HÄIJÄÄN KESKUSTAN ASEMAKAAVA A 017 KUVA 1: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI OPASKARTALLA MOUHIJÄRVEN ALUEELLA, RAJAUS MUSTALLA Asemakaavan selostus 28.11.2015 Luonnos OAS Tekninen lautakunta 26.11.2009 Vireille tulosta kuulutettu vko 49 / 2009 Luonnos tekninen lautakunta 8.10.2015, 102 Luonnos tekninen lautakunta 19.11.2015, 121 Luonnos nähtävillä 2.12. 23.12.2015 Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo
1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 28.9.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta. Asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Häijään alueen tiloja 790-563-1-31, -1-89, -1-30, -1-34, 790-555-1-77, -1-36, -1-86, - 1-37 ja -1-27 sekä yleisen tien aluetta (Rieniläntie). Asemakaavalla muodostuvat Häijään alueen osa korttelista 219, kortteli 220 sekä katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin koillisosassa Häijään kylän vanhalla keskustaalueella Kyläraitin molemmin puolin. Matkaa Sastamalan keskustaan on 20 km. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa valtatie 11:een ja itäpuolella Rieniläntiehen. Länsipuolella alue rajoittuu kiinteistöön 790-555-1-5 ja etelässä kortteliin 219. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 3,6 ha. KUVA 2: HÄIJÄÄN KESKUSTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUALUERAJAUS. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 017/2009. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Häijään vanhan keskusta-alueen edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien parantamiseen sekä selvittää kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset, joiden säilyminen on tärkeää. Tavoitteena on myös liikenneturvallisuuden parantuminen. Samaan aikaan valmistellaan Kyläraitin parantamissuunnitelmaa. 2
Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Häijään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Selvitykset ja suunnitelmat... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 5 Rakennettu ympäristö... 6 Maanomistus... 15 3.2 Suunnittelutilanne... 15 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 19 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 19 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 19 Osalliset... 19 Vireilletulo... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 Viranomaisyhteistyö... 20 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 20 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 20 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 Mitoitus... 24 Palvelut... 24 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 24 5.3 Aluevaraukset... 24 Korttelialueet... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 25 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 Muut vaikutukset... 25 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 25 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 25 Erityiset määräykset... 25 Yleisiä määräyksiä... 26 5.7 Nimistö... 26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 26 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 26 6.3 Toteutuksen seuranta... 27 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Sastamalan kaupunki LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Asemakaavaluonnoksen vastineraportti LIITE 3. Asemakaavaehdotus 28.9.2016, pienennös LIITE 4. Asemakaavaehdotuksen havainnekuvia LIITE 5. -alueen rakennetun ympäristön inventointi 2015 LIITE 6. Seurantalomake 1.6 Selvitykset ja suunnitelmat Ehdotusvaiheessa olevaan Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaavaan liittyen on laadittu selvityksiä, jotka käsittävät myös -alueen. Liikenne Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994 Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998 Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri 2007 Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri 2008 Meluselvitys, Häijään taajama, Promethor 2009 Palvelut Häijään kauppakeskuksen vaikutusten arviointi, raportti 22.3.2001 (tark. 31.1.2002) Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava-alueen palvelu- ja yritysverkkoverkkoselvitys, 2.2.2011 / FCG (kaupalliset palvelut) Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristön kehityshanke: Rakennetun ympäristön selvitys, 15.12.1997 Maisemaselvitys, 30.12.1997 Luontoselvitys, 30.12.1997 Väestö- ja elinkeinoselvitys, 15.12.1997 Kyläkeskustelutilaisuudet 1997 ja yrityshaastattelu 1998 Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, 2000 Mouhijärven muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2009 ja 2012 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi luontoselvitys 2011 