MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ

MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ 24

Sisällys 1 Esipuhe Osaamistiedustelut koulutuspolitiikan apuna 5 2 Tiivistelmä Tietoa osaamisen kysynnästä työmarkkinoilla 6 3 Tiedustelun tavoite Työelämän tarpeet koulutuksen suunnittelun tueksi 8 3.1 Raportoidaan erilaisten osaajien rekrytointitarpeesta 8 3.2 Selvitetään investoinnit henkilöstön kehittämiseen 8 3.3 Kielitaidot puntarissa 8 3.4 Kohdejoukkona toimipaikkojen henkilöstövastaavat 8 3.5 Toimialat TT:n jäsenliittojen mukaan 8 3.6 Hyvä valtakunnallinen ja TT:n koko jäsenkenttää koskeva edustavuus 9 4 Työpaikkoja ammattilaisille, työmahdollisuuksia nuorille 1 4.1 Hyviä työmahdollisuuksia erilaisille osaajille 1 4.2 Elinkeinoelämä arvostaa sekä käytännön että teorian hallintaa 11 4.3 Ammattiopistoista valmistuneille avautuu yli 11 työpaikkaa 11 4.4 Ammattikorkeakouluista valmistuneille luvassa 5 7 työpaikkaa 12 4.5 Työnjohtotehtäviin valmentava koulutus odottaa ratkaisua 13 4.6 Tiedekorkeakouluista valmistuneita rekrytoidaan lähes 5 14 4.7 Tutkijoiden tarve vakaa 15 5 Selkeitä viestejä kielikoulutuksen kehittämiseksi 16 5.1 Eniten tarvitaan englannin taitoa 16 5.2 Myös ruotsin, saksan ja venäjän taito arvossa 16 5.3 Paikkaako ulkomaalaisten harjoittelijoiden palkkaaminen suomalaisten kansainvälisyystaitoja? 16 6 Investoinnit ihmiseen maailman huippua 17 6.1 Koulutus kattaa kahdeksan kymmenestä 17 6.2 Volyymi kasvussa 17 6.3 Henkilöstön kehittämiseltä edellytetään kustannustehokkuutta 17 6.4 Investoinnit ihmisiin suuremmat kuin muissa maissa 18 6.5 Yritykset rahoittavat henkilöstön kehittämisen pääosin itse 18 7 Johtopäätökset ja linjauksia koulutuspolitiikkaan Pienen maan on oltava paras! 19 7.1 Työelämän tarpeet lähtökohdaksi koulutuksen mitoitukseen 19 7.2 Aihekokonaisuudet ja kielikoulutus peruskoulun kehittämiskohteina 2 7.3 Tasokkaalla lukio-opetuksella hyviin korkeakouluvalmiuksiin 2 7.4 Toisen asteen ammatillinen koulutus on hyvä vaihtoehto lukiolle 21 7.5 Ammattikorkeakouluista omaleimaisia ja työelämäläheisiä 21 7.6 Yliopistoissa kansainvälistä huipputason opetusta ja tutkimusta 22 7.7 Yhteisellä panostuksella elinikäisestä oppimisesta totta 22 7.8 Sosiaalisilla innovaatioilla suomalainen koulutus maailman kärkeen 23 Osaamistarveluotain 3 Teollisuus ja Työnantajat 24

1 Esipuhe Osaamistiedustelut koulutuspolitiikan apuna TT:n jäsenyritysten työvoima- ja osaamistarpeita on ennakoitu vuodesta 1975. Nyt esillä oleva raportti on jo neljästoista. Tiettyjä tunnuslukuja on seurattu koko ajan. Niistä mainittakoon työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeen määrä ja laatu, henkilöstökoulutuksen volyymi ja kustannukset sekä julkisen rahoituksen osuus yritysten koulutuskustannuksista. Rekrytointi- ja osaamistarpeiden ennakoinnin merkitys tulevaisuudessa kasvaa entisestään myös osana Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutuspoliittista edunvalvontaa. Nuorten ja hyvin koulutettujen ikäluokkien koko pienenee. Yritysten kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi koulutusta on suunnattava elinkeinoelämän tarpeiden mukaan, ei pelkästään nuorten. Lisäksi koulutuksesta ja osaamisesta on tullut yritysten keskeinen strateginen menestystekijä, johon on panostettava nykyistä enemmän. TT:n tuoreessa globalisaatiokannanotossakin tutkimus ja osaaminen nimetään yhdeksi neljästä alueesta, joissa tarvitaan muutosta kansainvälisen kilpailukykymme turvaamiseksi. Monet muut maat Suomen ohella ovat ottaneet osaamisen kilpailukeinokseen. Tämän raportin perustana oleva yritystiedustelu, osaamistarveluotain, on hyväksi koettu keino seurata osaamisen muutosta ja ennakoida sitä. Tiedustelu osoittaa, mihin suuntaan TT:n jäsenyritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet vuosittain kehittyvät. Tulokset auttavat suuntaamaan koulutustarjontaa niin, että koulutus tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tiedustelun tekemisestä ja raportoinnista vastaa koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho. Kiitämme samalla kaikkia kyselyyn vastanneita ja niitä, jotka ovat muulla tavoin vaikuttaneet tutkimuksen toteuttamiseen. Helsingissä 18.6.24 Kari Purhonen Johtaja Osaamistarveluotain 5 Teollisuus ja Työnantajat 24

2 Tiivistelmä Tietoa osaamisen kysynnästä työmarkkinoilla Osaamistarveluotaimen tavoitteena on tukea koulutuksen suunnittelua niin, että koulutuksen tarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin osaamistarvetta työelämässä. Tiedustelu pohjautuu yrityksiltä kerättyihin ennusteisiin. Ne ovat osoittautuneet luotettaviksi, kun niitä verrataan TT:n palkkatilastoista saatavaan toteumatietoon. Tiedustelulla selvitetään eri koulutusasteilla ja koulutusaloilla opintonsa suorittaneiden kysyntää teollisuudessa, rakentamisessa ja TT:n edustamilla palvelualoilla. Vastaajia pyydetään ennakoimaan kysynnän kasvusta, henkilöstön poistumasta eläkkeelle tai muusta vaihtuvuudesta johtuvat rekrytoinnit. Samalla kartoitetaan, kuinka paljon vähintään 25 henkeä työllistävät toimipaikat investoivat aikaa ja rahaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vuoden 24 tiedustelussa kysyttiin lisäksi TT:n jäsenyritysten kielitaitotarpeita. Osaamistarveluotaimeen vastasi vuoden 24 helmi- ja maaliskuussa 71 toimipaikkaa. Vastausaktiivisuudeksi kertyi 5 prosenttia. Vastaajat työllistävät yli 24 henkeä, mikä on puolet TT:n jäsenyritysten henkilöstömäärästä. TT:n kaikkiin jäsenyrityksiin yleistettynä tiedustelun tulokset merkitsevät, että tänä vuonna aiotaan palkata noin 26 ammattilaista, jotka ovat valmistuneet ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista, tiedekorkeakouluista tai muusta koulutuksesta. Näistä työpaikoista noin 75 prosenttia on uusia työpaikka-avauksia, jotka johtuvat yritysten tarpeesta korvata eläkkeelle poistuvaa työvoimaa tai palkata lisää väkeä täyttämään kasvaneen kysynnän aiheuttamaa työvoimatarvetta. Muut rekrytoinnit johtuvat henkilöiden siirtymisestä yrityksestä toiseen. Koululaisia ja harjoittelijoita aiotaan ottaa 36. TT:n jäsenyrityksissä avautuu siten työmahdollisuus yhteensä 62 henkilölle. Yritykset ennakoivat palkkaavansa erityisesti korkeakoulutettuja hieman enemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin yrityksiin rekrytoitava henkilöstö jakaantuu eri koulutusasteilta valmistuneisiin samalla tavalla kuin viime vuosina. Toisen asteen ammatillinen koulutus ja korkeakoulut ovat yritysten näkökulmasta yhtä tärkeitä. Ammattiopistoista valmistuneiden osuus on 44 prosenttia uuden koulutetun henkilöstön tarpeesta. Tiedekorkeakoulutettujen osuus on kasvanut 19 prosenttiin. Ammattikorkeakoulutettujen osuus on 22 prosenttia. Noin 15 prosentilta yrityksiin palkattavista henkilöistä edellytetään peruskoulun suorittamista tai heidät valmennetaan työtehtäviin työelämän omalla koulutuksella. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden lisätarve on samalla tasolla kuin vuonna 23. Ennakoitu lisätarve on 11 2. Ammattikorkeakouluinsinööreille, tradenomeille ja muille ammattikorkeakoulutetuille tulee tarjolle vuonna 24 hieman Osaamistarveluotain 6 Teollisuus ja Työnantajat 24

