoulutuksen (ruotsi ja englanti) järjestämistä. Lisäksi Opetushallituksen ja CIMON kanssa toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteinen mentorointihanke, johon osallistui henkilöstöä kaikista kolmesta organisaatiosta. Mentorointiyhteistyö osoittautui niin onnistuneeksi, että sille ryhdyttiin suunnittelemaan jatkoa vuodelle 2014. Osaamisen kehittämisen menetelmistä tärkein on edelleen työssä oppiminen. Erilaiset työssäoppimisen muodot (esim. verkosto- ja työryhmätyöskentely, vierailut ja tutustumiskäynnit, projektit ja hankkeet, sijaisena toimiminen, työkierto) ovat Akatemiassa merkittävässä roolissa osaamisen ylläpidossa, kehittämisessä ja siirtämisessä. Akatemialaiset osallistuvat aktiivisesti erilaisten työryhmien ja verkostojen toimintaan. Työssä ja sen ohella tapahtuvan osaamisen kehittämisen raportointi on vaikeaa, kustannus- ja koulutuspäivätietoja saadaan lähinnä varsinaisen koulutuksen osalta. Vuonna 2013 toimintolaskennan avulla on seurattu myös muuhun kuin koulutukseen käytetyn ammatillisen kehittymisen työaikaa ja muita menoja. Keskeisinä teemoina henkilöstökoulutuksessa ovat olleet hallinnollinen ja tietotekninen osaaminen. Sisäisen viestinnän ja muutosviestinnän tehostamiseksi järjestettiin säännöllisesti lyhyitä infotilaisuuksia eri teemoista ja ajankohtaisista aiheista (ns. Pätkis-tilaisuudet). Henkilöstölle järjestettiin myös viestintäkoulutusta: esiintymistaitokoulutusta ja johdatusta sosiaalisen median käyttöön.
Henkilöstötilinpäätös 2013 14/19 Henkilöstön osaamisen kehittämisen kustannukset olivat yhteensä 70 565 euroa ilman palkkakustannuksia. Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Koulutusajan palkkauskustannukset olivat 111 523 euroa. Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä 182 090 euroa. Vuonna 2013 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kokonaiskustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna (2012; 256 953 euroa). Eräs syy tähän voi olla se, että Hakaniemeen muuton jälkeen Akatemia on pystynyt järjestämään myös yhteisiä koulutuksia Opetushallituksen ja CIMON kanssa. Esimerkiksi kielikoulutuskuluja on pystytty jakamaan kolmen viraston kesken. Hallintovirastossa koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen käytettyjen työpäivien lukumäärä (567 työpäivää) väheni reilusti edelliseen vuoteen verrattuna (2012: 790). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika oli yhteensä noin 2,3 henkilötyövuotta (2012: 3,2 htv). Henkilötyövuotta kohden koulutukseen käytettiin 4,2 työpäivää (2012: 5,5). Henkilöstön osaamisen kehittämiseen käytetty työaika on noin 1,7 prosenttia työajasta (sisältää koulutuksen ja ammatilliseen kehittymiseen käytetyn työajan). Valtiolla vastaava luku vuonna 2013 on 2,0 prosenttia. Koulutuspäivät/htv ja henkilöstökoulutus-kustannukset toimivat henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Osaaminen ja henkilöstösuunnittelu -osion mittareina. Koulutuksen tunnuslukuja 6 2009 2010 2011 2012 2013 Koulutuskustannukset, euroa (ilman palkkakustannuksia) 210 815 149 193 112 035 106 114 70 565 Koulutuskustannukset, euroa/htv 1 330 968 749 745 522 Koulutusajan palkkakustannukset, euroa 175 185 109 463 197 563 150 839 111 525 Kokonaiskoulutuskustannukset (sis. koulutusajan palkat) 386 000 258 656 309 598 256 953 182 090 Kokonaiskoulutuskustannukset, euroa/htv 2 443 1 680 2 078 1 803 1 346 Koulutuspäivät (työpäivien määrä) 830 646 1123 790 567 Koulutuspäivät/htv 5,3 4,2 7,5 5,5 4,2 Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä työajasta 3,0 2,6 3,0 2,2 1,7 5. Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatkettiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointi on huomioitu myös osana Akatemian strategian toimenpideohjelmaa. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä 6 Taulukko ei sisällä tutkimusmäärärahoilla palkattujen 10 henkilön työajankäyttöä tai ulkopuolisista koulutuksista aiheutuneita koulutuskustannuksia.
