Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus 4.4.216
JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla on mahdollisuus seurata mm. henkilöstövoimavarojen kehitystä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnissa kunnat käyttävät nimitystä henkilöstötilinpäätös tai henkilöstökertomus. Henkilöstötilinpäätöksen tavoite on kytkeä se osaksi vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva ja siinä lukuja ja tilastoja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia välineenä päättäjien, esimiesten ja henkilökunnan välisissä henkilöstön kehittämistoimenpiteissä. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu 31.12.215 tilanteen mukaisina Juankosken kaupungin käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä (Populus). Henkilöstökertomuksen rakenne noudattelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. Henkilöstökertomuksessa on vertailuvuosina vuodet 213 ja 214. 2
TASA-ARVO Tasa-arvolainsäädäntö (69/1986) ja muut tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen henkilöstöraportin keskeiset tunnusluvut on esitetty erikseen miehistä ja naisista ja huomioitu yksilösuoja. Juankosken kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 28. Henkilötietojen suoja on otettu huomioon tilastoinnissa ja henkilöstöraportin laadinnassa. Työturvallisuuslain (738/22) mukaiset työsuojelun toimintaohjelmat on henkilöstön tiedossa. Työterveyshuoltolain (1383/21) mukainen työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, on laadittu ja on henkilöstön tiedossa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ja henkilöinä 31.12.215 Henkilöstön määrä 31.12.215 henkilömäärä ja htv 32 31 3 29 28 27 26 25 24 314 295 Henkilömäärä (hm) 281 297,29 283,99 Henkilötyövuodet (htv) 265,17 213 214 215 Juankosken henkilöstömäärä 31.12.215 oli 281henkilöä, joka ei sisällä sivutoimisia työntekijöitä. Henkilömäärä väheni 14 henkilöä. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kaupungin henkilökuntaan kuuluvaksi, koska he eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Henkilötyövuosina henkilöstön määrä on 265,17 henkilötyövuotta, joka on 18,82 htv vähemmän kuin koko vuonna 214. Henkilöstömäärä on henkilöt vuoden viimeisenä päivänä, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Henkilötyövuodet ovat henkilöstön määrä kalenterivuoden aikana. 3
Henkilöstö hallintokunnittain 31.12.215 12 1 8 6 4 2 Yleishallinto Hoiva- ja hoitopalvelut Varhaiskasvat us Sosiaalitoimi Koulutoimi Vapaaaikatoimi Yhdyskuntapal velut Vesilaitos 213 43 111 29 19 83 1 18 7 3 214 45 93 29 16 85 2 17 6 2 215 37 1 29 12 74 2 19 5 3 Juka-tilit Henkilöstö määrä on 31.12.215 281osa- ja kokoaikaiset, ei sisällä sivutoimisia henkilöitä) henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä 35,6 % työskenteli vanhusten ja vammaisten hoivapalveluissa, koulutoimessa työskenteli 26,3 % ja varhaiskasvatuksessa 1,3 %. Lomitustoimi siirtyi 1.1.211 alkaen Maaningan kunnan hoidettavaksi, joka vähensi kaupungin henkilöstömäärää merkittävästi. Vuoden 212 alusta kiinteistötoimi siirtyi teknisen toimen alaisuuteen. Palvelussuhderakenne 31.1.215 Palvelussuhderakenne 31.12. 25 23 223 216 2 15 1 84 72 65 5 Vakituinen henkilöstö Määräaikainen ja sijaiset 213 214 215 Juankosken kaupungin vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on -14 31.12.214 tilanteeseen verrattuna. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt eläköitymisen vuoksi 3 henkilöä, irtisanoutunut 8 ja 4 toimea/virkaa on vakinaistettu. Sijaisten määrän vähennys 7 henkilöä johtuu tehtävien uudelleen järjestelyistä ja erityisesti tavoitteesta vähentää hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää. Henkilöt työskentelee määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa vain, jos määräaikaisuuden peruste täyttyy. Juankosken kaupungissa noudatetaan täyttölupa-käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka ja toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa. 4
