Lajitietotyöryhmän aloituskokous

Transkriptio

1 Lajitietotyöryhmän aloituskokous Aika: keskiviikko klo 12:00 15:00 Paikka: Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, Aleksanteri-sali (2. kerros). Läsnä: Tea von Bonsdorff, Luonnontieteellinen keskusmuseo (puheenjohtaja) Kari Lahti, Luonnontieteellinen keskusmuseo Annu Ruotsalainen, Oulun yliopisto Soili Stenroos, Luonnontieteellinen keskusmuseo Raino Lampinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Hannu Ojanen, Luonnonvarakeskus Jyrki Muona, Luonnontieteellinen keskusmuseo Marko Mutanen, Oulun yliopisto Ilpo Mannerkoski, Suomen ympäristökeskus Panu Halme, Jyväskylän yliopisto Kaisa Junninen, Metsähallitus Seppo Huhtinen, Turun yliopisto Outi Vainio, Kuopion luonnontieteellinen museo Jere Kahanpää, Luonnontieteellinen keskusmuseo Esko Piirainen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Eija-Leena Laiho, Luonnontieteellinen keskusmuseo (sihteeri) Lajitietokeskuksen esittely (Kari Lahti) Suomen Lajitietokeskus on virtuaalinen eliölajitiedon kansallinen palvelu, jota rakennetaan Luomuksen hallinnoimassa Envibase-osahankkeessa. Luomus on sitoutunut ylläpitämään palvelua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lajitietokeskus on sekundaarisen lajitiedon lähde ei korvaa primääritietokantoja. Lajitietokeskuksen ytimessä on tietovarasto, johon tiedot yhdistetään primäärilähteistä rajapintojen avulla. Yksi primäärilähteistä on esimerkiksi kokoelmienhallintajärjestelmä Kotka. Tietovaraston lisäksi tarvitaan ydintietokanta, johon tallennetaan ydintiedot kuten taksonomia, paikkatiedot ja henkilötiedot sekä annotaatiotietokanta, jonka avulla hoidetaan tiedon validointi. Tietovaraston päälle voidaan rakentaa erilaisia palveluja kuten jo toiminnassa olevat laji.fi -portaali ja vieraslajiportaali. Esitys: Sallitaanko myös aineiston kaupallinen käyttö? Kyllä, avoin data mahdollistaa myös kaupallisen käytön. Erityisestä tarpeesta osan aineistosta voidaan lisensoida myös käyttäen rajoitetumpia oikeuksia kuten Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen -lisenssillä.

2 Kuinka paljon on havaintotietokantoja, joiden sisältö ei ole Lajitietokeskuksen käytettävissä? Mahdoton sanoa, esim. BirdLife on iso kokonaisuus, jonka aineiston saamisesta Lajitietokeskuksen tietovarastoon vielä neuvotellaan. Toisaalta esim. kunnat ovat olleet innostuneita ottamaan palvelun käyttöön, jotta konsulttien tiedot saadaan tehokkaammin käyttöön. Kenen yhteistä salattu tieto on? Sensitiivisen aineiston käyttöä ei vielä ole ratkaistu. Aiheesta on tulossa syyskuun lopussa lakimiesvetoinen kokous Luomuksen, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja Syken kanssa. On selvitettävä, mikä lainsäädäntö vaikuttaa mihinkin. Perustetaan ryhmä, joka sopii periaatteet ja käynnistää työn, jossa määritellään Suomen sensitiivisten lajien lajilistan. Uhanalaisuus ei suoraan määritä sensitiivisyyttä, säännöt paljon monimutkaisemmat. Ei ole vielä päätetty, missä tietojärjestelmässä salaustietoja ylläpidetään/säilytetään. Asiantuntijat päättävät salaukset, tietotekniset ratkaisut selvitetään. Joka tapauksessa kaikilla Lajitietokeskuksen käyttäjillä on yhtäläinen mahdollisuus tiedonhakuun sensitiivisen aineiston aiheuttamien rajoitusten puitteissa ja käyttäjiä kohdellaan tasaveroisesti. Ilpo Mannerkoski: uhanalaistiedon käyttöä säätelee lainsäädäntö. Syke ei saa luovuttaa uhanalaistietoa ja jokaisen käyttäjän kanssa sovittava erikseen. Teknisistä ongelmista johtuen tietoa ei ole saatu museon käyttöön. Periaatteena on, että salataan niin vähän kuin mahdollista, mahdollisimman paljon näytetään. Toinen näkökulma suojeluun on, että tiedot ovat kaikkien näkyvissä, mikä saattaa suojella tehokkaimmin. Suojelussa voi valita myös avoimuuden linjan. Voidaan ottaa mallia naapureilta sensitiivisen aineiston käsittelyssä: ruotsalaisilla on esimerkiksi viisi kategoriaa sijaintitiedon karkeistamiseen. Lajitietotyöryhmätyön päätavoitteet (Tea von Bonsdorff) Yksi Lajitietokeskuksen keskeisiä taustajärjestelmiä on taksonominen tietokanta, jota hyödyntävät muut tietovaraston varaan rakennettavat palvelut. Tietokantaan kootaan nk. master-checklist, jonka keskiössä on Suomen lajien nimistö, mutta mm. kokoelmienhallinnan tarpeisiin tietokantaan voi toki tallentaa myös muuta nimistöä. Niin yksittäisten osa-alueiden kuin kokonaisuudenkin osalta mahdollisimman vaikuttavaan lopputulokseen pääseminen vaatii riittävän laajaa asiantuntemusta, osallistamista ja yhteistyötä. Tämän vuoksi Lajitietokeskuksen kehittämisen tueksi on päätetty perustaa asiantuntijatyöryhmiä ja kehittäjäyhteisöjä. Nimistöä ja ominaisuustietoja hallinnoidaan taksonomiaeditorilla. Jokaisella eliöryhmällä on nimetty asiantuntija sekä editori, joka voi muokata oman erikoisalansa nimistöä ja ominaisuustietoja. Työryhmätyön tavoitteet: Tavoite taksonomisen tietokannan suhteen: Kustakin eliöryhmästä on olemassa yksi virallinen, laajalti kansallisesti hyväksytty lista (nk. master check-list), joka on kaikkien nähtävissä ja hyödynnettävissä laji.fi:ssä. Kullakin eliöryhmällä on vastuutaho Luomuksessa, mutta paras asiantuntemus voi silti olla Luomuksen ulkopuolella. Lajitietotyöryhmän tavoitteena tavoittaa erityisesti Luomuksen ulkopuolinen asiantuntemus.