enemmän työpaikkoja kuin vuonna 23, yhteensä 5 7. Tiedekorkeakouluista valmistuneita aiotaan rekrytoida 7 enemmän kuin edellisessä osaamistarveluotaimessa ennakoitiin, yhteensä 5. Kasvu kohdistuu etenkin diplomi-insinööreihin. Kauppatieteilijöiden rekrytointi on entisellä tasolla. Myös tohtorien ja lisensiaattien tarve on yritysten arvion mukaan sama kuin vuonna 23. Akateemisen jatkotutkinnon suorittaneiden tarve on säilynyt 2 3 henkilössä neljä viime vuotta. Muusta koulutuksesta palkataan 4 henkilöä. Rekrytoinnin arvioidaan piristyvän muualtakin kuin korkeakouluista vuonna 25. Neljännes vastaajista arvioi, että varsinkin tekniikan osaajien tarve kasvaa ammattiopistoista ja ammattikorkeakouluista. Viidennes vastaajista arvioi myös diplomi-insinöörien rekrytoinnin kasvavan vuosina 25 ja 26. Yli 6 prosenttia niistä rekrytoinneista, jotka johtuvat kysynnän kasvusta, eläkkeelle siirtymisestä tai muusta vaihtuvuudesta, toteutetaan Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella. TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista 7 prosentilta edellytetään tekniikan osaamista. Kaupallinen osaaminen on toinen selvästi korostuva tieto- ja taitotarve. Vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen ne vieraat kielet, joiden taitoa painotetaan rekrytointitilanteessa. Englanti sai ylivoimaisesti eniten ykkössijoja. Yli puolet osaamistarveluotaimeen vastanneista yrityksistä käyttää kuitenkin myös ruotsin kielen taitoa kriteerinä valitessaan uutta henkilöstöä palvelukseen. Neljä kymmenestä painottaa saksaa. Miltei kolmannes vastaajista arvostaisi työnhakijalla venäjän taitoa. Kiinan taito olisi rekrytointivaltti yli viidessäkymmenessä vastaajatoimipaikassa. TT:n jäsenyritykset investoivat ihmisiin ja osaamiseen edelleen enemmän kuin yritykset muissa EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Henkilöstökoulutusta annetaan ainakin suuremmissa yrityksissä ylivoimaiselle enemmistölle henkilöstöstä. Kahdeksan kymmenestä osallistui jollakin tavalla henkilöstökoulutukseen vuonna 23. Oppilaspäiviä kertyi jokaiselle palveluksessa olevalle viisi. Henkilöstökoulutuksen investoinneiksi kertyi vuonna 23 noin 4 miljoonaa euroa. Henkilöstökoulutuksessa oltiin entistä taloudellisempia. Uusimman EU-henkilöstökoulutusta käsittelevän tutkimuksen mukaan henkilöstökoulutuskustannukset ovat keskimäärin 2,4 prosenttia työvoimakustannuksista. Osaamistarveluotaimen vastaajatoimipaikoissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia vuonna 23. Yritykset rahoittavat osaamisen kehittämisen pääosin itse. Yhteiskunnan tuki kattaa alle viisi prosenttia investoinneista. Osaamistarveluotain 7 Teollisuus ja Työnantajat 24

3 Tiedustelun tavoite Työelämän tarpeet koulutuksen suunnittelun tueksi Osaamistarveluotain laaditaan yhteistyössä TT:n koulutuspolitiikan yksikön ja TT:n jäsenliittojen koulutusasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea koulutuksen suunnittelua niin, että koulutuksen tarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin TT:n jäsenyritysten osaamistarpeita. Tiedustelu perustuu yrityksistä kerättäviin näkemyksiin lähitulevaisuuden osaamistarpeista. Näkemykset ovat osoittautuneet luotettaviksi. Tämä voidaan todeta, kun osaamistarveluotaimen ennusteita verrataan TT:n palkkatilastoista saatavaan toteumatietoon yrityksiin rekrytoiduista henkilöistä ja heidän koulutuksestaan. 3.1 Raportoidaan erilaisten osaajien rekrytointitarpeesta Tiedustelulla raportoidaan esimerkiksi eri koulutusasteilla opintonsa suorittaneiden kysynnästä työmarkkinoilla. Vastaajia pyydetään myös arvioimaan, kuinka paljon työpaikkoja avautuu eri koulutusaloilta valmistuneille henkilöille. Selvityksessä raportoidaan kysynnän kasvusta, henkilöstön poistumasta eläkkeelle tai muusta vaihtuvuudesta johtuvat rekrytoinnit. Tiedustelussa selvitetään myös, kuinka paljon yritykset aikovat ottaa palvelukseensa koululaisia ja harjoittelijoita. 3.2 Selvitetään investoinnit henkilöstön kehittämiseen Tiedustelulla raportoidaan vähintään 25 henkeä työllistävien toimipaikkojen henkilöstökoulutuksesta. Samalla selvitetään osaamisen kehittämisen laajuus, rahalliset panostukset ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rahoitusosuudet. 3.3 Kielitaidot puntarissa Osaamistarveluotaimella on vuosittain erityistehtäviä. Vuoden 24 tiedustelu pureutuu elinkeinoelämän kielitaitotarpeisiin ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon. 3.4 Kohdejoukkona toimipaikkojen henkilöstövastaavat Tiedustelussa ovat mukana TT:n jäsenyritysten kaikki vähintään 25 henkeä työllistävät toimipaikat. Pienemmistä toimipaikoista valitaan otos niin, että se vastaa TT:n jäsenistöä henkilöstömäärän, toimialan ja alueellisen jakauman perusteella. Kysely kohdistetaan toimitus- tai yksikönjohtajalle tai suoraan henkilöstöasioista vastaavalle henkilölle, jos hänen nimensä on tiedossa. Henkilöstökoulutusta koskevat kysymykset kohdistetaan vähintään 25 henkilöä työllistäviin toimipaikkoihin. 3.5 Toimialat TT:n jäsenliittojen mukaan Osaamistarveluotaimen toimialajako on pääosin TT:n jäsenliittojen mukainen. Teknologiateollisuus ry:n toimipaikat on vielä tällä kertaa jaettu elektroniikka- ja sähköteollisuuteen ja muuhun teknologiateollisuuteen, jotta vertailtavuus edellisiin tiedusteluihin säilyy. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn jäsenistö on jaettu sähköasennukseen ja liikenteeseen. Liikenteessä ovat mukana tietoliikenne ja posti. Palveluihin on sisällytetty erilaisia TT:n edustamia palvelualoja. Osaamistarveluotain 8 Teollisuus ja Työnantajat 24

