Urajärvi Inventointiraportti
Sisällys Esipuhe 3 Historia 4 Väestö 5 Kaavatilanne 6 Maanomistus 7 Palvelut ja yritykset 8 Palvelukartta 9 Palveluluettelo 10 Kunnan palvelut 12 Arvokkaat luontokohteet 13 Maisemakuva 16 Maisemakuvakartta 17 Rakennettu ympäristö 19 Kyläraitinin rakennusinventointikartta 20 Kyläraitin rakennusinventointi 21 Urajärven kartano 24 Inventointikartta 26
Esipuhe Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen opiskelijat ovat tehneet kylä- ja maaseututaajamien suunnittelun opintojakson harjoitustyön lukuvuonna 2006-2007 Urajärven kylälle Asikkalaan. Opiskelijat ovat sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen miljöösuunnittelun opiskelijoita, joista valmistuu AMK-insinöörejä. Opiskelijaryhmän koko on ollut yh-teensä lähes 30 opiskelijaa, joista 17 opiskelijaa on nuorisoasteen opiskelijoita. Opintojakson ohjaajina ovat toimineet yliopettaja Eeva Aarrevaara ja lehtori Riitta Kontiokari. Käsillä oleva raportti edustaa miljöösuunnittelun nuorisoasteen opiskelijoiden työskentelyn inventointivaihetta. Raportin on koonnut ja taittanut opiskelija Ossi Lukkaroinen. Opintojakso käynnistyi syksyllä 2006, ja päättyy kevätlukukaudella 2007. Harjoitustyön tavoitteena on ollut tutustua perusteellisesti kylän lähtökohtiin ja olosuhteisiin. Nuorisoasteen ryhmän työskentelyyn ei sisältynyt asukasmielipiteiden selvittämistä, jota aikuisryhmä joiltakin osin selvitti. Inventointivaiheessa opiskelijat liikkuivat useita kertoja kylällä tutustumassa kylän kulttuurimaisemaan, rakennuskantaan ja palveluihin. Harjoitustyön tuloksina opiskelijaryhmät ovat laatineet omat inventointiraportit sekä yleiskaavaluonnoksia kyläalueen maankäytön vaihtoehdoista. Suunnitelmaosuudessa on pyritty ensin tutkimaan ennakkoluulottomasti erilaisia kylän rakentamisvaihtoehtoja käyttäen erilaisia kasvuennusteita suunnittelun pohjana. Sen jälkeen ryhmät ovat arvioineet rakentamisvaihtoehtojen sopivuutta kylämaisemaan ja esittäneet lopputuloksena mielestään parhaimman maankäyttövaihtoehdon. Esitystapa on yleiskaavan mukainen. Suunnitelmavaihtoehtoja esitellään kyläläisille yleisötilaisuudessa helmikuussa 2007. Toivon, että kylän inventointiraportti sekä erilaiset maankäyttösuunnitelmavaihtoehdot palvelevat kylän kehittämistä ja toimivat keskustelun virittäjinä sekä työkaluina tulevassa osayleiskaavatyössä. Esitän parhaat kiitokset Urajärven kyläyhdistykselle, Asikkalan kunnan edustajille sekä kaikille kyläläisille, jotka ovat avustaneet meitä työskentelyprosessissa. Tämänkaltainen yhteistyö tukee ammattikorkeakoulun opetustehtäviä erinomaisesti. Lahdessa 12.2.2007 Eeva Aarrevaara Yliopettaja, miljöösuunnittelu
Historia Tekijä: Sari Peura Joistakin Asikkalan kylistä löytyy mainintoja jo 1300-luvun puolesta välistä mutta ensimmäinen maininta Urajärven kylästä on vuodelta 1539. Tämä maininta koskee talojen lukumäärää kylällä vuonna 1467, mikä oli tuolloin 17. Vaikka tämä ensimmäinen maininta Urajärven kylästä onkin vuodelta 1467, on kylä melko varmasti ollut asuttu jo ennen sitä. Vanha ryhmäkylä sijaitsi Kirilänmäellä, missä Urajärven asutuskeskittymä nykyisinkin sijaitsee. Kyläkeskusta halkoo vanha kylänraitti, joka on osa keskiaikaisperäistä ylistä Viipurintietä. Vanha raitti on kuitenkin jäänyt syrjään uuden tielinjauksen myötä. Tämä tielinjaus, Asikkala-Vierumäki tie, rakennettiin vuonna 1996. Urajärvelle muodostettiin useita uudistiloja sodan jälkeen aiheuttaen sen, että raitin rakennuskanta uusiutui melko voimakkaasti 1940-1960-luvulla. Alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneitä rakennuksia raitin varrella on tänä päivänä jäljellä enää vähän. Alkuperäisellään on säilynyt Asikkalan vanhimpiin koulurakennuksiin kuuluva, tyhjillään oleva kansakoulu. Kauppana ja kievarina toiminut rakennus vuokrattiin kouluksi 1888. Nykyasunsa se sai vuoden 1897 laajennuksen ja peruskorjauksen myötä. Raitin länsiosassa sijaitseva 1950-luvulla rakennettu nuorisoseurantalo on myös säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Raitin keskivaiheilla sijaitsevan koulun lisäksi raitin varrella on yhtenäisten pientalojen ja pihapiirien muodostama kokonaisuus 1930-luvulta. Mäen laella sijaitsee vuonna 1930 rakennettu meijeri, jossa toiminta lopetettiin 1966. 