3 Taksonomian lisäksi lajinimien yhteyteen voidaan tallentaa hallinnollisia ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että tietokantaa voisi käyttää esim. eliötyöryhmien työvälineenä uhanalaisuusarvioinnissa. Lajitietotyöryhmä yhteistyössä viranomaistyöryhmän kanssa määrittelee, mitä nämä tarvittavat ominaisuudet ovat. Taksonomista tietokantaa on kehitetty yhteistyössä museon asiantuntijoiden kanssa. Lajitietotyöryhmän jäsenet voivat ottaa osaa tekniseen kehitykseen halutessaan. Työryhmän jäsenet voivat halutessaan saada vierailijatunnukset taksonomiseen tietokantaan, jotta he pääsevät testaamaan sitä nk. hiekkalaatikon, sandboxin kautta - siellä voi testata ja harjoitella ilman muuttamatta mitään oikeaan tietokantaan. Lajitietotyöryhmään kuuluu vain rajallinen otos alan osaamisesta. Työryhmän kokoa on jouduttu rajoittamaan, jotta sen työskentely toimisi. Eliötyöryhmille on tarkoitus järjestää oma kokouksensa, ensimmäisen kerran tulevan eliötyöryhmäseminaarin yhteydessä. Esitettiin, että Lajitietotyöryhmä voisi luoda yleisperiaatteet, millä periaatteilla nimistöä ylläpidetään. Tällä hetkellä käytäntö on hyvin moninaista: toisissa luetteloissa on lajeja, joita ei ole vielä kuvattu tieteelle. Eri eliöryhmien tarpeet vaihtelevat ja mm. taksonomian viittauskäytännöt ja vaihtelevat eliöryhmittäin. Onko tarkoituksena nyt luoda hyönteisille virallinen suomenkielinen nimistö? Ei, suomenkielisistä nimistä vastaa eliöryhmän nimetty nimistötoimikunta. Kirjantekijät ovat usein käyttäneet omaa nimistöään, mikä sotkee periaatetta, että lajilla olisi yksi ainoa suomenkielinen nimi. Mikä on työryhmän päätösvalta? Miten työryhmän päätöksistä tiedotetaan asianosaisille? Työryhmällä ei ole virallista päätäntävaltaa, mutta paras asiantuntemus läsnä saman pöydän ääressä. Pitää yhdessä pystyä sopimaan asioista. Työryhmän tuloksista tiedotetaan ainakin laji.fi:ssä. Mitä sisältöä taksonomisessa tietokannassa jo on? (Eija-Leena Laiho) Taksonomisen tietokannan kehitystyö on aloitettu 2010-luvun alussa. Työtä on tehty museon sisäisesti ennen Lajitietokeskuksen saamaa rahoitusta. Tarve yhtenäiseen tietokantaan ollut tietojärjestelmälähtöistä: museon havainto- ja kokoelmatietokannat ovat tarvinneet taustaksi Suomen lajien nimilistan. Aiemmin nimistöluetteloita on ylläpidetty hajallaan siellä täällä. Missä vaiheessa sisältö on nyt? Tietokantaan on viety pohjaksi ruotsalaisen Dyntaxan käyttämä ylempi hierarkia, koska monissa checklisteissä ei ole ollut mukana ylempää hierarkiaa. Tietokantaan viedyt listat liitteessä 1. Huomattavaa kehitystyöstä: Taksonomiaeditori on vasta otettu käyttöön, museon asiantuntijoita on koulutettu sen käyttöön ja kehitystyötä on tehty yhdessä heidän kanssaan. Lajin suomalaisuuden tilan merkitseminen ja viitteet ovat uusia ominaisuuksia, jotka on otettu käyttöön vasta, kun osa listoista on jo viety tietokantaan. Kansankieliset nimet puuttuvat vielä monista eliöryhmistä, näistä olisi hyötyä erityisesti suurelle yleisölle ja harrastajille.