Toimialajako muodostuu seuraavaksi: Elektroniikka- ja sähköteollisuus Energia-ala Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Liikenne (ilmailu, rautatieliikenne, posti- ja teleliikenne) Metsäteollisuus Rakentaminen (sisältää rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden) Sähköasennus Teknologiateollisuus (ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta) TeVaNaKe (tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus) TT:n palvelualat (ahtaus ja huolinta, varustamot, suunnittelu- ja konsulttitoimistot, radio ja televisio, vartiointi-, siivous- ja autonrengasala) Viestintä (graafisen alan tuotanto, kuten kirjapainot, reproyritykset ja kirjansitomot, kustantajat, kuten sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjankustantajat sekä lehden varhaisjakelua harjoittavat yritykset). 3.6 Hyvä valtakunnallinen ja TT:n koko jäsenkenttää koskeva edustavuus Tiedusteluun vastattiin tietoverkossa helmi- ja maaliskuussa 24. Vastausaktiivisuudeksi saatiin 5 prosenttia. Vastaajatoimipaikat työllistävät yli 24 henkeä, mikä on 47 prosenttia TT:n jäsenkunnan henkilöstömäärästä. Vastausaktiivisuus toimialoittain Toimiala Vastanneita Vastaus-% Energia 22 61 TeVaNaKe 14 58 Elektroniikka ja sähkö 57 56 Liikenne 44 55 Metsä 143 55 Kemia 71 52 Elintarvike 29 51 Rakentaminen 58 5 Teknologia* 213 46 Palvelut 37 42 Sähköasennus 2 33 Viestintä 2 32 Koko tiedustelu 71 5 *ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta Vastaajien antamat tiedot on yleistetty TT:n jäsenyrityksiin vastaajien henkilöstöedustavuuden mukaan. Seuraavassa taulukossa näkyvät toimialakohtaisten tulosten laskemisessa käytetyt yleistysprosentit. Edustavuus TT:n jäsenkenttään Toimialan henkilöstö Vastaajien Edustavuus, Toimiala TT:ssä henkilöstö % Elektroniikka ja sähkö 61 718 5 447 82 Metsä 47 972 36 884 77 Liikenne 69 474 49 121 71 Energia 1 85 4 478 44 Teknologia* 94 84 41 12 43 Elintarvike 28 987 1 976 38 Kemia 55 887 17 45 31 Palvelut 49 238 14 868 3 Rakentaminen 56 368 12 3 21 TeVaNaKe 1 586 2 7 19 Viestintä 18 651 2 793 15 Sähköasennus 4 63 173 4 Muut 2 75 Koko tiedustelu 511 15 242 194 47 * ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta Tiedustelun tuloksia voidaan pitää luotettavina, kun tarkastellaan valtakunnallisia ja kaikkia TT:n jäsenyrityksiä koskevia osaamistarpeita. Alueellisiin ja toimialakohtaisiin tarkasteluihin nähden vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä ja edustavuus jää eräiltä osin pieneksi. Toimialojen, joiden edustavuus jää alle 2 prosentin, vastaukset onkin niputettu otsikon muut toimialat alle. Osaamistarveluotain 9 Teollisuus ja Työnantajat 24

4 Työpaikkoja ammattilaisille, työmahdollisuuksia nuorille 4.1 Hyviä työmahdollisuuksia erilaisille osaajille TT:n jäsenyrityksiin aiotaan palkata tänä vuonna noin 26 uutta ammattilaista, jotka ovat suorittaneet tutkinnon joko ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tiedekorkeakouluissa tai muussa koulutuksessa. Näistä työpaikoista noin 75 prosenttia on uusia työpaikka-avauksia, jotka johtuvat yritysten tarpeesta korvata eläkkeelle poistuvaa työvoimaa tai palkata lisää väkeä täyttämään lisääntyneen kysynnän aiheuttamaa työvoimatarvetta. Muut rekrytoinnit johtuvat henkilöiden siirtymisestä yrityksestä toiseen. Koululaiset ja harjoittelijat mukaan lukien TT:n jäsenyrityksiin avautuu työmahdollisuus noin 62 henkilölle. Oppilaitoksista valmistuneiden rekrytointitarve 1999-24 Ennakoitu lisätarve 4 35 3 25 2 15 1 5 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa Rekrytointitarve 21 24 (sisältäen koululaiset ja harjoittelijat) 8 7 6 5 4 3 2 1 Ennakoitu lisätarve 21 22 23 24 Rekrytoinnin arvioidaan piristyvän vuonna 25. Neljännes vastaajista ennakoi tekniikan osaajien rekrytointitarpeen kasvavan ammattiopistoista ja ammattikorkeakouluista vuosina 25 ja 26. Viidennes vastaajista arvioi diplomi-insinöörien rekrytoinnin suuremmaksi vuosina 25 ja 26 kuin vuonna 24. Rekrytointitarpeen kehitysarviot 25 26 koulutuksittain Osuus % yrityksistä, joissa Koulutus tarve kasvaa vuosina 25 26 Ammattiopisto/tekniikka ja liikenne 25 Amk/tekniikka ja liikenne 25 DI 2 Amk/kauppa ja hallinto 14 Ammattiopisto/muu 13 KTM 1 Amk/muu 7 Ammattiopisto/kauppa ja hallinto 6 Korkeakoulututkinto/muu 6 Korkeakoulun jatkotutkinto 4 Osaamistarveluotain 1 Teollisuus ja Työnantajat 24

Rekrytointi painottuu vahvasti Etelä-Suomeen. Yli 6 prosenttia vuodeksi 24 suunnitelluista rekrytoinneista aiotaan toteuttaa Uudenmaan TE-keskuksen alueella. 4.2 Elinkeinoelämä arvostaa sekä käytännön että teorian hallintaa TT:n kentässä on jo vuosia painotettu uutta henkilöstöä rekrytoitaessa yhtä paljon toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa karttuvaa ammattiosaamista kuin korkeakouluissa kehittyvää asiantuntijatehtäviin tähtäävää osaamistakin. Lähes joka toiselta TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitavista edellytetään toisen asteen ammatillista koulutusta. Korkeakoulujen osalta rekrytointi jakaantuu jokseenkin tasan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Ammattiopistoista valmistuneiden tarpeen kehitys 1999 24 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Ennakoitu lisätarve 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa Rekrytoinnin koulutusrakenne 24 Tiedekorkeakoulu 19 % Muu 15 % Ammattikorkeakoulu 22 % Ammattiopisto 44 % 4.3 Ammattiopistoista valmistuneille avautuu yli 11 työpaikkaa Ammattiopistoista valmistuneille avautuu tänä vuonna 11 2 työpaikkaa TT:n edustamilla aloilla. Määrä on suunnilleen sama kuin yritykset ennakoivat rekrytoivansa vuosi sitten. Rekrytointi piristyisi yritysten arvion mukaan vasta ensi vuonna. Tekniikan ammattilaisten osuudeksi ennakoidaan 7 prosenttia kaikista TT:n jäsenyrityksiin ammattiopistoista työllistyvistä henkilöistä. Kaupallisesta koulutuksesta valmistuneiden osuus on 7 prosenttia ja muilla koulutusaloilla tutkinnon suorittaneiden 23 prosenttia. Muuta kuin tekniikan tai kaupallista osaamista tarvitsevat toimipaikat jakaantuivat usealle eri toimialalle, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, metsäteollisuuteen ja rakennustuoteteollisuuteen. Rekrytoinnin koulutusrakenteen kehitys 21 24 Osuus Osuus Osuus Osuus rekrytoinn. rekrytoinn. rekrytoinn. rekrytoinn. Koulutus 21 22 23 24 Ammattiopisto 52 42 48 44 Amk 24 25 23 22 Tiedekorkeakoulu 24 22 17 19 Muu 11 12 15 Yhteensä 1 1 1 1 Muu 23 % Koulutusalojen osuudet ammattiosaajien rekrytoinnissa Kauppa ja hallinto 7 % Tekniikka ja liikenne 7 % Osaamistarveluotain 11 Teollisuus ja Työnantajat 24

Eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista sijoittuisi tiedustelun mukaan vuonna 24 rakentamiseen, mikä sisältää sekä rakennusettä rakennustuoteteollisuuden. Toimialakohtaisia tuloksia tulkittaessa täytyy ottaa huomioon, että eräillä aloilla tiedusteluun vastanneet toimipaikat edustavat henkilöstömäärältään verrattain pientä osaa kaikista TT:n jäsenyrityksiin kuuluvista alan toimipaikoista. Sen vuoksi raportin toimialakohtaisia näkemyksiä sisältävissä kuvissa on esitetty myös tiedusteluun vastanneiden toimipaikkojen tulokset korjaamattomina. Rakennusteollisuus RT ry odottaa rakentamisen suhdannekuvan pysyvän lähivuodet melko vakaana. Myös työllisyyden ennakoidaan pysyvän hyvänä tänä ja ensi vuonna. EU:n laajeneminen tarjoaa rakennusyritysten liiketoiminnan kasvulle uusia mahdollisuuksia. Kotimaassa rakentamisen kasvua vauhdittavat vapaarahoitteinen asuntotuotanto, maa- ja vesirakentaminen sekä korjaustoiminta. Tänä vuonna rakentamisen määrän arvioidaan kasvavan kaksi prosenttia. Palvelualat ennakoivat rekrytoivansa tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. TT:n palvelualoja ovat muun muassa ahtaus ja huolinta, varustamot, suunnittelu- ja konsulttitoimistot, radio ja televisio sekä vartiointi- ja siivousala. TT:n koko palvelualaan yleistettyihin tuloksiin täytyy suhtautua kuitenkin varovasti, koska tiedusteluun vastanneiden toimipaikkojen edustavuus jää henkilöstömäärän perusteella laskettuna 3 prosenttiin. Rakentaminen Teknologia* Palvelut Liikenne Metsä Kemia Elintarvike Elektroniikka ja sähkö Energia Muut alat** Rekrytointitarve ammattiopistoista 24 toimialoittain Yleistetty tarve TT:n jäsenkenttään Vastaajayritysten rekrytointitarve Rekrytointitarve yhteensä 11 2 5 1 15 2 25 3 35 4 * ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta ** viestintä, sähköasennus, TeVaNaKe 4.4 Ammattikorkeakouluista valmistuneille luvassa 5 7 työpaikkaa Ammattikorkeakoulut ovat TT:n jäsenyrityksille tärkeä rekrytointikanava. Yrityksissä arvioidaan, että ammattikorkeakouluinsinööreille, tradenomeille ja muille ammattikorkeakoulutetuille avautuisi tänä vuonna noin 5 7 työpaikkaa eli hieman enemmän kuin vuonna 23. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tarpeen kehitys 1999 24 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ennakoitu lisätarve 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa TT:n palkkatilaston avulla voidaan arvioida, kuinka paljon TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitiin ammattikorkeakoulutettuja vuosina 22 ja 23. Tulokseksi saadaan noin 12. Tämä on linjassa osaamistarveluotaimen vuosia 22 ja 23 koskevien ennusteiden kanssa. Rakentaminen tarjoaa vuonna 24 eniten työpaikkoja paitsi toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta myös ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Tiedusteluun vastanneet toimipaikat saattavat olla niitä, joilla on keskimääräistä enemmän koulutustarvetta. Koko TT:n jäsenkentässä mukana olevalle rakennusalalle yleistetty osaamistarve voi siten olla suurempi kuin todellisuudessa. Sen vuoksi raportin toimialakohtaisia näkemyksiä sisältävissä kuvissa on esitetty myös tiedusteluun vastanneiden toimipaikkojen tulokset korjaamattomina. Osaamistarveluotain 12 Teollisuus ja Työnantajat 24

Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista 24 AMK-insinöörien rekrytointitarpeen kehitys 22 24 Rakentaminen Teknologia* Liikenne Elektroniikka ja sähkö Palvelut Kemia Metsä Elintarvike Energia Muut alat** Yleistetty tarve TT:n jäsenkenttään Vastaajayritysten rekrytointitarve Rekrytointitarve yhteensä 5 7 5 1 15 2 25 3 * ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta ** viestintä, sähköasennus, TeVaNaKe 6 5 4 3 2 1 Ennakoitu lisätarve 22 23 24 Tekniikan osaajat muodostavat TT:n jäsenyrityksiin työllistyvistä ammattikorkeakoulutetuista valtaosan. Heidän osuutensa on 66 prosenttia. Kaupallisia aineita opiskelleiden osuus on 24 prosenttia ja muiden 1 prosenttia. Koulutusalojen painotus ammattikorkeakouluissa Muu 1 % Tekniikka ja liikenne 66 % 4.5 Työnjohtotehtäviin valmentava koulutus odottaa ratkaisua Ammattikorkeakoulut koetaan erityisesti tekniikan ja kaupallisella alalla työelämäläheisiksi ja osaamistarpeita hyvin palveleviksi. Ainoa osaamisala, joka monien yritysten mielestä näyttää puuttuvan, on tuotannollisen työn työnjohto-osaaminen. Tämä ilmenee vastauksista osaamistarveluotaimen avoimeen kysymykseen, jossa tiedustellaan koulutusjärjestelmämme kehittämiskohteita. Ammattikorkeakouluja pidetään työnjohtotehtävien osaamistarpeen kannalta liian teoreettisina. Kauppa ja hallinto 24 % Ammattikorkeakouluinsinöörien rekrytoinnissa arvioidaan tapahtuvan pientä piristymistä verrattuna viime vuoteen. Osaamistarveluotain 13 Teollisuus ja Työnantajat 24

4.6 Tiedekorkeakouluista valmistuneita rekrytoidaan lähes 5 Tiedekorkeakouluista valmistuneita aiotaan rekrytoida vuonna 24 noin 47 henkilöä eli 7 enemmän kuin edellisessä osaamistarveluotaimessa arvioitiin vuodeksi 23. Tiedekorkeakouluista valmistuneiden tarpeen kehitys 22 24 8 Ennakoitu lisätarve Toimialakohtaisessa tarkastelussa on huomattava, että tiedusteluun vastanneet toimipaikat saattavat olla niitä, joilla on keskimääräistä enemmän koulutustarvetta. Yleistettäessä tietyn toimialan vastaajatoimipaikkojen näkemyksiä TT:n jäsenkunnassa mukana olevalle koko alalle yleistetty osaamistarve voi olla suurempi kuin todellisuudessa. Sen vuoksi raportin taulukoissa on esitetty myös tiedusteluun vastanneiden toimipaikkojen tulokset korjaamattomina. Diplomi-insinööreistä on akateemisen koulutuksen suorittaneista suurin kysyntä. Heidän osuutensa on 71 prosenttia. Kauppatieteilijöiden osuus on 16 prosenttia ja muiden 13 prosenttia. 7 6 5 4 Koulutusalojen painotus tiedekorkeakouluissa 3 2 1 22 23 24 Kauppa ja hallinto 16 % Muu 13 % Tekniikka ja liikenne 71 % Eniten uusia diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja muita tiedekorkeakouluista valmistuneita työllistyy tänä vuonna rakentamiseen ja elektroniikkateollisuuteen. TT:n palkkatilaston avulla voidaan arvioida, kuinka paljon TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitiin tiedekorkeakoulutettuja vuosina 22 ja 23. Tulokseksi saadaan noin 9. Tämä on linjassa osaamistarveluotaimen vuosia 22 ja 23 koskevien ennusteiden kanssa. Rekrytointitarve tiedekorkeakouluista oli vuonna 22 paljon suurempi kuin mitä työmarkkinoilta oli löydettävissä uutta osaamista. Osaamistarveluotaimen vastaajat ennakoivat palkkaavansa diplomi-insinöörejä tänä vuonna jonkin verran enemmän kuin rekrytointitarpeeksi ennakoitiin viime vuonna. Rekrytointitarve tiedekorkeakouluista 24 Diplomi-insinöörien tarpeen kehitys 1999 24 Rakentaminen Elektroniikka ja sähkö Palvelut Teknologia* Kemia Liikenne Metsä Elintarvike Energia Muut alat** Yleistetty tarve TT:n jäsenkenttään Vastaajayritysten rekrytointitarve Rekrytointitarve yhteensä 4 7 5 1 15 2 * ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta ** viestintä, sähköasennus, TeVaNaKe 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ennakoitu lisätarve 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa Osaamistarveluotain 14 Teollisuus ja Työnantajat 24

