EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 11.02.2004 KOM(2004) 70 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Toimintasuunnitelma: Yrittäjyyden edistäminen Euroopassa FI FI
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yrittäjyyden haaste Euroopassa... 3 2. Euroopan laajuinen keskustelu yrittäjyyden edistämisestä... 5 3. Viisi strategista politiikan alaa... 6 3.1. Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen... 7 3.2. Entistä useampien kannustaminen yrittämään... 8 3.3. Yrittäjien tukeminen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi... 11 3.4. Rahoitusvirtojen tehostaminen... 13 3.5. Pk-yritysten kannalta entistä paremman hallinnollisen järjestelmän luominen... 14 4. Seuraavat vaiheet komission työssä yrittäjyyden edistämiseen liittyvien suunnitelmien toteuttamiseksi... 17 5. Konkreettiset tulokset Euroopan yrittäjien kannalta... 18 Liite I Ehdotuksia päätoimenpiteiksi vuodesta 2006 alkaen... 20 2
1. YRITTÄJYYDEN HAASTE EUROOPASSA Yrittäjyys on innovaatiotoiminnan, kilpailukyvyn ja kasvun merkittävä käyttövoima. Pienehköillä yrityksillä ja yrittäjillä on keskeinen asema EU:n taloudessa, koska niiden panos on erityisen vahva palvelujen ja osaamiseen perustuvan toiminnan kaltaisilla avainaloilla. Yrittäjyyden ja taloudellisen menestymisen välillä on havaittu positiivinen ja vahva korrelaatio, kun tarkastellaan kasvua, yritysten hengissä pysymistä, innovaatiotoimintaa, työpaikkojen luomista, teknistä muutosta, tuottavuuden kasvua ja vientiä. 1 Mutta yrittäjyys antaa yhteiskunnallisesti muutakin. Se on myös yksilöllisen kehittymisen väline, ja voi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kun kaikilla taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta on mahdollisuus perustaa oma yritys. 2 Euroopan unioni (EU) on sitoutunut edistämään yrittäjyyttä osana strategiaansa 3, joka liittyy talouden muutokseen ja talouden ja kilpailukyvyn lujittamiseen tulevaisuudessa. Neuvosto on kehottanut ryhtymään pienten yritysten ja yrittäjyyden asemaa edistäviin toimenpiteisiin eritoten hyväksymällä Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 4 vuonna 2000. Mutta vaikka toimenpiteisiin on ryhdyttykin, ero EU:n ja Yhdysvaltojen BKT:ssä asukasta kohti ei ole kaventunut itse asiassa tuottavuusvaje kasvaa. Tulevaisuutta koskevat selvitykset osoittavat, että jos talouden nykyisten suuntausten annetaan Euroopassa jatkua, Euroopan osuus maailman tuotannosta pienenee, vaikka tuotannon määrä absoluuttisesti kasvaa. Varsinkin nousevien Aasian maiden osuus kasvaa. 5 Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjyyttä taloudellisen asemansa vahvistamiseksi. EU:ssa ei täysin hyödynnetä yritystoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia. Tarpeeksi ihmisiä ei saada ryhtymään yrittäjiksi. Eurobarometrin mukaan 47 prosenttia eurooppalaisista pitää itsenäistä ammatinharjoittamista parhaana vaihtoehtona, mutta vain 17 prosenttia toteuttaa pyrkimyksensä. Uusien yritysten perustamisen osalta vain 4 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa käynnistäneensä yritystoiminnan, kun vastaava osuus Yhdysvalloissa oli 11 prosenttia. 6 Ja vaikka 29 prosenttia Euroopan pk-yrityksistä ilmoittaa päätavoitteekseen kasvun, 7 liian harvat todella kasvavat merkittävästi. Yhdysvalloista poiketen Euroopan yritykset kasvavat toiminnan aloittamisen jälkeen hitaasti 8, ja kaikki ne yritykset, jotka olivat 1 2 3 4 5 6 7 8 Entrepreneurship: A survey of the Literature, David B. Audretsch, lokakuu 2002. Ks. myös Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta, Euroopan unionin neuvosto, 15223/01, 12.12.2001. Rakenneuudistukseen liittyvä EU:n strategia määriteltiin Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksessa maaliskuussa 2000, ja se on vahvistettu useissa sittemmin pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja hyväksyttiin yleisten asiain neuvostossa 13.6.2000 ja vahvistettiin Feirassa 19. 20. kesäkuuta 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Kilpailukykyä käsittelevä komission valmisteluasiakirja European Competitiveness Report 2003, SEC (2003) 1299, 12.11.2003 ja asiakirja Le commerce mondial au XXI siècle, Institut français des relations internationales, lokakuu 2002. Flash Eurobarometer 146 Entrepreneurship, lokakuu 2003 Pk-yritykset tarkastelukohteena - Eurooppalainen pk-yritysten observatorio 2002 - keskeiset tulokset, Euroopan komissio. The role of policy and institutions for productivity and firm dynamics: Evidence from micro and industry data, working paper No 329, Stefano Scarpetta et. al., ECO/WKP (2002), 15, 23.4.2002. 3
viime vuosikymmenen lopulla Euroopan suurimpia, olivat suuria jo vuonna 1960. 9 Yhdysvalloissa yrittäjät näyttävät testaavan markkinoita, ja jos he onnistuvat, yritys laajenee nopeasti. Sitä vastoin Euroopassa monet liikeideat eivät milloinkaan pääse markkinoille, sillä onnistuminen asetetaan kyseenalaiseksi jo ennen kuin ideaa voidaan testata markkinoilla. Eurobarometri osoittikin, että 44 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että yritystä ei pidä perustaa, jos epäonnistumisen riski on olemassa. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 29 prosenttia. Väestön ikääntyminen todennäköisesti pahentaa yrittäjyysvajetta, 10 sillä aktiivisimmin yrityksiä perustavien ikäluokka (25 34-vuotiaat) 11 pienenee tulevien vuosikymmenien aikana. Lisäksi arviolta kolmannes EU:n yrittäjistä (lähinnä niistä, jotka johtavat perheyrityksiä) vetäytyy toiminnasta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä koskee noin 610 000 yritystä ja 2,4 miljoonaa työpaikkaa vuosittain. Kun yrityksiä siirretään yhä vähemmän perheen sisällä, entistä useampi perheyritys on siirrettävä työntekijöille tai ulkopuolisille. Kuitenkin monet eurooppalaiset perustavat mieluummin uuden yrityksen kuin jatkavat jo olemassa olevan yrityksen toimintaa. Seuraajan löytäminen on siten käymässä yhä vaikeammaksi. 12 Jotta koko yrittäjyyspotentiaali saataisiin käyttöön, EU:n on ryhdyttävä päättäväisesti toimenpiteisiin, jotta Euroopasta tulisi entistä houkuttelevampi yritystoiminnan kannalta. Mutta tämä ei yksin riitä tarvitaan entistä enemmän yrittäjähenkeä. Siksi on aktiivisesti edistettävä yrittäjyyteen liittyviä arvoja ja vähennettävä riskinottamisen pelkoa mahdollisimman laajasti potentiaalisten yrittäjien keskuudessa. Tässä EU voi hyödyntää hyviä esimerkkejä omalta alueeltaan ottamalla huomioon varallisuuteen ja liiketoimintaympäristöön liittyvät huomattavat alueelliset erot. Sen lisäksi, että EU:n laajentuminen lisää taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia, se lisää yritystoimintaan liittyvien perinteiden kirjoa ja mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia. Yrittäjyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi komissio julkaisi vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa 13, jotta tulevan politiikan suunnitteluun saataisiin mukaan mahdollisimman suuri osa sidosryhmistä. Tämä kuuleminen oli esimerkkinä siitä, miten tärkeänä komissio pitää vuoropuhelun ylläpitämistä pk-yritysten ja niiden edustajien kanssa. Laajan tutkimustiedon, analyysien, selvitysten ja politiikasta saatujen kokemusten perusteella vehreässä kirjassa tuotiin esille kymmenen aiheeseen liittyvää kysymystä ryhmiteltynä seuraavien kahden Eurooppaa koskevan peruskysymyksen alle: Miten useammat saataisiin ryhtymään yrittäjiksi? ja Miten useammat yritykset saataisiin kasvamaan? Brysselissä maaliskuussa 2003 kokoontunut Eurooppa- 9 10 11 12 13 White Paper, Embracing innovation: entrepreneurship and American economic growth, National Commission on Entrepreneurship, 2001. Euroopan demografinen tilanne muuttuu selvästi. Kun 65-vuotiaita ja sitä vanhempia on nyt yksi neljää 18 64 vuotiasta kohden, suhde on vuonna 2040 noin yksi kahta kohden. Ikäryhmän 18 34 osuus pienenee nykyisestä yli neljänneksestä alle 20 prosenttiin. Eurostat projections. Global Entrepreneurship Monitor (GEM) 2002 Summary Report, Reynolds, Bygrave, Autio ja Hay. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan siirtoja käsittelevän asiantuntijaryhmän loppuraportti, Euroopan komissio, toukokuu 2002. Vihreä kirja Yrittäjyys Euroopassa, Euroopan komissio, KOM (2003) 27 lopullinen, 21.1.2003. 4