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava sisältyy Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2015 2016. a on valmisteltu pitkään. Mouhijärven kunnanhallitus päätti asettaa kokouksessaan 18.4.2005 Häijään keskustan 8.3.2005 päivätyn kortteleita 219 ja 227-231 koskevan asemakaavan suunnitteluaineiston nähtäville ja pyytää viranomaistahojen lausunnot. Kaavan laadinta kuitenkin keskeytettiin luonnosvaiheeseen, jotta kantakartta alueelta saatiin uusittua. Uusi kantakartta valmistui 2007. Asemakaava otettiin Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2009 aloitettavaksi suunnittelukohteeksi ja kaavoitusprosessi käynnistettiin kokonaan uudestaan. Tekninen lautakunta hy- 4
väksyi kokouksessaan 26.11.2009 Häijään vanhan keskusta-alueen ja korttelin 219 asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaava kuulutettiin vireille. Aikataulullisista syistä korttelin 219 asemakaavamuutos ja laajennus käsiteltiin erillisenä hankkeena, jossa selvitettiin opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muutosmahdollisuudet ja vaihtoehdot huomioiden ala-asteen mahdollinen laajentuminen sekä uusi päiväkoti. Häijään korttelin 219 asemakaavamuutos ja laajennus tuli lainvoimaiseksi 2012. Häijään muun keskusta-alueen asemakaavan laatiminen on odottanut lähialueiden maankäytön suunnitelmien tarkentumista. Häijään Kyläraitin alueelle on vuoden 2015 aikana aloitettu laatimaan kadun parantamissuunnitelmaa. Tämä asemakaava laaditaan parannettavan Kylänraitin molemmin puolin. Tekninen lautakunta käsitteli kahta asemakaavan luonnosvaihtoehtoa kokouksessaan 8.10.2015, mutta päätti jättää asian pöydälle. Tämän jälkeen järjestettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus, johon kutsuttiin alueen maanomistajat. Tilaisuuden jälkeen kahdesta luonnosvaihtoehdosta muokattiin maanomistajien mielipiteitä huomioiden yksi kaavaluonnos. OAS tekninen lautakunta 26.11.2009 Vireille tulosta kuulutettu vko 49, 2009 Luonnos tekninen lautakunta 8.10.2015 Luonnos tekninen lautakunta 19.11.2015 Luonnos nähtävillä 2.12. 23.12.2015 Ehdotus tekninen lautakunta Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo 2.2 Asemakaava Asemakaavassa esitetään Kyläraitin ja Rieniläntien katualue sekä alueella olevat asuin-, liike- ja toimitilakiinteistöt. Vanhan rakennuskannan säilymisen edellytyksiä parannetaan mahdollistamalla alueella myös täydennysrakentaminen erillis- ja asuinpientaloin sekä liike- ja toimistotiloin. Asemakaavassa huomioidaan valtatien aiheuttama melu. Katualueen laajuudessa on huomioitu kevyenliikenteen reitin tarvitsema tila. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan pohjoisosassa, entisen Mouhijärven kunnan ja Häijään vanhan kyläkeskuksen alueella. Alueen pohjoispuolella kulkee Tampereen ja Porin välinen valtatie 11. Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Suuri osa alueesta on pihamaata tai asfaltoitua aluetta. Rakentamattomat alueet ovat entistä niittyä ja puustoista piha-aluetta. Alueen maaperä on pääosin hiesua. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. 5
Rakennettu ympäristö Elinkeinotoiminta ja palvelut Sastamalan kaupunki Alueella ja sen lähiympäristössä toimii useita yrityksiä sekä päivittäistavarakauppa. Kaava-alueella entisessä huonekaluliikkeessä toimii nykyisin Häijään Tanssikrouvi. Kyläraitin varrella toimii vanhan tavaran liike Sattumankauppa. Myös entisessä Häijään Säästöpankin rakennuksessa on liiketiloja. Alueen länsipuolella noin 0,5 km päässä on kauppakeskus Häijään Äijä, jossa toimii useita liikkeitä. Alueen pohjoispuolella on bensiinin kylmäasema. Suunnittelualueen länsipuolella on Häijään ala-aste ja päiväkoti, jota on laajennettu 2000-luvulla kahteen otteeseen. KUVA 3: ILMAKUVA SUUNNITTELUALUEELTA Tekninen huolto Suunnittelualuetta rajaavat yleiset tiet valtatie 11 (Pori-Tampere) ja Rieniläntie. Alueen halki kulkee katualue Kyläraitti. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja jätevesiverkosto, johon alueen kiinteistöt kuuluvat. Sastamalan veden hulevesilaitoksen toiminta-alueeseen aluetta ei ole toistaiseksi liitetty. 6