Kauppatieteilijöidenkin rekrytointi näyttäisi olevan viime vuoden tasolla. Ekonomien tarpeen kehitys 1999 24 14 Ennakoitu lisätarve 12 1 8 6 4 2 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa 4.7 Tutkijoiden tarve vakaa Myös tohtorien ja lisensiaattien tarve on yritysten arvion mukaan sama kuin vuonna 23. TT:n jäsenyritykset ennakoivat palkkaavansa 2 tohtoria ja lisensiaattia lisää vuonna 24. Tohtorien ja lisensiaattien tarpeen kehitys 1999 24 4 Ennakoitu lisätarve 35 3 25 2 15 1 5 1999 2* 21 22 23 24 * Tietoa v. 2 ei saatavissa TT:n palkkatilaston avulla voidaan arvioida, kuinka paljon TT:n jäsenyrityksiin rekrytoitiin tutkijakoulutuksen saaneita vuosina 22 ja 23. Tulokseksi saadaan noin 5. Tulos on yhteneväinen osaamistarveluotaimen vuosia 22 ja 23 koskevien ennusteiden kanssa. Osaamistarveluotain 15 Teollisuus ja Työnantajat 24

5 Selkeitä viestejä kielikoulutuksen kehittämiseksi Vuoden 24 osaamistarveluotaimen yhteydessä kartoitettiin kansainvälisyystaitoja. TT:n koulutusvaliokunnassa oli herännyt keskustelua siitä, millaisia kansainvälisyystaitoja suomalaiset, mutta pitkälti kansainvälistyneet jäsenyritykset arvostavat rekrytoidessaan palvelukseensa uusia ihmisiä. Siksi haluttiin selvittää kielitaidon ja muun muassa kansainvälisen opiskelu- ja työkokemuksen merkitystä rekrytointitilanteessa. 5.1 Eniten tarvitaan englannin taitoa Riittävä kielitaito on ensimmäinen osaamishaaste, jonka kansainvälistyvä yritys kohtaa. Vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen ne vieraat kielet, joiden taitoa painotetaan rekrytointitilanteessa. Englanti sai ylivoimaisesti eniten ykkössijoja. Seitsemän kymmenestä tiedusteluun vastanneesta toimipaikasta katsoi, että englannin kielen taitoa tarvitaan työtehtävissä kaikkein eniten. Toiseksi yleisimmin tärkeimmäksi kielitaidoksi katsottiin ruotsin taito. Kolmanneksi eniten kannatusta sai venäjä. 5.2 Myös ruotsin, saksan ja venäjän taito arvossa Uuden henkilöstön kielitaitovaatimukset laajenevat huomattavasti, kun huomioidaan muutkin kuin eri kielille annetut ykkössijat. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, kuinka monta vastaajaa painottaa ainakin jonkin verran tiettyä kielitaitoa rekrytoidessaan uutta osaamista yritykseensä ja mikä on näiden vastaajien osuus kaikista kyselyyn vastanneista toimipaikoista. Englannin ohella elinkeinoelämä tarvitsee varsinkin ruotsin, saksan ja venäjän taitoa. Yli puolet osaamistarveluotaimeen vastanneista yrityksistä käyttää ruotsin kielen taitoa kriteerinä valitessaan uutta henkilöstöä palvelukseen. Ruotsi mainittiin yleisimmin rekrytoinnissa toiseksi eniten painotettavaksi kieleksi. Neljä kymmenestä painottaa saksaa. Saksa oli yleisimmin kolmanneksi eniten painotettava kieli. Miltei kolmannes vastaajista arvostaisi työnhakijalla venäjän taitoa. Venäjää pidettiin useimmiten joko englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja kiina italia muu kieli* Kielitaito rekrytointikriteerinä osuus vastaajista, % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 * viro, norja, puola, portugali, tanska, saame kolmanneksi tai neljänneksi tärkeimpänä hallittavana kielenä. On mielenkiintoista, että kiinan taito olisi rekrytointivaltti yllättävän monessa, yli viidessäkymmenessä, vastaajatoimipaikassa. 5.3 Paikkaako ulkomaalaisten harjoittelijoiden palkkaaminen suomalaisten kansainvälisyystaitoja? Ulkomaalaisten harjoittelijoiden rekrytointi on oiva keino lisätä yrityksen kansainvälisyysosaamista. Harjoittelijoiden kielitaito ja verkostot auttavat solmimaan yhteyksiä paitsi potentiaalisiin asiakasyrityksiin, myös ulkomaisiin yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja viranomaisiin. Noin viidennes TT:n osaamistarveluotaimen vastaajista aikookin palkata tänä vuonna ulkomaalaisia harjoittelijoita. Osuus vaihtelee toimialoittain. Elektroniikkateollisuudessa ulkomaalaisia harjoittelijoita palkkaavien osuus on miltei 4 prosenttia, metsäteollisuudessakin 25 prosenttia. Vastaajat ilmoittavat rekrytoivansa tänä vuonna 281 ulkomaista harjoittelijaa. TT:n koko jäsenkenttään suhteutettuna tulos merkitsisi, että ulkomaalaisia harjoittelijoita otettaisiin kaiken kaikkiaan noin 6. Osaamistarveluotain 16 Teollisuus ja Työnantajat 24

6 Investoinnit ihmiseen maailman huippua 6.1 Koulutus kattaa kahdeksan kymmenestä Osaamistarveluotaimessa kysyttiin, kuinka paljon yritykset panostavat henkilöstökoulutukseen. Tämä osa tiedustelusta kohdistettiin vähintään 25 henkeä työllistäviin toimipaikkoihin. Henkilöstökoulutus kattaa ainakin TT:n suuremmissa jäsenyrityksissä ylivoimaisen enemmistön henkilöstöstä. Kahdeksan kymmenestä osallistui jollakin tavalla henkilöstökoulutukseen vuonna 23. Suomalaisten työntekijöiden osuus on huomattavasti suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Tilastokeskuksen julkaiseman tuoreimman, vuoden 1999 tiedot sisältävän EU:n kattavan henkilöstökoulutustutkimuksen mukaan koulutukseen osallistuu keskimäärin vajaa puolet henkilöstöstä. Henkilöstökoulutukseen osallistunut henkilöstö 1993 25 6.2 Volyymi kasvussa Henkilöstökoulutuksen volyymi näyttää olevan kasvusuunnassa. Oppilaspäiviä kertyi jokaiselle palveluksessa olevalle viime vuonna viisi. Koulutuksen määrä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen alkuun verrattuna. Oppilaspäivät henkilöä kohti 1993 25 Oppilaspäivät / henkilö 6 5 4 3 2 1 9 8 Koulutukseen osallistuneet, % 1993 1995 1998 21 22 23 24* 25* * Ennuste Tietoja ei saatavissa v. 1994, 1996 97, 1999 2 7 6 5 4 3 2 1 1993 1995 1998 21 22 23 24* 25* * Ennuste Tietoja ei saatavissa v. 1994, 1996 97, 1999 2 6.3 Henkilöstön kehittämiseltä edellytetään kustannustehokkuutta Osaamistarveluotaimen tuloksista käy ilmi, että yritykset ovat joutuneet tehostamaan toimintojaan. Investoinnit henkilöstön osaamisen kehittämiseen ovat kuitenkin merkittäviä. Kun osaamistarveluotaimen tulokset yleistetään TT:n kaikkiin jäsenyrityksiin, henkilöstökoulutuksen investoinneiksi kertyi vuonna 23 noin 4 miljoonaa euroa. Vuonna 22 rahaa käytettiin 495 miljoonaa euroa. Henkilöstökoulutuksessakin ollaan nyt entistä taloudellisempia. Käytetään yritysten sisäisiä kouluttajia. Hyödynnetään verkko-oppimista ja suositaan selvästi työtehtäviin liittyvää kehittämistä. Osaamistarveluotain 17 Teollisuus ja Työnantajat 24