neuvosto pyysi komissiota vihreän kirjan seurantatoimena esittämään vuoden 2004 kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa yrittäjyyttä koskevan toimintasuunnitelman. Tämä toimintasuunnitelma tarjoaa strategiset puitteet yrittäjyyden edistämiselle vihreän kirjan julkaisemista seuranneen julkisen kuulemisen perusteella. Kuulemisessa kannatettiin yleisesti komission meneillään olevaa toimintaa, mutta tietyillä aloilla toivottiin toimintaa tehostettavan. Niinpä toimintasuunnitelma täydentää kohdennettujen toimien kautta meneillään olevaa yrityspoliittisia toimia, joita toteutetaan varsinkin neuvoston päätöksellä 2000/819/EY hyväksytyn yritysten ja yrittäjyyden hyväksi tarkoitetussa monivuotisessa ohjelmassa 14, muuttamatta päätöksessä kuvailtuja tavoitteita ja toiminta-aloja. 2. EUROOPAN LAAJUINEN KESKUSTELU YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISESTÄ Yrittäjyyttä käsittelevän vihreän kirjan aikaansaama julkinen keskustelu herätti suurta kiinnostusta koko Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Sidosryhmät jakoivat halukkaasti kokemuksiaan, joita oli kertynyt päivittäisestä toiminnasta yritysten kanssa tai tutkimustyön tuloksena. Vihreästä kirjasta keskusteltiin lukuisissa tilaisuuksissa, ja kirjallisia vastauksia saatiin 240 kappaletta yksityishenkilöiltä sekä organisaatioilta, jotka edustivat monia sidosryhmiä, kuten kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, yrittäjiä, yrityksiä, tukipalvelujen tarjoajia, yliopistoja ja mietintäryhmiä. 15 Vastaajat olivat samaa mieltä vihreässä kirjassa esitetyistä tärkeimmistä haasteista, mutta he toivat esille useita toimintaa edellyttäviä alueita ja tekivät selväksi, että mitään ihmelääkettä ei ole yrittäjyyden lisäämiseksi Euroopassa. Euroopan käyttämättömän potentiaalin hyödyntämiseen näyttää liittyvän monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyviä kysymyksiä, jotka koskevat yritysympäristöä, asenteita ja osaamista. Seuraavassa esitetään yhteenveto vastauksissa tärkeimmistä esille tuoduista seikoista. Vallitsevat asenteet yrittämistä kohtaan sekä riskien ja palkitsevuuden suhde näyttävät tekevän monet eurooppalaiset haluttomiksi ryhtymään yrittäjiksi. Lisäksi eläkeikään tulevilta yrittäjiltä vapautuvien yritysten määrä kasvaa, ja mahdollisia jatkajia on yhä vähemmän. Yrittäjyyskoulutusta pidettiin tärkeänä yrittäjähengen lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Riskin aiheuttaman taakan keventämiseksi olisi keskusteltava epäonnistumisen vakavista seurauksista ja tarpeesta hyväksyä alhaisempi sosiaaliturvan taso. Vastauksissa vaadittiin lisätoimia liiketoiminnan siirtojen helpottamiseksi etenkin perheyritysten osalta. Rahoituksen merkityksen katsotaan lisääntyvän uuden luokittelukulttuurin ja ehdotettujen uusien pankkeja koskevien vakavaraisuussääntöjen takia (Basel II). 16 14 15 16 Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritykset), hyväksi (2001-2005), Neuvoston päätös (2000/819/EY), 20.12.2000, EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84 91. Kaikki sähköisessä muodossa saadut kannanotot ja yhteenveto tärkeimmistä tuloksista ovat luettavissa www-sivustossa http://europa.eu.int/comm/enterprise/entrepreneurship/green_paper/index.htm. Pankkien ja sijoitusyhtiöiden pääomavaatimuksia koskeva katsaus; lisätietoja: Commission Services Third Consultation Paper, valmisteluasiakirja, 1.7.2003. 5
Jakamattomien voittojen ja yksityisten investointien verotusta pidettiin esteenä pääoman lisäämiselle ja taseiden vahvistamiselle, jotka ovat tarpeen yritysten kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi ja edullisemman rahoituksen saamiseksi. Tulosten parantamisesta vastaajat mainitsivat, että yrittäjille pitäisi olla tarjolla laadukkaita ja kohdennettuja tuki-, mentorointi- ja koulutuspalveluja. Klusterit voisivat edistää kasvua, Euroopan laajuista liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Spin-off-yritysten perustamista edistävä tuki ja entistä tehokkaampi tutkimuksen ja yritystoiminnan välinen vaihto voisi edistää innovaatiotoimintaa. Useasti mainittiin hallinnolliset ja sääntelyn aiheuttamat rasitteet. Varsinkin verotukseen ja työvoimaan liittyvien vaatimusten noudattaminen on monimutkaista, aikaavievää ja kallista. Sääntely-ympäristön parantamiseksi päättäjien olisi käytävä vuoropuhelua pk-yritysten ja niiden edustajien kanssa. Lisäksi vastaajien reaktioiden perusteella voitiin päätellä, että pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintasopimuksiin voidaan vielä parantaa ja että sisämarkkinoiden toimintaan ja valtiontukijärjestelmän rakenteeseen liittyy vielä ongelmia. Monet vastaajat kannattivat vihreässä kirjassa esitettyä koordinoitua lähestymistapaa. Vastaajat kehottivat parantamaan avointa koordinointimenettelyä 17 seuraamalla suosituksien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa entistä johdonmukaisemmin. Jotta EU:ssa esiintyvät erilaiset haasteet ja tarpeet voitaisiin ottaa huomioon, koordinointiin pitäisi kansallisten hallitusten lisäksi osallistua entistä useammin myös alueiden, joilla on keskeinen asema infrastruktuurin, verkkojen ja yrittäjien eritystarpeita varten räätälöityjen tukimuotojen tarjoamisessa alueellaan. Koordinointi on tarpeen myös kaikkien päättäjien välillä, joiden toiminta liittyy yrittäjyyteen vaikuttaviin kysymyksiin, kuten tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, verotukseen tai työllisyyteen. 3. VIISI STRATEGISTA POLITIIKAN ALAA Julkisen kuulemisen pohjalta toimintasuunnitelman tavoitteena on kannustaa entistä useampia ihmisiä perustamaan yrityksiä ja auttaa yrittäjiä menestymään ja toteuttamaan pyrkimyksiään tarjoamalla yritystoiminnalle suotuisan ympäristön. Yrittäjyyden edistämiseksi komissio keskittyy viiteen strategiseen politiikan osaalueeseen, 18 joita vihreään kirjaan kannanottonsa lähettäneet pitivät keskeisinä yrittäjyyden lisäämiseksi EU:ssa. - Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen - Entistä useampien kannustaminen yrittämään - Yrittäjien tukeminen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi - Rahoitusvirtojen tehostaminen 17 18 Tässä menetelmässä komissio tarjoaa järjestelmän, jossa jäsenvaltiot voivat vahvistaa indikaattoreita, tavoitteita ja vertailupisteitä ja koota hyviä käytänteitä yhteisesti kiinnostavilta politiikan osa-alueilta omien menettelytapojen parantamiseksi. Vaikuttamatta tavoitteisiin tai toiminta-alueisiin, jotka on vahvistettu monivuotisessa ohjelmassa, neuvoston päätös 2000/819/EY. 6