Melu Sastamalan kaupunki Promethor Oy:n 2014 laatimassa tieliikennemeluselvityksessä todettiin, että päiväajan keskiäänitaso on Häijään taajaman kohdalla yli 55 db noin 40-270 m etäisyydellä Porintien reunaviivasta. Uusien asuinrakennusten piha-alueita tai virkistysalueita ei tule ilman melusuojausta sijoittaa täydennysrakentamisessa alueille, joissa päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db. KUVA 4: VALTATIEN MELUALUE SUUNNITTELUALUEEN KOHDALLA Arkeologia Asemakaava-alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain suojelemia muinaisjäännöksiä. Mouhijärven-Häijään-Salmin osayleiskaava-alueella on 2009 tehty muinaisjäännösinventointi, jossa etsittiin sekä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä että historiallisen ajan kylätontteja (Mikroliitti 2009). Asemakaava-alueella Häijään keskustassa ei inventoinnissa todettu olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alue muodostuu suurelta osin vanhasta asuin- ja liikerakennuskannasta. Häijää on ollut tärkeä kaupan keskus ja liikenteen risteyspaikka vuosisatojen ajan. Hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi Häijäästä on 2000-luvulla tullut yhä vilkkaampi palvelukeskittymä. Kyläraitti seuraa vielä osittain vanhaa linjausta. Alueen itäreunalla kulkeva Rieniläntie on osa keskiaikaista Satakuntaa ja Hämettä Pohjanmaalle yhdistänyttä Hämeenkankaan Kyrönkankaan tietä. Tie on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö -kohde (RKY). Lähiympäristön asutus juontaa varhaiskeskiajalta. Häijään kylän nimi oli aiemmin Vuorioinen ja se sijaitsi idempänä Tupurlantien varrella. Kylä siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700-luvun alkupuolella ja nimettiin Häijääksi. Kylän keskuksena on Häijään vanha markkinapaikka, jolla sijaitsee vuonna 1904 rakennettu Häijään koulu laajennuksineen sekä paikalle 1980-luvun lopulla siirretty museona toimiva pakari- ja väentupa piharakennuksineen, joihin kuuluu aitta ja lato. Kylän keskustassa Mä- 7
kipään talossa on toiminut kestikievari. Häijään kylä paloi 1921 ja suuri osa kylän rakennuskannasta periytyy tätä myöhäisemmältä ajalta. Uudempi asuin- ja liikerakentaminen on lomittunut perinteiseen asutukseen ja maiseman ajallinen kerroksellisuus on monitasoista. Osaa Häijään keskustan vanhoista rakennuksista on laajennettu liiketoiminnan tarpeisiin. Kaava-alueen rakennuskanta on rakentunut kyläkeskukselle tyypilliseksi: alueella on mm. entisiä osuusliikkeiden kaupparakennuksia ja entisiä pankkirakennuksia. Mutkittelevan Kyläraitin maisema kuvastaa kylän vanhaa rakennetta. Tampere-Pori -valtatien rakentaminen 1960-luvulla on pirstonut miljöötä erityisesti valtatieltä päin katsottaessa. Valtatie asettaa rajoituksia myös kylän kasvusuunnille. Valtatien pohjoispuolella on maisemallisesti arvokasta viljelyaluetta ja useita tilakeskuksia. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisema-alueeksi. Alueen rakennuskannassa on sekä yksittäisiä kohteita että rakennuskokonaisuuksia, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja joiden säilyminen on kyläkuvan kannalta tärkeää. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita on selvitetty Mouhijärvi-Häijää-Salmin osayleiskaavan yhteydessä. Otteet kohdeinventoinnista ovat tämän selostuksen liitteenä. KUVA 5: OTE MAANMITTAUSLAITOKSEN PERUSKARTASTA 1961. VALTATIE ON RAKENNETTU HÄIJÄÄN SEURAN- TALOLLE SAAKKA. KYLÄRAITIN VARRELLA POSTIN JA MYLLYN VÄLISSÄ NÄKYVÄT HÄIJÄÄN KOULU JA VANHIMMAT LIIKE- JA ASUINRAKENNUKSET. 8
KUVA 6: OTE MAANMITTAUSLAITOKSEN PERUSKARTASTA 1988. VALTATIE ON RAKENNETTU VALMIIKSI, SAMOIN KUIN UUSI SASTAMALA-HÄMEENKYRÖ TIE, JONKA ITÄPUOLELLE ON ALKANUT RAKENTUA UUSI ASUIN- ALUE. HÄIJÄÄN KESKUSTAN LIIKERAKENNUKSIA ON LAAJENNETTU, JA POSTI ON SIIRTYNYT HÄIJÄÄN SÄÄSTÖPANKIN TALOON. MYÖS TOINEN PANKKIRAKENNUS ON VALMISTUNUT. HÄIJÄÄN KOULUN VIE- REEN ON SIIRRETTY VANHOJA RAKENNUKSIA KOTISEUTUMUSEOKSI. KUVA 7: OTE MAASTOTIETOKANNASTA 2015 (MAANMITTAUSLAITOS). HÄIJÄÄN KOULUN LÄNSIPUOLELLE ON RA- KENTUNUT VÄLIMAAN PIENTALOALUE 2000-LUVULLA.HÄIJÄÄN KOULUA JA PÄIVÄKOTIA ON LAAJENNET- TU JA TIEYHTEYS HÄIJÄÄN KESKUSTASTA VALTATIELLE SIIRRETTY LÄNNEMMÄS. 9
KUVA 8: RAKENNUSKANNAN IKÄJAKAUMA. VUOSILUVUT PERUSTUVAT RAKENNUS- JA KIINTEISTÖREKISTERIIN. NUMEROINTI VIITTAA KOHDEINVENTOINTEIHIN. Ent. Voiman osuuskaupparakennus, Kiviniemi(52) Ent. Mouhijärven Osuusliikkeen myymälä, Nurmela (60) 10
Ent. Säästöpankin konttori (67) Pankkirakennus 1960-luvulta Mäkipään tila (29) Korvenmäki (59) Kyläraitti idän suuntaan Rieniläntie etelän suuntaan 11
