Puheenjohtaja Niko Simola Palkansaajajärjestö Pardian edustajakokous 23.11.2016 Helsinki Arvoisat edustajakokousedustajat Kuluneen puolentoista vuoden edunvalvontaa on leimannut kilpailukykysopimus. Sopimus on historiallinen Suomen työmarkkinahistoriassa. Hyvin poikkeuksellisella tavalla ammattijärjestöt ovat tällä sopimukselle heikentäneet jäsenistönsä palvelussuhteen ehtoja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykysopimuksen syntyä, taustoja, eikä eri vaiheita ole tässä yhteydessä mahdollista seikkaperäisesti käsitellä. Kaksi asiaa on kuitenkin syytä muistaa: Ensinnäkin aloite lähti maan hallitukselta ja heidän tavoitteestaan parantaa kilpailukykyä. Toiseksi tämä sopimus oli vaihtoehto maan hallituksen viime vuoden syyskuussa esittelemälle pakkolakipaketille. Pardia teki viime vuoden syyskuussa jäsenkyselyn maan hallituksen pakkolakipaketin vaihtoehdoista. Jäsenkyselyymme vastasi lyhyessä ajassa 46 % jäsenistöstämme ja vastauksia tuli yhteensä 16 000. Vaikuttava ja kattava otos. Jäsenkyselymme vastausten viesti oli selkeä. Yli 90 % jäsenistöstämme oli vaihtoehtoisen paketin neuvottelemisen kannalla - vaikka vaihtoehtoinenkin paketti sisälsi heikennyksiä. Myös mahdollisiin heikennyksiin linja oli selvä. Lomarahojen leikkauksia, arkipyhiä ja päivittäistä työaikaa oltiin valmiit tarkastelemaan. Sen sijaan sairasajan palkanmaksusta, sunnuntaityö- tai ylityökorvauksista ei haluttu leikattavan. Ja yhteen asiaan viesti oli kristallinkirkas: näpit irti pitkien vuosilomien leikkaamisesta. Lopputulosta arvioidessa voi sanoa, että melko lähelle jäsenkyselystämme poikineita tavoitteitamme päästiin. Jäsenistön eniten kavahtamia leikkauksia ja heikennyksiä ei toteutettu. Parhaiten tai ehkä kliseisimmin lopputulosta voisi kuvailla siedettäväksi torjuntavoitoksi. Torjuntavoitoksi, jonka johdosta kuohuviinejä ei tarvitse poksautella. Hyvät kokousedustajat, Kilpailukykysopimuksen toteuttamisen jälkeen työmarkkinoilla katsotaan jo eteenpäin. Pardian hallitus käsitteli lokakuun kokouksessaan niin sanottua Suomen mallia ja sen rakentamista. Tässä hahmotellussa tulevassa työmarkkinamallissa ideana on, että palkankorotusvara eri aloilla nivotaan tavalla tai toisella kiinni kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen palkankorotusvaraan ja työllistämisen edellytyksiin. Olemme valmiit osallistumaan Suomen mallin rakentamiseen, mutta avointa valtakirjaa emme anna kenellekään etu- tai jälkikäteen. Haluamme olla vahvasti mukana sopimuksen valmistelussa. Ellei tämä toteudu, niin Pardia jatkaa omilla sopimusaloillaan normaaliin tapaan liittokohtaisten sopimusten tekoa. Mallin valmisteluun tulee sitouttaa mukaan laajasti muutkin kuin vientialojen työmarkkinaosapuolet, jotta sen toteuttamiselle olisi realistisia edellytyksiä. Tämä edellyttää