määräaikaiset alle kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin ei tarvitse lupaa kaupunginhallitukselta, jos määrärahat on varattu talousarvioon. Kaupunki ei lomauttanut henkilöstöä vuonna 215. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi henkilöstöjärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön ikäjakautuma 31.12.215 Vuonna 214 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta (lokakuu 214). Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 23 mennessä. Juankosken kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 47,79 (47,1) vuotta. Naisten keski-ikä 47,1 (46,2) vuotta ja miesten 5,37 (49,7) vuotta. Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että 51,2 prosenttia henkilöstöstä on yli 5 vuotiaita. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Henkilöstön ikäjakauma 31.12.215-2 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6- Naiset 2 3 17 18 2 18 33 38 43 29 Miehet 1 2 1 3 5 14 11 15 8 Akselin otsikko Naiset Miehet Henkilöstö sukupuolen mukaan jaettuna 31.12.215 5
Henkilöstö sukupuolen mukaan 4 3 2 1 213 214 215 213 214 215 Naiset 254 232 221 Miehet 6 63 61 Juankosken kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on 78,6 % tarkastelupäivänä 31.12. Neljä viidesosaa kuntien henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Henkilöstön palvelussuhdejakauma 31.12.215 Henkilöstön palveluvuosijakautuma 31.12.215 6 5 4 3 2 1-2 2-4 5-9 1-14 15-19 2-24 25-29 3- Naiset 39 26 52 33 2 15 18 18 Miehet 1 6 1 14 6 5 5 4 Palvelussuhdejakauma kertoo, että henkilöstöstä on 77 prosenttia työskennellyt kaupungin palveluksessa alle 2 19 vuotta. Loput 23 prosenttia on työskennellyt yli 2 vuotta -3 vuoktta. Yli 3 vuoden palvelussuhteita on 7,8 prosenttia. 6
Työterveyshuolto Kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut 1.1.212 alkaen ja edelleen Soisalon Työterveys OY:ltä, joka on Varkauden kaupungin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palvelut koko Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Juankosken työterveyshuollossa työskentelee kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, kaksi työterveyshuoltoon pätevöitynyttä erikoislääkäriä, työfysioterapeutti ja psykologi. Kaupunki saa Kelalta työterveyshuollon kustannuksista 5-6 prosenttia. Työterveyshuollon ostopalvelut Soisalon Työterveys Oy:lle olivat 167.787,13 (187.491,13) euroa. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista on n. 62.25 euroa. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet hyvin toimivia myös kertomusvuonna. Kaupunginhallitus päätti 21.5.212, että kaupunki korvaa työntekijän kirurgiset toimenpiteet yksityisellä sektorilla, jos julkisen palveluntuottajan jonotusaika on niin pitkä ja työntekijän tila sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävät sen kaltaiset, että tehtävään on palkattava sijainen. Yksityisellä sektorilla suoritetut kirurgiset toimenpiteet sisältyvät työterveyshuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 21.1.22 Juankosken kaupungin päihdepolitiikkaa ja hoitoonohjausmallin koskevan yhteisesti hyväksytyn mallin. Kaupunginhallitus on 2.4.212 käsitellyt työhyvinvoinnin toimintalinjauksia ja hyviä käytänteitä työpaikalla ja antanut kehotuksen kaikille tahoille organisaatiossa huolehtia työyhteisön hyvästä ja tukevasta työskentelytavasta ja edistää hyvää ilmapiiriä. Kaikki epäasiallinen käyttäytyminen on ehdottomasti tuomittavaa. Työnantaja ja työntekijät ovat yhteiset hyväksyneet vuonna 211 työkyvyn tukemisen periaatteet, jossa on tarkennettu työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta ennakoivasti läpi työuran, perustuu työpaikan tarpeisiin, koostuu työpaikan toimenpiteistä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä, työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhdessä kirjallisen toimintatavan. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 6 % Kelakorvaukselle. Poissaolot, terveydelliset syyt Juankosken kaupungin henkilöstön poissaoloja on seurattu vuodesta 27 alkaen Populushenkilöstöhallinnon järjestelmistä. Järjestelmä tilastoi poissaolot kalenteripäivinä ja työpäivinä poissaolon syyn mukaan. Järjestelmästä ei ole tulostettavissa sairauspoissaolojen määrää esim. 1-3 päivää tai pitemmät sairauspoissaolot. Poissaolojen määrää terveydellisten syiden perusteella on tarkasteltu kalenteripäivinä ja työpäivinä vuosina 28-215 seuraavassa kuviossa: 7