1680-luvulla Asikkalassa oli neljä kartanoa, joista yksi oli Urajärven kartano (kolme muuta olivat Viitoilan, Kurhilan ja Salon kartanot). Vuonna 1653 muodostettu Urajärven kartano kuului Heideman -suvulle 1672-1916. Kartano lahjoitettiin Suomen muinaismuistoyhdistykselle (nykyinen Museovirasto) vuonna 1917 suvun viimeisen elossaolevan jäsenen Lilly von Heidemanin toimesta. Kartanomuseo oli lajissaan yksi Suomen ensimmäisistä kun se avattiin vuonna 1928. On lienee edes turha korostaa sitä seikkaa, että Urajärven kartano on ollut erittäin huomattava tekijä kylän ja sen asutuksen kehityksessä. Kartanon omistajasuvun, Heidemanien vielä eläessä kartanon moninaiset työt tarjosivat huomattavalle osalle kyläläisistä elannon, sekä monille torppareille maata viljeltäväksi. Kun Suomen muinaismuistoyhdistys otti kartanon lahjoituksena vastaan vuonna 1917, sen maat myytiin kyläläisille ja monet kartanon torppareista saivat lunastaa viljelemänsä maat. Kartano sijaitsee Urajärveen työntyvän niemekkeen kärjessä. Kartanon edustuspihaa rajaavat rungoltaan 1700-luvulta oleva itä-länsi -suunnassa sijaitseva päärakennus (toinen kerros 1812, sekä peruskorjaus 1909) ja 1740-50-luvulla rakennettu vanha päärakennus sekä 1700-luvulta oleva aittarivi. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat talousrakennukset, kuten mm. suurikokoinen kivinavetta 1850-luvulta ja entinen meijeri sekä vaunu- ja liiterivaja ja väentupa. Navetassa sijaitsee Helsingin yliopiston kirjavarasto (kunnostettu 1963) ja meijeri toimii kesäkahvilana. Kartanon rakennusten geometristä jäsentelyä noudattava puutarha edustaa 1900-luvun alussa suosittua englantilaista maisemapuistoa ja se on kartanon omistajan Hugo von Heidemanin suunnittelema. Lähteet: Tulonen Annu, 1998. Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma Blomstedt Yrjö, 1982. Asikkalan historia
Väestö Urajärven kylässä on vakituisia talouksia noin 150 ja arviolta noin 550 kesäasuntoa. Päijät-Hämeen kyläohjelman mukaan Urajärven väkiluku onlaskenut vuodesta 1990, jolloin asukkaita oli vielä 456, viidelläkymmenellä vuoteen 2000 (asukkaita tuolloin oli siis 406). Vuoteen 2002 asukasluku oli taas laskenut muutamalla (402 asukasta). Työpaikkojen määrä Päijät-Hämeen kyläohjelman mukaan oli laskenut vuoden 1990 81 työpaikasta 78:aan työpaikkaan vuoteen 2000 mennessä. Tällä hetkellä Väestörekisterikeskus tiedottaa Urajärven koulun vaalipiiriin kuuluvan yhteensä 392 ihmistä, joista miehiä on 209 ja naisia 183. Äänioikeutettuja (täysi-ikäisiä) heistä on yhteensä 324 (miehiä 177, naisia 147). Tämän tiedon mukaan voimme päätellä, että lapsia alueella on melko vähän. Vaikuttaa, että kylän ikärakenne on huonontuva, ellei alueelle saada houkuteltua lisää lapsiperheitä. Tukea päätelmälle antaa Päijätpuntarin nettisivut, jotka kertovat koko Asikkalassa oleva eniten 45-64-vuotiaita ja yli 64-vuotiaiyakin jopa noin viidennes. Sivut kertovat myös, että vuonna 2005 syntyneiden enemmyys oli -41, eli koko Asikkalassa kuolleisuus on syntyvyyttä melko paljon suurempi. Urajärvellä onkin käynnistetty uusia savuja kylään - projekti, jonka tarkoituksena on houkutella uusia asukkaita alueelle. Mahdollisille uusille asukkaille Urajärveä mainostetaan hyvällä sijainnilla ja sitä markkinoidaan madaltamalla kynnystä konkreettiselle rakentamiselle. Tarkoituksena projektilla on selvittää rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä tarvittavat viranomaisyhteydet ja luvat. Lisäksi luvataan selvittää eri rahoitus- ja rakennuttajavaihtoehtoja. Urajärvi