- Pk-yritysten kannalta entistä paremman hallinto- ja sääntelyjärjestelmän luominen Yrittäjyyden edistämiseen liittyvään suunnitelmaan liittyy kaksi haastetta: Tarvitaan koordinaatiota ja kohdentamista, jotta voidaan luoda synergiaa ja saada aikaan todellista edistystä. Politiikassa olisi kuitenkin otettava huomioon yrittäjien erilaiset tarpeet, kun yritystyypit vaihtelevat yliopistoista alkunsa saaneista spin-offyrityksistä pieniin ja keskisuuriin perheyrityksiin ja sosiaalisiin yrityksiin. Lisäksi eri mailla ja alueilla on omat ainutlaatuiset vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka vaikuttavat yrityskulttuuriin ja liiketoimintaympäristöön. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi komissio ei voi eikä saa toimia yksin. Hankkeessa voidaan onnistua vain, jos jäsenvaltiot ja yritysjärjestöt osallistuvat siihen aktiivisesti. Jotta yrittämisen liittyvät erilaiset tarpeet tulisivat otetuiksi asianmukaisesti huomioon, komissio kehottaa jäsenvaltioita ja yritysjärjestöjä ryhtymään tarvittaviin toimiin mainituilla viidellä strategisella osa-alueella toimivaltansa puitteissa sopivimmalla kansallisella tai alueellisella tasolla omien erityistarpeidensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten strategioiden tukemiseksi komissio avustaa avoimen koordinointimenettelyn mukaisesti päättäjiä tulosten esikuvaanalyysien tekemisessä ja käytänteiden vaihtamisessa kyseisillä toiminta-alueilla. Yritysyhteisön sitoutuminen on yrityspolitiikan onnistumisen edellytys. Esimerkiksi pk-yritysten tarpeet voidaan ottaa politiikan muotoilussa huomioon vain, jos yritykset ja niiden edustajat ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, ja yritysjärjestöt voivat toimia välittäjän roolissa pankkien ja yritysten välisissä suhteissa. Yrittäjät oppivat parhaiten toisiltaan (mentoroinnin tai verkkojen kautta), joten heidän roolinsa tiedotus- ja koulutustoiminnassa on erittäin keskeinen yrittäjähengen luomisessa. Etusijalla toimintasuunnitelmassa on joukko kohdennettuja päätoimenpiteitä, 19 jotka on tarkoitus käynnistää vuosina 2004 ja 2005 ja joita suorittavat sekä komissio että avoimen koordinointimenettelyn puitteissa kansalliset ja alueelliset päättäjät. Uusia, vuodesta 2006 alkaen käynnistettäviä toimia määritellään niiden tarjoaman lisäarvon ja julkisen keskustelun painotusten perusteella. Luettelo ehdotuksista esitetään liitteessä I. 3.1. Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen Julkisessa kuulemisessa korostettiin tarvetta parantaa yrittäjien arvostusta ja lisätä tietoa yrittäjän urasta. Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa avoimen koordinointimenettelyn puitteissa tiedottaa yrittäjyydestä tuomalla esille malliesimerkkejä ja korostamalla monien yrittäjien vastuuntuntoista, tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeita myötäilevää toimintaa. Jotta kaikki voisivat hyödyntää niitä mahdollisuuksia, jotka vastaavat heidän taitojaan ja pyrkimyksiään, tiedotuksessa olisi tuotava esille erilaiset tavat toimia yrittäjänä (esim. kasvuyritykset, käsiteollisuus, osa-aikaisuus, osuustoiminta) ja otettava huomioon eri kohderyhmät. 19 Vaikuttamatta tavoitteisiin tai toiminta-alueisiin, jotka on vahvistettu monivuotisessa ohjelmassa, neuvoston päätös 2000/819/EY. 7
Komissio tukee jo nyt yrittäjyyteen liittyvien tapahtumien järjestämistä useissa EU:n kaupungeissa. 20 Komissio tukee edelleen yrittäjyyskoulutusta yrittäjähengen ja -taitojen kehittämiseksi nuorten keskuudessa. Yliopistoissa tarjottavaa yrittäjyyskoulutusta tulisi olla tarjolla kaikkien alojen opiskelijoille ja tutkijoille, erityisesti teknillisissä yliopistoissa. Tieteellisen taitojen sovittaminen yhteen yrittäjyystaitojen kanssa auttaa tieteellisten tulosten parempaan kaupallistamiseen spin-off yritysten välityksellä sekä aloittavien yritysten määrän lisäämiseen tietoon pohjautuvilla sektoreilla. 21 Päätoimenpide: Yrittäjähengen edistäminen nuorten keskuudessa Komissio ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat avoimen koordinointimenettelyn puitteissa tarkastelleet yrittäjyyskoulutukseen liittyviä poliittisia lähestymistapoja EU:ssa. 22 Tulokset ovat lupaavia, ja niistä ilmenee, että yritystoiminnan asema koulutusohjelmissa kasvaa ja että monia poliittisia aloitteita on tehty. Tulevassa työssä keskitytään hyviä välineitä koskevien kokemusten vaihtamiseen ja tasokkaan yrittäjyyskoulutuksen varmistamiseen kaikille oppilaille kaikkialla EU:ssa. Vuoden 2004 aikana komissio järjestää avoimen koordinointimenettelyn puitteissa esikuva-analyysihankkeen, joka liittyy pienoisyrityksiin (opiskelijayrityksiin, jotka tuottavat ja myyvät todellisia tuotteita tai palveluja suojatussa ympäristössä). Vuonna 2005 komissio esittää yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa selvityksen menestys- ja riskitekijöistä ja poliittisista tavoitteista sekä laatii suosituksia ja tiedotusmateriaalia (menestystarinoita, esimerkkejä hyvistä käytänteistä) tapaustutkimusten ja arviointien perusteella. Jotta kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus osallistua yrittäjyyskursseille, komissio kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään yrittäjyyskoulutuksen kaikkien koulujen opetusohjelmiin ja tarjoamaan kouluille sellaista tukea, että ne voivat tarjota tehokkaita ja laadukkaita koulutusohjelmia. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset voivat järjestää tiedotuskampanjoita, tarjota aineistoa, järjestää opettajille koulutusmoduuleja ja yhdessä yritysjärjestöjen kanssa tuoda yrittäjiä mukaan opettamiseen. Yrittäjyyskoulutukseen liittyvän, komission tekemän työn tulokset, jotka liittyvät tavoitteisiin ja lisää tukea edellyttäviin osa-alueisiin, otetaan huomioon valmisteltaessa ja toteutettaessa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia. 3.2. Entistä useampien kannustaminen yrittämään Vaikka yleisesti katsotaan, että riski on luontainen osa yrittämistä, monet vihreää kirjaa kommentoineet katsoivat, että jotta entistä useammat saataisiin ryhtymään yrittäjiksi, yritys olisi voitava rekisteröidä nopeasti ja edullisesti, mutta lisäksi otetun riskin ja mahdollisen hyödyn suhteen olisi oltava oikeudenmukaisempi. 20 21 22 Komission PAXIS-verkko ja Eurocities ovat käynnistäneet pilottihankkeen Euroopan yrittäjäpäivän (European Day of the Entrepreneur) järjestämiseksi (www.entrepreneurday.org). Komissio julkistaa innovatiivista yrittäjyyttä käsitteleviä lisäaloitteita myöhemmin vuonna 2004. Asiakirjat Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke, Euroopan komissio, marraskuu 2002 ja Making progress in promoting entrepreneurial attitudes and skills through Primary and Secondary education (tulossa). 8
EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa on viime vuosina tehty merkittävää työtä uusien yritysten hallinnon helpottamiseksi. 23 Riskin vaikutusten lieventämiseksi komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja avoimen koordinointimenettelyn puitteissa jatkaa pyrkimyksiä yrityksen epäonnistumisen negatiivisten vaikutusten ratkaisemiseksi ja alkaa selvittää vaihtoehtoja, joiden avulla yrittäjät voivat suojautua henkilökohtaista riskiä vastaan sosiaaliturvajärjestelmien kautta. Yrittäjäksi ryhtyminen ilman suurta riskiä on mahdollista jatkamalla jo olemassa olevan yrityksen toimintaa uuden perustamisen sijasta. Tutkimusten mukaan Itävallassa 96 prosenttia omistajanvaihdon kokeneista yrityksistä säilyy hengissä ensimmäiset viisi vuotta, kun osuus uusien yritysten kohdalla on 75 prosenttia. 24 Avustettuaan jäsenvaltioita pk-yritysten liiketoiminnan siirtojen helpottamiseen liittyvän, vuonna 1994 annetun suosituksen täytäntöönpanossa komissio keskittyy nyt entistä enemmän tietojen levittämiseen mahdollisuuksista ryhtyä yrittäjäksi tällä tavalla. 25 Yhteiskunnan asettamat vaatimukset muuttuvat, kun väestö ikääntyy ja yritysten toimintatapoihin liittyvät kuluttajien odotukset muuttuvat, ja siksi tulee esille uusia vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi terveydenhuoltoon, liikkuvuuteen ja ympäristöön. Nämä alat ovat lähellä julkishallinnon toimialaa tai kuuluvat siihen, joten julkinen sektori voi olla asiakas tai kilpailija. Sosiaalitalouden yritykset 26 tarjoavat jo nyt esimerkkejä julkisen sektorin palveluille vaihtoehtoisten tai niitä täydentävien palvelujen tuottamisesta. Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja avoimen koordinointimenettelyn puitteissa madaltamaan näillä aloilla toimivien kaupallisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kehityksen esteitä. Tulevien toimien pohjustamiseksi komissio analysoi parhaillaan sosiaalisten yritysten asemaa. Päätoimenpide: Epäonnistumisen leimaavuuden lieventäminen Epäonnistuneet yrittäjät saavat epäonnistumisen leiman, joka ilmenee esimerkiksi haluttomuutena tehdä tilauksia tai vaatimuksina asettaa lisää vakuuksia. Epäonnistumisen leiman hälventämiseksi on tarpeen ymmärtää entistä paremmin yrityksen epäonnistumista ja tehdä ero rehellisten ja epärehellisten konkurssien välillä. Komissio ja ulkopuoliset asiantuntijat tekivät vuonna 2003 esikuvaanalyysin, jonka tuloksena saatiin tavoitteita, indikaattoreita ja suosituksia siitä, miten epäonnistumisen vakavia oikeudellisia ja sosiaalisia seurauksia voidaan lieventää. 27 23 24 25 26 27 Benchmarking the administration of business start-ups, Euroopan komissio, tammikuu 2002. Business transfers and successions in Austria, Austrian Institute for Small Business Research, 2002. Pk-yritysten liiketoiminnan siirtoja koskevan suosituksen (Commission Recommendation of 07.12.94 on the transfer of SMEs) 94/1069/EY, EYVL L 385, s. 14-17, 31.12.1994) seurantatoimena komissio esitti vuosina 2002 ja 2003 raportit asiantuntijoiden näkemyksistä, jotka liittyivät tarvittaviin toimenpiteisiin yrityssiirtoja koskevien olosuhteiden parantamiseksi ja suosituksen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi jäsenvaltioissa. Sosiaalitalouden yritykset ovat mm. osuustoiminnallisia yrityksiä, keskinäisiä yhtiöitä, yhdistyksiä ja säätiöitä, ja ne toimivat olosuhteissa, joita sijoittajavetoiset yritykset pitäisivät vähemmän houkuttelevina. Study: Bankruptcy and a fresh start, heinäkuu 2002 ja Final report of the expert group on the Best Project on Restructuring, bankruptcy and a fresh start, syyskuu 2003, Euroopan komissio. 9
Toimintasuunnitelman edistymistä koskevissa raporteissa komissio pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan suositusten noudattamiseksi suoritetuista tai suunnitelluista toimista. Komissio palaa sitten tähän aiheeseen tarvittaessa. Jotta epäonnistumista ymmärrettäisiin paremmin ja jotta konkurssin käsite voitaisiin erottaa epäasiallisesta käyttäytymisestä, komissio kokoaa vuoden 2004 aikana yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tietoja konkurssin periaatteista, talousvaikeuksista kielivistä ennakkomerkeistä, epäonnistumisen syistä ja uudelleenaloittamisen esteistä sekä kuvauksia epäonnistuneista ja uudelleen alkuun päässeistä yrittäjistä. Tietoja on tarkoitus käyttää tiedotuksessa ja opetuksessa, ja niiden tavoitteena on parantaa epäonnistumisen hyväksymistä ja vähentää haluttomuutta olla tekemisissä epäonnistuneiden yrittäjien kanssa. Jotta talousvaikeuksissa olevien yrittäjien olisi helpompi voittaa pelkonsa paljastaa ongelmiaan ja hakea apua, komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja avoimen koordinointimenettelyn mukaisesti helpottaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tuntemuksen ja käyttökokemusten vaihtamista. Vuoteen 2005 mennessä komissio ja asiantuntijaryhmä laativat itsearviointitestejä, joiden avulla yrittäjät voivat arvioida rahoitustilannettaan ja tietoja saatavilla olevasta tuesta ja menettelyistä, joiden tarkoituksena on ehkäistä epäonnistumisia. Päätoimenpide: Liiketoiminnan siirtojen helpottaminen Liiketoiminnan siirtojen määrän odotetaan lisääntyvän suuresti tulevina vuosina. Tämä koskee erityisesti lukuisia perheyrityksiä, jotka muodostavat merkittävän osan EU:n yritysyhteisöstä. EU:ssa olisi voitava välttää sellainen tilanne, että nämä yritykset lopettavat toimintansa pelkästään verotuksellisten tai oikeudellisten esteiden tai jatkajan puuttumisen takia, eivät siksi, etteivät ne olisi kilpailukykyisiä. Komissio auttaa edelleen kansallisia ja alueellisia päättäjiä tukemaan liiketoiminnan siirtoja eritoten EU:n monien elinkelpoisten perheyritysten jatkuvuuden varmistamiseksi. Komissio kannustaa jäsenvaltioita edelleen panemaan täytäntöön liiketoiminnan siirtoja koskevat suositukset ja tehostaa toimia liiketoiminnan siirtoihin liittyvän tietämyksen parantamiseksi yrittäjiksi ryhtymistä harkitsevien keskuudessa. Tähän voi sisältyä esimerkiksi kansallisten ja alueellisten päättäjien avustaminen yritysten myyjille ja ostajille tarkoitettujen markkinapaikkojen tukemisessa. Tarkempia tietoja toimista esitetään tulevassa liiketoiminnan siirtoja koskevassa komission tiedonannossa vuonna 2004. Päätoimenpide: Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmien tarkastelu Komissio esittää vuoteen 2005 mennessä katsauksen itsenäisten ammatinharjoittajien ja yritysten omistajien ja näiden puolisoiden ja huollettavien sosiaaliturvajärjestelmistä ja toimintamuodosta toiseen siirtymisen vaikutuksista. Tarkastelun kohteena ovat mm. sairausvakuutus, tulotakuut työkyvyttömyystapauksessa tai toiminnan keskeytyessä, eläkeoikeudet (verrattuna työntekijöiden järjestelmiin), vapaaehtoisten järjestelmien käyttö, uuden yrittäjän muulla uralla saamien oikeuksien epäasiallinen menettäminen sekä aloittaville yrittäjille tarkoitetut erityisjärjestelmät. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida yrittäjyyteen liittyvä etujen huononeminen ja määritellä entistä tarkemmin sosiaaliturvan vaikutus yrittämishalukkuuteen. 10
Tämän perusteella komissio pyytää vuonna 2005 jäsenvaltioita määrittelemään ne alueet, joilla ne aikovat ryhtyä toimenpiteisiin. Komissio järjestää sitten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kokemusten vaihdon siitä, miten parhaiten voitaisiin edistyä. Tässä työssä tunnistetaan hyviä toimintatapoja, jotka auttavat jäsenvaltioita mukauttamaan järjestelmiään tarvittavassa laajuudessa. 3.3. Yrittäjien tukeminen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi Vihreää kirjaa koskevien vastausten lähettäjät toivoivat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä tukipalveluja, ja komissio tukeekin edelleen yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää huippuluokan tukea ja johtamiskoulutusta, riippumatta siitä, mikä heidän taustansa on, ja ottaen huomioon ryhmät, joilla on erityistarpeita, kuten naiset ja etnisiä vähemmistöjä edustavat yrittäjät. Komissio tukee myös rakennerahastojen kautta yrittäjien mahdollisuuksia saada tukea heidän taustastaan riippumatta ja sellaisilla alueilla, joilla yritystoimintaa on vähän. 