Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos Sivistys- ja kulttuuripalvelut 16.6.2014
SISÄLTÖ 1 OPPILASHUOLTO. 2 1.1 Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita. 3 1.2 Oppilashuollon palvelut. 5 1.2.1 Kouluterveydenhuollon palvelut. 6 1.2.2 Koululuraattori- ja koulupsykologipalvelut. 7 1.3 Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. 9 2 OPPILASHUOLLON YHTEISÖLLINEN TUKI. 9 2.1 Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. 11 2.2 Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. 12 3 OPPILASHUOLLON YKSILÖKOHTAINEN TUKI. 13 3.1 Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä. 14 3.2 Oppilashuoltokertomus. 15 3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen. 16 4 TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUYHTEISÖSSÄ. 18 4.1 Hyvä käytös ja järjestys turvallisuuden lähtökohtana. 19 4.2 Turvallisuusjohtaminen. 20 4.3 Tapaturmien ehkäiseminen. 21 4.4 Koulumatkojen turvallisuus. 21 4.5 Suojaaminen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. 22 4.6 Päihteiden käytön ehkäiseminen. 23 4.7 Toiminta poikkeustilanteissa. 24 5 OPPILASHUOLLON ARVIONTI JA KEHITTÄMINEN. 24 LIITTEET 1
1. OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. On tärkeää, että lapsi kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saa apua ongelmatilanteissa. Oppilashuoltoon sisältyvät kuvion 1. mukaisesti opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/201) 17 :ssä tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) 7 :ssä tarkoitetut kuraattori- ja psykologipalvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat oppilaitoksen sijaintikunta oppilaiden kotipaikkakunnasta riippumatta. Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Oppilashuollon palvelut Terveydenhuoltolaissa määritelty kouluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määritellyt kuraattori- ja psykologipalvelut Kuvio 1. Oppilashuollon kokonaisuus perusopetuksessa 2
Oppilas- ja opiskelijahuoltoa ohjaavat asiakirjat ja työryhmät vastuutahoineen on koottu taulukoihin 1 ja 2. Asiakirjojen ja työryhmien tavoitteena on varmistaa koulun konkreettisen oppilashuoltotyön ja sen suunnitelmallisen kehittämisen ja arvioinnin edellytykset. Taulukko 1. Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat ja vastuutahot Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat Valtakunnallinen opetussuunnitelma Kuntakohtainen opetussuunnitelma Koulukohtainen opetussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltokertomus Laadinnan vastuutaho Opetushallitus Opetuksen järjestäjä, lautakunta Koulu Kunta, valtuusto Koulu, oppilashuoltoryhmä Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä Taulukko 2. Oppilashuoltoa ohjaavat työryhmät ja vastuutahot Oppilashuoltoa ohjaavat monialaiset työryhmät Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä Oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä Toiminnan vastuutaho Koulutuksen järjestäjä (voi olla yhteinen usean koulutuksen järjestäjän kanssa) Koulu Ryhmän nimeämä vastuuhenkilö Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus, jota koulun toimintatavat ja käytännöt tukevat. 1.1 Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus 1. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteis- 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 1 mom. 3
työtä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. 2 Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. 3 Koulun oppilashuollon avulla huolehditaan, että opetuksessa käytettävät toimintatavat ja käytännöt tukevat oppilaan oppimista, kasvamista ja hyvinvointia. Koulussa työskentelevä henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön turvallisina aikuisina. Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat: oppilashuoltotyön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä huoltajien kanssa huoltajien ja oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ennaltaehkäisevän oppilashuollon toimintakulttuurin vahvistaminen myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen koko kouluopetusyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön seuraaminen ja ylläpitäminen varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen, huolen puheeksi ottamisen ja tarkoituksenmukaisen puuttumisen vahvistaminen monialaisen asiantuntijaverkoston keskinäisten toimintatapojen kehittäminen avoimen ja kaikkia osapuolia kunnioittavan työskentelytavan tukeminen uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen Tuen tarpeen varhainen toteaminen edellyttää jatkuvaa oppilaan kehityksen, kasvun ja oppimisen arviointia ja havainnointia, jotta tuki kohdentuu mahdollisimman oikea-aikaisesti. Varhain aloitettu tuki ja mahdollinen kuntoutus ennaltaehkäisevät muiden ongelmien syntymistä tai syvenemistä, kuten oppilaan sosiaalisten suhteiden vaikeutumista tai kognitiivisen oppimisen rajoittumista. Perusopetuksen toimintakulttuuri ja arvot näkyvät henkilöstön työssä, tavassa olla vuorovaikutuksessa, käyttäytymisessä ja toimenkuvassa. Tärkein arjen linkki oppilaan näkökulmasta on opettaja. Toimintakult- 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 4 mom. ja 18 1 mom. 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 ja 2 mom. 4