oli myös mukana Kylä kelpaa 2004- hankkeessa yhdessä Asikkalan kunnan ja Kuhrilan sekä Kalkkisten kylien kanssa.kyseessä oli kyläasumisen messut. Tontteja on markkinoitu esitteinä ja netissä. Saamani tiedon mukaan tällä hetkellä tontteja on tarjolla 17, joista 5 on jo myyty (tonttipörssi, Urajärven kotisivut). Tyhjiä taloja ei ole myynnissä. Koko Asikkalan alueella viime vuonna päästiinkin nettomuutossa plussalle, kun aiempina vuosina (= 2004 ja 2003) tilastot ovat näyttäneet miinusta. Muuttovoittoa oli vähän yli 50 henkeä. Eli ponistelut uusien asukkaiden saamiseksi alkavat vähitellen tuottaa tulosta.urajärven kyläkokouksessa kävi myös ilmi, että suurin osa Urajärvelle lähivuosina muuttaneista on ollut lapsiperheitä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Asikkalan ja sen myötä myös Urajärven väkiluku tulee nousemaan. Asikkalassa oli vuonna 2005 8584 asukasta, josta luvun povataan nousevan tasaisesti vuoteen 2030, jolloin asukkaita 9110. Vuonna 2040 asukkaita odotetaan olevan 9043. Kyläläiset odottavat uuden oikoradan ja nelostien läheisyyden houkuttelevan lisäasutusta Urajärvelle. Tulevaisuus näyttää siis melko valoisalta. Tekijä: Johanna Ylinen
Kaavatilanne Tekijät: Maria Vanhala Pekka Seppänen Aleksi Pellikka Urajärven kunnan alueella on poikkeuksellinen tilanne, koska alueen ainoa voimassa oleva kaava on kylän keskustaa koskeva Asemakaava. Tosin Maakuntakaava on jo hyväksytty, mutta sen vahvistamista odotetaan yhä. Maakuntakaava voidaan kuitenkin jo käyttää varteenotettavana asiakirjana tarkastellessa Urajärven aluetta. Lisätietoa Maakuntakaavasta ja sen toteutusvaiheista http://www.paijat-hame.fi/maka/index.htm Maakunta-kaavasta käy ilmi, että Urajärvi on suurelta osin tärkeää pohjavesialuetta ja siellä sijaitsee myös paljon kulttuurihistoriallisesti tärkeää aluetta. Lisäksi merkittävä seikka on Urajärven kuuluminen Natura 2000 ohjelman vesistöalueisiin. Urajärven kunnan alue on siis luonnonoloiltaan merkittävää ja monipuolista aluetta. Maakuntakaavan lisäksi, Urajärvellä rakentamista ohjaa Asikkalan kunnan laatimat määräykset. rakennusjärjestyksestä. Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.8.2001 ja muutos 29.5. 2006 23. Asiakirjan voimaantulopäivä 1.10. 2001, muutos voimaan 29.5. 2006. Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilymisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, omaleimaisesti ja ympäristöön sopivalla tavalla. Rakennusjärjestysmääräyksessä käsitellään seuraavia asioita: 1. Rakennusjärjestyksen soveltamisala 2. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 3. Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 4.Talousrakentamisen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 5. Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 6. Aidan rakentaminen ja kunnossapito 7. Rakennuspaikka 8. Rakentamisen määrä 9. Rakentaminen ranta-alueilla 10. Jätevesien käsittely 11. Rakennuspaikan jätehuolto 12. Ympäristön hoito ja valvonta 13. Poikkeusten myöntäminen 14. Asemakaava-alueita koskevia lisämääräyksiä ellei kaavasta muuta johdu 15. Voimaantulo
Maanomistus
Palvelut ja yritykset Tekijät: Marja Petäjä-Suvanto Saija Kaasinen Urajärven kylässä on paljon yksityisten ihmisten tarjoamia palveluita joten ulkopuolisia työntekijöitä työllistäviä yrityksiä ei ole paljon. Näistä yksityisistä pienpalveluista suuri osa sijoittuu Urajärven kylänraitin läheisyydestä kauemmaksi eivätkä ne ole kohdealueellamme. Urajärven kylässä toimii kyläkoulu, jossa on tällä hetkellä 19 oppilasta luokilla 1-2 ja 3-6. Koulu työllistää kahden opettajan lisäksi keittäjä-siistijän ja talonmiehen. Eniten työntekijöitä työllistävä yritys Urajärven kylässä on Urajärven Metalli Oy joka tarjoaa tällä hetkellä työtä 13 työntekijälle. Yritys on perustettu vuonna 1984 ja se tarjoaa palveluita lähinnä toisille yrityksille toimien alihankkijana, mutta se