6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Koulutusinvestoinnit 1993 25 1993 1995 1998 21 22 23 24* 25* * Ennuste Tietoja ei saatavissa v. 1994, 1996 97, 1999 2 6.5 Yritykset rahoittavat henkilöstön kehittämisen pääosin itse Yritykset rahoittavat osaamisen kehittämisen pääosin itse. Yhteiskunnan tuki kattaa kustannuksista alle viisi prosenttia. Henkilöstön kehittämisen rahoitus 23 Yhteiskunta 4,4 % Yritykset 95,6 % 6.4 Investoinnit ihmisiin suuremmat kuin muissa maissa TT:n jäsenyritykset investoivat ihmisiin ja osaamiseen enemmän kuin yritykset muissa OECD- ja EU-maissa. Uusimman EU-henkilöstökoulutusta käsittelevän tutkimuksen mukaan henkilöstökoulutuskustannukset ovat keskimäärin 2,4 prosenttia työvoimakustannuksista. Osaamistarveluotaimen vastaajatoimipaikoissa vastaava luku oli viime vuonna 3,6 prosenttia. Julkisen vallan rahoitusosuus on säilynyt tasaisena viiden prosentin tuntumassa viime vuosina. Koulutusinvestoinnit suhteutettuna maksettuihin palkkoihin 1988 25 Kustannukset per palkat, % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1988 1993 1995 1998 21 22 23 24* 25* * Ennuste Tietoja ei saatavissa v. 1989 92, 1994, 1996 97, 1999 2 Henkilöstökoulutustuen kehitys 1998 23 Kustannukset per palkat, % 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999* 2* 21 22 23 *Tietoja ei saatavissa v. 1999 2 Osaamistarveluotain 18 Teollisuus ja Työnantajat 24

7 Johtopäätökset ja linjauksia koulutuspolitiikkaan Pienen maan on oltava paras! 7.1 Työelämän tarpeet lähtökohdaksi koulutuksen mitoitukseen Teollisuuteen, rakentamiseen ja TT:n palvelualoille on saatava opiskelupaikkoja ja opiskelijoita: hyviä työpaikkoja avautuu lähivuosina poistuma eläkkeelle kasvattaa rekrytointi- ja koulutustarvetta tekniikka on hyvä osaamispohja, sitä tukee vahva liiketoimintaosaaminen ja poikkitieteellisyys Uudenmaan TE-keskuksen alue on keskeinen (yli 6 prosenttia rekrytoinneista). Osaamistarveluotaimessa vahvistuu TT:n tuoreimman työvoimatiedustelun tulos. Vaikka työllisyys on viime vuosina vallinneen heikon taloustilanteen ja kiristyneen kansainvälisen kilpailun myötä heikentynyt, yrityksiin tarvitaan jatkuvasti myös uutta osaamista. Teollisuuteen, rakentamiseen ja TT:n palvelualoille kannattaa opiskella. Lähivuosina avautuu hyviä työpaikkoja erilaisen koulutuksen saaneille osaaville ihmisille. Alkukesällä 24 talousnäkymät osoittavat piristymisen merkkejä. Toukokuun TT:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden usko viennin elpymiseen on vahvistunut. Myös rakentamisessa ja eräillä TT:n palvelualoilla ennakoidaan seuraavan puolen vuoden aikana suhdanteiden paranemista. Suhdannetilannetta luonnehditaan suhdannebarometrissa teollisuuden osalta kuitenkin yhä melko heikoksi. On todennäköistä, että osaamistarveluotaimen vastausaikana helmija maaliskuussa näkymät olivat vielä epävarmemmat kuin toukokuussa. Talouden vahvistuessa uuden henkilöstön tarve voi osoittautua tässä raportissa ennakoitua suuremmaksi. Korkeakouluista tapahtuvassa rekrytoinnissa ennakoidaan lisäystä verrattuna vuoteen 23. Rekrytoinnin arvioidaan piristyvän yleisemminkin ensi vuonna. Merkittävä osa vastaajista arvioi, että varsinkin tekniikan osaajien tarve niin ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin kasvaa 25 ja 26. Piristymisen merkit kannattaa ottaa vakavasti. Työvoiman kysyntää ja siitä aiheutuvaa koulutustarvetta kasvattaa lähivuosina kiihtyvä työvoiman poistuma eläkkeelle. Työllisestä työvoimasta poistuu noin 9 henkilöä vuosina 2 215, mikä on 4 prosenttia vuoden 2 työllisestä työvoimasta. Eläkkeelle jääviä korvataan uudella työvoimalla, jos Suomi säilyy kilpailukykyisenä maana yrityksille toimia ja kehittyä. Erityisesti kansainvälisesti toimivat yritykset valitsevat sijainnin sen mukaan, missä toiminta on tarkoituksenmukaisinta, tuottavinta ja tehokkainta. Yli 6 prosenttia kysynnän kasvusta, eläkkeelle siirtymisestä tai muusta vaihtuvuudesta johtuvista rekrytoinneista tapahtuu Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella. Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat resursseja esimerkiksi koulutuksen laadun ja työelämän ja oppilaitosten kumppanuuksien kehittämiseen. Osaamistarveluotain 19 Teollisuus ja Työnantajat 24

