COPERNICUS LYHYESTI. Yrjö Sucksdorff

Transkriptio

1 COPERNICUS LYHYESTI Yrjö Sucksdorff

2 Mikä Copernicus? Euroopan komission (EU) ja Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) ohjelma, jonka tavoitteena on: Tarjota seurantatietojen jatkuva, riippumaton ja luotettava saanti Varmistaa tarkkojen ja luotettavien tietojen keskeytymätön saaminen ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista käyttäjille, jotka ovat vastuussa poliittisesta päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa Aiemmalta nimeltään GMES (Global Monitoring for Environment and Security) 2

3 Rahoitus Ohjelmaan on sijoitettu jo noin 2,5 mrd (ESA ja EU) EUn operatiivinen budjetti on noin 4 miljardia ( ), lisäksi tutkimusrahoitusta noin 25 milj. /vuosi Horizon2020 ohjelmassa Copernicus tuottaa ja tulee tuottamaan erittäin paljon (INSPIRE compatible) paikkatietoa! 3

4 Copernicus palveluketju KÄYTTÄJÄT Päätöksen teko, politiikka, & Tutkimus, seuranta, raportointi, & Kaupallinen käyttö Tarpeet Esimerkkejä palveluista Maatalous Öljypäästöt Ilmanlaatu Tulvat Valvonta Ympäristömuutos s Maa Meret Ilmakehä Hätätilanteet Turvallisuus Ilmasto Palvelukokonaisuudet Avaruusinfrastruktuuri & In Situ infrastruktuuri Pysyvä havainnointi SEURANTA OBSERVATION JA HAVAINNOT

5 Copernicus-avaruuskomponentti Ohjelman omat satelliitit (Sentinel 1 5) ja näiden käyttö ja ylläpito Muiden (esim. kansallisten) satelliittien tuottaman tiedon tarjoaminen, arkistointi ja levittäminen IL:n Sodankylään kehitetään kansallista Satelliittipalvelukeskusta osana Sentinel maasegmenttiä (Collaborative Ground Station) C-aallon tutka Sentinel-1A laukaistu Sentinel-1B laukaisu Q2 2016? Korkean resoluution optinen Sentinel-2A laukaisu kesäkuu 2015 Sentinel-2B laukaisu Q2 2017? Keskiresoluution optinen Sentinel-3A laukaisu syksy 2015 Sentinel-3B laukaisu Q2 2017? Ilmakehän kemiallisia mittauksia Sentinel-5P laukaisu Q2 2016? Muut Sentinelit (4, 5, Jason) 2018 ja sen jälkeen

6 Miten voimme kansallisesti hyötyä Copernicus ohjelmasta? Käyttämällä Copernicus palveluja (Copernicuksen tuottamaa dataa ja informaatiota) Osallistumalla palvelujen tuotantoon (tarjouskilpailut, bottom-up) tällöin myös kansalliset ja alueelliset tarpeet voidaan ottaa huomioon Hyödyntämällä Copernicuksen (avaruus)infrastruktuuria = free-and-open Sentinel satelliittidataa kansallisiin tarkoituksiin tämä mahdollista vain, mikäli meillä on oma National Coperninicus Collaborative Ground Station

7 Envibase-hanke PATINE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

8 Motiivit hankkeelle Ympäristön seuranta on digitalisoitumassa Ympäristö- ja lajitietoa kerätään on paljon, mutta sen hallintaa, keräyspolkua ja yhteiskäyttöä voidaan kehittää Olemassa olevia uusia menetelmiä voidaan hyödyntää huomattavasti tehokkaammin (esim. paikkatieto- ja rajapintaratkaisut tietojen yhteiskäytössä) Uutta avointa dataa syntyy paljon (esimerkiksi eurooppalaiset Sentinel ympäristösatelliittisarjat) Samoin tiedon saatavuutta ja käyttöä voidaan edistää saattamalla tieto avoimeksi (standardit, esim. rajapinnat,...) Mahdollisuus merkittäviin lisäyksiin tehokkuudessa, tuottavuudessa, säästöissä, laadussa esimerkiksi ympäristöön liittyvässä seurannassa, tietojen yhteiskäytössä, raportoinnissa,... 8

9 Envibase on Tietojärjestelmähanke, rajapintahanke ja toimintamallien kehittämishanke SYKEn kannalta erityisesti seurantaohjelmaa Monitor2020 osaltaan toteuttava hanke Itämeren leväpitoisuus, kesäajan keskiarvo 9

10 Perustiedot Hanke on Valtionvarainministeriön rahoittama tuottavuushanke ja se kestää 3 vuotta ( ). Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS) ja Ilmatietieteen laitos (IL). Kokonaisbudjetti on 7,6 M, josta VM:n osuus on 6,52 M (VM osuus 2015 yhteensä 2,61M ) 10