palvelee tarvittaessa myös yksityisiä ihmisiä. Asiakkaina ovat mm. vaneri- ja sahateollisuuden yritykset. Yksityisille asiakkailleen Urajärven Metalli Oy tarjoaa mm. metallirakenteiden valmistusta sekä levyn leikkausta ja särmäystä. Vuonna 1653 muodostetussa Urajärven kartanossa on toiminut museo vuodesta 1928. Museotoiminnan lisäksi siellä toimii kesäaikana matkailumaja, tilaussauna sekä museokahvila. Kartanon ympärillä on myös laaja englantilaistyylinen kartanopuisto jossa on useita romanttisia rakennelmia, kuten kreikkalaistyylinen näköalapaikka Valhalla sekä hautamonumentti. Puisto on Urajärven kylässä ainoita hoidettuja julkisia viheralueita ja kartano ympäristöineen on myös turistikohde, joka paremmin mainostettuna voisi houkutella enemmänkin turisteja Urajärvelle. Vuoteen 2003 saakka Urajärvellä toimi Kivistön Lähdevesi Oy, joka oli Suomen vanhin lähdevesitehdas. Nykyisin se kuuluu Finnish Water Group Oy:lle ja tuotemerkkeinä ovat Kivistön kirkas ja Aqua Salpaus. Suurimpia yksittäisiä asiakkaita yrityksellä ovat Finnair, VR, Stockmann ja Keskon myymälät. Kirjastoauto käy Urajärven kyläkoululla joka toinen viikko. Urajärvellä on käynyt vuoteen 2005 saakka viikoittain myös kauppa-auto, mutta nykyään kyseistä palvelua ei ole ja lähin kauppa on n. 9 kilometrin päässä. Urajärven kylän alue on tärkeää pohjavesialuetta, ja siksi alueelle on vaikeaa sijoittaa suuria palveluita, kuten teollisuutta. Tuleva rakentaminen alueella on siis todennäköisesti lähinnä asuinrakentamista. Urajärven kyläkoululla 19.9.2006 järjestetyssä kyläkokouksessa kävi ilmi, että suuri osa Urajärven työikäisistä asukkaista käy töissä kylän ulkopuolella. Yleiset kulkuyhteydet eivät juurikaan alueella toimi, ja suurin osa asukkaiden tarvimista palveluista on sijoittunut kuntakeskukseen. Näin ollen vanhemman väestön on vaikeaa asua kylällä, sillä heille palveluiden saavuttaminen ja niiden luo liikkuminen on hankalaa.
1:20000 Inventointi Palvelukartta Palvelut kartalla: 1. Urajärven kartanon museokahvila. 2. Ala-aste. 3. Urajärven Metalli oy. 4. Iso-Kuusela Sauli, kalastusretket. 5. Tuuli Eva, toimistopalveluja. 6. Viikilä Silja ja Ilpo, maitoa ja ternimaitoa. 7. Vilja Seppo, tyrnituotteita, linnunpönttöjä. 8. Varpa Altti, saha- ja höylätavaraa.
Palveluluettelo (Suluissa mahd. sijoittuminen kartalla) MYYTÄVÄNÄ Luomu-tila Hannu Simolin - hunajaa, purkitettuna - kauppoihin - kotiin pakastettavaksi (tilauksesta) - ruista ja tattaria jyvinä, jauhoina ja rouheena Santamäki Markku - perunat, juurekset Viikilä Silja ja Ilpo - maitoa ja ternimaitoa Vilja Seppo (7) - tyrnituotteita - tyrnimarjoja itsepoimien satoaikana - tattarijauhoja ja -ryyniä MUITA TUOTTEITA Kekki Riitta ja Kalervo - soralajikkeita - multaa toimitettuna Heikki Saarinen - koivu- ja sekaklapeja Murto Martti - halkoja ja klapeja Penkari Timo - halkoja ja klapeja Puhakka Veli-Matti - kesäkukkien taimia Simolin Hannu - halkoja (tuoreita ja kuivia) - koivu / sekaklapeja kuution pusseissa - luomuheinää hevosille Tornio Tarja ja Pekka - halkoja ja klapeja - lammastaloustuotteita - täplärapuja Varpa Altti (8) - saha- ja höylätavaraa, myös lujuusluokiteltuna - paneelia ja listoja -kyllästettyä puutavaraa Viikilä Silja ja Ilpo (6) - linkous ja hiekotus Vilja Seppo (7) - puunrungosta sorvattuja linnunpönttöjä PALVELUT Iso-Kuusela Sauli - kalastusretkiä - majoitus ryhmille Liljeroos Taisto - taksi- ja bussikuljetukset Tornio Matti - atk-neuvontaa Tuuli Eva (5) - alustavat kirjanpitotyöt - toimistopalvelua - palkanlaskentaa - kauppakirjat Asikkalan 4H -yhdistys - Kotipalvelua, dogsittereitä yms. nuorten tarjoamia palveluja - Kerhoja koululaisille kerran viikossa syyskuusta toukokuun puoliväliin Kansalaisopiston harrastuspiirejä - Urajärven koululla - Rutalahden entisellä koululla 10