Kyläraitin vartta lännen suuntaan Rakennuksia valtatien eteläpuolella Yhteenveto inventoiduista kohteista Inventoidut rakennukset, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja, tulisi lähtökohtaisesti säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Nro ja nimi, Kulttuurihistorialliset arvot Rakennusten ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: 29 Mäkipää 1:77 Mäkipään tilalla on Häijään keskustassa sijaitsevana entisenä kaupparakennuksena ja kestikievarina keskeinen asutus- ja talous-historiallinen merkitys kylän kehityksessä. 1850 valmistunut ja 1900 laajennettu uusrenessanssista ja nikkarityylistä vaikutteita saanut päärakennus on myöhemmästä laajennuksesta huolimatta säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa hyvin (rakennusmuoto, neljään osaan jaoteltu julkisivuvuoraus, kuisti, kuusiruutuiset ikkunat). Myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu talousrakennus (peiterimavuorattu suorakaiteen muotoinen rakennus, huopakate, kolmijakoinen ikkunatyyppi) sekä viimeistään 1930-luvulla rakennettu tiilirakenteinen navetta (tiilirakenteinen alaosa, puuverhotut päädyt, silta parvelle, tiilikate, kuusiruutuinen ikkunatyyppi ja pyöreä päädyn ikkuna) ovat säilyneet hyvin aikakautensa rakentamistapaa kuvaavina. Tilan rakennuskanta on ajallisesti melko yhtenäinen ja rakennukset muodostavat yhdessä perinteisen suorakaiteen muotoisen pihan. Pihapiiri sijoittuu keskeiselle paikalle Kylänraitin varrella. Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Suorakaiteen muotoisen kolmelta sivulta rajatun pihan säilyminen. Rakennusten aseman säilyminen raittimaisemassa. Pihan perinteisen kasvillisuuden säilyminen. Arvoluokka: 2 12
52 Kiviniemi 1:34 Kiviniemi, 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti 1924 valmistunut liikerakennus Rieniläntien ja Kyläraitin risteyksessä on säilyttänyt aikakauttaan edustavan ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, peiterima- ja pystypaneeli-vuoraus, kuisti, vanhat ikkunat ja pääovi, liiketilojen suuret näyteikkunat). Rakennuksen piirteissä on uusklassismin vaikutusta. Rakennuksessa on toiminut Osuusliike Voiman kauppa 1920-luvulta lähtien. Rakennusta on laajennettu matalalla siipiosalla. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä kuvaamassa Häijään kaupallista kehittymistä. Liikerakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Häijään keskustassa. 1920-luvun rakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Rakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. Istutetun pihamaan ja kasvillisuuden säilyminen. Arvoluokka: 2 59 Korvenmäki 1:89 Korvenmäen pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus sekä talousrakennus. Peiterimavuorattu asuinrakennus on mittakaavaltaan pieni ja yksikerroksinen. Rakennus on korjauksista huolimatta säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, kuisti, peiterimavuoraus, I- jakoiset ikkunat). Myös talousrakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa (muoto, peiterimavuoraus, huopakatto, neliruutuiset ikkunat, paneeliovet). Rakennukset muodostavat rakentamistavaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Pihapiiri edustaa 1900- luvun alkupuolelle tyypillistä pienrakentamista Häijään kylässä ja sijaitsee puuston suojaamana Kyläraitin varrella. Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Asuinrakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. Puustoisen pihan ja perinteisen kasvillisuuden säilyminen. Arvoluokka: 3 13
60 Nurmela 1:30 Nurmelan kiinteistön asuinrakennus on valmistunut Kyläraitin varrelle 1900-luvun alkupuolella ja sitä on laajennettu useaan otteeseen liikesiivillä. Rakennuksen vanhin osa on mansardikattoinen, piirteissään hieman kansallisromantismin ja uusklassismin vaikutusta ja se on säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin (rakennusmuoto, mansardikatto, kerroslistalla jaettu julkisivupaneeli, koristeelliset nurkkalistat, T-jakoinen ja I-jakoinen kuusiruutuinen ikkunatyyppi). Useat laajennukset ovat heikentäneet rakennuksen alkuperäisen hahmon tunnistettavuutta. Kohteella on taloushistoriallista merkitystä Häijään kylän kehityshistoriassa siinä 1950-luvulta lähtien toimineen Mouhijärven Osuusliikkeen Häijään sivumyymälän ja maan ensimmäisen Vapaa Valinta liikkeen johdosta. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Kyläraitin varrella. Rakennuksen vanhan osan kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Rakennuksen vanhan osan aseman säilyminen raittimaisemassa. Arvoluokka: 3 67 Mäkipää II 1½-kerroksinen asuin- ja konttorirakennus on valmistunut 1954 ja toiminut Säästöpankin Häijään sivukonttorina. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä. Entinen pankkirakennus edustaa 1950-luvun modernia rakentamista ja on säilynyt melko hyvin aikakauttaan edustavassa asussa (rapattu julkisivu, luonnonkivilaatoitettu sokkeli, kuisti, tiilireunuksiset ikkunat, tiilikate). 1960 70-luvun tiilirakenteinen liikesiipi on muuttanut alkuperäistä rakennusta, mutta edustaa hyvin aikakautensa liikerakentamisen tapaa. Tiilin käyttö materiaalina yhdistää molempia rakennusosia. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Kyläraitin varrella. 1950-luvun asuin- ja konttorirakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Liikesiipi suositellaan säilytettäväksi. Arvoluokka: 3 14