7.2 Aihekokonaisuudet ja kielikoulutus peruskoulun kehittämiskohteina Teknologian opetukselle on nimettävä vastuuhenkilö ja ohjausryhmä: laaditaan linjaukset ja toimenpideohjelma kielikoulutusta on varhennettava kaksi- ja vieraskielistä opetusta on lisättävä ruotsin, venäjän ja saksan taitoa on kohennettava tavoitteeksi on asetettava tasavertaiset koulutusvalinnat tyttöjen ja poikien kesken. Uusiin opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät ansiokkaat aihekokonaisuudet yrittäjyydestä ja teknologian opetuksesta. Niiden pohjalta pitää tuottaa opettajille tukimateriaalia. Tarvitaan myös laadukasta täydennyskoulutusta. Teknologian opetuksen avulla on mahdollisuus luoda tekniikan opiskelusta kiinnostava vaihtoehto tytöille ja pojille. Teknologian opetuksen kehittäminen vaatii samanlaista suunnitelmallista otetta kuin yrittäjyyskasvatuksessa. Tarvitaan opetuksen kehittämistä koordinoiva vastuuhenkilö sekä valtakunnallinen ohjausryhmä. Pitää laatia teknologian opetuksen linjaukset ja toimenpideohjelma peruskouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Kielikoulutusta pitää varhentaa. Kielten oppiminen on tehokkainta, kun se aloitetaan jo ennen kouluikää. Suurin osa Suomen koululaisista alkaa opiskella ensimmäistä vierasta kieltä kuitenkin vasta kolmannella vuosiluokalla. Tilastokeskuksen vuoden 22 ainevalintatilaston mukaan englantia opiskeli ensimmäisellä vuosiluokalla vain alle 3 oppilasta, toisella noin 6. Ikäluokan koko on noin 6. Kielikylpymenetelmällä toimivat päiväkodit ovat suosittuja. Myös kouluissa pitäisi lisätä kaksikielistä tai vieraskielistä opetusta. On kannatettavaa, että opetusministeriö suunnittelee kaksi- tai vieraskielistä opetusta antavien koulujen kehittämistä koko maata palvelevina osaamiskeskuksina. Tässä hyödynnettäisiin verkko-opetusta. Tarvittaisiin myös keskustelua mahdollisuudesta käyttää kaksi- ja vieraskielisen opetukseen yksityistä rahoitusta. Tarvitaan keinoja, joilla kouluissa pidetään yllä monipuolista kielikoulutusta esimerkiksi verkko-opetusta hyödyntäen. Saksaa opiskeli Tilastokeskuksen vuoden 22 ainevalintatilaston mukaan vain kuusi prosenttia kaikista vuosiluokkien 1 6 oppilaista. Venäjää opiskelevien osuus oli vielä pienempi,,3 prosenttia. Nuoria on motivoitava opiskelemaan englannin ohella muitakin kieliä. 7.3 Tasokkaalla lukio-opetuksella hyviin korkeakouluvalmiuksiin Teknologian opetus ja yrittäjyys on toteutettava opetuksessa korkeakouluopintoihin valmentamiseen on panostettava ruotsin, saksan ja venäjän taitoa on kohennettava tavoitteeksi on asetettava tasavertaiset koulutusvalinnat tyttöjen ja poikien kesken. Teknologian opetukseen ja yrittäjyyteen pitää panostaa myös lukiossa. Ylioppilastutkinto ohjaa, tietoisesti tai tiedostamatta, sekä opiskelua, opettamista että muitakin koulutuksen resursseja. Olisikin eduksi, jos ylioppilaskokeessa olisi tehtäviä myös teknologiasta ja yrittäjyydestä. TT kantaa huolta lukion ja ylioppilaskokeen tason säilymisestä. Lukiolla ja ylioppilastutkinnolla tulisi olla selvästi korkeakouluopintoihin valmentava rooli. Lukion yleisluonteisuus syö ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vaarantaa ammatillisen osaamisen riittävyyden tulevaisuudessa. Ruotsin osaamista on kohennettava. Suomessa on äskettäin päätetty niin sanotun rakennekokeilun vahvistamisesta, jolloin vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskokeessa. Loput kolme ainetta oppilas voi valita toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalin väliltä. Nykytutkinnossa kaikille pakollisia aineita ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli sekä joko matematiikka tai reaali. Kun valinnaisuutta lisätään, tulee panostaa entistä enemmän opetuksen tasoon, opinto-ohjaukseen ja ajanmukaisiin opetusaineistoihin, tiloihin, välineisiin ja työtapoihin. Nuoria on motivoitava valitsemaan sellaisia opintoja, jotka antavat parhaat mahdollisuudet korkeakouluopintoihin ja työllistymiseen. Tämä koskee sekä poikia että tyttöjä. Tyttöjen osuus tekniikan opiskelijoista on vain viidennes. Työmarkkinat muuttuisivat tasavertaisemmiksi, jos pojat ja tytöt valikoituisivat nykyistä tasaisemmin eri koulutusaloille. Osaamistarveluotain 2 Teollisuus ja Työnantajat 24

7.4 Toisen asteen ammatillinen koulutus on hyvä vaihtoehto lukiolle Ammattiopisto on hyvä vaihtoehto lukiolle ammattiopisto on tärkeä huippuosaamisen kasvuperusta teknologian opetus ja yrittäjyys luo mahdollisuuksia yhteistyöhön peruskoulujen ja lukioiden kanssa näytöt ovat hyviä, kun ne tukevat yritysten rekrytointiprosessia. TT:n jäsenkentässä toisen asteen ammatillinen koulutus on yhtä tärkeä huippuosaamisen kasvuperusta kuin korkeakoulutkin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita tulee lähivuosina poistumaan työelämästä eläkkeelle runsain joukoin. Mikäli Suomea pystytään kehittämään sekä yrityksille että osaajille houkuttelevaksi paikaksi myös tulevaisuudessa, koulutustarve ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta kasvaa. Ammatillisesta koulutuksesta onkin luotava hyvä vaihtoehto lukiolle. Ammattiopistoille muodostuvat työssäoppimisen myötä toimivat yhteistyösuhteet elinkeinoelämään. Ammattiopistot voisivat tukea peruskouluja uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotossa. Ammattiopistot avaisivat peruskouluille yhteyksiä paikalliseen elinkeinoelämään ja auttaisivat teknologian opetuksen ja yrittäjyyden opetuksen järjestämisessä. Nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen suunnitteilla olevat näyttötutkinnot tulevat tiivistämään entisestään työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä ja siten parantamaan oppilaitosten mahdollisuuksia vastata työelämän muutoksiin. Työnantajapuolella odotetaan näyttötutkintojen kohottavan ammatillisen koulutuksen laatua ja arvostusta ja siten lisäävän peruskoulun päättävien nuorten halukkuutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Onnistuessaan näytöt tukevat yritysten rekrytointiprosessia. 7.5 Ammattikorkeakouluista omaleimaisia ja työelämäläheisiä Ammattikorkeakoulujen on oltava omaleimainen, työelämäläheinen koulutusväylä nimikkeiden on oltava linjassa koulutuksen profiilin kanssa tutkimuksen ja kehittämisen on oltava soveltavaa ja sen pitää sisältää kytkentä opetukseen, työelämään tai aluekehitykseen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on seurattava, jotta keskeyttäminen saadaan pienemmäksi jatkotutkinnoista täytyy tehdä poikkitieteellisiä, niiden keskeisenä osana on oltava työhön liittyvä kehittämisprojekti, roolina on tarjota joustavia oppimismahdollisuuksia aikuisille työnjohtotehtäviin valmentavalle koulutukselle pitää kehittää uusi ratkaisu. Ammattikorkeakoulut ovat TT:n jäsenyrityksille tärkeä rekrytointikanava. Ammattikorkeakoulut koetaan erityisesti tekniikan ja kaupallisilla koulutusaloilla työelämäläheisiksi ja osaamistarpeita hyvin palveleviksi. Tuotannollisen työn työnjohto-osaamiseen kaivataan kuitenkin elinkeinoelämän tarpeisiin nykyistä paremmin vastaavaa koulutusta. Työnjohdon kouluttamiseen pitää löytyä nopeasti nykyistä toimivampi ratkaisu. Ammattikorkeakouluilta odotetaan elinkeinoelämän käytännön tarpeisiin vastaavaa, yliopistoihin verrattuna omaleimaista koulutusta. Tutkintonimikkeiden on oltava samassa linjassa tämän koulutusprofiilin kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnankin pitää painottua soveltavaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Sillä on oltava selkeä kytkentä opetukseen, työelämään tai ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävään. Hyviä tutkimushankkeita on löydettävissä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tuotteiden ja toiminnan kehittämisessä. Vastedeskin on vaalittava ammattikorkeakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakouluissa aloittavista vain 6 prosenttia yltää tutkintoon asti. Aloituspaikkoja on tästä näkökulmasta katsoen liikaa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnoista tulisi luoda työelämäläheinen, joustava ja poikkitieteellinen koulutusväylä aikuisille. Tutkinnossa pitää painottaa työhön liittyviä kehittämistehtäviä. Osaamistarveluotain 21 Teollisuus ja Työnantajat 24