Palveluluettelo TYÖSUORITUKSET Aaltonen Ilpo - kaivurityöt Aronen Martti - puiden kaatoa - puuntaimien istutus - laitureiden nosto Idänpirtti Arto -kaivinkonetyöt - maataloustraktorilla puutavaran metsäajoa - ym. alan työt Iivonen Risto - traktoritöitä (auraus yms.) - puiden ajo Kekki Riitta ja Kalervo - tie-, maa- ja pohjarakentamista - teiden lanausta ja hiekoitusta (kuorma-auto, pyörökuormaaja ja traktori) - kattojen korjaukset Siven Raimo - toimitetaan soraa ja täytemaata Tornio Tarja ja Pekka - lumenlinkousta Rutalahdessa - mökkitalkkaritoimintaa - puiden kaatoa tonteilta Varpa Altti - sirkkelisahausta ja höyläystä Viikilä Silja ja Ilpo - teiden linkousta ja hiekoitusta - puunkaatoa ja raivausta tonteilta VUOKRATTAVANA Ala-Kärsälä Seppo - lomamökkejä Iso-Kuusela Sauli - lomamökkejä - veneitä Tornio Tarja ja Pekka - vuokramökki 40 neliömetriä, 3-5 h viikkovuokraus, Ruotsalaisen rannalla Asikkalan 4H -yhdistys - viljelypalstoja Kommeri Heikki - rakennuskoneiden vuokraus Rutalahden Pienviljelijäyhdistys Lamminpää Sirpa - ruoka- ja kahviastioita Mirja Idänpirtti - Lystintöyryn tanssilavaa vuokrataan kesäaikana yksityistilaisuuksiin Urajärven Nuorisoseura ry - Seurantalo erilaisiin tilaisuuksiin 11
Kunnan palvelut Tekijä: Irina Niilola Asikkalan kunta tarjoaa monenlaisia palveluja. Niistä saa helposti tietoa hyvin toimivilta ja selkeiltä kunnan omilta internet-sivuilta. Esimerkiksi asumiseen ja rakentamiseen liittyvät palvelut, kuten erilaiset kaavakkeet ja tonttitarjonta, on helppo tarkistaa sieltä. Sivuilta löytyy myös tapahtumakalenteri, josta on helppo tarkistaa tulevat vapaa-ajan tapahtumat. Vääksyn kuntakeskuksessa on Asikkalan terveysasema, jonka lisäksi Urajärvellä toimii kotihoito, jonka toiminta keskittyy kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Kotihoidolla pyritään tukemaan arjessaan apua tarvitsevien asukkaiden itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan. Hammaslääkäripäivystys on vuorottain ympäri kuntaa sijaitsevissa hammashoitoloissa. Kunnassa toimii myös kunnaneläinlääkäri, joka on tavoitettavissa arkipäivisin toimistoaikaan. Ilta- ja viikonloppupäivystys on hoidettu kiertävänä vuorona Asikkalan, Padasjoen ja Kuhmoisten kunnaneläinlääkärien voimin. Autottomille, kuntakeskuksen ulkopuolella asuville asukkaille, on tarjolla asiointi- ja työmatkavuoroja. Niistä yksi ajaa Vääksyn ja Urajärven kylän väliä torstai aamupäivisin. Uudehko kirjasto sijaitsee Vääksyssä, ja on auki arkipäivisin, talvella myös lauantaisin. Osan viikosta aukioloaika on iltaan saakka, jolloin myös työssäkäyvät ehtivät sinne asioimaan. Kirjastossa järjestetään lainaustoiminnan lisäksi mm. näyttelyitä ja satutuokioita. Lisäksi kirjastoauto kiertää Asikkalan kylissä. Urajärven koululla se pysähtyy joka toinen perjantai aamupäivällä. Kunnan järjestämää päivähoitoa ei Urajärvellä ole, lähin ryhmäperhepäivähoitopaikka on Vesivehmaalla., ja päiväkodit sijaitsevat Vääksyssä. Yksityisiä päivähoitajia kylältä varmasti kuitenkin löytyy. Esiopetus annetaan päiväkodeissa. Urajärven kyläkoululla annetaan opetusta 1.-6. luokilla, jotka on jaettu kahteen ryhmään, 1.-2. luokkaan ja 3.-6. luokkaan. Opettajia on kaksi, ja oppilaita n. 20. Lisäksi koululla työskentelevät koulunkäyntiavustaja, keittäjä-siistijä ja talonmies. Kunnalla on myös kaksi erityisopettajaa, jotka kiertävät kouluilla antamassa erityisopetusta tukea tarvitseville oppilaille. Yläaste ja lukio ovat Vääksyssä. Toisen asteen koulutusta Asikkalan kunnassa antaa Päijät- Hämeen koulutuskonserniin kuuluva koulutuskeskus Salpaus. Vääksyssä sijaitsevassa toimipisteessä voi opiskella eläintenhoitajaksi, kalastuksenohjaajaksi, kalanjalostajaksi, maaseutu- ja luontoyrittäjäksi tai hevostenhoitajaksi. Alle 20-vuotiaille lapsille ja nuorille Asikkalan kunta tarjoaa musiikin perusopetusta Asikkalan musiikkikoulussa ja Päijät- Hämeen konservatoriossa. Kunta tukee taloudellisesti heidän opintojaan mainituissa oppilaitoksissa. Lisäksi kunnassa toimivassa Hollolan alueopistossa voi opiskella ja harrastaa opiskella useita taide- ja taitoaineita, kieliä, tietotekniikkaa ja liikuntaa. Lähteet: Asikkalan kunnan ja Urajärven kylän internet-sivut. 12