tuurin kehittäminen avoimeksi, vuorovaikutteiseksi ja oppilasta kuulevaksi on keskeinen tavoite. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koko työyhteisön viihtymiseen ja hyvinvointiin. Toimintakulttuurin tulee mahdollistaa se, että jokainen oppilas voi opiskella omien edellytystensä mukaisesti. Kouluyhteisö määrittelee toimintakulttuuriaan opetus- ja oppilashuollon suunnitelmissa. Yhteisöissä mietitään, miten toimintakulttuuria arvioidaan ja mitä tehdään, jos tavoiteltu ja toteutuva toimintakulttuuri ovat etäällä toisistaan. Tavoiteltavista asioista kuten, oppilaan hyvinvoinnista, koulussa viihtymisestä, tarvittavan avun ja tuen saamisesta voivat käytännön tasolla kertoa esimerkiksi erilaiset kouluviihtyvyys-, hyvinvointi- tai kouluterveydenhuollon kyselyt. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin arviointi on kehittämisen perusedellytys. 1.2 Oppilashuollon palvelut Oppilashuollon palveluilla tarkoitetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määriteltyjä psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä terveydenhuoltolaissa määriteltyjä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin oppilaaseen, kouluyhteisöön kuin eri tahojen ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Terveydenhuoltolain ja neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säätävän Valtioneuvoston asetuksen 4 mukaan kuntien on järjestettävä mm. kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut tasapuolisesti kaikille ikäryhmille. Valtioneuvoston asetuksessa on määritelty tarkasti terveystarkastusten sisältö, joka käytännössä tarkoittaa, että käynnit ovat henkilökohtaisia, ne tapahtuvat vuosittain ja niihin varataan riittävästi aikaa. Niin kouluterveydenhuollon palvelut kuin myös psykologi- ja kuraattoripalvelut tulee olla lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti saavutettavissa myös nuorempienkin oppilaiden osalta. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja 5. Oppilashuoltotyöstä ja oppilashuollon palveluista tiedotetaan huoltajille koulujen tiedotteissa ja kotisivuilla. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen 4 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16, Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 1 ja 2 mom. 5
yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. 1.2.1 Kouluterveydenhuollon palvelut Kouluterveydenhoitaja toimii kouluyhteisössä terveydenhuollon edustajana. Terveydenhoitajan työ muodostuu kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämisestä, yhteistyöstä muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa, koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä sekä oppilaan terveyden seuraamisesta ja edistämisestä. Kouluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan oppilaan ja hänen perheensä tuen tarpeet ja järjestämään tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kouluterveydenhuollon henkilöstö tukee yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa erityisesti niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisissa toimintaympäristöissä. Oppilaat tavataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa vuosittain peruskoulun aikana. Vuosiluokkien 1, 5 ja 8 oppilaille tehdään laaja terveystarkastus, jolloin oppilas tapaa terveydenhoitajan ja koululääkärin. Huoltajat kutsutaan mukaan tarkastukseen ja opettajan havainnot otetaan huomioon oppilaan terveyttä arvioitaessa. Laajaan tarkastukseen sisältyy koko perheen hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajan suostumuksella monialaista yhteistyötä hyödyntäen. Terveyskyselylomakkeet suunnataan oppilaalle itselleen, huoltajille ja opettajalle. Muilla luokilla tehdään suppeampi terveystarkastus, jonka toteuttaa terveydenhoitaja. Huoltajat kutsutaan mukaan tarvittaessa. Lisätarkastuksia tehdään tarvittaessa muun muassa terveystarkastuksissa nousseiden asioiden vuoksi, oppilaan omasta, huoltajien tai opettajan toivomuksesta tai muun huolta herättäneen asian vuoksi. Taulukko 1. Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset Luokka Tarkastuksen suorittaja Luokka Tarkastuksen suorittaja 1 lk terveydenhoitaja ja lääkäri 6 lk terveydenhoitaja 2 lk terveydenhoitaja 7 lk terveydenhoitaja 3 lk terveydenhoitaja 8 lk terveydenhoitaja ja lääkäri 4 lk terveydenhoitaja 9 lk terveydenhoitaja ja tarv. lääkäri 5 lk terveydenhoitaja ja lääkäri lisäopetus tarv. terveydenhoitaja 6
Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Päivystysvastaanoton asiat ovat yleensä kiireellisiä, pikaista hoitoa vaativia, kuten tapaturmat ja tulehdustaudit. Sairasvastaanotolle voidaan sopia myös erillinen vastaanottoaika koulukohtaisen suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkotutkimuksiin joko terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon palveluihin. Suun terveystarkastukset tehdään kaikille vuosiluokkien 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Hammaslääkäri tarkastaa 1. luokan oppilaat. Oppilaille laaditaan yksilöllinen suun terveyden ylläpitosuunnitelma ja määritellään seuraava tarkastusajankohta. Hammaslääkäri tai suuhygienisti tarkastaa 5. ja 8. luokkien oppilaat. Tarkastusten yhteydessä pyritään antamaan yksilöllistä kotihoidon opetusta. Oma hammashoitola vastaa myös päivystyksestä. 1.2.2 Koulukuraattori- ja koulusykologipalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppilashuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Riittävän varhain aloitetulla psykososiaalisen kasvun ja kehityksen tuella pystytään yleensä auttamaan joustavammin ja oikea-aikaisemmin. Koulukuraattorit ovat sosiaalialan ammattihenkilöitä ja he edustavat sosiaalityön asiantuntemusta oppilashuollossa sekä koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuraattorin tehtäviin kuuluvat: yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä myönteisen opiskeluilmapiirin edistäminen oppilaan sekä hänen perheensä tukeminen oppilaan kehityksessä, koulunkäynnissä tai vuorovaikutussuhteissa esiin tulevien pulmien selvittely ja arviointi konsultaation antaminen opettajille ja muulle henkilöstölle omasta työstään sekä omaan alaan kuuluvista asioista tiedottaminen vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa 7
toimiminen asiantuntijana oman hallintokuntansa sekä kuntatason työryhmissä, kehittämistehtävissä ja valtakunnallisissa hankkeissa. Koulupsykologit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden työskentely perustuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94). Oppilashuollon psykologityön keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja vähentää oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia. Psykologityön tavoitteena on myös edistää koko kouluyhteisön psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Psykologin tehtäviin kuuluvat: oppilaan kehityksessä, koulunkäynnissä, oppimisessa tai psyykkisessä terveydessä esiin tulevien pulmien selvittely ja arviointi sekä niiden perusteella tarvittavan tuen ja toimenpiteiden suosittelu ja suunnittelu oppilaan ja hänen perheensä tukeminen omasta työstään sekä omaan alaan kuuluvista asioista tiedottaminen vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa konsultaation antaminen opettajille ja muulle henkilöstölle toimiminen asiantuntijana oman hallintokuntansa sekä kuntatason työryhmissä, kehittämistehtävissä ja valtakunnallisissa hankkeissa. Oppilas ohjautuu psykologi- ja kuraattoripalveluihin omasta, huoltajan, koulun henkilöstön tai muiden toimijoiden aloitteesta. Psykologin ja kuraattorin palveluja on oikeus saada laissa säädetyssä määräajassa. Yhteydenoton perusteella psykologi tai kuraattori välittömästi arvioi asian kiireellisyyden. Mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä kiireellisissä tapauksissa samana päivänä, kun oppilas on tätä pyytänyt tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ellei asia ole kiireellinen, oppilaan tulee saada keskusteluaika viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta 6. Jos koulun työntekijä arvioi, että oppilaan sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot 7. Keskusteluaikaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse varata, jos huoltajan tai opettajan yhteydenoton tarkoituksena on ainoastaan saada ohjausta tai neuvontaa tie- 6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 1-3 mom 7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 8
tyn tilanteen selvittämiseen tai jos yhteydenoton aikana muutoin käy ilmi, ettei keskustelun järjestämiselle ole tarvetta. Esimerkiksi vanhemmat ottavat usein yhteyttä kuraattoriin tarvitessaan neuvontaa ja ohjausta erilaisissa kasvatuskysymyksissä. Vanhemmille annettu neuvonta voi olla riittävä toimi. Myös opettajat ottavat usein yhteyttä kuraattoriin tai psykologiin saadakseen ohjausta tai neuvontaa tietyn tilanteen hoitamiseen ilman että tilanne edellyttäisi muita toimenpiteitä. Asiakastyön ohella kuraattorien ja psykologien tehtäviin kuuluu konsultaatiokeskustelujen käyminen sekä koulun henkilökunnan että koulun ulkopuolisen tukiverkoston kanssa. 1.3 Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pohjautuu lastensuojelulakiin (417/2007 12 ), jonka mukaisesti kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan lasten, nuorten, perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lapsen ja nuoren palveluja. Suunnitelmien avulla valtio myös seuraa lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnissa. Kuntakohtaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan kaupungissa linjatut oppilashuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta. Siihen kirjataan myös toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä oppilashuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kunnanvaltuustossa vähintään kerran neljässä vuodessa. 2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla kouluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisi- 9
jaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona 8. Tavoitteena on hyvinvoiva kouluyhteisö, joka tukee ja edistää jokaisen oppilaan oppimista ja hyvinvointia, ehkäisee pulmia ja tarjoaa niihin tukea mahdollisimman varhain sekä ennakoi mahdollisia riskejä. Hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä vallitsee luottamus ja avoimuus ihmisten välillä: jokainen tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön ja kokee tulevansa kuulluksi. Lähtökohtana on tieto koulusta lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavana keskeisenä kehitysympäristönä. Myönteisen lähtökohdan muodostaa myös tieto siitä, että yhteisöllistä hyvinvointia on mahdollista vahvistaa suunnitelmallisin toimenpitein. Yhteisöllisen oppilashuollon edistäminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Tämä tarkoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien näkökohtien huomioon ottamista opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja järjestelyissä ja muussa toiminnassa. Monien oppiaineiden sisältö tukee yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteita. Myös oppilaiden osallisuutta tukevat toimintatavat ovat keskeinen keino tukea koulun yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Oppilaiden osallistuminen erilaisiin toimintoihin, kuten opetussuunnitelman laatimiseen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen ja tilojen ja pihojen suunnitteluun lisäävät oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllistä hyvinvointia. Yhteisöllisyyteen vaikutetaan myös toimintatavoilla, joilla uudet oppilaat otetaan yhteisöön ja joilla tuetaan oppilaan siirtymistä seuraavalle luokalle tai uuteen yhteisöön. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu yhteistoiminnan vahvistaminen kodin ja koulun kesken sekä koulujen ulkopuolisten tahojen kanssa. Kouluyhteisössä tapahtuvaa ennaltaehkäisevää oppilashuollollista työtä voivat olla muun muassa hyvin toimivien ryhmien ja luokkien muodostaminen sekä niiden toiminnan suunnittelu. Vanhempaintoimikuntatyöskentely, vanhempainillat sekä erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet vahvistavat kodin ja koulun vuoropuhelua. Hyvinvointia ja oppimista edistävät myös lasten ja oppilaiden käyttäytymisen ja poissaolojen seuranta sekä varhainen ongelmien tunnistaminen ja niissä tukeminen. Kouluterveys- ja hyvinvointikyselyt ja terveystarkastukset kouluyhteisön hyvinvoinnista tarjoavat arvokasta tietoa. Oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilas- sekä kerhotoiminta pyrkivät osaltaan edistämään lasten ja nuorten turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseksi on tarjolla runsaasti käyttökelpoisia toimintatapoja ja - malleja. Osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat ja samalla ongelmia ehkäisevät keinot ovat ensisijaisia. Ne kohdistuvat usein luokkiin tai muihin ryhmiin. Myönteisen ryhmädynamii- 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1mom 10
kan tukeminen hyvän luokkahengen edistämiseksi ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin ovat tärkeitä yhteisöllisen oppilashuollon tehtäviä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat. Erilainen vertaistoiminta tukee oppilaiden osallisuutta ja tuottaa hyviä tuloksia. Tällaisia toimintatapoja ovat esimerkiksi kummiluokka-, tukioppilas-, vertaissovittelu- ja välituntivastaavatoiminta. Myös ryhmäkokoja pienentämällä voidaan edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu fyysiseen oppimisympäristöön sekä arjen työrytmiin, työnkuormitukseen, lepoon ja virkistykseen sekä työergonomiaan kuuluva ohjaus ja seuranta. Mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailuun ja välituntien suunnitteluun tukee oppilaiden hyvinvointia. Välituntitoimintaa kehittämällä voidaan vähentää oppilaiden tupakointia ja lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Terveellinen kouluympäristö mahdollistaa terveellisten valintojen tekemisen ja tukee terveyttä edistäviä elintapoja. Myös turvallisuuteen liittyvien riskien ennakointi ja toimintamallien suunnittelu ovat luonteeltaan yhteisöllistä toimintaa, jota tulisi kehittää yhdessä kaikkien kouluyhteisön jäsenten kanssa. Turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja on myös tarpeen harjoitella yhdessä. Jokainen osaltaan edistää oppilaan ja kouluyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja koulujen välistä yhteistyötä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista ja henkilöstön myönteinen asenne oppilaita ja yhteisöllistä toimintakulttuuria kohtaan on ratkaisevaa. 2.1 Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Siihen kirjataan arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi, yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan myös yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamistavat ja yhteistyö oppilaiden terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi. Lisäksi oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet oppilashuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. 11