Maanomistus Alueella on useita yksityisiä maanomistajia. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava KUVA 9: OTE MAAKUNTAKAAVASTA (HÄIJÄÄN KAAVA-ALUE PUNAISELLA) Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007 (KHO vahv. 20.3.2008). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: a Paikalliskeskus A Taajama-alue km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MAm Maakunnallisesti arvokas maisema-alue SM Muinaisjäännösalue tai kohde Pbm Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde, Kyrönkankaan tie Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajama-aluetta ja maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat). Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n suunnittelu on luonnosvaiheessa. Suunnittelualueen itäpuolinen alue kuuluu maakuntakaavan selvityksissä Valkaman Rienilän Tupurlan kulttuurimaisemaan. 15
Yleiskaava Sastamalan kaupunki Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavan 17.10.2002. Osayleiskaava on Häijään kohdalla oikeusvaikutteinen noin 210 ha:n alueella. Suunnittelualue on voimassa olevassa osayleiskaavassa lähipalvelujen aluetta (PL). KUVA 10: OTE UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVASTA, SUUNNITTELUALUE ON MERKITTY PUNAISELLA VIIVALLA. Alueella on vireillä uusi oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavan suunnitteluaineistossa alue on varattu palvelujen- ja asumisen alueeksi (PLA) ja pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alueelle on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (sr), jotka perustuvat osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitykseen. Tavoitteena on, että alueen uusi osayleiskaava valmistuisi 2015. Häijään keskusta-alueen asemakaavaa valmistellaan osayleiskaavatyön ohessa. KUVA 11: OTE MOUHIJÄRVI-HÄIJÄÄ-SALMIN 18.9. 18.10.2013 NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVAEHDO- TUKSESTA. 16
rakennesuunnitelma Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030:ssa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 on esitetty neljä eri keskustyyppiä, joiden palveluihin kaupungin asuminen tukeutuu. Mouhijärvi, johon kuuluvat Häijää ja Uotsola, on kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Suunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle sekä Uotsola Häijään välille että Salmin suuntaan. KUVA 12: KAUPUNGINVALTUUSTON 2014 HYVÄKSYMÄ KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA, OTE HÄIJÄÄN YMPÄ- RISTÖSTÄ. 17
Asemakaava Sastamalan kaupunki Alueella ei ole asemakaavaa, mutta alue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen. Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Häijään / Saikkalan kortteleiden 210 216 asemakaavan 23.1.2003. Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Häijään korttelin 219 asemakaavan muutoksen ja laajennuksen 25.6.2012. KUVA 13: OTE AJANTASAKAAVASTA, KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIHREÄLLÄ Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 14.11.2014. Rakennusjärjestys on lainvoimainen ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http:// www.sastamalankaupunki.fi. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on ohjeellinen tonttijako ja rekisterinpitäjänä on Maanmittauslaitos. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Alueella on kaupungin vesijohto- ja jätevesiverkosto. 18
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue on tiiviisti rakentunut ja sisältää hyvin eri-ikäistä rakennuskantaa. Koko Häijään alueella on asuinrakentamispainetta ja asemakaavaa tarvitaan ohjaamaan alueen täydennysrakentamista. Alueen halki kulkevalle Kyläraitille on valmisteilla parantamissuunnitelma, jota varten tällä asemakaavalla on varattava riittävä katualue. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset on tullut vireille Sastamalan kaupungin toimesta ja se on otettu Sastamalan kaupungin vuoden 2009 kaavoitusohjelmaan. Tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 26.11.2009 ja kaava kuulutettiin vireille viikolla 49 2009. Kaavaluonnos oli teknisessä lautakunnassa 8.10.2015, jossa se jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Kaavaluonnos hyväksyttiin nähtäville teknisen lautakunnan kokouksessa 19.11.2015 ja oli nähtävillä 2.12. 23.12.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset: Sastamalan kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Sastamalan Vesi Muut osalliset: Kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset Paikalliset liikunta- ym. järjestöt Caruna Oy Yhteisöt tms., joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään. Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vireille tulo Sastamalan tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 26.11.2009. Vireilläolokuulutus sekä OAS laitettiin nähtäville viikolla 49. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. 19
Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kirjeellä alustavista luonnosvaihtoehdoista ennen ensimmäistä teknisen lautakunnan käsittelyä 8.10.2015. Lokakuun 29. 2015 järjestettiin keskusteluja tiedotustilaisuus, johon kutsuttiin alueen maanomistajat. Tilaisuuden jälkeen maanomistajia tavattiin vielä erillisissä palavereissa, joissa keskusteltiin asemakaavan mahdollisuuksista. Asemakaavaluonnos on muodostunut näiden keskustelujen tuloksena. Kaavaluonnoksesta ei saatu mielipiteitä. Viranomaisyhteistyö Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa on kaavan vireille tullessa vuonna 2009 sovittu, että MRL 66 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua ei tässä vaiheessa tarvitse järjestää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali lähetettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan liitolle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle. Luonnos Asemakaavaluonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville tahoille: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Caruna Oy Etelä-Satakunnan puhelin rakennuslautakunta Sastamalan Vesi liikelaitos ympäristöterveydenhuolto Sastamalan seudun yrityspalvelu. Lausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Vastineet saatuihin lausuntoihin ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Ehdotus Asemakaavaehdotus lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet yhdyskuntarakenteen tiivistäminen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien parantaminen yritysten laajentumismahdollisuuksien tutkiminen kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset liikenneturvallisuuden parantuminen Häijään merkityksen vahvistuminen alakeskuksena Alueen vanhan rakennuskannan säilymisedellytyksiä on tarkoitus parantaa asemakaavan avulla. Lisäksi tavoitteena on, että alueen toiminnot ratkaistaan kaavallisesti siten, etteivät alueen rakentaminen ja toimintojen muutokset muuttaisi olennaisesti olemassa olevaa ympäristöä. Asemakaavalla on myös tarkoitus selkiyttää alueen kiinteistönomistuksen ja liikennejärjestelyjen suhdetta. 20
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Sastamalan kaupunki Suunnittelun alkuvaiheessa valmisteltiin kahta erilaista luonnosvaihtoehtoa. Molemmat vaihtoehdot mahdollistivat kiinteistöjen nykyisen käyttötarkoituksen jatkumisen sekä pyrkivät alueen vanhan rakennuskannan säilymiseen osoittamalla alueelle samalla myös uusia rakentamismahdollisuuksia. Luonnosvaihtoehto 1:ssa vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtääviä kaavamerkintöjä oli enemmän ja alueen rakentamistehokkuus oli suurempi. Luonnosvaihtoehto 2 ohjasi alueen rakentamista pääasiassa rakennusaloin ja alueen rakentamistehokkuus oli matalampi. Luonnosvaihtoehtoja käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 8.10.2015. Näistä kahdesta vaihtoehdosta on maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena muokattu yksi vaihtoehto. KUVA 14: ASEMAKAAVALUONNOKSEN KAAVAKARTAN PIENENNÖS. 21
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavaluonnoksesta poiketen alueen pohjoisreunalla oleva osa valtatiestä 11 on otettu mukaan asemakaavaan yleisen tien alueena. Valtatien vireen on lisätty 20 metriä tien keskilinjasta ulottuva tien suoja-alue. Kyläraitti ja Rieniläntie, on osoitettu asemakaavassa katualueina. Rieniläntie noudattaa Kyläraitin eteläpuoleiselta osaltaan historiallisesti merkittävää Tyrvää-Hämeenkyrö-maantielinjaa, jota pidetään yhtenä historiallisen Hämeen- tai Kyrönkankaantien haarana ja on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tämä osa Rieniläntietä on kaavassa saanut merkinnän muu kulttuuriperintökohde. Historiallisen tielinjauksen varrella olevien tonttien kadunpuoleiselle reunalle on lisätty merkintä: Istutettava alueen osa, jonka toteutuksessa tulee huomioida tien varren historialliset ominaispiirteet. Istutukseen tulee käyttää kotoperäisiä kasveja. Osa olemassa olevasta rakennuskannasta sijoittuu hyvin lähelle katualuetta, mikä tulee ottaa huomioon kadun parantamissuunnitelmia laadittaessa. Alueen pohjoisreunalle Valtatie 11 varteen, jolla sijaitsee ennestään yksi liike- ja toimitilarakennus, on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Alueelle saa sijoittaa myös myymälätiloja. Alueelle muodostuu kaksi tonttia, joista toinen on rakentamaton. Korttelialueen tehokkuus on