Arvokkaat luontokohteet Natura 2000 kohde: Urajärvi Urajärvi on kirkas, lähdepohjainen ja lievästi emäksinen (ph 7,2) järvi. Vedenlaadultaan Urajärvi on hyvin poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, vaikka vesi on emäksistä. Järven vesikasvillisuus on erittäin rikas (lähes 40 eri vesikasvilajia) ja lajistoon kuuluu sekä niukka- että runsasravinteisissa vesissä viihtyviä lajeja. Natura-alueeseen kuuluva kovan maan alue sijaitsee Urajärven kartanon puistossa. Alue on rantaan viettävässä rinteessä ja siellä kasvaa rehevää tervaleppäkorpea. Urajärvi on Natura-kohde ensisijaisesti siksi, että sen alueella kasvaa kolmea harvinaista kasvilajia; hentonäkinruohoa, notkeanäkinruohoa sekä korpihohtosammalta. Urajärvi on yksi harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista Suomessa. Löytöpaikkoja on useita ja ne sijaitsevat enimmillään 4 km etäisyydellä toisistaan, Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Urajärven kartanon alueella sijaitsevassa tervaleppäkorvessa kasvaa korpihohtosammalta, mikä on vielä hento- ja notkeanäkinruohojakin harvinaisempi kasvilaji maassamme. Suojelun toteutuskeinona Urajärvellä on vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki, maa-alueella luonnonsuojelulaki. Urajärven tikkametsä Urajärven tikkametsä on yksityisomistuksessa oleva luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Urajärven kyläkeskuksesta lounaaseen. Luonnonsuojelualue on 17 hehtaarin laajuinen ja se on uhanalaisen lintulajin, valkoselkätikan pesimäaluetta. Suojelualue sijaitsee kahden kiinteistön alueella, joiden kiinteistötunnukset ovat: 016-419-0013-0010 sekä 016-419-0014-0024. Hyrtiälänkangas Hyrtiälänkankaan harjujensuojeluohjelmasta Hyrtiälänkangas on valtakunnallisesti arvokas harju-alue ja se kuuluu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman piiriin. Hyrtiälänkangas on II Salpausselän delta, joka on syntynyt osittain muinaisen Itämeren tason yläpuolelle ja sen korkein kohta on noin 50 metriä ympäristöään ylempänä. Muodostuman poikki menee useita muinaisia vesiuomia ja alueen eteläreunalla on useita kookkaita raviineja (ts. virtaavan veden maaperään kuluttamia jyrkkäpiirteisiä uomia). Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma laadittiin, jotta saataisiin turvattua harjuluonnon monimuotoisuus maassamme. Suurin osa ohjelman harjualueista sijaitsee Etelä- Suomessa ja etenkin Salpausselkien alueella. Suojeluohjelma vaikuttaa suojeltuihin alueisiin käytännössä siten, että maa-ainesten ottotoimintaa rajoitetaan suojeluohjelma-alueilla sekä niiden välittömässä läheisyydessä, sekä ohjataan rakentamista sekä teiden ja voimajohtojen sijoittamista niin, että suojeltavien harjujen luonnontila ja maisemakuva eivät siitä heikkene. Tekijät: Hanna Ruotsalainen Sari Peura Johanna Ylinen 13
Arvokkaat luontokohteet Hyrtiälänkankaan pohjavesialueesta Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Hämeen ympäristökeskuksen toimeksiannosta geologisen rakenneselvityksen Asikkalassa sijaitsevalla Hyrtilänkankaan II-luokan pohjavesialueella. Selvitys perustui painovoimamittauksiin, kairaus- ja havaintoputkitietoihin sekä maastohavaintoihin. Yleisesti tutkimuksessa todettiin Hyrtilänkankaan olevan enimmillään noin 70-80 metriä paksu reunamuodostuma, jonka sijoittumista ja sisäisen rakenteen kehitystä on ohjannut kerrostumisalustan topografian vaihtelut sekä jäätikön sulamisvesireitit. Sen aines on suurimmaksi osaksi sandurdeltoille tyypillistä alaviistoon (lounaaseen) päin hienonevaa. Karkeinta aines on sandurkentän yläosissa, jossa se on kivistä soraa. Muodostuman koillisosassa on jäätikön reunaan syntynyt vaihtelevia kerrosyksiköitä, joista osa on