JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Samankaltaiset tiedostot
JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Peruskuivatushankkeen käynnistäminen ja ojaisännöitsijan tehtävät hankkeissa.

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

Ojitushankkeen käynnistäminen ja ojitusisännöitsijan tehtävät ojitushankkeissa.

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

OPAS Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen OUTI LEPPINIEMI

Biotalouden värisuora

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Outi Leppiniemi. Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeessa

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Aili Sorjanen. Vesilain (587/2011) mukainen ojitusopas kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoille

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu

Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

PERUSKUIVATUS JA OJITUSTOIMITUSTEHTÄVÄT ELY-KESKUKSISSA

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Urakoitsijaseminaarin avaus

Pellot tuottamaan salaojituksella

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

TN:o (10) KÄÄNNÄN UUSJAKO

Perusasioita ojituksesta vesilain näkökulmasta

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Pernoon tilusjärjestely

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)

Mukauttamistoimenpiteet tilusjärjestelyhankkeissa

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Vaasan hallinto-oikeus

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalueen sekä Männistönrämeen peruskuivatushankeen kiinteistöt

Ojitustoimitusopas. Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 4/2003

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Leaderrahoituksen. yritystuet

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli vesilaissa. Mauri Keränen

Kiinteistöjen Kallioranta ( ) ja Kiviniemi ( ) välinen ojariita-asia

Transkriptio:

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku 11.11.2016 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Maankuivatustoiminnan laajuus Ojitushankkeita toteutetaan Varsinais-Suomessa peruskuivatusavustuksella vuosittain noin 30 40 kpl. Peruskuivatusavustusta myönnetään Varsinais-Suomessa noin 300 000 700 000, valtakunnallisesti noin 2 500 000 vuositasolla. Kokonaisarvo noin 5 000 000 vuodessa. Omarahoitteisten kunnossapitohankkeiden määrä arviolta 10 20 kpl/v Ojitusten kunnossapidon ja peruskorjauksen tarve on vuosittaista ja jatkuvaa mutta yksittäisen ojan kunnossapitoväli vaihteleva, 5 30 v. Joillakin laajoilla ja toistuvaa kunnossapitoa vaativilla ojayhteisöillä toiminta on jatkuvampaa. Varsinais-Suomessa ojitusyhteisöjä noin 6 050 kpl. Viimeisin v. 2010

Maankuivatuksen historiaa Valtio on hoitanut maankuivatus hankkeet avaimet käteen periaatteella maanomistajille vuodesta 1883 aina pitkälle 1990 luvulle saakka. Suunnittelun, sopimisen, rahoituksen, toteutuksen ja valvonnan. Viljelyksessä olevat pellot on näin kertaalleen ojitettu. Valtion ojitushankkeisiin on perustettu aina ojitusyhteisö vastaamaan hankkeen toteuttamisesta ja kunnossapidosta. Hankkeet on luovutettu ojitusyhteisöille. Vastuu ojien kunnossapidosta on hyödynsaajien muodostamalla ojitusyhteisöillä

Maankuivatuksen nykytila Valtio on luopunut vähitellen roolistaan maankuivatuksessa. Kunnossapidon valvonnasta -90 luvun alussa Hankkeiden toteuttamisesta valtion työnä -90 luvulla Maankuivatuksen suunnittelusta 2000 -luvulla Korkotukilainojen myöntämisestä 2010 luvulla. Valtio myöntää edelleen peruskuivatusavustuksia Makeran kautta Tuki jaetaan ELY-keskuksista Maatalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Tilakoko kasvanut ja kasvaa edelleen Vuokraviljely yleistyy Lohkokokoja halutaan kasvattaa Vesien- ja ympäristönsuojelun vaatimukset kasvaa

Maankuivatuksen tulevaisuus Suunnittelu siirtynyt palveluntarjoajille, laatu ja saatavuus parantuneet Rahoitustuki siirtymässä maakuntiin Neuvonta ja ohjaus siirtymässä neuvontaorganisaatioille ja palveluntuottajille. Ojitustoimitukset jää valtiolle. Pienet ojakiistat kunnille tai maakuntahallinnolle Laillisuusvalvonta valtiolle Tehtäviä keskitetään valtakunnallisesti, saatavuus etääntyy. Tarve kuivatukselle säilynyt samana

Ongelmat maankuivatustoiminnassa Useimpien ojitusyhteisöiden aktiivinen toiminta lakannut, ei toimitsijoita valittuna Kunnossapito viivästyy ja hankkeet ei käynnisty Ojitusyhteisön toiminnan käynnistäminen vaikeaa osakkaan kannalta Ojitusyhteisöjen asiakirjat, etenkin osittelu, eivät ole ajan tasalla Osakkaat usein haluttomia hoitamaan yhteisön yhteisiä asioita Osakkaiden ammattitaito/aika ei riitä ojitusasioiden hoitoon Ojitusten toteutus on ollut usein laadullisesti heikkoa Vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet eivät toteudu *Hankkeen käynnistäminen vaatii huomattavan määrän ohjausta

Peruskuivatuksen työnjako ja ojitusisännöitsijä Valtion roolin muututtua ei ole toimijaa, joka ohjaisi ja aktivoisi ojitusyhteisöjä sekä hoitaisi niiden puolesta juoksevia asioita. Järvenpää Lasse: Luonnontilaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa

Ojitusisännönin tehtävät Ojitusyhteisöjen asioiden hoitaminen Yhteisöjen toiminnan käynnistäminen ja ylläpito Kunnossapitotarpeen seuranta ja kunnossapidosta vastaaminen Osakasluettelon ym. asiakirjojen ylläpito Suunnitelmien hankinta (laadinta) peruskorjaushankkeissa Rahoituksen järjestäminen, avustus ja omarahoitus Urakoitsijoiden kilpailutus ja valinta Hankkeen toteuttaminen, valvonta, maksatukset, loppuselvitys ym. Lisäksi neuvonta, ohjaus, viranomaisyhteistyö ym. ojitusasioissa ja uudet sopimusojitukset

Ojitusisännöinti Vahvuuksia Jatkuvuus yhtiöiden toiminnassa Ulkopuolinen toimija Nopeuttaa hankkeiden toteuttamista Vähentää neuvonnan ja ohjauksen tarvetta Yhdistettynä tieisännöintiin synergia etuja urakoinnissa ja toteutuksessa Asiakaskunta osin sama kuin tieisännöinnissä Heikkouksia Ojitusisännöinti ei yksistään kannattavaa liiketoimintaa Vaatii uutta osaamista, koulutuksen saatavuus Kunnossapitoväli ojitushankkeissa usein pitkä Ojitusyhteisöiden maksuhaluttomuus Ojitukset hoidettu kauan virkatyönä Hankkeet riitaisia, vaativat usein viranomaisratkaisuja

Ojitusisännöinti Vahvuuksia Paikallinen toimija Vähemmän byrokratiaa Heikkouksia Lainsäädäntö ei tunne eikä tue ojitusisännöintiä Markkinointi ja asiakashankinta vaikeaa Asiakirjoja ei ole digitalisoitu, löytäminen voi olla vaikeaa

Johdatus ojitushankkeeseen ja asiakirjoihin

Maankuivatus -järjestelmänä Jakaantuu paikallis- ja peruskuivatukseen: Paikalliskuivatus tarkoittaa erillisen peltolohkon kuivattamista sala- tai sarkaojituksella. Vastuu paikalliskuivatuksesta on aina yksittäisellä maanomistajalla Peruskuivatus tarkoittaa useamman peltolohkon kuivattamiseksi kaivettua yhteistä ojaa. Vastuu peruskuivatuksesta kuuluu ojitusyhteisölle, eli useamman tilan muodostamalle yhteisölle. Lähes kaikissa Varsinais-Suomen ojissa on ojitusyhteisö. Tilanne on sama valtakunnallisesti, EPO:ssa vielä uusia yhtiöitä vireillä.

Ojitusyhteisö (aiemmin ojitusyhtiö) Ojitusyhteisö on vesioikeudellinen yhteisö joka on perustettu toteuttamaan ja kunnossapitämään useamman tilan yhteinen ojitus Yhteisöllä yleensä 3 6 vastuullista toimitsijaa jotka hoitavat yhteisökokouksen valtuuttamat tehtävät Päätösvalta yhteisökokouksella Ojitusyhteisön jäseniä ovat kaikki ne kiinteistöt, jotka saavat hyötyä yhteisestä ojituksesta. Ojitusyhteisön jäsenet osallistuvat ojituskustannuksiin ja päätöksentekoon kustannusosittelun mukaisen prosenttiosuuden mukaan. Ojitusyhteisöä ei voi lakkauttaa ilman ojitustoimitusta. Ojitusisännöinti toimisi ojitusyhteisön valtuuttamana.

Ojitushankkeen asiakirjat Yhtiösopimus Sitoo kaikkia mainittuja tiloja, oli allekirjoitettu tai ei Ojituspäätös Mikäli päästy sopimukseen, ei välttämätön eli ns. sopimusojitus Ojitussuunnitelma teksti Sisältää mitoitustiedot, vesimäärät, kannattavuuslaskelmat ym. Kustannusosittelu Tilakohtainen arvio hyödystä sekä kunkin tilan kustannusosuus % hankkeesta Pituus- ja poikkileikkauspiirrokset Sisältää uoman mitoitustiedot paaluväleittäin, kaltevuuden, massamäärät, rumpujen korkeudet ym. Hyötyaluekartta Kartalle rajattu ojituksesta hyötyä saava alue, kuvionumerot, ojan sijainti, maankäyttö ym. Alku- ja loppukokouspöytäkirja, luovutuskokouspöytäkirja, rahoituspäätös.

Avustustasot Kohde Tukimuoto Tuettavat toimenpiteet Perustuen %- määrä hyväksyttävistä kustannuksista Mitä ei tueta Toimet, joihin saa lisätukea Korotettu tuki-% Peruskuivatus Peruskuivatuksen määräraha Ojien peruskunnostus, uudisojitus, ojien putkitus 30 50, riippuen toimesta ja valumaalueesta Kunnossapito kasvillisuude n poisto Luonnonmukaiset menetelmät kuten pohjapadot ja 2- tasouomasto 70-100 Paikalliskuivatus Maatalouden investointituki Salaojituksen perustaminen 35 Salaojien huuhtelu Säätösalaojitus 40

Kiitos Kuvassa ojan kaivua tulvatasanteella