11 Envibasen osahankkeet (sinisellä pohjalla) Ulkopuolisten ja osallistuvien laitosten tietokannat ja Järjestelmät Tietojen yhteiskäyttö Tutkimusdata Lajitietokeskus Satelliittidatakeskus Kansalaishavainnot Avoin tieto (rajapinnat ja niiden kuvaukset) Ympäristötietopalvelut Tietojen yhteiskäyttö Envibase käyttöliittymät Käyttäjät ( ammattilaiset, yritykset, tutkijat, päättäjät, kansalaiset ) 11

12 Hankkeen läpileikkaavat teemat Arkkitehtuurit ja toimintamallit Ympäristötiedon rajapinnat Metadatat Datapolitiikka Palveluiden kustannus-hyöty -arviointi Viestintä 12

13 Vuoden 2017 tavoitetila Yhteiskäyttö Ympäristötiedot ja laskennat rajapinnoilla (www) = räätälöityjä palveluita, joissa käyttäjät voivat itse analysoida monilähtöistä tietoa ja jakaa tuloksiaan Uusia työvälineitä käytössä ympäristön tilan seurantaan, tutkimukseen ja raportointiin Metadatapalvelu Kansalaishavainnot Menettelyt ja työvälineet miten kansalaishavaintotoimintaa otetaan käyttöön ja käytetään Operatiivinen kansalaishavainnointi ympäristön seurantaan käynnissä Lajitietokeskus operatiivinen Tiedot kattavasti lajitietokeskuksen tietovarastossa ja käytettävissä yhden luukun periaatteella Tallennus (lajitiedon kansalaishavainnot) mahdollisimman keskitetysti Satelliittidatakeskus Operatiivinen ja laajassa käytössä Arkistossa tarpeellinen satelliittidata (Suomi + lähialueet +?) On-demand prosessointi Tutkimusalusta Tutkimustieto säilyy, se löytyy ja sen uusiokäyttö mahdollista Tutkimus- ja seurantatiedon yhteiskäyttö Läpileikkaavat teemat (varmistavat laaja kans. ja kv. yhteentoimivuuden): Arkkitehtuurit ja toimintamallit (JHKAn mukaiset); Ympäristötiedon rajapinnat (standardoidut); Metadatat; Datapolitiikka (valmis, mahd. avoin); Palveluiden kustannus-hyöty arviointi; Viestintä 13 (suunnitelma toteutunut)

14 Vuoden 2015 konkreettiset tavoitteet (short) Yhteiskäyttö Työkalujen valinta NRT-datalähteitä rajapinnoille ja käyttöön Pilottityökalujen ensimmäiset versiot Virtuaalilaboratorio Seurantapilotti/reaaliaikaiset datalähteet VALUE (www-gis työkalu) Palveluiden käyttöönotto Lajitietokeskus Avataan LAJI.FI pilotti Yhteistyösopimukset (useita valmiina) Aineistopolitiikka Asiantuntijatyöryhmiä teemakohtaisesti Taksonomiset ja nimistöasiantuntijat Havainnot, seurannat ja kartoitukset Kokonaisarkkitehtuurityöryhmä Hatikan kehityssuunnitelma Kansalaishavainnot Järjestelmäarkkitehtuurityö 2 pilottia (+lajitiedot selvitys) ArcGis online Secchi3000 Motivointi kansalaishavaintoihin selvitys State of the art -selvitys Läpileikkaavat teemat Tietoarkkitehtuurit, toimintamallit, viestintä Kustannus-hyötymalli Satelliittipalvelukeskus Satellittikuvien hajautettu prosessointijärjestelmä hankinta, käyttöönotto Sentinel 1 vastaanotto, Sentinel peilaus ESAsta Satelliittiarkistojen suunnittelu ja täydennys Operatiivinen kk-tietotuotannon kehitys Tutkimusalusta State of the art -selvitys Metatietopalvelun käyttöönotto, ohjeistus, koulutus (tutkimusaineistoille) Selvitys tutkimusaineistojen 14 tallennusjärjestelmästä (CSC/ATT yhteistyö)

15 Envibasen toteutus Käyttäjien kanssa jatkuvasti yhdessä Osahankkeiden, osioiden käyttäjäryhmät mukana Yhteistyö useiden projektien ja hankkeiden kanssa Envibase rakentaa infrastruktuuria T&K rinnalla, esimerkiksi Algoritmikehitys satelliittidatalle tuotteet (GIS dataa) Menetelmiä (laatu jne) uusille esim. kansalaishavaintomenetelmille Tietojen yhdistely monesta lähteestä esim. vesimuodostuman status (joka raportoidaan EUlle) Useita T&K hankkeita suunnitteilla, joissa hyödynnetään Envibase infraa (STN, H2020,...)

16 Envibasesta tarkemmin Envibasen 2015 ja 2017 tuloksista tarkemmin Envibase aloitusseminaarin esityksissä: Ajankohtaista hankkeessa