28 Vastaajien mielestä yritysten kasvua voidaan vauhdittaa tukemalla aktiivisesti pkyrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä. Kansainvälistyminen avaa tien entistä laajemmille markkinoille, ja lisäksi toimiminen useilla markkinoilla voi auttaa saamaan kilpailuetua vain yhdessä maassa toimiviin yrityksiin verrattuna. Pk-yrityksille pitäisi olla tarjolla tukea, jonka avulla ne voivat saada parhaan mahdollisen hyödyn osaamistalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Tutkimus- ja yritysyhteisöjen välisen tiedonvaihdon tehostamisen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden, modernien organisaatiomuotojen ja tekijänoikeuksien suojan pitävyyden lisäksi on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota arvoihin (eli uusiin liiketoimintamalleihin, markkinointistrategioihin tai suunnitteluun) liittyviin innovaatioihin, jotka ovat yhä tärkeämpiä varsinkin pienille yrityksille. 29 Komissio tukee verkkoja, kumppanuustapahtumia ja klustereita yrittäjien avustamiseksi strategisten kumppanuuksien solmimisessa, tiedon löytämisessä entistä paremmin ja yritystenvälisten yhteyksien luomiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komissio vahvistaa euroneuvontakeskusten (EIC) ja innovaatiokeskusten (IRC) muodostamien eurooppalaisten tukiverkkojen asemaa niin, että ne osallistuvat yritysten yhteistyön edistämiseen ja kaikkien EU:n tasoisten tukipalvelujen sujuvan levityksen varmistamiseksi mainittujen verkkojen lisäksi myös yritys- ja innovaatiokeskusten (BIC) kautta. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen (T&K) suuntautuvien investointien lisäämiseen liittyvän neuvoston sitoumuksen ja vuoden 2002 julkisen keskustelun 28 29 Tukipalvelujen parantamista koskevaa komission työtä käsitellään valmisteluasiakirjassa Yritysten korkealuokkaisten tukipalvelujen luominen, SEC (2001) 1937, 28.11.2001, ja seuraavissa: Benchmarking of Business Incubators, helmikuu 2002, Good practices in the Promotion of Female Entrepreneurship, joulukuu 2002, European network to promote Women's EntrepreneurShip (WES), European conference on ethnic minority entrepreneurs, kesäkuu 2003 sekä Pienyritysten peruskirjan täytäntöönpanokertomuksissa. Yhteisöaloite EQUAL tarjoaa rahoitusta epäedullisessa asemassa olevista ryhmistä peräisin olevien yrittäjien tukemiseksi ja sosiaalisten yritysten kohtaamien esteiden poistamiseksi, ja se on sellaisten hyviä käytäntöjä edustavien toimenpiteiden lähde, joiden avulla voidaan tukea taustasta riippumatta yrittäjiä, joiden toiminnan tulokset ovat vaatimattomia. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen, KOM (2003) 112 lopullinen, 11.3.2003. 11
lisäksi komissio esitti vuonna 2003 toimintasuunnitelman T&K-investointien kasvattamiseksi 3 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. 30 Lisäksi tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennesta puiteohjelmasta tarjotaan rahoitusta pkyrityksille niin, että 15 prosenttia budjetista on varattu pk-yrityksiä ja niille suunnattuja erityistoimia varten. 31 Komissio on hiljattain laajentanut pk-yrityksiä koskevaa ryhmäpoikkeusta siten, että pk-yritysten T&K-toimintaan annettua tukea ei tarvitse ilmoittaa. Innovaatiotoiminnan osalta komissio tarkastelee eri toimijoiden, varsinkin pkyritysten, erityistarpeita, jotka liittyvät muutokseen sopeutumiseen ja tietämyksen hyödyntämiseen tuotannossa, tuotteissa ja palveluissa. Innovaatiotoiminta on tärkeätä, ja komissio julkaiseekin kokonaan siihen keskittyvän toimintasuunnitelman vuonna 2004. Tässä yhteydessä komissio tutkii markkinapuutteita, jotka ovat innovaatiotoiminnan esteinä toimijoiden tyypin, toimien ja sijainnin mukaan, tekee kansainvälisiä vertailuja EU:n sisällä ja sen ulkopuolella sekä etsii sopivia korjauskeinoja. Lisäksi komissio jatkaa innovaatiotoiminnan edistämistä alueellisia innovaatio-ohjelmia koskevien kokemusten vaihdon ja teknologiansiirtojärjestelyjen kautta sekä edistämällä sähköistä liiketoimintaa. 32 Euroopassa syntyy liian vähän nopeasti kasvavia yrityksiä ( gaselleja ), jotka ovat innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden dynamiikan keskeisiä moottoreita. Yritykset kasvavat harvoin vahingossa: tarvitaan kasvuhalua, joka on ennen muuta asennekysymys. Yrittäjät etsivät inspiraatiota onnistuneista malleista. 33 Komissio pyrkii löytämään hyviä toimintatapoja mallien levittämiseksi ja sopivan tuen antamiseksi mahdollisille kasvuyrityksille. Päätoimenpide: Räätälöidyn tuen tarjoaminen naisille ja etnisille vähemmistöille Tarjolla olevat tukipalvelut eivät nykyisin vastaa naisyrittäjien ja etnisten vähemmistöjen erityistarpeita. Naisyrittäjyyden tukemiseksi käynnissä olevan työn pohjalta komissio avustaa vuodesta 2004 alkaen kansallisia ja alueellisia viranomaisia löytämään ratkaisuja tilanteisiin, joissa naisyrittäjien tarpeet eivät vielä täyty tyydyttävästi. Tällaisia ovat rahoituksen saanti ja yritysverkkojen hyödyntäminen. Hyviä käytänteitä on vaihdettu päätöksentekijöiden välillä tutkimusten ja verkostojen kautta, ja näiden kokemusten perusteella komissio aikoo soveltaa samanlaista menettelyä etnisiä vähemmistöjä edustavien yrittäjien tarpeiden tyydyttämiseksi. Komissio aikoo vuosien 2004 ja 2005 aikana tunnistaa ja arvioida poliittisia toimenpiteitä hyvien toimintatapojen löytämiseksi etnisiä vähemmistöjä edustavien 30 31 32 33 Barcelonassa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, Komission tiedonanto: Lisää tutkimusta Euroopan hyväksi - Tavoitteena 3 prosenttia BKT:stä ja Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle, KOM (2003) 226 lopullinen, 4.6.2003. Lisätietoja yhteisön T&K-ohjelmista sivustossa www.cordis.lu. Network of Innovating Regions in Europe (IRE), Improving Institutions for Technology Transfer to Enterprises, PAXIS Pilot Action of Excellence on Innovative Start-ups ja komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen mukauttaminen muuttuvassa ympäristössä: GoDigitalaloitteen opetukset ja tulevaisuuden haasteet, KOM (2003) 148, 27.3.2003. Ks. myös: Bottlenecks and catalysts of entrepreneurial growth, professori Erkko Autio (tulossa). 12
yrittäjien avustamista varten. Samanaikaisesti komissio kannustaa päättäjien verkostojen perustamista ja pyrkii saamaan etnisiä vähemmistöjä edustavia elimiä osallistumaan aktiivisesti vuoropuhelun tehostamiseen EU:ssa ja kansallisella ja alueellisella tasolla. Päätoimenpide: Yritysten välisten suhteiden solmimisen edistäminen Komissio tukee suhteiden solmimiseen tähtääviä tapahtumia EU:n alueilla. Näissä tapahtumissa yrittäjät voivat tavata strategisia kumppaneita (yrittäjiä, tutkijoita, rahoittajia, neuvonantajia, mentoreita, liikekumppaneita ja päättäjiä), jotka voivat auttaa liiketoiminnan tehostamisessa. Komissio voi hyödyntää laajaa mahdollisten kumppanien verkostoa yritysjärjestöjen, useiden komission tietokantojen sekä EIC-, IRC- ja BIC-verkkojen kautta. Vuoden 2004 puoliväliin mennessä EIC-, IRC- ja BIC-verkoilla on käytettävissään hallintoon, tukeen ja tietotekniikkaan liittyvät välineet, joiden avulla ne voivat tukea tapahtumia, joihin ne osallistuvat koordinoidusti. Toiminnasta saadut kokemukset arvioidaan vuoden 2005 aikana seuraavien vuosien strategian muotoilemista varten. Kun pk-yritys on osallistunut suhteiden solmimiseen tähtääviin tapahtumiin, se voi kääntyä eurooppalaisten yritystoiminnan tukiverkkojen puoleen niiden laajan toimipisteverkoston kautta saadakseen lisätietoja ja neuvontaa