Poissaolot, terveydelliset syyt 12 1 8 6 4 2 28 29 21 211 212 213 214 215 Kalenteripäivät 11119 1115 9814 686 6932 6371 6433 731 Työpäivät 7953 791 728 4892 4957 4565 4612 5173 Kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä terveydellisissä syissä (sairaus, tapaturma, ammattitauti ja kuntoutus, ma-eläke) on vuodesta 214 lisääntynyt 877 päivää ja työpäivinä laskettuna 561 päivää. Vuoden 214 ja 215 tiedot ovat vertailukelpoisia. Syyskoodilla sairaus lisäys työpäivissä on 94 ja kalenteripäivissä 195. Syykoodilla työtapaturma on työpäivinä laskettuna -95 ja kalenteripäivissä -127. Syyskoodilla kuntoutus työpäivinä laskettuna on lisäys 562 ja kalenteripäivinä laskettuna 1371. Kokonaisuutena terveydellisten syiden lisäys selittää poissaolot. Kuntoutuspäivien tarve kasvaa, kun henkilöillä on pitkiä sairauspoissaoloja. Kuntoutuksen tarkoitus on palauttaa työkykyä ja mahdollisuuksia palata takaisin töihin. Koko henkilöstön osalta tarkasteltuna 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja voidaan todeta niiden kuvastavan lähinnä flunssa.yms. epidemioiden kulkua eri vuosina, ja yli 6 työpäivän sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikärakenteen kehitystä ja sen vaikutusta terveydentilaan sekä myös sellaisia pitkäaikaisia sairauksia, joihin työyhteisön toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Niiden välissä ovat 4-6 päivän sairauspoissaolot, joiden vähentämiseksi työyhteisön kehittämistoimenpiteillä ja työhyvinvoinnilla voisi olla vaikutuksia. Kokonaisuutena jokainen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia ja sairauspoissaolojen estämiseksi on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka kehittävät työkykyä ylläpitäviä toiminnan muotoja. Vuonna 214 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja oli 737 ja vuonna 215 641, vähennystä 96. Esimiehet huolehtivat työpaikoilla työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutetaan kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sairauspoissaolojen määrät ovat esimiesten tiedossa ja esimiesten valmiuksia puuttua entistä varhaisemmassa vaiheessa työkykyyn liittyviin ongelmiin ja ottamaan vastaan pitkiltä sairauslomilta palaavia työntekijöitä, on parannettu työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Sairaus- ja tapaturmasta aiheutuneet palkkakustannukset olivat vuonna 215 38.25,83 (34.259,96) euroa. Kelan päivärahakorvaukset olivat vuonna 215 167.789,27 (117.584,9) euroa. Korvaukset sairauspalkkoihin olivat 54,47 prosenttia. Eläköityminen 8
25 2 56,9 56,3 56,3 52, 58,3 59,2 57, 57,5 55,7 18 17 58,6 54,4 63,7 7, 23 6,4 61,1 6, 19 56 5, 15 1 13 1 1 12 11 14 14 11 12 14 4, 3, 6 2, 5 1,, Henkilöt Keski-ikä v. Kevan tilaston mukaan vuonna 215 eläkkeelle jäi 19. Henkilöistä, jotka ovat olleet vakuutettuna 31.12.211 jää vuosittain eläkkeelle 12-16 henkeä. Määrä on ennuste, johon sisältyy epävarmuustekijöitä. Kaupungin henkilömäärä on pieni ja eläkkeelle jäävien määrä vaihtelee. Tilastollisesti keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee suuresti, koska eläkkeelle jäämisikä on yksilöllinen. Vuoden 215 keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 56, ja sitä selittää ikään perustuvien eläkkeelle siirtymisten vähäinen määrä. Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot Vuonna 215 eläkepäätökset jakautuvat seuraavasti: Työkyvyttömyyseläke 3 Osatyökyvyttömyyseläke 1 Kuntoutustuki 4 Osa-aikaeläke 1 Vanhuuseläke 1 Henkilöstön osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaaminen on Juankosken kaupungin tärkeä henkilöstön kehittämisen voimavara. Henkilöstön koulutukseen on varattu talousarviossa määrärahaa, joka pääsääntöisesti käytetään vakinaisen henkilöstön koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston järjestämille atk-kursseille, joissa kouluttajina toimivat kansalaisopiston opettajat. Henkilöstön koulutukseen käytetyistä määrärahoista ei ole tarkkaa seurantaa. Henkilöstö on osallistunut ajankohtaisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Koulutus on ollut mm. lainsäädännön muuttumiseen liittyvää ajankohtaista koulutusta. Laajempaa henkilöstön kehittämiseen liittyvää koulutusta kaupunki ei ole järjestänyt. 9