e=0,30 ja sallittu kerroskorkeus II. Alue suojaa rakentuessaan eteläpuolisia kiinteistöjä liikennemelulta. Liikennemelu on huomioitu myös kaavamääräyksellä. KTY-alueelle on merkitty johtoaluevaraus jätevesi- ja puhdasvesilinjoille. Johtojen tarkkaa sijaintia ei ole voitu paikallistaa. KTY-alueen itäosassa olevan jätevesipumppaamon sijainti on osoitettu ETaluevarauksella. Asuin- ja liikekäytössä olevat kiinteistöt Kylänraitin pohjoisreunalla on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). AL-korttelialueiden rakennusoikeuden määrä vastaa tehokkuutta e=0,25. Sallittu kerroskorkeus on Iu½ - Iu2/3. Alueelle muodostuu yksi uusi AL-tontti. Kiinteistöt Kyläraitin eteläpuolella on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Näiden yhteyteen on osoitettu uusia erillis- ja asuinpientalojen rakennuspaikkoja. Rakennusoikeus vastaa AO-korttelialueilla tehokkuutta e=0,25 ja AP-korttelialueilla tehokkuutta e=0,30 - e=0,40. Sallittu kerroskorkeus Iu½ - Iu2/3. AP-korttelialueella oleviin vanhoihin liikerakennuksiin on sallittu edelleen liike- tai toimistotilojen sijoittaminen asuintilojen lisäksi. Kaavaluonnos pyrkii olemassa olevan vanhan rakennuskannan säilyttämiseen. Alueen kolme kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti merkittävintä rakennusta (Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan rakennetun ympäristön inventointi 2012) on osoitettu kaavaluonnoksessa sr-1-merkinnällä: Rakennusta ei saa purkaa. Muiden näihin liittyvien tai erillisenä sijaitsevien merkittävien rakennusten säilyminen on pyritty turvaamaan rakennusalarajauksin ja /s-merkinnöin: Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten laajentamiseen ja talousrakennusten rakentamiseen on osoitettu rakennusalaa. Rakennusoikeuden määrä on osoitettu osalla tonteista rakennusalakohtaisesti. Täydennysrakentamista ohjataan yleismääräyksellä: Täydennys- ja uudisrakentamisen tulee koko asemakaavaalueella noudattaa rakennustapansa, massoittelunsa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteitä. Säilyttämistä edellyttäviä määräyksiä kompensoimaan Kyläraitin pohjoispuolelle on osoitettu uusi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL) ja Kyläraitin eteläpuolelle neljä uutta asuinpientalojen rakennuspaikkaa (AP). Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Kaksi näistä rakennuspaikoista sijoittuu säilytettäviksi merkittyjen entisten asuin- ja liikerakennusten kanssa samoille tonteille. Tonteilla on mahdollista tehdä esimerkiksi hallinnanjakosopimus, mikä mahdollistaisi vanhan kiinteistön erillisen omistuksen. Rakennuspaikoille on kulku olemassa olevista liittymistä Kyläraitilta ja Rieniläntieltä. 22
KUVA 15: ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KAAVAKARTAN PIENENNÖS. 23
Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,6 ha. Sastamalan kaupunki KORTTELIALUE PINTA-ALA, ha PINTA-ALA, % KERROSALA, k-m 2 TEHOKKUUS AO-16 /s 0,174 ha 430 k-m 2 0,25 AL 0,304 ha 760 k-m 2 0,25 AP-6 0,944 ha 3158 k-m 2 0,33 AL /s 0,794 ha 1880 k-m 2 0,24 A YHTEENSÄ 2,216 ha 47,7 % 6228 k-m 2 0,28 KTY-3 0,666 ha 14,4 % 1998 k-m 2 0,30 LT 1,042 ha 22,5 % ET 0,031 ha 0,7 % KADUT 0,683 ha 14,7 % KAAVA-ALUE YHTEENSÄ 4,637 ha 100 % 8226 k-m 2 0,18 Palvelut Alueelle sijoittuvat ja siellä toimintaansa jatkavat liikkeet ja palveluyritykset palvelevat toimialasta riippuen koko entisen Mouhijärven aluetta ja laajemmin Sastamalan aluetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava luo edellytykset ympäristön kehittämiselle ja alueen on mahdollista säilyä monipuolisena liiketoiminnan, palvelujen ja asumisen alueena. Asemakaava pyrkii vanhan ympäristön säilymiseen sallimalla samalla alueelle hallittua täydennysrakentamista. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO-16 Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa käsittävän erillispientalon. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. AP-6 AL KTY-3 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 25 % saa käyttää myymälätiloihin. 24