liiketoiminnan harjoittamisesta sisämarkkinoilla, tietyssä maassa tai tietyllä alueella. Klusterien avulla pk-yritykset voivat saavuttaa kriittisen massan, yhdistää voimavarojaan, löytää liikekumppaneita tai saada käyttöönsä strategista tietoa. Komissio on tarkastellut jäsenvaltioiden klusteripolitiikkaa 34 ja edistänyt kokemusten vaihtoa klusterien muodostamisesta aluetasolla Euroopan innovaatioalueita koskevan ohjelman 35 puitteissa. Tämän työn pohjalta komissio aikoo vuoden 2005 aikana yhdessä klusterien johtajien ryhmän kanssa laatia ja testata mallin strategisten yhteyksien solmimisesta klustereiden välillä EU:ssa. 3.4. Rahoitusvirtojen tehostaminen Rahoituksen saatavuus on yrityksille elintärkeää useissa kehitysvaiheissa. Julkisessa kuulemisessa raportoitiin asiaan liittyvistä vaikeuksista, varsinkin pääoman lisäämiseen liittyvistä ongelmista. Näiden lisäksi yritysten on ennakoitava rahoitukseen liittyvien vaatimusten muutoksia luokittelujärjestelmien käytön lisääntyessä ja pankkien uusien vakavaraisuusvaatimusten (Basel II) vuoksi, joiden takia lainakustannukset heijastavat entistä tarkemmin asiakkaaseen liittyvää riskiä. Komissio osallistuu nykyisin yritysten, varsinkin pk-yritysten, rahoitusympäristön parantamiseen rahoitusvälineidensä 36 kautta ja luomalla yhteyksiä pk-yritysten ja 34 35 36 Vuonna 2003 komissio järjesti seminaarin ja joukon asiantuntijatapaamisia. Näiden tulokset ovat saatavilla raportissa Expert group report on clusters and networks. http://www.innovating-regions.org/. Rahoitusvälineillä täydennetään rahoitusmarkkinoiden puutteita, ja ne koskevat huipputekniikan yritysten käynnistämistä, pk-yritysten takauksia ja siemenpääomaa. Välineitä käytetään yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevan monivuotisen ohjelman kautta, niiden arvo on noin 322 miljoonaa euroa ja niitä hallinnoi Euroopan investointirahasto. 13
rahoitusalan toimijoiden välille hyvien käytänteiden vaihtamiseksi ja pk-yritysten ja rahoitusalan keskinäisen ymmärtämyksen parantamiseksi. 37 Yritysten auttamiseksi rahoitusympäristön muutosten ennakoinnissa komissio toimii yhdessä kansallisten ja alueellisten päättäjien kanssa, jotta saatavilla olisi tukea silloinkin, kun riski arvioidaan tavallista suuremmaksi. Tarkoituksena on, että tarjolla olisi entistä enemmän vakuuksia ja lainoja kohtuulliseen hintaan varsinkin mikroyrityksille. Lisäksi pankkien mahdollisuuksia lainoittaa pk-yrityksiä voitaisiin parantaa poistamalla lainasalkkuja pankkien taseesta myymällä niitä institutionaalisille sijoittajille (arvopaperistaminen). Yritysten pääomarakenteen parantamiseksi ja taseiden vahvistamiseksi olisi pyrittävä eri rahoitusvaihtoehtojen verotukselliseen tasapuolisuuteen. Pääoman lisäämisen helpottamiseksi ja useampien yritysten kasvun stimuloimiseksi komissio tehostaa toimintaansa riskipääoman, bisnesenkelien tarjoaman rahoituksen ja yksityishenkilöiden (mikroenkelien) sijoitusten saatavuuden parantamiseksi. Komissio laatii myös kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida jäsenvaltioiden toimenpiteitä riskipääomarahoituksen tukemiseksi valtiontukisääntöjen puitteissa. 38 Päätoimenpide: Yritysten pääoman lisääminen ja taseiden vahvistaminen Komissio käyttää pk-yrityksille suunnattuja rahoitusvälineitään yritysten kasvun edistämiseksi helpottamalla sekä velka- että pääomarahoituksen saantia vuodesta 2004 alkaen. Välineiden arvioinnin jälkeen otetaan vuonna 2006 käyttöön uudistetut ja parannetut rahoitusvälineet. Vakuuksien järjestämisen ja arvopaperistamisen edistämisen lisäksi tarkoituksena on painottaa tutkimuspainotteisten ja innovatiivisten pk-yritysten pääomansaantia. Koska valtiontuesta ja riskipääomasta annetun komission tiedonannon voimassaoloaika päättyy vuonna 2006, komissio selvittää vuosien 2004 ja 2005 aikana uudelleen valtiontuen asemaa sellaisen tilanteen korjaamiseksi, jossa pkyritys, varsinkin nuori ja kasvava, ei onnistu saamaan rahoitusta markkinoilta. Komissio analysoi kansallisten verojärjestelmien sellaisia osia, jotka suosivat pääomarahoituksen (jakamattomat voitot, epäviralliset sijoittajat) sijasta velkarahoitusta. Komissio käynnistää analysoinnin vuonna 2004 ja perustaa työryhmän, johon osallistuu jäsenvaltioiden asiantuntijoita. Tulosten perusteella komissio kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa pääoman verokohtelu on epäedullista, ryhtymään toimenpiteisiin verotuksellisen tasapuolisuuden varmistamiseksi. Suositukset ja nykyiset hyvät toimintatavat esitellään vuonna 2005. 3.5. Pk-yritysten kannalta entistä paremman hallinnollisen järjestelmän luominen Kuulemisen tulosten perusteella tarvitaan hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien rasitteiden todellista vähentämistä ja yksinkertaistamista yritysten kannalta 37 38 Esimerkiksi pankkien ja pk-yritysten pyöreän pöydän toiminta (Round Tables of bankers and SMEs) tai rahoituslaitosten ja liike-elämän järjestöjen neuvottelut pankkien käytännesäännöstä suhteissa pkyritysasiakkaiden kanssa. Komission tiedonanto Valtiontuki ja riskipääoma, EYVL C 235, 21.8.2001, s. 3-11, ja Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman (RCAP) täytäntöönpanosta, KOM (2003) 654 lopullinen, 4.11.2003. 14
keskeisillä aloilla, kuten verotuksessa ja työvoima- ja ympäristöpolitiikassa. Tietty määrä sääntelyä ja hallintoa tarvitaan markkinoiden sääntelemiseksi tai yleisen edun suojaamiseksi, mutta kansallisten ja alueellisten päättäjien olisi tarjottava pkyrityksille tukea sääntelystä johtuvien velvoitteiden täyttämisessä. Vuonna 2002 komissio käynnisti kunnianhimoisen ohjelman eurooppalaisen hallintotavan parantamiseksi. Ohjelmaan sisältyi lainsäädännön parantaminen, vaikutusten arviointi ja sidosryhmien kuuleminen 39. Nyt komissio keskittyy ohjelman täytäntöönpanoon. Sisämarkkinat ovat suuresti helpottaneet liikeyritysten ja varsinkin pk-yritysten elämää. Mutta sisämarkkinat eivät ole valmiit, ja esteitä on vielä. Vuosien 2003 2006 sisämarkkinastrategia 40 käsittelee pk-yritysten kannalta tärkeitä kysymyksiä, kuten esteiden poistamista palveluilta, veroesteiden vaikutusten vähentämistä sekä hankintoihin osallistumisen mahdollisuuksien laajentamista hyödyntämällä entistä paremmin jäsenvaltioiden hankintaverkkoa. Komissio pyrkii edelleen edistämään pkyritysten osallistumista standardointiin. 41 Komissio jatkaa vuonna 2004 pyrkimyksiä valtiontukisääntöjen yksinkertaistamiseksi. Erityisesti komissio jatkaa sellaisen välineen kehittämistä, jonka avulla voidaan tunnistaa tuki, jolla ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia kilpailuun. Tällainen väline vähentäisi tukien selvittämistä komissiossa ja antaisi jäsenvaltioille paremmat mahdollisuudet myöntää pieniä määriä tukea, joka ei todennäköisesti johtaisi vääristymiin. Pk-yritykset hyötyisivät todennäköisesti näistä toimista. Komissio kannustaa entistä tehokkaammin kuulemaan pk-yrityksiä, jotta nämä voivat päätöksenteon aikaisessa vaiheessa esittää näkemyksensä uusista aloitteista ja nykyisten säännösten ja käytänteiden laadusta. Jotta tällaiset kuulemiset kattaisivat kaikki julkiset toiminnot, tarvitaan julkishallinnon sisäistä koordinointia. Päätoimenpide: Pk-yritysten kuuleminen Jotta pk-yritysten ääni kuuluisi paremmin EU:n päätöksenteossa, komissio parantaa EU:n ehdotuksien vaikutusten arviointia pk-yrityksiin äskettäin käyttöön otetun yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin puitteissa. Pk-yritykset osallistuvat jo tiettyihin komission poliittisiin aloitteisiin, mutta sen lisäksi komissio tehostaa pk- 39 40 41 Komission tiedonannot Eurooppalainen hallintotapa: Lainsäädännön parantaminen, KOM (2002) 275 lopullinen, 5.6.2002, tiedonanto vaikutustenarvioinnista, KOM (2002) 276 lopullinen, 5.6.2002, Lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma, KOM (2002) 278 lopullinen 5.6.2002, Neuvottelu- ja keskustelukulttuurin edistäminen - Komission konsultointiprosessiin sovellettavat yleiset periaatteet ja vähimmäisvaatimukset, KOM (2002) 704 lopullinen, 11.12.2002, sekä Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Yhteisön säännöstön päivittäminen ja yksinkertaistaminen, KOM (2003) 71 lopullinen, 11.2.2003. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Sisämarkkinastrategia, Vuosien 2003 2006 painopisteet, KOM (2003) 238 lopullinen, 7.5.2003. Komissio edistää pk-yritysten osallistumista standardointiin NORMAPMEn kautta. 15