uudenlaista ajattelua, mikäli keskusjärjestöt eivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johdolla aio tätä yhdessä koordinoida. Yhteisen mallin rakentamiselle löytyy vahvoja perusteita maassamme, jossa perinteisesti yhteisiä asioita on edistetty yhteisesti sopimalla. Myös tulevaisuudessa yhteiskunnan kilpailukyvystä, työntekijöiden hyvinvoinnista, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen asia, josta kaikkien on huolehdittava. Suomen malli voi toteutuessaan taata yhteiskunnan vakaan kehittämisen ja taloudellisen kasvun. Samalla pitää kuitenkin turvata vientialojen lisäksi muun muassa julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijöiden ansiokehitys. Haluttaessa, ja niin sovittaessa, tähän on löydettävissä sopivat mekanismit. Aivan erityistä huomiota mallissa täytyy kiinnittää tasa-arvonäkökulmaan. Eri aikoina keskitetyillä ratkaisuilla ja tupoilla on pystytty vaikuttamaan miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventamiseen muun muassa tasa-arvoeriä käyttämällä. Meillä on selvä viesti työmarkkinamallista riippumatta: Samapalkkatavoitteesta emme luovu. Sen edistäminen vaatii jatkossakin määrätietoista työtä. Viimeaikaiset kansainväliset tapahtumat osoittavat, että työelämän suuret muutokset ovat osaltaan aiheuttaneet suurta tyytymättömyyttä. Brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ovat osa tätä kehitystä. Kasvavalla populismilla on sijaa myös Euroopassa laajalti. Olisi kuitenkin liian helppoa syyttää asiasta vain populismia. Syyt ovat syvemmällä. Politiikan on muututtava ja tultava kansalaisia lähemmäksi ja puhuttelevammaksi Euroopassa ja maailmalla. Tämä muutos on haaste myös ammattijärjestöille. Miten pystymme vastaamaan muuttuvaan maailmaan siten, että jäsenistömme kokee aidosti saavansa meiltä vastauksia kysymyksiinsä ja arjen haasteisiinsa. Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Yhden asian haluan tuoda selvästi esille. Meidän vastauksemme ei voi olla eristäytyminen ja vanhan menneen maailman haikailu. Ammattijärjestöjen perusta on ollut aina kollektiivisessa tekemisessä ja yhteiskunnan kehittämisessä. Siinä, että olemme yhdessä enemmän. Näin tulee olla jatkossakin. Yhdessä olemme enemmän niin työpaikkatasolla, virasto- ja yritystasolla, liittotasolla, keskusjärjestötasolla kuin myös ja ehkä jopa eniten - eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Euroopan tasolla politiikan muuttuminen tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin lanseeraaman sosiaalisten oikeuksien pilarin on tuotettava konkreettisia aloitteita työelämän kehittämiseksi, eikä se saa jäädä pelkäksi parhaiden käytäntöjen toteamiseksi. Valtionhallinnon osalta eurooppalaisen yhteistyössä on edelleen yksi valitettava Suomea koskeva häpeätahra. Suomen valtiotyönantaja ei edelleenkään ole osana EU:n valtiosektorin virallista sosiaalidialogia, jossa on mukana jo 17 eurooppalaista maata. On vaikea keksiä järkiperusteita sille, että maa jossa sosiaalinen vuoropuhelu osapuolten välillä toimii maan sisäisessä toiminnassa hyvin, ei halua olla mukana tässä eurooppalaisessa kehityksessä. Valtiosektorin eurooppalaisessa vuoropuhelussa saavutettiin viime vuoden lopulla ensimmäinen yhteinen sopimus työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä. Sopimus koskee yhteistoimintaa ja tietojensaantia. Parhaillaan EU:n komissio harkitsee miten ja millä aikataululla asiasta laaditaan direktiivi. Sosiaalisella vuoropuhelulla on siis merkitystä EU:n kehittämisessä.