Henkilöstötilinpäätös 2013 15/19 toiminnassa. Akatemian TYHY-toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Henkilöstölle tarjottiin muun muassa taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, liikuntaseteleitä, yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuurikäyntejä sekä työhyvinvointiin liittyvä luento. TYHY-toimintaan käytetyt varat ovat olleet Akatemiassa noin kaksinkertaiset valtion keskiarvoon verrattuna. Toiminnan kustannukset henkilötyövuotta kohden ovat kasvaneet viime vuosina. Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito vuoden aikana (ml. palkkakustannukset) Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit sis. virkistystoimintaan käytetyn ajan palkat, euroa/htv Liikunnan aktivointiin ja tukemiseen liittyvät investoinnit, euroa/htv Muut työkunnon ylläpitoon ja parantamiseen liittyvät kustannukset, euroa/htv 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 488 424 496 554 205 178 212 254 129 88 95 63 107 TYHY-toiminnan kustannukset (ei sisällä palkkakustannuksia osallistumisajalta) 2009 2010 2011 2012 2013 TYHY -kustannukset (euroa) 60 140 48 952 39 836 43 840 42 908 TYHY kustannukset (euroa(htv) 380 318 266 307 317 5.2. Työtyytyväisyys Suomen Akatemiassa toteutetaan VMBaro-työtyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Vuonna 2013 toteutetun VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella akatemialaisten työtyytyväisyys on hyvä. Kyselyn työtyytyväisyysindeksi asteikolla 1-5 oli 3,60, mikä oli parempi kuin vuosina 2009 (3,58) ja 2011 (3,50), valtiolla keskimäärin (3,39) tai vertailukohteessa eli OKM:n hallinnonalalla (3,42). Erityisen tyytyväisiä oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön työyhteisössä sekä työn haastavuuteen. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella valittuja kehittämiskohteita ovat työyhteisön avoimuus ja akatemialaisuuden ylläpitäminen (tiedonkulku, asioiden valmisteleminen ja tekeminen yhdessä sekä asiantuntemuksen hyödyntäminen) ja toiminnan kehittäminen (vastuiden, työnjaon ja prosessien selkiyttäminen sekä priorisointi ja resurssien oikeudenmukainen jakautuminen). Edellä mainitut kehittämiskohteet otetaan huomioon erityisesti Akatemian yhteyteen perustettavan strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Esimiestyön arvioinnin tulokset tukivat työtyytyväisyyskyselyn tuloksia. Niin VMBarotyötyytyväisyyskyselyn kuin esimiesarvioinnin tulokset toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja inhimillisen pääoma (IPO) -suunnitelman toteutumista arvioitaessa. IPO-suunnitelman Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen -osion tavoitteena on, että Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Tavoite- ja kehityskeskustelujen käyminen Kieku-järjestelmää hyödyntäen sai ensimmäisellä kerralla melko kriittistä palautetta ja vaikutti osaltaan siihen, että VMBarotulokset huononivat tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuuden osalta. Kiekun tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeita kehitettiinkin vuoden aikana toimivammiksi. Akatemia jatkoi vuosittaisen henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamista, mutta ei pystynyt panostamaan erityisesti strategiseen osaamisen johtamiseen. Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky -osion tavoite ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä, joka voi hyvin ja työskentelee innostavassa ilmapiirissä, toteutui VMBaro-tulosten perusteella hyvin. Työn innostavuutta ja työssä koettua työn iloa koskeva keskiarvo (3,63) nousi ja ylitti tavoitearvon