Oppilashuoltosuunnitelma voidaan laatia olla myös usean koulun kanssa yhteiseksi edellyttäen että oppilashuollon toimijat ovat samat. Suunnitelma voi sisältää osioita myös alueellisesti sovituista toimintamalleista ja toimintaperiaatteista. Oppilashuoltosuunnitelma kirjataan Wilma järjestelmään. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain koulun oppilashuoltoryhmän koordinoimana. Koulujen oppilashuoltoryhmät koordinoivat ja vastaavat rehtorin johdolla oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta ja myös sen lukuvuosittaisesta tarkistamisesta. Koko kaupungin tasolla oppilashuoltosuunnitelmat tarkistetaan vuoden kuluessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistamisesta. 2.2 Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä Koulussa toteutettavaa yhteisöllistä oppilashuoltotyötä koordinoidaan monialaisessa oppilashuoltoryhmässä, joka vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän ensisijainen ja keskeinen tehtävä on yhteisöllisen oppilashuollon, kuten koulu- ympäristön ja yhteisön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Koulu nimeää yhteisöllisistä asioista vastaavan monialaisen oppilashuoltoryhmän lukuvuodeksi kerrallaan. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta. Ryhmän jäseniä ovat pääasiassa rehtori tai koulun johdon edustaja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluasteesta riippuen opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmän kokoonpanoon voi kuulua myös oppilaiden ja huoltajien edustus. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmän tehtäviä ovat mm: Hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallinta oppilashuoltosuunnitelman laadinta, oppilashuollon järjestämiseen liittyvä työn- ja vastuunjako, aikataulutus ja toiminnan arviointi koulukohtaisten toimintamallien kehittäminen ja niiden toteuttamisen seuranta ja arviointi huoltajien, oppilaiden sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön osallisuudesta huolehtiminen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin kyselyihin, kuten kouluterveyskyselyihin, hyvinvointiprofiileihin ja muihin selontekoihin perehtyminen ja tarvittavien toimien suunnittelu kyselyiden pohjalta Yhteisöllisen oppilashuollollisen tuen käytännön toteuttaminen oppilashuoltosuunnitelman käytännön toteutuksen koordinointi koululla 12
oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja kuuleminen esimerkiksi oppilaskunnan kautta luokkaa tai oppilasryhmää koskeva oppilashuollollinen konsultaatio, kuten ilmapiiriin, kaverisuhteisiin, kiusaamiseen tai ryhmäyttämiseen liittyvät asiat toimintamallien suunnittelu koulussa ilmeneviin pulmatilanteisiin terveyteen ja turvalliosuuteen liittyvien teemapäivien suunnittelu ja koordinointi koulun oppilashuoltoa koskevien suunnitelmien yhteensovittaminen kaupungin muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien kanssa Konsultatiivinen työ yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä konsultaation tarjoaminen oppilaan asioissa opetus- ja ohjaajahenkilöstölle Tiedottaminen koulun sisällä, kodin ja koulun välillä sekä koulun eri yhteistyötahojen kesken toimintamallien ja ohjeistusten päivittäminen ja tarvittavan informaation välitys nivelvaiheen tiedonsiirto vanhempainiltojen sekä kodin ja koulun yhteistyön suunnittelu Oppilashuoltoryhmä koordinoi ja vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Oppilashuoltoryhmän oppilashuoltosuunnitelmaan perustuvissa tehtävissä painottuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä toiminta koko kouluyhteisön tasolla. Ryhmä käsittelee kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset ja edistää hyvinvointia tukevista yhteisistä käytännöistä sopimista. Oppilashuoltoon liittyvien asioiden lisäksi kouluissa joudutaan käsittelemään myös muita asioita, kuten esimerkiksi kurinpidollisia ja erityisopetukseen liittyviä asioita erilaisissa ryhmissä. Jos nämä asiat eivät ole oppilashuollollisia, tulee niitä käsitellä ensisijaisesti muussa kuin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. 3. OPPILASHUOLLON YKSILÖKOHTAINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kuin oppilas- ja opiskeijahuoltolaissa säädetään. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. 9 Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut 9 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 1 mom. 13
määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien, kuten kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti 10. Oppilashuoltotyötä toteutetaan hyvässä yhteistyössä oppilaiden itsensä sekä heidän huoltajiensa ja tarvittaessa muiden läheistensä kanssa. Työtä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja muiden häntä tukevien läheistensä kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset. 3.1 Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä Monialainen oppilaskohtainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tueksi. Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuvat oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus oppilashuoltoon, vaikka huoltajat kieltäytyisivät oppilashuollollisesta yhteistyöstä. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta 11. Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukai- 10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 1 mom. 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 ja Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 3 mom. 14