Tulevien vuosien haaste, myös kuntaliitoksesta johtuen, on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta he pystyisivät suoriutumaan nykyisistä ja uusista haasteellisista ja muuttuvista työtehtävistä. Tyky-toiminta TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Juankosken kaupungissa on vuosia toiminut tyky-työryhmä, jonka tehtäviin ovat kuuluneet työkyvyn ylläpitoon liittyvä toiminta ja ohjaus. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin liikuntaryhmiin maanantai-iltaisin ja keskiviikko-iltaisin. Alennettuun hintaan on ollut mahdollisuus ostaa hierontapalveluja paikallisilta yrittäjiltä sekä ostaa kuntosali- ja uimahallilippuja. Vuonna 215 tyky-toimintaan käytettiin nettokustannuksena 5.137 euroa. Ulkoiluiltapäiviä järjestetään eri työpisteissä. Työkykyä ja yhteistyötä parantavat muut päätökset Juankosken kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.8.215 165 päättänyt kaupungin toimielinten kokousten pelisäännöistä, joita kaikkien on noudatettava. Pelisäännöt on hyväksytty kaikissa toimielimissä ja annettu tiedoksi henkilöstölle. Henkilöstön huomioiminen Kaupunki huomioi henkilöstön merkkipäivät ja eläkkeelle siirtymisen henkilöstön kanssa sovitun ohjeen mukaisesti. Työsuojelu Työtapaturmien määrä ajalla 1.1.- 31.12.215 oli 18 (22) tapahtumaa. Tapaturmakorvauksia maksettiin 4.568,63 (11.87,35) euroa. Pysyvien haittojen korvauksia yhtiö ei ole maksanut. Työtapaturmat ovat olleet ohimeneviä. Tarkemmat tiedot tapaturmista on annettu työsuojelutilastossa. Työturvallisuuslain 1 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty pääosin kaikissa työyksiköissä. Työsuojeluvaltuutetut ovat jatkaneet toimintavuonna tarkempaa riskien arviointia vuonna 211 suoritetun yksikkökohtaisten riskien luetteloinnin perusteella. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. Vuonna 24 kaupunginhallitus on hyväksynyt toimintamallin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta Juankosken kaupungissa. Palkkaus Toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivoiminen ja tasa-arvo edellyttävät oikeudenmukaista palkkausjärjestelmää. Kannustavaa palkkausjärjestelmää ja tehtäväkohtaista palkkausta on kehitetty Juankosken kaupungissa vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 22 aikana tehtyä tehtävien vaativuuden arviointia on päivitetty vuosittain ja pantu täytäntöön niin, että samassa palkkahinnoittelussa olevat tehtävät 1
on saatettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perustella oikeudenmukaiseen järjestykseen ja tehtäville on määritelty tavoitteelliset tehtäväkohtaiset palkat. Tehtyä palkkausjärjestelmää ja sen toimivuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoite on, että tehtävien vaativuuden arviointi vastaa sitä tavoitetta, mitä tehtävien vaativuuden arvioinnille on määritelty. Henkilöstölle on maksettu sopimusten mukaisesti henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää yhteisesti hyväksyttyjen perusteiden mukaisesti. Henkilöstökustannukset Käyttötalous 215 214 213 Maksetut palkat ja palkkiot -9 47 481,1-1 58 627,4-1 39 283,2 Jaksotetut palkat ja palkkiot 38 124,33 12 321,56-57 539,92 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 166 676,33 175 324,47 211 426,32 Palkat ja palkkiot -9 265 68,44-9 87 981,37-1 155 396,8 Henkilösivukulut -3 323 325,87-3 467 733,44-3 583 68,8 Eläkekulut -2 823 31,83-2 952 754,77-3 17 155,3 Muut henkilösivukulut -5 15,4-514 978,67-475 913,5 Yhteensä tuloslaskelman mukaan -12 589 6,31-13 338 714,81-13 738 465,6 Investointiosan palkat Maksetut palkat ja palkkiot -7 43,5-45 413,22-23 624,13 Henkilösivukulut -15 786,5-1 77,26-3 97,2 Eläkekulut -12 68,71-7 652,14-484,6 Muut henkilösivukulut -3 717,34-2 425,12-747,29 Yhteensä investointiosan palkat -86 189,1-55 49,48-27 531,33 11