Henkilöstötilinpäätös 2013 16/19 (3,5). Toisaalta mittarina toimivat sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden nousivat merkittävästi johtuen useista pitkistä sairauspoissaoloista (10,3 pv/htv). Akatemia jatkaa IPO-suunnitelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 3,7 3,5 3,6 3,8 3,9 3,7 3,0 3,1 3,2 3,5 3,4 3,3 4,0 3,9 3,9 3,8 3,7 3,6 3,2 3,2 3,3 3,6 3,7 3,5 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Johtaminen Työn sisältö ja haastellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva 2009 2011 2013 5.3 Terveys ja työkyky Sairauspäivät ja lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. Sairauspäivien lukumäärä on noussut viime vuodesta. Poissaolojen määrä on kasvanut vähintään 4 päivän sairauspoissaolojen osalta. Sairauspäivien lukumäärä alle 4 päivää kestävissä poissaoloissa on ollut 321 päivää (2012; 345). Sairauspäiviä/htv on ollut 10,3 (2012; 7,9). Sairauspäiviä on kertynyt erityisesti useista pitkistä sairauslomista. Työterveyshuollon kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä pitkiin sairauslomiin liittyen. Töihin paluuta on tuettu muun muassa osasairausvapaalla ja useilla verkostopalavereilla. Varhaisen välittämisen mallia on käytetty riskien vähentämiseksi. Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot henkilön omalla ilmoituksella muodostavat suurimman poissaoloryhmän. Työterveyshuollon raporttien mukaan suurin osa muista sairauspoissaoloista vuonna 2013 aiheutui mielenterveyshäiriöistä, tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä infektioista. Vuonna 2012 infektiot olivat yleisin työterveyshuollon määräämien sairauslomien syy. Sairauspoissaolojen tunnuslukuja 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Sairauspoissaolojen lukumäärä 475 377 328 402 394 Sairauspäivien lukumäärä 1402 1045 1180 1122 1387 Sairauspäivää/sairausjakso 3,0 2,8 3,0 2,8 3,5 Sairauspäivät/htv 8,9 6,8 7,8 7,9 10,3 9,0 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 82,9 84,6 80,5 85,8 81,5 76,1 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 27,0 29,0 32,1 21,9 39,4 Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lukumäärä/henkilötyövuosi 3,0 3,4 3,6 4,1 4,0
Henkilöstötilinpäätös 2013 17/19 Tapaturmapoissaolot Työtapaturmat vuosina 2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Tapaturmien lukumäärä 4 5 5 6 7 Työtapaturmat ovat valtiolla harvinaisia. Myös Akatemian hallintovirastossa työtapaturmia on sattunut vähän vuosina 2009 2013. Työtapaturmat ovat sattuneet pääsääntöisesti työmatkalla, eivät varsinaista työtehtävää suoritettaessa. Akatemiassa vuonna 2013 tapahtuneet työtapaturmat ovat olleet lieviä, lähinnä työmatkalla tapahtuneita liukastumisia ja kaatumisia, yhteensä seitsemän tapausta (2012: 6). Näistä sairauspoissaoloja on tullut kahdessa tapauksessa, toisessa viisi päivää ja toisessa yksi päivä (v. 2012 sairauspäiviä yhdessä tapauksessa yhteensä 10 pv). Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013 TTH-kustannukset (euroa) 7 101 865 87 203 91 878 100 307 107 665 TTH-kustannukset (euroa/htv) 645 566 615 704 796 Työterveyshuollon kustannukset nousivat vuoteen 2012 verrat tuna. Toteutuneista työterveys huollon kustannuksista (107 665 euroa) käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpi tävään toimintaan yhteensä noin 29 500 euroa (vuonna 2012 noin 32 000 euroa). N äistä kustannuksista ei ole vähennetty Kelapalautuksia. 6. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset vuosina 2009 2013 Työvoimakustannukset 2009 2010 2011 2012 8 2013 Henkilöstön palkat 7 063 038 7 150 264 7 096 520 7 213 143 7 079 133 Sosiaaliturvan kustannukset 1 620 983 1 365 421 1 431 038 1 439 144 1 367 832 Työterveyshuolto 9 101 865 87 203 91 878 100 307 107 665 Koulutuskustannukset 10 210 185 149 193 112 035 106 114 70 565 TYHY-toiminnan kustannukset 11 60 140 48 952 39 836 43 840 42 908 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa) 9 056 211 8 801 033 8 771 307 8 902 548 8668 103 Kokonaistyövoimakustannukset (htv) 57 318 57 150 58 671 62 474 64 066 7 Työterveyshuollon kustannukset: Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty. 8 Vuodesta 2012 lukien on käytetty Tahtitietokannan lukuja 9 Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty 10 Koulutuskustannuksiin sisältyy myös kehittämiskustannuksia, esim. yksiköiden kehittämispäivät. Ei sisälly koulutusajan palkat 11 TYHY toimintakustannukset sisältävät hallintoviraston yhteisen tyhy-toiminnan
Henkilöstötilinpäätös 2013 18/19 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA SA 2009 SA 2010 SA 2011 SA 2012 SA 2013 Valtio 2013 Henkilölukumäärä ja henkilötyövuodet Henkilötyövuodet (htv) 158 154 149 142,5 135,3 80379,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta +3,3-2,5-3,2-4,4-5,1-1,4 Henkilöstömäärä vuoden lopussa (kpl) 164 159 151 140 137 81210 Henkilöstömäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta +3,1-3,0-5,0-7,3-2,1-1,9 Palvelussuhderakenne Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä (%) 96,3 96,9 99,3 99,3 99,3 87,3 Vakinaisten osuus henkilöstöstä (%) 74,4 74,2 77,5 80,0 80,3 86,4 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä (%) (ml harjoittelijat) 25,6 25,8 22,5 20,0 19,7 13,6 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä (%) 87,8 89,9 91,4 91,4 92,7 94,0 Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä (%) 12,2 10,1 8,6 8,6 7,3 6,0 Sukupuolirakenne Naisten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa (%) 72,6 69,8 71,5 70,7 71,5 48,7 Miesten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa (%) 27,4 30,2 28,5 29,3 28,5 51,3 Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä (v) 46,6 46,5 47,8 48,3 49,1 46,1 Seniori-ikäisten (45 v.-) osuus henkilöstöstä (%) 62,2 62,3 62,3 65,7 65,7 56,6 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksi (1-7) 6,1 6,1 6,3 6,4 6,3 5,2 Koulutusaste tuntematon (%-osuus henkilöstöstä) 0,0 0,6 2,0 2,9 2,2 2,3 Perusasteen koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 4,2 1,3 0,7 0,7 0,7 3,0 Keskiasteen koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 14,3 13,8 11,3 10,0 11,7 27,3 Alin korkea-aste koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 14,3 16,4 17,2 17,9 18,2 23,0 Alempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 11,3 8,8 8,6 7,9 5,8 13,3 Ylempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 30,4 31,4 27,8 27,1 27,7 26,6 Tutkijakoulutus (%-osuus henkilöstöstä) 25,6 27,7 32,5 33,6 33,6 4,4 Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus (%) 3,1 6,7 11,3 4,6 5,0 Tulovaihtuvuus (%) 11,3 12,2 10,7 