4 Hallinnollisia ominaisuuksia, joita toistaiseksi tallennettu tai mahdollisuus tallentaa: lajin suomalaisuus lajin vakiintuneisuus IUCN-luokka vieraslajikategoria levinneisyys eliömaakunnissa Taksonomiaeditorin esittely (Esko Piirainen) Taksonomiaeditoriin kirjaudutaan osoitteessa: taxonomyeditor.luomus.fi Editoriin voi kirjautua jatkossa Haka- ja Virtu-autentikaatiolla. Tällä hetkellä editori toimii museotunnuksilla. Museotunnuksia voidaan luoda niille työryhmäläisille, jotka haluavat tutustua editorin toimintaan. Tulossa olevia ominaisuuksia: Lajien väliset suhteet: voidaan ilmoittaa, mikä laji on esimerkiksi toisen loinen tai ravintokasvi. Lajit voi järjestää taksonomiseen järjestykseen tai aakkosjärjestykseen. Painike, jolla voi järjestää aakkosjärjestykseen. Kun muutetaan lajinimeä, niin automaattisesti muodostetaan vanhasta nimestä synonyymi. Kaksi vaihtoehtoa: korjataan kirjoitusvirhe (synonyymiä ei luoda) tai todellinen nimenmuutos (luodaan synonyymi). Kahden checklistin vertailu ja lajien suhteiden ilmaiseminen. Mitkä ovat kiinnostavimpia tietoja, mitä lajeista pitäisi kirjata? Ensisijaisesti kiinnostaa lajin suomalaisuuden tila ja virallinen kansankielinen nimi. Ruotsinkieliset nimet haetaan Dyntaxasta, mutta niitä voi myös kirjata itse (Dyntaxasta haettavat nimet eivät korvaa itse syötettyjä nimiä). Ehdotettiin, että myös saamenkieliset nimet pitäisi tallentaa tietokantaan. Keskusteltiin Notes-kentän kieliversioinnista. Aikaa säästävintä kirjoittaa vain yhdellä kielellä, englanti olisi todennäköisesti paras vaihtoehto. Ohje, mitä kieltä pitäisi käyttää. Muutetaan otsikko muotoon taxonomic notes. Ehdotettiin, että suomalaisuuden tilan voisi merkitä monivalintana. Eliötyöryhmäseminaari marraskuun alkupuolella (alustavasti 5.11.), taksonomieditori asialistalle. Työryhmässä tehdyistä linjauksista kuultava eliötyöryhmiä tiedot eliötyöryhmien sihteereille. Kootaan myös lista Suomen nimistöasiantuntijoista, joille tiedotus. Lisäksi editorin Help-osiossa yleiset ohjeet, jotka kaikkien käyttäjien on luettava, jos niihin on tullut muutoksia.

5 Työryhmän työtavat (Eija-Leena Laiho) Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, noin parin kuukauden välein. Työryhmän kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Työryhmän toiminta on avointa, ja myös ryhmän ulkopuoliset voivat osallistua etäyhteydellä kokouksiin. Etäyhteyden muodostamisessa käytämme Skype for Business-ohjelmaa (Lync- ja Skype-tunnukset toimivat myös). Esitettiin ja hyväksyttiin, että työryhmän puheenjohtajana toimii Tea von Bonsdorff ja sihteerinä Eija-Leena Laiho. Dokumenttien jakamiseen käytetään Lajitietokeskuksen Yammer-palvelua, jossa työryhmällä oma ryhmä. Ryhmän seinällä voi myös käydä keskustelua. Myös Yammer-ryhmään voi liittyä, vaikka ei kuuluisikaan Lajitietotyöryhmään. Ja muihinkin Lajitietokeskuksen Yammer-ryhmiin voi halutessaan liittyä. Yammeriin liitytään kutsun perusteella. Lajityöryhmän jäsenet saavat kutsun pian, jolleivat sitä jo ole saaneet. Seuraava kokous Lajitietotyöryhmän seuraava kokous pidetään marraskuun alkupuolella, eliötyöryhmäseminaarin jälkeen. Sopiva ajankohta haarukoidaan Doodle-kyselyllä.