Haluan myös tässä yhteydessä vedota ministeriin, eikö jo olisi korkea aika Suomenkin lähteä mukaan? Hallinnon uudistuksissa vauhti ei ole hiljentynyt. Suomen hallitus on toteuttamassa laajan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sekä maakuntauudistuksen. Tämän lisäksi on jo käynnistetty esiselvitys keskushallinnon uudistamisesta. Toistakymmentä vuotta jatkuneen valtionhallinnon myllerryksen ja säästötoimenpiteiden - jälkeen voisi pitää jopa ihmeenä, että Suomen valtionhallinto on edelleen ykkösenä erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Nyt käynnissä olevien uudistusten yhteydessä yksityisen sektorin roolia julkisten palvelujen tuottajana on tarkoitus kasvattaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työvoima- ja työnvälityspalveluissa. Tämä on jatkumoa jo parinkymmenen vuoden ajan tehdyistä poliittisista valinnoista. Mielenkiintoista sinänsä, että kansalaiset eivät välttämättä kannata näitä valintoja. Tämä ilmenee Pardian viime viikolla Aula Researchillä teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten kantaa julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen ja yksityistämisen vaikutuksiin julkisiin palveluihin. Tutkimuksen mukaan kansalaisista 51 prosenttia suhtautuu julkisten palvelujen yksityistämiseen kielteisesti ja 39 prosenttia myönteisesti. Tutkimuksessa on ollut mukana 1 187 kansalaista virhemarginaalin ollessa 3 % suuntaan tai toiseen. Yksi hallituksen keskeinen peruste julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiselle on säästää palvelujen kustannuksista. Kansalaiset kuitenkin suhtautuvat tutkimuksessamme epäilevästi myös kustannussäästöjen syntymiseen. 48 prosenttia ei usko yksityistämisen tuottavan kustannussäästöjä, 37 prosentin uskoessa tämän tavoitteen toteutumiseen. Palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden osalta luvut ovat vielä selvemmät. Kansalaisista peräti puolet (50 %) arvioi tasa-arvoisen saatavuuden heikkenevän yksityistämisen myötä vain 16 % uskoessa niiden paranemiseen. Tulokset tukevat viestiämme: Päävastuu sote- ja maakuntauudistuksen palvelutuotannosta tulee olla julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Sama pätee muillekin hallinnonaloille. Viranhaltijat tekevät viranomaispäätöksiä virkavastuulla ja niin pitää olla jatkossakin. Edunvalvonnan ohella järjestöllisessä kentässä on tapahtunut paljon. Uusi keskusjärjestö -hanke päättyi tuloksettomana keväällä. Pardian osalta hankkeesta irtaantumisen syyt voi tiivistää kolmeen asiaan. Uudesta keskusjärjestöstä ei kyetty rakentamaan niin uutta ja modernia kuin olisimme halunneet. Hankkeessa mukana olevien liittojen erilaiset näkemykset edunvalvonnan tavoitteista ja toteuttamistavoista nousivat hankkeessa näkyviin erityisesti kilpailukykysopimuksen neuvotteluprosessissa. Ja kolmanneksi emme kaikista kirjauksista huolimatta pystyneet täysin vakuuttumaan tulevan järjestön aidosta ja todellisesta poliittisesta sitoutumattomuudesta. Asia, joka on Pardialle ensiarvoisen tärkeä. STTK:ssa käynnistettiin kehittämisprojekti välittömästi, kun keskusjärjestöhankkeen kaatuminen vaikutti selvältä huhtikuussa. Ensimmäinen osuus tästä kehittämistyöstä saatetaan loppuun STTK:n syysedustajiston yhteydessä joulukuussa. Tulemme uudistamaan keskusjärjestömme toimintaa keskittymällä olennaisimpiin tehtäväkokonaisuuksiin, joihin jatkossa suunnataan panoksia. Ja joista myös tuloksia haetaan.