sen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 12 Opetuksen järjestäjän tulee pyrkiä toimimaan yhteistyötä edistävästi. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin oppilashuoltoon liittyvään tehtävään. Oppilaskohtaisessa työssä asioiden varhainen havaitseminen on oleellista, jotta oppilas ja perhe saavat ajoissa heille kuuluvan tuen ja ohjauksen. Tämä edellyttää oppilaan tuntemista ja hänen toimintansa seuraamista. Työntekijän omakohtainen huoli oikeuttaa ottamaan asian puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa. Valmiita ratkaisuja tilanteeseen ei tarvitse olla, vaan asioita voidaan ratkaista yhdessä miettien. Puheeksi ottamisen täytyy perustua tosiasioille, ei olettamuksille tai tulkinnoille. Oppilaskohtaisissa tapaamisissa hyvän yhteistyön ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumisen perustana on lapsen ja hänen perheensä kunnioitus. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Tapaamisissa tulee huomioida oppilaan tilanne kokonaisuutena ja myös mahdollinen huoltajien tarvitsema tuki. Oppilasta itseään tulee kuulla häntä koskevassa asiassa ja hänen osallisuuttaan vahvistetaan. On tärkeää, että oppilas voi osallistua häntä koskevan asian käsittelyyn sillä edellytyksellä, että sitä ei arvioida hänelle haitalliseksi. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilaan osallisuutta tuettaessa tulee ottaa huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa sekä muut hänen edellytyksensä ja tarpeensa. 3.2 Oppilashuoltokertomus Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Oppilashuollon kertomukset koskevat monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän toiminnassa laadittuja kirjauksia. Kertomukseen kirjataan tiedot, jotka kuvaavat yksittäisen oppilaan oppilashuollon tarvetta sekä suunniteltuja ja toteutettuja yksilöllisiä oppilashuollon tukitoimia. Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö tai muu asiantuntijaryhmän jäsen. Kertomukseen kirjataan nimi, henkilötunnus, kotikunta, yhteystiedot alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot asian aihe ja vireillepanoja oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 2 mom 15
tiedot käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa kokouksessa tehdyt päätökset päätösten toteuttamissuunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot toteutetut toimenpiteet kirjauksen päivämäärä sekä tekijän nimi ja hänen ammatti- tai virka-asemansa Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle ja millä perusteeella on luovutettu. Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen tai niihin liittyviin tehtäviin. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Oppilashuoltokertomukset säilytetään koululla lukitussa tilassa, säilytysaika on Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti 10 vuotta. Säilytysajan päätyttyä dokumentit tuhotaan. Oppilashuoltokertomukset muodostavat oppilashuollon rekisterin. Rekisteristä laaditaan asianmukainen rekisteriseloste. Koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan asiakasrekisterit ovat sähköisessä muodossa Effica -asiakastietojärjestelmässä ja erillään oppilaskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän dokumentoinnista. Em. ammattiryhmien toimintaa säätelevät ammattialakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädökset koskien asiakaskirjojen laadintaa, säilytystä ja arkistointia. Oppilailla ja huoltajilla on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjamerkinnät. 3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suo- 16
ritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset ovat salassapidettäviä. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. 13 Oppilaskohtaisen asiantuntijaryhmän toimintaan sallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä 14. Välttämättömillä salassa pidettävillä tiedoilla tarkoitetaan oppilaskohtaisia tietoja, jotka opettajan ja rehtorin on perusteltua saada tietää opetustyön suunnittelemiseksi, koulutyön tueksi sekä oppilaan ja kouluyhteisön turvallisuuden turvaamiseksi. Tiedot ovat opetusjärjestelyjen kannalta oleellisia, merkittäviä ja ajankohtaisia. Tiedon luovuttaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tiedot on annettava viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä. Tiedon luovuttaja joutuu aina harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen, vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta 15. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. 16 13 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 14 Perusopetuslaki (1267/2013) 41 15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 3 mom. 16 Perusopetuslaki 40 4 mom.(1288/2013) 17
4. TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUYHTEISÖSSÄ Opetukseen osallistuvalla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen opiskeluympäristöön 17. Toiminnan järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta edistetään huolehtimalla rakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin, välitunteihin sekä yhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. 18 Yhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Kouluyhteisön hyvinvointi rakentuu oppilaiden turvallisuutta, terveyttä, opiskelukykyä ja oppimista tukevista rakenteista sekä toiminta- ja johtamiskulttuurista. Arjen olosuhteet vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja oppimiseen. Oppilaiden hyvinvointia tukevat muun muassa turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö, hyvät kaverisuhteet ja läheiset ihmiset. Lapsen ja nuorten henkilökohtainen hyvän olon tunne auttaa jaksamaan, sietämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä selviytymään niistä. Hyvinvointia edistäviä tekijöitä oppilasta tuetaan kasvamaan aktiiviseksi toimijaksi yhteisössään oppilasta välittävä, myönteiset mahdollisuudet tunnistava ja niiden toteutumista tukeva yhteisö turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö eri toimijoiden hyvä yhteistyö kouluyhteisön sisällä ja ulkopuolisten verkostojen kanssa kodin ja koulun hyvä yhteistyö nivelvaiheiden hyvä yhteistyö Perusopetuksessa tulee olla toimintamalli poissaolojen ehkäisemiseen, seuraamiseen ja ilmoittamismenettelyyn. Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppivelvollisen on osallistuttava lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. 19 17 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 18 Perusopetuslaki 29, Työturvallisuuslaki (738/2002) 9, 10, Terveydensuojelulaki (763/1994) 26, 27 19 Perusopetuslaki (477/2003) 26 18
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää suunnittelua ja säännöllistä vuosittaista harjoittelua. Kouluilla on yksikkökohtaiset suunnitelmat ja järjestyssäännöt, joilla edistetään järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista, turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä suojataan yhteisön jäseniä kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä 20. Edellä mainitut suunnitelmat perustuvat opetustoimen hyväksyttyihin suunnitelmiin. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja kyseisten tilanteiden asianmukaista ratkaisemista ja jälkikäsittelyä varten on käytössä yhteinen ohjeisto. Tiedottamisessa noudatetaan kaupungin kriisiviestinnän ohjeistusta koskien koulujen viestintää sekä arjessa että poikkeustilanteissa. 4.1 Hyvä käytös ja järjestys turvallisuuden lähtökohtana Koulu on oppilaiden ja henkilöstön työyhteisö. Työyhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen ja ylläpitoon vaikuttaa jokainen yhteisön jäsen. Yhteisön jäsenten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden myönteisyys on tärkeä osa turvallisuuden edistämistä. Kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti oikeudenmukaisilla pelisäännöillä. Onnistumisista iloitaan ja tukea annetaan silloin kun on vaikeuksia. Hyvässä työyhteisössä pystytään käsittelemään ristiriitoja ja antamaan asiallista palautetta. Hyvä käytös ja järjestys ovat keskeisiä turvallisuuden lähtökohtia koulun arjessa. Turvallisen oppimisympäristön tavoitteena on myönteinen asenne yhteiseen vastuuseen ja sellaisen toimintaympäristön luomiseen, jossa jokainen yhteisön jäsen voi toimia ikätasonsa mukaisesti ja tuntea olonsa turvalliseksi. Perusopetuslain lisäysten myötä määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Hyvä käyttäytyminen on yksi tärkeimmistä koulun pelisäännöistä. Pyrkimyksenä on väkivallan ehkäiseminen. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi tai nuori jää yksin ja eristyksiin joukosta. Kouluilla on käytössään toimintamalleja ja ohjelmia, joilla ehkäistään ja vähennetään lasten ja nuorten ei-toivottua käyttäytymistä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori ottaa vastuuta itsestä ja muista. Luomalla erilaisia vuorovaikutuksellisia kasvatuskeskusteluihin perustuvia toimintamalleja vähennetään rangaistuksien määrää. 20 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 19
Turvallisuuden edistämiseen kuuluu muutakin kuin ohjeita, kieltoja tai toimintojen ja liikkumisen rajoittamista. Turvallisuus on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria, joka tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään ja opetellaan arjen toiminnoissa sekä eri oppiaineissa. Paras perusta turvalliselle koululle on vastavuoroisen tuen ilmapiiri sekä tiivis yhteistyö oppilaidenen, henkilökunnan ja huoltajien välillä. 4.2 Turvallisuusjohtaminen Koulujen turvallisuutta ohjaavat perusopetus-, sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön lisäksi useat muut lait ja ohjeet. Nämä on otettu huomioon esi- ja perusopetuksen turvallisuusjohtamisen kokonaisuudessa. Ohjaavia lakeja ovat työturvallisuuslaki, pelastuslaki toimintaohjeineen, varautumiseen liittyvät lait ja asetukset sekä rikoslaki, tietoturvalaki ja ympäristöturvallisuuteen liittyvät lait 21. Turvallisuusjohtamisessa kuuluu ottaa huomioon myös matkustamisen, logistiikan ja kuljetusten turvallisuus sekä hallinnon ja talouden turvallisuus. Turvallisuusjohtamisen painopiste on lasten ja nuorten turvallisuudesta huolehtimisessa. Turvallisuuteen liittyy kiinteästi toimitilojen ja niihin liittyvien ympäristöjen järjestelyjen turvallisuus, jota ohjaa Ympäristötoimen valvontavastuu. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Turvallisuusjohtamisen tiimi vastaa turvallisuusjohtamisen kehittämisestä, ohjaamisesta ja seurannasta. Esi- ja perusopetuksen kesken luodaan ja päivitetään yhteistä turvallisuusohjeistusta. Koulukohtaisten turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien päivittämisestä, ylläpidosta ja perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies yhdessä turvallisuustiimin kanssa. Kouluyhteisön turvallisuutta, terveellisyyttä ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten kanssa 22. Paikallinen yhteistyö esi- ja perusopetuksen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. 21 Työturvallisuuslaki (738/2002) 8, 9, 10, Pelastuslaki (468/2003) 9 22 Perusopetuslaki (1267/2013) 29, Poliisilaki (493/1995) 1 20
4.3 Tapaturmien ehkäiseminen Tapaturmien ehkäisyssä on tärkeää toimintaympäristön terveyden ja turvallisuuden säännöllinen arviointi sekä ripeä puuttuminen vaaranpaikkoihin. Koululaisten tapaturmista suurin osa sattuu liikunta- ja välitunneilla. Kouluissa turvallisuuskasvatus on osa oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sisältöjä. Turvallista koulua rakennetaan yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Ennalta ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoonohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaille ja huoltajille. 4.4 Koulumatkojen turvallisuus Turvallinen opiskeluympäristö käsittää myös koulumatkat. Matkan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa koulun sijainti, kulkutapa ja lapsen ikä. Kulkutavasta riippuen matkan varrella saattaa olla monia turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vaaranpaikkojen huomioiminen on osa liikennekasvatusta. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen opetuksen järjestäjän hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Periaatteet on kirjattu Oulun kaupungin www-sivuilta löytyvään Esi- ja perusopetuksen kuljetusoppaaseen. Oppilas on oikeutettu tähän tukeen poikkeuksellisesti, jos matka kouluun on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen 23. Kuljetuksilla ja kuljettajalla on oma kasvatustehtävänsä. Kuljettajan on oltava ammattitaitoinen. Hän on vastuussa siitä, että oppilaat pääsevät turvallisesti kohdeosoitteeseen. Kuljettaja ohjaa oppilaita turvalliseen liikennekäyttäytymiseen ja antaa mallin siitä, kuinka liikenteessä tulee toimia. Joukkoliikenteessä ja yhteiskuljetuksessa tarvitaan sosiaalisia perustaitoja ja toisten huomioon ottamista. Kuljettajan on toimittava lasten kanssa tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Ongelmatilanteet on kyettävä ratkaisemaan puhumalla. Kuljetusten aikaisesta turvallisuudesta ja järjestyksestä, odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta huolehditaan sopimalla eri osapuolten kanssa yhteisistä menettelytavoista. Näistä annetaan tietoa oppilaille. 23 Perusopetuslaki (1139/2003) 32 21
4. 5 Suojaaminen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Kaikilla kouluilla tulee olla suunnitelmat kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa on sovittu ja määritelty toimintamalleja ja ohjeita. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja henkilöstölle annetaan tietoa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, yhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä järjestysmääräyksistä. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjä laatii ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Perusopetuslain mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä lain 29 2 mom tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella 24. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista koskemattomuutta. Kiusaaminen voi olla sanallista, fyysistä, suoraa tai epäsuoraa kielteistä toimintaa, voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka systemaattisesti, tahallisesti ja toistuvasti kohdistuu samaan henkilöön tai ryhmään. Epäsuora kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi ilkeämielisten juorujen levittämisenä, tavaroiden viemisenä ja varasteluna tai kaveriporukan ulkopuolelle jättämisenä. Väkivallalla tarkoitetaan itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua väkivaltaa. Häirintä voi ilmetä muun muassa epäasiallisena kohteluna ja puheena. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää voi tapahtua sosiaalisten tilanteiden lisäksi myös sosiaalisessa mediassa. Nettikiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi pilkka- ja uhkaviesteinä, valokuvien jakamisena, salasanojen huijaamisena ja toisen nimellä esiintymisenä. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö. 24 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 22