moreenia ja heikosti lajittunutta ainesta. Pohjavesimuodostumana Hyrtilänkangas on kohomuotoinen, ympäristöönsä vettä luovuttava lajittunut reunamuodostuma. Pohjavedenpinta on reunamuodostuman keskiosissa yleensä 10-20m ympäröiviä alueita korkeammalla. Pohjavesivyöhykkeen paksuudesta todettiin, että paksuimmat pohjavedellä kyllästyneet irtomaakerrokset sijaitsevat Hyrtilänkankaan keskiosan ruhjevyöhykkeissä, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti 20-40m. Myös Soimakallion länsipuolisessa kalliopainanteessa esiintyy 20-30m varastokerrospaksuuksia. Soimakallion itäpuolisten kallion ruhjevyöhykkeiden kautta pohjavettä purkautuu pohjoiseen kohti Rutalahtea ja muodostuman eteläpuolisille soille. Keijumäen alueelta todennäköisin pohjavesien virtaussuunta on luoteeseen kohti Kiiskinlammia. Tutkimusalueella on kaksi vedenjakajana toimivaa kallioselännettä; Soimakallio-Kiiskinvuori ja Heinolan-Asikkalan kunnanraja. Tutkimuksissa tehtyjen mittausten perusteellla Soimakallion-Kiiskinvuoren kallioselänteessä on Keijumäen kohdalla painanne, missä kallionpinta laskee 5-10m alueella vallitsevan pohjavedenpinnan alapuolelle. Keijumäen itä- ja länsipuolella esiintyvien, heikosti vettä johtavien maalajien vuoksi alueen kautta on kuitenkin todennäköisesti korkeintaan heikko pohjaveden virtausyhteys. Tutkimuksissa saatiin selville, että Hyrtilänkankaan keskiosissa pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on yleisesti 20-30m ja pohjoisreunalla jopa 35m. Sen sijaan kunnanrajan vedenjakaja-alueella ja reunamuodostuman ulkopuolella pohjavedenpinta on yleensä 10m syvyydessä. 14
Arvokkaat luontokohteet Muuta lajistoa alueella: Koukkusuokerosammal Laholimisammal Metsäkamppisammal Nuottaruoho Näkinpartaislaji Näädänsammal Siloparta-levä Soukkalehväsammal Tummalahnanruoho Vaalealahnanruoho Vemmelvaskisammal Äimäruoho Lähteet: Natura-kohde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid =140765&lan=fi Harjujensuojeluohjelma: Komitean mietintö 1980; Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, maa- ja metsätalousministeriön harjujensuojelutyöryhmä sekä http://www.ymparisto. fi/default.asp?contentid=182422&lan=fi Luonnonsuojelualue: puhelinkeskustelu Hämeen Ympäristökeskuksen suunnittelijan Jussi Mäkisen kanssa 15
Maisemakuva Tekijät: Laura Takala Hanne Huovinen Urajärven kylä on maisemaltaan arvokasta kylämiljöötä. Kylä rakentuu pääosin vanhan raitin varrelle muodostaen perinteisen raittikylän. Raitin molemmin puolin avautuvat laajat, paikoitellen kumpuilevat pellot asutuksen ja maatalousrakennusten sijoittuessa niiden laidoille. Pellot rajautuvat reunoiltaan eheisiin reunavyöhykkeisiin, joille on sijoittunut myös paljon asutusta. Raitilta ja pienemmiltä hiekkateiltä avautuu komeita näkymiä kiitettävästi, mutta Urajärven ohittavan tie 313:n varret ovat monin paikoin pahasti pusikoituneet. Näkymien avaaminen kylälle kohentaisi yleisilmettä ja nostaisi kylän esiin sen arvoon kuuluvasti. Myös Urajärven kartanon puiston mäellä sijaitsevan Valhallan näkyminen kylältä kesäisinkin mahdollistuisi hienovaraisilla raivaustöillä. Tällöin näkymät Valhallalta kylälle avautuisivat nykyistä komeampina ja kartanon alueen mieltäminen osaksi Urajärven kylää voimistuisi. Vierumäen suunnasta tultaessa kylän porttikohta on selkeä ja komea. Kylänraitin ja kartanon risteyksessä avautuvat hätkähdyttävän kauniit maaseutumaisemat peltoineen ja metsäsaarekkeineen. Asikkalasta päin tultaessa porttikohta on epämääräisempi ja kylään saapumisen huomaa vasta kun se on oikeastaan jo ohitettu. Ohitustien varren pusikoituminen on siihen yksi syy. Urajärven kylän keskeisin elementti on ehdottomasti peltojen, metsäsaarekkeiden ja rakennuksien lomassa kulkeva raitti. Raitilta avautuu näkymät maamerkin tapaiselle, kauniille kukkulalle, joka sijaitsee entistä kyläkauppaa vastapäätä. Kukkulalta päin katsottuna toisella puolella