yritysten edustajan 42 kautta vuoropuhelua komission yksiköiden ja yritysjärjestöjen välillä järjestämällä kokouksia entistä säännöllisemmin. Lisäksi komissio parantaa menetelmiä, joiden avulla voidaan ottaa huomioon pkyritysten kokemukset nykyisestä lainsäädännöstä ja politiikasta ja nykyisistä ohjelmista. Komission aloitteen Interaktiivinen politiikan suunnittelu puitteissa euroneuvontakeskusten verkko kerää pk-yrityksiltä palautetta sisämarkkinoilla ilmenneistä esteistä. Pk-yritysten näkökantojen huomioon ottamista parannetaan tehostamalla tiedotusta, seuraamalla järjestelmällisesti ilmoitettuja ongelmia ja laajentamalla niiden aiheiden valikoimaa, joista palautetta voi antaa. Pk-yritysten kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamisen lisäksi on tarpeen osoittaa, että pk-yritysten esille tuomat kysymykset todella otetaan huomioon. Vuoden 2004 loppuun mennessä komissiolla on toiminnassa järjestelmä vuoropuhelun organisointia ja edistymisen arviointia varten. Vuoteen 2005 mennessä komissio raportoi pk-yritysten ja niiden edustajien osallistumisesta kuulemisprosessiin ja siitä, missä laajuudessa esitetyt näkökannat otetaan huomioon. Komissio on yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa käynnistänyt esikuvaanalyysihankkeen, joka liittyy pk-yritysten osallistumiseen kansalliseen politiikan suunnitteluun. Hankkeessa tarkastellaan onnistuneita menetelmiä, joita jo sovelletaan jäsenvaltioissa pk-yritysten kuulemisen järjestämiseksi. Huomioon otetaan kaikki hallinnonalat, joiden toiminta vaikuttaa pk-yrityksiin. Työn perusteella esitellään vuonna 2005 parhaat toimintatavat ja suosituksia. Päätoimenpide: Verolakien noudattamisen helpottaminen Erilaisten kansallisten verolakien ja -sääntöjen noudattaminen on rajatylittävän toiminnan este, varsinkin pk-yrityksille. Jos nämä yritykset voisivat soveltaa kotimaansa tuttuja sääntöjä laskiessaan verotettavia voittojaan tai noudattaessaan alv-velvoitteitaan, laajentuminen rajojen yli olisi helpompaa. Verotukseen liittyvien velvoitteiden noudattamisen yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi komissio aikoo käynnistää pilottijärjestelmän, jossa pk-yritykset voivat anoa "kotivaltion verotusta". Tässä järjestelmässä osallistuvat jäsenvaltiot suostuisivat vastavuoroisesti tunnustamaan voittojen laskennassa käytettävät erilaiset kansalliset menetelmät. Yhdessä asiasta kiinnostuneiden osapuolten ja jäsenvaltioiden kanssa komissio pyrkii ratkaisemaan avoimet tekniset kysymykset ja muotoilemaan pilottijärjestelmän yksityiskohdat vuoden 2004 aikana. Käytäntö johtaisi todennäköisesti merkittäviin säästöihin ja tehokkuuden paranemiseen mukaan kelpuutettavissa pk-yrityksissä. Teknisistä kysymyksistä käytävien keskustelujen perusteella komissio esittää tulevaa kotivaltion verotusjärjestelmää koskevat päätelmänsä myöhemmin vuonna 2004. Niiden perusteella komissio seuraa ajoittain edistymistä tällaisten järjestelmien täytäntöönpanossa, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. 42 Pk-yritysten edustaja pyrkii tehostamaan kanssakäymistä pk-yritysten ja niitä edustavien elinten kanssa sekä varmistamaan, että pk-yritysten tarpeet tulevat otetuiksi asianmukaisesti huomioon kaikissa EU:n politiikoissa, ohjelmissa ja säädöksissä. 16
Monissa yritysten ja kuluttajien välisissä taloustoimissa arvonlisäveron soveltaminen kulutuspaikan mukaan merkitsee sitä, että elinkeinonharjoittajat on tunnistettava ja niiden on tehtävä ilmoitukset ja suoritettava maksut jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa ne suorittavat veronalaisia taloustoimia. Tämä on elinkeinonharjoittajille rasittavaa sisämarkkinoilla. Alv-velvoitteita koskeneen eurooppalaisen tutkimuksen ja vuonna 2003 järjestetyn julkisen kuulemisen perusteella 43 komissio aikoo vuonna 2004 ehdottaa järjestelmää, jossa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon rekisteröitynyt yhtiö voisi täyttää kaikki EU:ssa syntyvät alv-velvoitteensa sijoittautumisvaltiossaan. 44 Kokemuksia on jo saatu EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sähköistä liiketoimintaa harjoittaville tarkoitetusta yhteisestä EU:n alv-portaalista. Tällainen järjestelmä voisi merkittävästi pienentää arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista rasitetta, kun yritykset voisivat asioida yhden veroviranomaisen kanssa omalla kielellään ja hyötyä siitä, että niiden tarvitsee noudattaa vain yksiä velvoitteita. 4. SEURAAVAT VAIHEET KOMISSION TYÖSSÄ YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIEN SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEKSI Yrittäjyyden edistämiseen liittyvien suunnitelmien toteuttamiseksi komissio toimii siellä, missä se voi saavuttaa parhaat tulokset EU:n tasolla ja missä se voi merkittävällä tavalla tukea jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia strategioita avoimen koordinointimenettelyn puitteissa. Komissio aikoo tehdä tämän työn yhteisön toimivaltaan kuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien avulla. Kaikki tässä toimintasuunnitelmassa ehdotettavat uudet toimet, eritoten päätoimenpiteet, jotka koskevat suoraan yrittäjyyden edistämiseen liittyviä suunnitelmia neuvoston päätöksen 2000/819/EY 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden, varsinkin yrittäjyyden edistämisen tavoitteen, ja kyseisen päätöksen liitteessä I kuvailtujen toiminta-alojen mukaisesti, on tarkoitus toteuttaa monivuotisessa ohjelmassa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi, joka jatkuu vuoteen 2005 45. Komissio esittää ohjelman täytäntöönpanoa koskevissa vuosittaisissa työohjelmissaan vuosille 2004 ja 2005 konkreettiset ja yksityiskohtaiset ehdotukset toimista ja tarvittavasta rahoituksesta tämän toimintasuunnitelman päätoimenpiteiden suorittamista varten. Nämä ehdotukset hyväksytään edellä mainitussa neuvoston päätöksessä vahvistettujen ohjelman tavoitteiden toimintasääntöjen mukaisesti. Komission ehdotus seuraavaksi monivuotiseksi ohjelmaksi, joka esitetään vuonna 2004, perustuu komission omien kokemusten ja riippumattomien arviointien lisäksi vihreään kirjaan ja tähän toimintasuunnitelmaan liittyvään julkiseen keskusteluun. Uusia toimia edellyttäviä osa-alueita tarkastellaan vuonna 2005. Konkreettiset ehdotukset näiden toimien toteuttamiseksi vuodesta 2006 alkaen tehdään ohjelman tavoitteiden ja toimintasääntöjen mukaisesti. 43 44 45 http://europa.eu.int/comm/taxation_customs/taxation/consultations/obligations_tva_en.htm. Kuten komission tiedonannossa neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle: Arvonlisäverostrategian painopistealueet: nykyinen tilanne ja ajantasalle saattaminen, KOM (2003) 614, 20.10.2003. Lukuun ottamatta verotukseen liittyviä toimia, jotka toteutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EYVL 325/33, 24.12.2002) 93 ja 211 artiklan mukaisesti. 17
