Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

Samankaltaiset tiedostot
Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke

Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua

Lajitietotyöryhmän aloituskokous

Avoimet luontohavainnot

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

LAJITIETOKESKUKSEN KOKONAISARKKITEHTUURI

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Suomen Lajitietokeskuksen eliölajien havaintopalvelu ja vieraslajiportaali palvelemaan kuntalaisia ja kuntien viranomaisia

Tietopalvelu Liiteri

1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Loppuraportti. Vieraslajien varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmän kehitys ja tahattomien leviämisväylien hallinta (VISAKE)

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

Tietotuoteseminaari. Helsingin Messukeskus klo 13-16

Avausseminaari LUOMUS - Suomen Lajitietokeskus. Leif Schulman ja Kari Lahti

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Arvioinnin yleisperiaatteet

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire. Kunnat ja Inspire koulutus Marko Kauppi

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Envibase-hanke. Esittely KTKlle SYKE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

COPERNICUS LYHYESTI. Yrjö Sucksdorff

Paikkatiedon palvelualustan kehittäminen. Tarjouspyyntö info Antti Rainio Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus

KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.

Sisävesi LIFE IP -diat

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäyttöön

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Katso-palvelussa ajankohtaista Reetta Järvinen, Verohallinto, Tietohallinto

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: LAJIN LEVINNEISYYS

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Kokouksen puheenjohtaja Timo Tanninen (YM) avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi.

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Havainto-, seuranta- ja kartoitustyöryhmän avauskokous

Henkilötietoja sisältävän datan käsittely ja avaaminen TIETOSUOJA TUTKIJAN ARJESSA HY ARJA KUULA-LUUMI

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

Suomen ekosysteemiobservatorio

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Uusi Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri

Ympäristötutkimuksen aineistoja tietoarkistossa

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Transkriptio:

Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki, 7.3.2013, Luomus 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat 4. Mikä on Suomen lajitietokeskus? periaate ja rakenne esimerkkejä tulevasta toiminnasta esimerkkejä tulevista mahdollisuuksista nykytila ja eteneminen 9.3.2013 1 9.3.2013 2 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? eliöiden nimistöön ja luokitteluun, esiintymiseen sekä ominaisuuksiin liittyvää informaatiota lajitietoon kuuluvat mm.: eliönimistöt ja taksonomia minkä niminen laji ja mille lajeille se on sukua? levinneisyys ja runsaus ja näiden seuranta missä, milloin ja kuinka paljon lajia on ollut ja on nyt? lajien biologiset ominaisuudet miltä näyttää, missä ympäristöissä elää, miten toimii hallinnolliset ominaisuudet uhanalaisuusluokitus, rauhoitukset, riistalajit, vieraslajit, tuholaiset Lajitiedon tarve lisääntyy jatkuvasti erilaisia valtiollisia sitoumuksia: CBD, luonto- ja lintudirektiivi, INSPIRE, Natura, EuroBats, GBIF, IPBES tutkimus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, maankäytön suunnittelu, taloudellistekninen kehitys, opetus ja koulutus mm. ekologisten yhteyksien suunnittelu 9.3.2013 3 9.3.2013 4 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat 4. Mikä on Suomen lajitietokeskus? Lajitietoa syntyy ja käytetään Suomessa lukuisissa julkishallinnon, tutkimuksen, yrityssektorin ja järjestöjen toiminnoissa Tietomassat ovat suuria Kaikilla on omat tietojärjestelmänsä Tietojen yhdistämiselle ei ole standardiratkaisuja lajinimistö ei ole standardoitua paikkatiedot eivät ole standardoituja järjestelmät eivät keskustele 9.3.2013 5 9.3.2013 6 1

4. Mitä lajitietokeskus EI ole? Mitä lajitietokeskus sitten on? fyysinen laitos tai rakennus? uusi erillinen hallinnollinen organisaatio? yksi jättimäinen, maamme kaiken lajitiedon nielaiseva tietojärjestelmä? paikka tai järjestelmä, johon kaikkien on lahjoitettava omistamansa lajitieto? vaan virtuaaliorganisaatio tiedonvaihtoverkosto olemassa olevien (ja tulevien) tietojärjestelmien yhdistelmä, jossa järjestelmät kytketään toisiinsa ns. rajapinnoin paikka jonne tiedon haltijat kopioivat lajitietonsa paikka jossa eri lähteistä tuleva lajitieto yhdenmukaistetaan paikka jossa lajitiedon käyttöoikeuksia voidaan hallinnoida 9.3.2013 7 9.3.2013 8 Mitä lajitietokeskus sitten on? Tiivistettynä: paikka josta kaikki voivat hakea sekä omaa että toisten hallinnoimaa lajitietoa tiedon laatua parantava ja määrää lisäävä tapa hallinnoida lajitietoa aikaa ja vaivaa säästävä tapa vaihtaa lajitietoa jotakin joka Ruotsilla, Norjalla, Britannialla, Irlannilla, Australialla jne. jo on ja joka päätettiin 7.9.2012 perustaa myös Suomeen Suomen lajitietokeskus on lajitietotahojen keskinäisiin sopimuksiin ja tietojärjestelmien yhteen kytkemiseen perustuva verkosto, jonka avulla lajitiedon hallinta ja käyttö hallinnon, tutkimuksen, opetuksen ja kansansivistyksen tarpeisiin tulee tehokkaammaksi ja halvemmaksi. Lajitietokeskus koostuu eri tahojen tietojärjestelmistä, tietovarastosta, näiden välisistä rajapinnoista, tietojen kopioinnista rajapintojen yli, ydintiedon ja käyttöoikeuksien keskitetystä hallinnasta sekä yhteisestä tiedonjakoportaalista. 9.3.2013 9 9.3.2013 10 Nykyinen tilanne WWF Tilanne lajitietokeskuksen toimiessa WWF MH Luomus MH Luomus Suomen LTK SLL SYKE SLL SYKE RKTL RKTL 9.3.2013 11 9.3.2013 12 2

Nykyinen tilanne Tilanne lajitietokeskuksen toimiessa A A F B F B Suomen LTK E C E C D D 9.3.2013 13 9.3.2013 14 Perustana tietovarastotietokanta, joka kerää tietoaineistoja eri lähteistä tiedot kopioidaan varastoon automaattisesti vakiovälein Mahdollistaa haut lajinimien, paikka- ja aikatietojen, havainnoijien ja tietolähteiden perusteella Hakutulokset voidaan näyttää luetteloina, tilastoina, diagrammeina ja karttoina 9.3.2013 16 9.3.2013 17 9.3.2013 18 3

9.3.2013 19 9.3.2013 21 9.3.2013 22 Lajitietokeskuksen rakentamisen sipulimalli LAADUNVALVONTA lisääntyy YT TV TA KÄYTTÄJÄ TUNNISTUS tarkentuu tietovarasto ydintiedon hallinta tietoarkisto 9.3.2013 23 4

www.lajitietokeskus.fi www.lajitietokeskus.fi Lisätietoja: Schulman, 2013, Luonnon Tutkija 116(5): 168-173. Rahoitushakemukset ja neuvottelut meneillään KIITOS! 9.3.2013 25 9.3.2013 26 5