Painopistettä edunvalvonnan toteuttamisessa tulee suunnata keskusjärjestön osalta yhteiskunnallisen mielipidevaikuttajan suuntaan. Ay-liikkeen on päästävä eroon mielikuvasta ei-liikkeenä ja yhteiskunnallisena jarruna. Meillä on yhteiskunnalle tulevaisuudessakin annettavaa innovoivana rakentajana. Se edellyttää viestiemme kirkastamista ja niiden viemistä oikeilla foorumeilla ja tavoilla eteenpäin. Myös Pardia on uuden tien alussa. Pardian uudenlainen toimintamalli rakennettiin jäsenjärjestöjen kanssa keväällä. Jatkossa monet asiat, joita on tehty Pardian toimiston työnä jäsenistön, henkilöstön edustajien ja järjestöaktiivien parhaaksi hoidetaan jäsenjärjestöjen toteuttamina. Pardian toimintoina luovumme koulutuksesta, PlusMiinus30-toiminnasta, aluetoiminnasta sekä jäsenlehdestämme. Näistä muutoksista huolimatta Pardialle jää merkittävä osuus jäsenten edunvalvonnasta hoidettavaksi myös ensi vuonna. Ja yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa pystymme edelleen palvelemaan jäseniämme sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Pardia hallitus päätti jo keväällä selvittää mahdollisuudet kumppanuuksiin tai fuusioihin erityisesti muiden STTK:n julkisen sektorin liittojen kanssa vuoden 2017 aikana. Linjaus on tänään edustajakokouksen käsiteltävänä. Jos edustajakokous hyväksyy linjauksen, selvitystyön on määrä alkaa heti vuodenvaihteessa ja valmista tulee olla jo vuoden 2017 kuluessa. Kumppanuudet ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vahvistaisivat ja antaisivat vaikuttavuutta pardialaiseen edunvalvontatyöhön niin sopimustoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Näistä aiheista jatkamme keskustelua ja päätöksentekoa iltapäivällä käsitellessämme Pardian vuoden 2017 toiminnan painopisteitä. Kaiken edunvalvonnallisen ja järjestöllisen kiireen keskellä olemme tavanneet jäsenistöä eri yhteyksissä vuoden aikana. Pardian 10. jäsenristeily toteutettiin huhtikuussa. Itämeren aalloilla risteili jälleen laivallinen pardialaisia hyvässä hengessä virkistyen ja ajatuksia vaihtaen. Pardia ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty järjestivät Suomi-Areenassa Porissa keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli julkinen hallinto. Järjestöjen yhteisessä esittelyteltassa SuomiAreenan kansalaistorilla tuotiin esille julkisen sektorin merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille ja laadukkaille palveluille ja kysyttiin Kuka sinusta pitää huolta? Pardia on jatkanut myös puheenjohtajan jalkautumisia ja maakuntavierailuja sekä niiden yhteydessä järjestettyjä suosittuja elokuvailtoja. Tänä vuonna olen vieraillut Turussa, Hämeenlinnassa ja Oulussa. Tutuksi ovat tulleet työpaikat niin Verohallinnossa, Maanmittauslaitoksella, TE-toimistoissa, yliopistolla, Tullissa kuin Länsi-Suomen meriliikennekeskuksessa ja tieliikennekeskuksessa. Nämä ovat olleet hyviä vierailuita ja tapaamisia jäsenistön kanssa. Ensi viikolla matka jatkuu Mikkeliin ja Lahteen.
Hyvät ystävät Haluan lämpimästi kiittää aktiivista jäsenistöämme, aktiivejamme ja hallintomme jäseniä. Osallisuutenne ja panoksenne järjestömme toimintaan on ollut arvokasta. Haluan lopuksi osoittaa kiitokseni kuluneen vuoden työstä Pardian toimiston henkilökunnalle. Huolimatta niin edunvalvonnallisesti kuin muutenkin raskaasta vuodesta, he ovat tehneet työnsä hyvin ja sitoutuneesti jäsenistömme hyväksi. Lämmin kiitos teille siitä. Arvoisat edustajakokouksen osanottajat. Näillä sanoilla toivon tältä edustajakokoukselta hyviä ja rakentavia keskusteluja sekä erinomaisia päätöksiä.