tietä sijaitsee pellon keskellä oleva metsittynyt suppakuoppa, joka kunnostettuna voisi olla hyvinkin miellyttävä ilmestys. Entisen kyläkaupan kohdalle on sijoittunut myös jätelajittelupiste, joka särähtää silmään muuten niin komeassa miljöössä. Urajärven kylän solmukohdiksi voidaan katsoa Kartanontien, Urajärvenraitin ja tie 313:n risteys, jonka läheisyydessä sijaitsee koulu, joka on kylän yksi tärkeimmistä kokooontumispaikoista sekä Kalliolantien ja Urajärvenraitin risteys, jonka luolta löytyy tiiviimpää ja yhtenäistä rakennuskantaa. Myös muu raitin varsi on luonteeltaan yhtenäistä, joskin paikoin hieman ränsistynyttä rakennuskantaa. 16
1:20000 Inventointi Maisemakuva kartta Harvennusta vaativa alue. Yhtenäinen rakennuskanta. Solmukohta. Maamerkki. Porttikohta. Tärkeä näkymä. Näköalapaikka. Maisemavaurio. Eheä reunavyöhyke. Merkittävä viljelymaisema. Urajärven kartano. Valhalla- näköalapaikka. 17
18 Inventointi Maisemakuva
Rakennettu ympäristö Urajärven vanhin asutus syntyi nauhamaisesti vanhan kylänraitin varrelle. 1800-luvun lopulla rakennettu hirsirakenteinen kansakoulu on kylänraitin keskellä, ja vanhimmat rakennukset sijaitsevatkin kansakoulun läheisyydessä. Pääosin rakennuskanta kylänraitin varrella on vuosien 1920 ja 1960 välissä rakennettua. Uusi koulu kylänraitin itäpäässä on rakennettu 1960 -luvulla. Tekijät: Essi Carlsson Lasse Olaste Sini Utriainen Laura Lindroos Vanhimmat alkuperäiset rakennukset ovat puurakenteisia ja lautaverhoiltuja, mutta useimpien julkisivut on uudistettu. Rakennusten katot ovat pääosin peltisiä harjakattoja. Osa rakennuksista on rapistuneita ja vaativat korjaustoimenpiteitä. Kylänraitin varrella sijaitsee kuitenkin myös yhtenäinen jälleenrakennuskaudella rakennettu tiivis kolmen talon kokonaisuus. Rakennusten liittyminen kylänraittiin on vaihtelevaa. Osa rakennuksista on lähes kiinni tiessä ja osaan rakennuksista kulkee pihatie. Kylänraitin varressa on useita pientaloja sekä maatiloja talousrakennuksineen. Talousrakennukset sijaitsevat pääosin talojen takana. Koulun vieressä on myös yksi 1960 -luvulla rakennettu rivitalo. Muu tiiviimpi rakennuskanta Urajärvellä sijoittuu kylänraitin pohjoispuolelle sekä Tervalantielle. Uusin rakennuskanta sijaitsee Huhtarannantiellä. Loma-asutus sijoittuu Urajärven rannalle. 19
Kylänraitin rakennusinventointi 1:10000 20
Kylänraitin rakennusinventointi 1. Urajärven koulu Puuverhoiltu koulu ja asuntola on rakennettu 1960-luvulla. 2. Halme naapureineen 1. 2. Yhtenäinen rakennettu kokonaisuus. Tilat ovat jälleenrakennuskaudelta. 3. Kyläkauppa Rakennettu vuonna 1950, toimi alun perin työväentalona. 4. Kirilä Kantatila, joka oli aikoinaan valtion puustelli. Rakennukset sijaitsevat vanhassa ryhmäkylässä. Pihapiiristä löytyy 1700-luvun aitta. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1945. Kirilässä on toiminut myös juustomeijeri v.1910 5. Iso-Kuusela Talon runko mahdollisesti 1700-luvulta, ulkoasu uudistettu. 4. 5. 3. 6. 21
Kylänraitin rakennusinventointi 6. Sivenin kauppa Mansardikattoinen entinen kyläkauppa. Peltivuorauksen alla on rapattu julkisivu. 7. 8. 9. 7. Omenatarha Rakennuksessa on ollut kauppahuone, joka on sittemmin purettu. Kapearunkoinen, lautaverhoiltu puurakennus (mahd. 1800-luku, ulkoasu muuttunut). 8. Honnila Lautaverhoiltu päärakennus ja sementtitiilinen navetta.rakennettu 1800 luvun alussa. Peruskorjattu 1973.Runko hirttä. 9. Urajärven vanha kansakoulu 1800-luvun lopun talonpoikaiseen tyyliin rakennettu hirsitalo. (toiminut kouluna 1888 alkaen) 1897 laajennus ja peruskorjaus. 1960-luvulla koulun siirtyessä uuteen rakennukseen, vanha koulu jäi ränsistymään ja on tälläkin hetkellä erittäin huonossa kunnossa. Rakennus on yksityisomistuksessa. Arkkitehtuurillisia piirteitä: kuusiruutuiset risti-ikkunat, suoraprofiilinen vesikate, kahden erillisen umpikuistien sijoittaminen pitkälle sivulle. 10. 11. 12. 22