1. GLOBAALIT TRENDIT



Samankaltaiset tiedostot
ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä Jussi Jyrinsalo Johtaja

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Exel Compositesin strategia

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Odotukset ja mahdollisuudet

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma,

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet luvulla

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Alueelliset tulevaisuuden skenaariot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Turku

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

Minkälainen on huomisen osaaja?

Yhteistyötä laadun vuoksi

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet /Matti Mannonen

Hinku-hankkeen tilaisuus Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Toimintasuunnitelma 2017

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest tapahtuma

Näkymät tulevasta maailmasta

INSTA GROUP TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET. Henkilöstöjohtaja Annamaija Mäki-Ventelä

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Sisältö. Asenteet ja toimintakulttuuri tukevat muutosta. Build Up Skills Finland tekee tiekarttaa. Laatua tekemään tarvitaan päteviä tekijöitä

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Tuiri Kerttula SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista. Build Up Skills Helsinki Pirkko Kasanen, Koordinet Oy

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

1.1 Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen rakenteet maakunta- ja sote-uudistuksessa

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Toimitusjohtajan katsaus

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

Yhteenveto 8.9., ja seminaareista

Transkriptio:

1. GLOBAALIT TRENDIT Mitä globaaleja trendejä pidätte merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5 4 0,6 3 0,7 2 3,9 3,7 3,9 2,6 2,8 3,1 2,5 1 1,9 0 1.1 Globaali uusi työn- ja tulonjako 1.2 EU:n laajentuminen/jäykkyys 1.3 Globaalit viiteryhmät ja asiakassegmentit 1.4 Automaatio ja digitaalisuus 1.5 Ekologiset tekijät, kestävä kehitys 1.6 Elämyksellisyys, esteettisyys 1.7 Turvallisuus, terveys 1.8 Pääomien keskittyminen

1. Mitä vaikutuksia arvioitte em. trendeillä tai muilla globaaleilla ilmiöillä olevan lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä tähtäimellä? * Suunnittelutyö siirtyy yhä enemmän pois Suomesta halvempien työvoimakustannusten maihin (Romania, Turkki, Intia, Kiina...) * Prosessit kehittynevät yksinkertaisemmiksi mutta moderneimmiksi ja samalla vähemmän energiaa ja höydykkeitä käyttäviksi, pitemmän tähtäimen haittapuolena voi olla esim. taloudellisten säästötavoitteiden myötä mahdollisesti valittavat epäekologiset ratkaisut, joten pitemmän tähtäimen haasteena ovat kustannustehokkaat uudet teknologiat tai ideat. * Investointitoiminnan kehitys Suomessa * Kansainvälinen aito kilpailutilanne tulee muuttamaan kiihtyvällä vauhdilla businesslogiikan rakenteita * Paikallistason vaikuttavuuden väheneminen, sääntelyn lisääntyminen * Investoinnit painottuvat Aasian suuntaan * Venäjän tilanteen muuttuminen ja "käyttäytyminen" tulee vaikuttamaan Suomen osalta eniten. * Seudullisen ja alueellisen partneri- ja klusteriyhteistyön merkitys korostuu * Energiateollisuuden rooli korostuu. Pääomavaltaisten alojen tuotanto- ja henkilöstökato kehittyneissä maissa jatkuu vaikuttaen haitallisesti myös sidosryhmiin. * Globaali työnjako muuttuu keskipitkällä pitkällä tähtäimellä.

2. ASIAKKUUDET JA LIIKETOIMINNAN KEHITTYMINEN Mitä seuraavista muutostekijöitä pidätte merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5 0,8 4 0,8 3 2 4,2 4,0 3,7 2,8 3,4 3,5 3,2 3,1 1 0 2.1 Tehokkuuden parantaminen 2.2 Teknisten resurssien väheneminen 2.3 Hankekokojen kasvu 2.4 Aikataulujen kiristyminen 2.5 Palvelujen kokonaisvaltaisuus 2.6 Liittyminen asiakkaan prosesseihin 2.7 Erikoisasiantuntemuksen korostuminen 2.8 Ulkomaantoimintojen lisääntyminen

2. Mitä vaikutuksia arvioitte em. muutostekijöillä olevan yhteistoimintaamme? * Vastuullisuus muutosten dokumentoinnissa tilaajan järjestelmiin tulee entistä tärkeämmäksi. Tämä viivästyy ilman tilaajan suorittamaa erillistiedustelua. * Joudutte hankkimaan uusia yhteistyökumppaneita osaamisvaatimusten uuden painottumisen vuoksi. * Kustannusten karsinta kaikilla alueilla ja näistä johtuva ulkoistaminen antaa varmasti lisää töitä. * Erikoistumisen kautta kilpailukyky toimittajilla kasvaa. Suuremmat toimijat => suuremmat markkinaosuudet => korkeammat kokonaiskustannukset ellei tehokkuus samalla lisäänny. * Näillä luodaan edellytyksiä kokonaisvaltaisempaan toimintaan * Toiminnan pitää pystyä sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja asiakastarpeiden tunnistamisen tärkeys korostuu. * Kielitaitoista matkustusvalmista henkilöstöä tarvitaan lisää. * Odotan verkostoitumista ulkomaille. * Pitkäaikaiset luottamukselliset yhteistyösuhteet korostuvat entisestään - avoimin kortein toimivat aitoon kumppanuuteen pystyvät yritykset pärjäävät pitkällä tähtäimellä.