7,9 9,3 Sisäinen vaihtuvuus (%) 4,4 1,2 4,4 4,0 3,6 Kokonaispoistuma (%) 13,8 14,0 22,0 15,2 11,4 Rekrytointi Ulkoisten rekrytointien määrä (kpl) Heli-järjestelmän 10 11 13 8 9 kautta Esimiestyö ja johtaminen Motivointi ja viestintätaidot 3,8 3,7 3,8 Tavoitteellisuus ja toiminnan organisointi 3,7 3,6 3,7 Luotettavuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus 4,0 3,9 4,0 Yhteistyökyky, kannustaminen ja palautteen antaminen 3,8 3,7 3,8 Yksikön voimavaroista ja henkilöstön hyvinvoinnista 3,7 3,7 3,7 huolehtiminen Tasa-arvo Naisten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa (%) 72,6 69,8 71,5 70,7 71,5 48,7 Naisten osuus johdosta (%) 33,3 33,3 33,3 33,3 33,3 34,2 Naisten osuus keskijohdosta (%) 90,0 90,0 90,9 90,0 80,0 26,7 Naisten osuus asiantuntijoista (%) 62,2 62,6 60,9 59,0 61,3 51,3 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (tehdyt työtunnit) %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 79,2 79,3 76,9 75,9 78,3 78,1 Koulutusten %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,6 3,0 2,2 1,7 2,0
Henkilöstötilinpäätös 2013 19/19 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA SA SA SA SA SA Valtio 2009 2010 2011 2012 2013 2013 Vuosilomien %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 14,5 17,0 15,0 14,7 Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,7 2,7 3,1 4,1 3,7 Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 0,5 0,4 0,4 0,4 0,2 1,2 Leikkautuneiden tuntien %-osuus säännöllisestä työajasta 0,2 0,1 0,2 0,2 Joustava työaika Saldovapaana pidetyt päivät /htv 4,2 4,6 4,2 Etätyönä tehdyt työpäivät/htv 1,3 3,9 6,2 Ylityövapaana pidetyt päivät/htv 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 Ylityökorvaukset hlöä/htv 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 Osaamisen kehittäminen Koulutuskustannukset ilman koulutusajan palkkoja ( /htv) 1330 968 749 745 522 Koulutuskustannukset sis. koulutusajan palkat ( /htv) 2443 1680 2078 1803 1346 Koulutuspäivät (työpäivien määrä) 830 646 1123 790 567 Koulutuspäivien määrä (pv/htv) 5,3 4,2 7,5 5,5 4,2 5,0 Koulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,6 3,0 2,2 1,7 2,0 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit sis. virkistystoimintaan käytetyn ajan palkat ( /htv) 479 488 424 496 554 205 Työhyvinvointitoiminnan kustannukset ( /htv) 380 318 266 307 317 - Liikuntaan liittyvät investoinnit ( /htv) 178 212 254 129 - Muut työkunnon ylläpitoon liittyvät investoinnit ( /htv) 88 95 63 107 Työtyytyväisyys (VMBaro) Johtaminen 3,7 3,5 3,6 3,4 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,7 3,9 3,7 Palkkaus 3,0 3,1 3,2 2,9 Kehittymisen tuki 3,5 3,4 3,3 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 4,0 3,9 3,9 3,7 Työolot 3,7 3,6 3,8 3,6 Tiedon kulku 3,2 3,2 3,3 3,1 Työnantajakuva 3,6 3,5 3,7 3,3 Terveys ja työkyky Työterveydenhuollon kustannukset euroa/htv ennen KELA palautuksia 645 566 617 704 796 Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) 8,9 6,8 7,8 7,9 10,3 9,0 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 3,0 2,8 3,0 2,8 3,5 4,6 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 82,9 84,6 80,5 85,8 81,5 76,1 Terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden %- osuus henkilöstöstä) 27,0 29,0 32,1 21,9 39,4 Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lukumäärä/htv 3,0 3,4 3,6 4,1 4,0 Työtapaturmien lukumäärä 4 5 5 6 7