Avoimet luontohavainnot

Transkriptio

1 Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari Luonnontieteellinen keskusmuseo

2 Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät Harrastajat tuottavat laadukkaita aineistoja Harrastaminen on muuttunut keräilystä havainnoimiseen ja valokuvaamiseen LTKM:lla pitkät perinteet harrastajayhteistyöstä

3 Havaintoaineistot Luonnontieteellisen keskusmuseon tietovarannot: Kastikka-kasvistotietokanta (1965-) Lintujen rengastustiedot Hatikka-havaintopäiväkirja (2005-) Lisäksi pienempää digitaalista tietovarantoa, joille ei vielä ole yhtenäistä muotoa Muiden luonnontieteellisten museoiden kokoelmat Tutkimushankkeiden aineistot Yhdistysten aineistot Tiira-lintuhavaintojärjestelmä (BirdLife Finland) Hyönteistietokanta (harrastajien luoma, keskusmuseon ylläpitämä) Valtionhallinnon ja sektoritutkimuslaitosten tietoaineistot Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Metla, RKTL

4 Havaintoaineistot verkossa Eliölajien levinneisyyskarttojen tuottaminen on LTKM:n vastuulla INSPIRE-velvoite (LTKM, SYKE ja RKTL yhdessä) Tiedot kootaan eri lähteistä Näytekokoelmat Kirjallisuus Havaintotiedot Vaativat usein paljon työtä datan keruussa ja yhtenäistämisessä Esimerkkejä Lintuatlas (200 karttaa) Kasviatlas (1500 karttaa) Reaaliaikainen raportointi tärkeää erityisesti harrastajien tuottaman aineiston keruussa (motivoi myös tiedon kerääjiä!) Talvilintulaskenta ( Päiväperhosseuranta (

5 LTKM:n avoimet tietoaineistot

6 Lintuatlas Pesimälinnuston levinneisyyskartoitus (lintuatlas) toteutettu Suomessa kolme kertaa 1. atlas : tulokset julkaistu kirjana atlas : tulokset julkaistu kirjana atlas : tulokset julkaistu verkossa 2011 Perustuvat lintuharrastajien keräämiin havaintotietoihin lintujen pesinnästä 10x10 km:n yhtenäiskoordinaattiruuduissa Havainnointitehokkuus maan eri osissa hyvin erilainen, varsinkin Pohjois-Suomessa vähän kartoittajia Otettava huomioon tulosten tulkinnassa Jatkossa toteutetaan 10 vuoden välein osana luonnon monimuotoisuuden seurantaa

7

8 Kasviatlas Kasvistotietokannan luominen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä Reikäkortit Magneettinauha Tietokanta (1984-) Tietoja koottu eri lähteistä Näytekokoelmat Havaintotiedot Kirjallisuus Yhteensä yli 5 miljoonaa havaintoa Vuosittain julkaistaan tietokannan tietojen pohjalta Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto eli kasviatlas

9

10 Lajitiedon avaamisen haasteita Suomessa arvioidaan olevan yli eliölajia Rajaaminen Lajinimistöjen hallinta Kokoelmissa ja kirjallisuudessa lajinimistö muuttuu 6% vuosivauhtia Aineistoja usealta sadalta vuodelta Monista lähteistä tulevien aineistojen harmonisointi Hierarkkisuus Paikkatietojen harmonisointi Kokoelmissa sijainti voi olla vaikka Brasil 1800 Mitä vain koordinaatteja, koordinaattijärjestelmästä ei tietoa Omia alueluokituksia, kuten eliömaakunnat Ruutuaineistojen muuntaminen uuteen koordinaattijärjestelmään ei aivan yksinkertaista

11 Lajitiedon jakelu ja julkisuus Tavoitteena valtakunnallinen lajitietoportaali Tehtävänä kerätä yhteen paikkaan kopio eri järjestelmissä olevasta havaintodatasta Vaatii tiedon harmonisointia ydintiedon hallinnan avulla Ydintiedon hallinta (Master Data Management) Tieteelliset ja yleiskieliset lajinimet (suomi, ruotsi, englanti) Paikat (nimet ja koordinaatit) ja aikatiedot Henkilöt Muut muuttujat (aika, paikkaa ja kohdetta kuvaavat muuttujat) Tietojen salaustarpeet otetaan huomioon Tiedontuottajan itse salaamat havainnot Uhanalaiset lajit Lintujen pesäpaikat Vain pieni osa (yleensä alle 1%) kaikista havainnoista

12 Tietojen käyttäjät Tutkijat Maailmanlaajuisesti Ilmastonmuutoksen ja levinneisyyden mallintaminen Taksonominen tutkimus eli lajikäsitteen rajaus Ympäristöviranomaiset Suomesta Lajien levinneisyystieto Ympäristövaikutusten arviointi Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) Konsultit Ympäristövaikutusten arviointi Yhdistykset Luontoharrastajat