Komissio aikoo myös kiinnittää tarvittavaa huomiota yrittäjyyden edistämiseen liittyvän suunnitelman viemiseksi eteenpäin kaikilla sellaisilla politiikan osaalueilla, joilla on merkitystä yrittäjille. Tällaisia ovat varsinkin tutkimus- ja kehitystoiminta, innovaatiot, eurooppalainen hallintotapa, kestävään kehitykseen liittyvä EU:n suunnitelma, sisämarkkinoiden toiminta, työllisyyden suuntaviivat, vero- ja kilpailupolitiikka. Komissio lisää yrittäjyysnäkökulmaa tukiohjelmissaan 46 ja tekee niiden hyödyntämisestä helpompaa yrityksille. 5. KONKREETTISET TULOKSET EUROOPAN YRITTÄJIEN KANNALTA Toimintasuunnitelmassa esitetään yleiset tavoitteet, jotka EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjien olisi saavutettava viidellä strategisella osa-alueella. Tavoitteet, indikaattorit ja edistymisen aikataulut määritellään suoritettavien päätoimenpiteiden mukaisesti. (1) Entistä useammille tietoa yrittäjyydestä ja mahdollisuus hankkia yrittäjätaitoja koulutuksen ja tiedotustoimien kautta (2) Oikeudenmukainen ympäristö riskinotolle ja aiheettomien esteiden poistaminen uusilta yrittäjiltä, jotka käynnistävät yrityksen tai jatkavat olemassa olevan toimintaa (3) Huippuluokan tuen saatavuuden varmistaminen yrittäjille heidän taustastaan tai toimialastaan riippumatta etenkin rajatylittävää liiketoimintaa ja innovaatiotoimintaa varten (4) Riittävä rahoitus ja vakuudet kaikkien elinkelpoisten yritysten rahoittamiseksi, myös Basel II -vakavaraisuusvaatimusten puitteissa, sekä eri rahoitusmuotojen entistä tasapuolisempi verokohtelu (5) Sääntelyn ja hallinnollisten menettelyjen huomattava vähentäminen ja pkyritysten tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen politiikan suunnittelussa Toimintasuunnitelmaan liittyvillä toimilla on saavutettava tuloksia, eli niillä on oltava vaikutusta yritystoiminnan onnistumiseen EU:ssa: Yrittäjähengen vahvistuminen: Entistä useammat ilmoittavat haluavansa ryhtyä yrittäjiksi; uusia yrityksiä perustetaan entistä enemmän, myös epäedullisessa asemassa olevilla alueilla ja epäedullisessa asemassa olevien ryhmiin kuuluvien toimesta; entistä useammat uudet yrittäjät jatkavat olemassa olevien yritysten toimintaa ja epäonnistumisen jälkeen aloitetaan entistä useammin uudestaan. Yritykset menestyvä entistä paremmin, kilpailukyky paranee ja yritykset kasvavat: Taseiden vahvistuminen, innovaatiotoiminnan lisääntyminen yksityisellä sektorilla, entistä useamman pk-yritykset toimivat sisämarkkinoilla, työpaikkoja syntyy ja nopeasti kasvavia yrityksiä on entistä enemmän. 46 Rakennerahastot (Structural Funds), EQUAL-ohjelma, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmat (Framework Programmes for RTD), Asia Invest, AL Invest, EU Japan Centre ja koulutus- ja nuoriso-ohjelmat (Training, Education and Youth Programmes). 18
Yritysilmaston paraneminen: Säännösten noudattamiseen ja hallinnollisten asioiden hoitamiseen kuluu entistä vähemmän aikaa ja rahaa. EU:n tason edistymistä toimintasuunnitelman tavoitteiden ja päätoimenpiteiden yhteydessä asetettujen päämäärien saavuttamisessa sekä niiden vaikutusta suorituskykyyn arvioidaan ajoittain. Koska jäsenvaltiot ovat avainasemassa edistymisen saavuttamisen kannalta, komissio arvioi myös niiden toimia viidellä strategisella osa-alueella. On muistettava, että esteiden poistaminen ja julkisten tukipalvelujen tuottaminen on päättäjien käsissä, joten tuloksia voidaan odottaa suhteellisen pian. Yrittäjähengen ja -taitojen paraneminen riippuu siitä, miten kansalaiset suhtautuvat asiaan, joten tuloksia voidaan nähdä vasta pitkällä aikavälillä. Toimintasuunnitelmaa koskevat raportit yhdistetään pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoon liittyvään raportointiin. Näin ollen komissio laatii vuodesta 2005 alkaen raportin edistymisestä sekä toimintasuunnitelmassa ja päätoimenpiteiden yhteydessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa että peruskirjan toimintalinjojen mukaisissa toimissa. 19
LIITE I - EHDOTUKSIA PÄÄTOIMENPITEIKSI VUODESTA 2006 ALKAEN Yrittäjyyskampanjoiden järjestäminen Komissio tukee tiedotuskampanjoiden järjestämistä entistä myönteisemmän suhtautumisen edistämiseksi yrittäjyyttä kohtaan yhteiskunnassa yleensä. Kampanjoissa voidaan esitellä roolimalleja, menestystarinoita ja epäonnistumisten erittelyjä tiedotusvälineissä. Kampanjoilla korostetaan yrittäjyyden positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan tarpeiden tyydyttämiseen (yritysten sosiaalinen vastuu). Kampanjat on parasta järjestää alueellisella ja kansallisella tasolla. Komissio antaa kampanjalle eurooppalaisen leiman järjestämällä tukevia tapahtumia ja parantamalla yhteyksiä EU:ssa järjestettävien kampanjoiden välillä, mikä parantaa alueellisten ja kansallisten tapahtumien näkyvyyttä ja koordinointia. Tämä työ pohjaa onnistuneisiin toimintatapoihin, joista on saatu kokemusta järjestettäessä PAXISohjelmaan kuuluvia yrittäjäpäiviä. Nopeasti kasvavien yritysten ( gasellien ) perustamisen lisääminen Nopeasti kasvavien yritysten perustamisen vauhdittamiseksi komissio pyrkii lisäämään tietämystä siitä, miten tällaisia yrityksiä voi syntyä entistä enemmän Euroopan olosuhteissa. Komissio kannustaa tutkimaan asiaa kokoamalla yhteen kaupallisen alan koulutuslaitoksia analysoimaan olemassa olevien gasellien menestystä ja esteitä, jotka estävät mahdollisia tällaisia yrityksiä kehittymästä oikeiksi gaselleiksi. Tarkoituksena on, että gaselleihin kiinnitettäisiin enemmän huomioita tutkimuksissa ja analyyseissä ja että tulokset otettaisiin mukaan kaupallisen alan oppilaitosten opetusohjelmiin niin hyödyntämisen edistämiseksi liiketoiminnassa. Komissio haluaa avoimen koordinointimenettely puitteissa vaihtaa kokemuksia jäsenvaltioiden toiminnasta yritysten kasvun pönkittämiseksi. Tähän kuuluu koeteltuja toimintatapoja, joilla autetaan yrittäjiä hyödyntämään nopean kasvun mahdollisuuksia. Keinoja ovat mentorointijärjestelmät, yrittäjien kouluttautumisverkot ja mahdollisille gaselleille tarkoitetut tukijärjestelmät, kuten erityiset yrityshautomot ja aikaisessa vaiheessa tapahtuvan nopean kansainvälistymisen tukeminen. Sosiaalialojen yrittäjyyden edistäminen Sosiaali- ja ympäristöalan palveluja (esim. terveydenhoito-, koulutus- ja hyvinvointipalvelut) tuottavien voittoa tavoittelemattomien sekä kaupallisten yritysten erityistarpeiden ja -rajoitusten analysoinnin perusteella komissio vertailee olosuhteita jäsenvaltiossa näiden palvelujen tuottamisen osalta ja esittää suosituksia ja ohjeita siitä, miten tämän alan yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa (edistämistoimien ja lainsäädännön avulla), kun otetaan huomioon niiden julkiseen palveluun liittyvät velvoitteet ja tuotettuihin palveluihin liittyvät erityiset laatuvaatimukset. Selvitysten tuloksista riippuen jatkotoimia voivat olla EU:n laajuinen työ sosiaali- ja ympäristöalan palveluja tuottavien yritysten olosuhteiden parantamiseksi, politiikkaa koskevat päätelmät tai jopa oikeusvälineiden laatiminen (esim. suositus tai vapaaehtoinen sääntely). 20