3. OSAAMISALUEET NYT JA TULEVAISUUDESSA? Mitä osaamisalueita pidätte a) tällä hetkellä b) tulevaisuudessa merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 2,4 3,0 4,3 4,3 3,3 3,8 3,8 3,3 4,0 4,5 3,7 4,3 0,5 0,8 0,7 0,8 0,8 1,5 1,8 1,3 0,7 0,0 3.1 Liiketoiminta- ja talousosaaminen 3.2 Teknologiaosaaminen 3.3 Verkosto-osaaminen 3.4 Palveluosaaminen 3.5 Muotoiluosaaminen 3.6 Energiaosaaminen 3.7 Ympäristöosaaminen

3. Mitkä ovat mielestänne keskeisiä tavoitteita ja keinoja osaamisen kehittämiseksi? * Nopea kommunikointi toimintaryhmän sisällä. Työilmapiirin myönteisyys, mistä seuraa innovoiva asenne työhön. * Sitoutuminen työhön * Yhteistyön ==> luottamuksen kehittäminen * Yhteistyö muiden alan osaajien kanssa. Ajan seuraaminen. Jatkuva kouluttautuminen. * Koulutuksen painotus tulevaisuuden tarpeiden mukaan, Osaamisalueiden parempi verkottuminen, Kumppanuusrakenteiden syventäminen * Hyvä peruskoulutus ja riittävän pitkä harjoittelu työelämässä tiedon siirron onnistumiseksi. * Strategisten osaamisalueiden ja kohteiden valinta ja niillä korkeatasoinen koulutus, laajaalainen, myös kansainvälinen, kokemus * Tehokas ja tapauskohtaisesti oikein ymmärretty palvelun laajuus, asiakkaan tarpeen ymmärtäminen (tehdään juuri sitä on tilattu) * Suunnittelutehokkuudella on suuret haasteet edessään, muutoin suunnittelupalvelut tulevat siirtymään edullisemman tason maihin. * Informaatioteknologia

4. MILLE SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN PALVELUILLE ARVIOITTE TULEVAISUUDESSA OLEVAN NYKYISTÄ ENEMMÄN TARVETTA? (esim. prosessi, tehdas, sähkö, automaatio, energia, LVI, palontorjunta, ympäristö tms.) * Automaatio, turvallisuusjärjestelmät, taloudellinen tehokkuus, energia * KAIKILLE YLLÄ MAINITUILLE * Kaikille * Kokonaisvaltaisen palvelun tuottajalla on tulevaisuus vrt. ulkoistaminen * Automaatio-, energia-, ja ympäristö-, yhdyskunta * Tehdas, prosessi, energia, lvi, sähkö ja automaatio * Energia * Prosessi, sähkö ja biokemia * Energia, ympäristö, automaatio, prosessi * Prosessi, energia, automaatio * Energia ja ympäristö * Energia ja ympäristö * Infrastruktuuriin, ympäristölainsäädännön tulkintaan sekä riskienhallintaan liityvien asioiden osaajille eksoottisissa kulttuureissa on varmasti tulevaisuudessa kysyntää. Kotimaassa taas näyttäisi olevan pula rakennusalan ammattilaisista. * Automaatio, energia ja ympäristö * Tehdas, sähkö, automaatio, energia, ympäristö * Sähkö, automaatio ja energia * Kokonaisvaltaisille toimituspaketeille sekä investoinneissa että ylläpidossa. * Energia, ympäristö, prosessi, automaatio * Painotukset eivät juurikaan muutu * Kaikki yllämainitut palvelut tulevat olemaan ostopalveluja, joten kaikkia tarvitaan yhä enemmän riippuen tapauksesta. * Energia, ympäristö, turvallisuus * Automaatio yleensä sekä ympäristö * Yritysten ohentaessa omia organisaatioitaan tulee enemmän tarvetta erilaisille projektien kokonaishallinta- ja projektointiplveluille. * Ympäristöasiat ja energiatehokkuuden kehittäminen * Tehtaan omien resurssien vähentyessä yhä enemmän joudutaan turvautumaan kaikenlaisiin asiantuntija-apuihin. Tällä hetkellä mm. energia-asioita pyritään tuomaan esille voimakkaasti. * Energia, automaatio, ympäristö * Sähkö, automaatio, energia, LVI, ympäristö

5. MUUT KOMMENTTINNE, KYSYMYKSENNE JA EHDOTUKSENNE TULEVAISUUSFOORUMIN OSALTA? * Konsultointialan tulevaisuuden visiot Suomi-näkökulmasta / toimittajanäkökulmasta. * Kansainvälistyykö suunnittelubusiness aidosti vai vain suomalaisten laitetoimittajien / tilaajien kautta? * Suunnittelu ja konsultointipalvelu/osaaminen on ja tulee olemaan yhä vahvemmin (kansainvälistyminen) yhteiskunnan kantavia toiminnan osa-alueita, miten nostaa sen arvostusta sille kuuluvalle tasolle (resurssit tulevaisuudessa).