7.6 Yliopistoissa kansainvälistä huipputason opetusta ja tutkimusta Opetuksen ja tutkimuksen on oltava kansainvälisesti korkeatasoista yliopisto-yritysyhteistyötä on lisättävä on tehtävä ydinainesanalyysejä opetuksen sisällön tueksi opintoaikoja pitää lyhentää maksutonta opiskeluoikeutta pitää rajata on laadittava henkilökohtaiset opintosuunnitelmat opinto-ohjausta on kehitettävä lukuvuosi täytyy hyödyntää täydesti tutkintojen kaksiportaisuus on kannatettavaa opintotukea täytyy muuttaa kannustavammaksi. Yliopistojen merkitys on yritysten kannalta keskeinen erityisesti kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tekijänä ja opetuksen antajana. Tämä ilmenee osaamistarvetiedustelun tuloksista, jotka osoittavat yliopistokoulutuksen saaneen henkilöstön tarpeen lisääntyvän. Myös tutkijakoulutuksen saaneita tarvitaan. Siksi yliopisto-yritysyhteistyötä tulisi edelleen lisätä ja tutkimustoimintaa suunnata nykyistä vahvemmin elinkeinoelämän käytännön tarpeisiin. Opetussisältöjä on tarkasteltava kriittisesti ydinainesanalyysin avulla. Vuosien 23 ja 24 aikana opetusministeriössä on valmisteltu toimenpide-ehdotuksia yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi. Opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma sisältää hyviä ehdotuksia yliopistojen opiskeluoikeuden rajaamisesta, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta sekä opinto-ohjauksen ja lukuvuoden käytön tehostamisesta. Myös rahoitusjärjestelmän kehittäminen tehokasta opiskelua tukevaksi sekä tuloksellisuusrahoituksen käyttäminen ovat oikeaan osuneita toimenpiteitä. Tutkinnon kaksiportaisuuden palauttaminen sekä opintotuen kannustavuuden lisääminen saavat TT:n täyden tuen.työnantaja arvostaa työkokemuksen merkitystä rekrytointitilanteessa. TT kuitenkin esittää, että kaikki suorittavat kandidaattitutkinnon päätoimisesti. Sen jälkeen olisi kaksi väylää toinen päätoimisesti maisterin tutkintoa suorittaville ja toinen osa-aikaisesti opiskeleville. Työssä oleville opiskelijoille tulisi tarjota opetusta myös kesäaikoina, iltaisin ja viikonloppuisin sekä käyttämällä hyväksi verkko-opetusta. Tärkeää olisikin saada laaditut suunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset käyttöön esitetyssä aikataulussaan. 7.7 Yhteisellä panostuksella elinikäisestä oppimisesta totta Suomalainen malli toimii: elinkeinoelämä panostaa elinikäiseen oppimiseen yhteiskunnan koulutustuki kannustaa kehittämään ammatilliset erikoisoppilaitokset ja valtakunnalliset erikoisoppilaitokset palvelevat oppivia aikuisia julkisen tuen kohdistamisessa on huomioitava työelämäläheisyys, valtakunnallinen verkottuminen, itsearviointi ja näyttötutkintoon johtavan koulutuksen ohella lyhytkurssien merkitys työelämän nopeassa muutoksessa. TT:n jäsenkenttä investoi ihmisiin ja osaamiseen enemmän kuin yritykset muissa OECD- ja EU-maissa. Suomi on onnistunut tässä paremmin kuin maat, joissa yrityksille on asetettu koulutusvelvoitteita. Olemme saaneet OECD:n taholta kiitosta siitä, että myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustetaan kehittämään henkilöstöä esimerkiksi TE-keskusten palveluiden avulla. Monet koulutus- ja kehittämisohjelmista ovat toimineet osittain Euroopan sosiaalirahaston tuella. EU:n laajennettua on pidettävä huolta, että pystymme säilyttämään kehittämistä suosivan, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvan elinikäisen oppimisen kulttuurin. Yhteistyö perustuu luottamukseen, ei pakotteisiin. TT:n jäsenyritysten vähintään 25 hengen toimipaikat rahoittavat henkilöstön osaamisen kehittämisen pääosin itse. Vaikka yhteiskunnan tuki kattaa alle viisi prosenttia investoinneista, se on kuitenkin kannuste elinikäisen oppimisen muuttamiseksi sanoista teoiksi. Yhteiskunnan koulutustuki esimerkiksi elinkeinoelämän ylläpitämille ammatillisille erikoisoppilaitoksille koituu oppivan aikuisen parhaaksi. Osaamistarveluotain 22 Teollisuus ja Työnantajat 24

Valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten aseman, organisoinnin ja rahoituksen uudistaminen on käynnistynyt. Rahoitusjärjestelmästä onkin tarpeen luoda entistä vakaampi. Työelämäläheisestä koulutuksesta tulee palkita. Koulutuksen järjestäjien valtakunnallista verkottumista pitää rohkaista. Oppilaitoksia on kannustettava koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Näyttötutkintojen ohella on tunnustettava niin sanottujen lyhytkurssien asema työelämäläheisenä, ajantasaisena koulutusmuotona, joka vastaa muuttuviin osaamistarpeisiin. 7.8 Sosiaalisilla innovaatioilla suomalainen koulutus maailman kärkeen Elinkeinoelämän oma ennakointityö on osoittautunut luotettavaksi tavaksi tukea innovaatiojärjestelmää: luottamus ja elinkeinoelämän sidosryhmien verkostoyhteistyö on hyödynnettävä vastedeskin koulutukseen tarvitaan sosiaalisia innovaatioita: rakenteellisia muutoksia, joiden avulla lisätään yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suorituskykyä ja pääomaa yrittäjyys ja tuloksellisuus antavat parhaat mahdollisuudet kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseen. TT on vuosikymmenien työn ansioista onnistunut kehittämään toimivan osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän. Ennakointi tuo julki kriittistä tarkastelua, joita innovaatiojärjestelmä kaipaa. Tietojen ja näkemysten välittäminen on perustunut luottamukseen TT:n, jäsenliittojen ja jäsenyritysten välillä. Tuloksia on hyödynnetty käytännön koulutusratkaisuissa erilaisten sidosryhmien kanssa verkostoyhteistyönä. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää vastedeskin, kun mietimme, miten Suomi menestyy tulevaisuudessa kovassa kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Tässä raportissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi kielikoulutukseen, joka on pieni yksityiskohta osaamisen laajassa kokonaisuudessa. Se kuitenkin näyttää, miten osaamisessa ja sitä kehittävässä politiikassa tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja esimerkiksi koulutuksen rahoituksen ja eri hallinnonalojen välisen yhteistyön järjestämiseksi. Kielitaidon kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun tasoittaminen voisi olla konkreettinen esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta. Sosiaalinen innovaatio tarkoittaa rakenteellisia muutoksia, joilla saadaan aikaan yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen suorituskyvyn ja pääoman kasvua. Innovaatiojärjestelmän sisällä teknologisiakin mahdollisuuksia on toki vielä hyödyntämättä: esimerkiksi laadukkaalle, käyttäjäystävälliselle ja oppimisen ehdoilla kehitetylle verkko-opetukselle on kysyntää. Suomen onkin pienenä maana oltava edelläkävijä teknologisten, organisatoristen, tiedollis-sosiaalisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden luojana ja hyödyntäjänä. Tarvitaan koulutusta palvelevien teknologioiden, sisältöjen, prosessien, toimintatapojen, mittarien, toimintakulttuurien sekä yhteiskunnallisten ohjausjärjestelmien ja sääntelyn ennakkoluulotonta tarkastelua ja kehittämistä. Tämä tarkoittaa myös, että yrittäjyys ja tuloksellisuus otetaan ohjenuoraksi myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tämä antaa parhaat mahdollisuudet laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Osaamistarveluotain 23 Teollisuus ja Työnantajat 24