LT ET Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaroiden liiketilaa. Yleisen tien alue Yhdyskuntateknistä huolto palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Sastamalan kaupunki /s Alue, jolla ympäristö säilytetään Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Täydennysrakentaminen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan. Ympäristönhoidossa tulee huomioida alueen maiseman luonne. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava suojelee alueen kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja alueita, mahdollistaen kuitenkin niiden kehittymisen hallitun täydennysrakentamisen myötä. Alueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö säilyy rikkaana ja ajallisesti monipuolisena. Arvokas kulttuurimaisema muuttuu jonkin verran täydennysrakentamisen myötä. Maltillisen mitoituksen ja uudisrakennuspaikkojen sijoittelun sekä rakennustapaa ohjaavien määräysten myötä muutos on hallittua. Historiallisesti arvokas maantie, Rieniläntie, suojellaan kaavamerkinnällä. Kaavassa varataan riittävä alue Kyläraitille, joka edistää kadun parantamissuunnitelman laatimista. Kyläratin parantamissuunnitelman toteutuessa alueen liikenneturvallisuus paranee. Samalla myös kadun ympäristön hulevesien hallinta paranee. Muut vaikutukset Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä. Kaava mahdollistaa vähäisen määrän uutta asuinrakentamista, jonka myötä alueelle muuttaa uusia asukkaita. Uudet asukkaat saattavat elävöittää hiljentynyttä kyläkeskusta. Asukasmäärän lisäys on kuitenkin niin vähäinen, ettei sillä ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskunta- tai energiatalouteen eikä liikenteeseen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen pohjoispuolinen valtatie 11 aiheuttaa melua suunnittelualueen pohjoisosaan. Ympäristössä ei ole todettu muita erityisiä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. mr (8) Erityiset määräykset Ohjeellinen alue, jolle saa sijoittaa mainospylonin. Suluissa oleva luku ilmoittaa mainospylonin sallitun enimmäiskorkeuden metreinä. s-1 Istutettava alueen osa, jonka toteutuksessa tulee huomioida tien varren historialliset ominaispiirteet. Istutukseen tulee käyttää kotoperäisiä kasveja. s-2 Muu kulttuuriperintökohde - historiallisen maantielinjan jakso. Tien linjaus tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. 25
sr-1 Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Yleisiä määräyksiä Uudisrakentamisen sovittamiseen alueen rakennushistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. AO-, AP- ja AL-korttelialueilla rakennusten tulee olla harja- eli satulakattoisia. Harjakorkeus ja kattokaltevuus tulee sopeuttaa ympäröivään vanhaan rakennuskantaan. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:1,5. Katteen värin tulee olla tumma. Rakennusten runkosyvyys saa olla enintään 9 m lukuun ottamatta pihanpuolelle rakennusalalle sijoittuvia kuisteja, erkkereitä tai vastaavia rakennusosia. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Puuvuorauksen tulee muodostaa kerroksen korkuinen yhtenäinen, yhdensuuntainen pinta. Ulkovärityksessä tulee käyttää murrettuja värisävyjä. Täydennys- ja uudisrakentamisen tulee koko asemakaava-alueella noudattaa rakennustapansa, massoittelunsa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteitä. Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa asuinpientalojen korttelialueella olla enintään 25 m. Asuinpientalojen korttelialueella tulee olla leikki- ja oleskelualuetta vähintään 15 m2 / asunto. Autopaikkoja on korttelialueille varattava vähintään 1 ap / asunto sekä 1 ap / 80 k-m2 liike- tai toimistokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / liike- tai toimistohuoneisto. Pysäköintialueet eivät saa aiheuttaa maisemahaittoja ympäristöön ja ne tulee maisemoida istutuksin. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai pysäköintialueina, on istutettava ja niillä oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Tontin käytöstä ja istutuksista on esitettävä rakennuslupavaiheessa riittävä suunnitelma asemapiirroksessa. Rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulkooleskelutilaa, jolla valtioneuvoston meluohjearvot (VN 993/1992) eivät ylity. Tonteilla tulee olla vettäläpäisevä pintarakenne vähintään 25 % tonttien kokonaisalasta. Hulevedet on johdettava kaupungin hyväksymällä tavalla hulevesiverkostoon ja/tai Rätikkö-ojaan. KTYkorttelialueella muodostuvia hulevesiä viivytetään rakennuspaikoilla. Hulevesien ohjaus ja viivytys esitetään lupavaiheessa asemapiirroksessa. Alueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä kaupunkikuvalliset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa ja sen liitteenä olevassa inventoinnissa. 5.7 Nimistö Kaava-alueella ei oteta käyttöön uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen ympäröivään asuinalueeseen sopivaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 26
6.3 Toteutuksen seuranta Sastamalan kaupunki Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 28.9.2016 Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa tel. 040 506 2520 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela tel. 0500 776 138 Kaavavalmistelija Merja Juntunen tel. 040 826 8417 Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 27