Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli

KOHTI YHDENMUKAISTA KÄYTÄNTÖÄ Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli

ISBN 978-952-92-5227-5 Toimitus: Marjo Heinonen Ulkoasu: Niina Kilpelä Tyylipaino, Helsinki 2009

SISÄLLYS Johdanto 7 Toimintaympäristö 11 Lainsäädännöllinen lähtökohta 13 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat uudessa vammaispalvelulaissa 13 Uuden lain antama toimintamahdollisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksille 16 Vaikeavammaisen asema työmarkkinoilla 17 Henkilökohtaisen avun käyttäjämäärä kasvaa 18 Henkilökohtaisen Avun Keskus 19 Määritelmä ja toiminnan perusteet 19 Toiminnan lähtökohdat 20 Arvot ohjaavat toimintaa 21 Kohderyhmänä vaikeavammaiset henkilöt 23 Yhdenmukainen toimintamalli henkilökohtaisen avun järjestämiseen 25 Keskuksen sidosryhmät ja asiakkuuslajit 25 Keskuksen sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät 25 Keskuksen asiakkaat ja asiakkuuden sopimukset 27 Seudullinen toiminta 32 Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot 33 Ydintoimintojen peruselementit 34 Tuki työntekijän rekrytointiin 40 Rekrytointiprosessin vaiheet 41 Työvoiman hankinta 42 Arviointi ja sitouttaminen 46 Sopimus ja perehdytys 50 Sijaisten hankkiminen 51 Työsuhteen tuki 51 Koulutus, ohjaus ja neuvonta 52 Vertaistuki ja vertaispalveluohjaus 54 Hallinnollinen ja juridinen tuki 55 Työaikahallinto 57 Avustajien palkkahallinto 58 Työntekijän vakuuttaminen 60 Työterveyshuolto 61

Keskus avustajan työantajana 61 Neuvontapalvelu keskuksen asiakkaille 62 Tukipaketti yksilölliseen tarpeeseen 63 Keskusten palvelumalli 63 Yhteistoiminta kunnan kanssa 66 Seudullisen keskuksen avaamiseen tähtäävä yhteistyö 66 Toimivan keskuksen ja kunnan välinen yhteistyö 68 Henkilökohtaisen Avun Keskusten organisaatio 69 Seudullisten keskusten verkosto 69 Luottamusmiesorganisaatio 70 Henkilöstö 72 Keskustoimiston henkilöstö ja toiminta 72 Seudullisen keskuksen henkilöstö 72 Johtamis- ja raportointijärjestelmä 75 Johtamisjärjestelmän tavoitteet 75 Johtamisjärjestelmän käytännön toteutus 76 Sidosryhmien kuuleminen seudullisesti 79 Henkilökohtaisen Avun Keskusten tilat ja muut toimintaresurssit 81 Toimitilat 81 ITC - infrastruktuuri 81 Muut resurssit 83 Henkilökohtaisen Avun Keskusten rahoitus 85 Käynnistämisvaiheen rahoitus 85 Pysyvä rahoituspohja 86 Kuntayhteistyö, sopimukset ja raportointi 87 Yhteenveto ja suositukset 89 Liitteet 93

Tiivistelmä Sentteri -hankkeen kehittämistyö on tuottanut pääosin vuoden 2008 aikana tämän raportin sisällön, Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamallin kuvauksen, yhteistyössä laajan toimijakunnan kanssa. Tiiviimmin yhteistyötä ovat tehneet Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ja Kynnys ry:n Assistentti.info. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaisen ihmisen tärkein tukimuoto. Henkilökohtaisen avun turvin vaikeavammainen ihminen voi elää itsenäistä elämää, opiskella, käydä työssä, harrastaa ja osallistua muiden kansalaisten tavoin. Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Uuden vammaispalvelulain myötä henkilökohtainen apu voidaan järjestää eri tavoin. Lainsäädäntöuudistuksen lisäksi tarvitaan henkilökohtaisen avun toteuttamisen rakenteellisia uudistuksia. Uutena toimintamuotona maahamme luodaan Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkosto. Seudullisesti toimivien Henkilökohtaisen Avun Keskusten tukitoimintojen kautta vaikeavammaisia ihmisiä voidaan jatkossa tukea erilaisissa henkilökohtaiseen apuun liittyvissä kysymyksissä. Nämä seudulliset Henkilökohtaisen Avun Keskukset tarjoavat tukea työntekijän rekrytointiin, työsuhteen käynnistämiseen ja ylläpitoon sekä erilaisiin hallinnollisiin ja juridisiin tehtäviin, joita toimiminen avustajan kanssa edellyttää. Seutukunnallisia keskuksia palvelee keskustoimisto, joka tuottaa sisällöt ja tukee seudullista toimintaa. Keskitetyn toimintatavan etuna on se, että seudullisesti toimivat keskukset voivat panostaa varsinaiseen toimintaan, henkilökohtaisen avun toteuttamiseen. Koko toimintaverkostoa hallinnoidaan sitä varten perustettavan yhdistyksen kautta, jonka varsinaisina jäseninä toimivat tukitoimien käyttäjät vammaiset henkilöt itse. Näin uusi toimintatapa on ainutlaatuisella tavalla käyttäjälähtöinen ja korkein päätöksentekovalta on vaikeavammaisilla ihmisillä. Raporttia kirjoitettaessa keskusten käynnistysvaiheen rahoitukselle etsitään mahdollisuuksia saada RAY-avustusta. Joka tapauksessa rahoitus tulee nojaamaan toiminnan piirissä olevien kuntien rahoitukseen, sillä uuden vammaispalvelulain mukaan avustamisen välttämättömät tukitoimet kuuluvat kunnan erityisjärjestämisvelvollisuuden alle. Keskukset antavatkin kunnalle mahdollisuuden tuottaa henkilökohtaiseen apuun liittyvät palvelut kustannustehokkaasti. 5

6

Johdanto Johdanto Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa vammaiselle ihmiselle yksilöllisen elämisen ja osallistumisen. Henkilökohtaiseksi avun tekee se, että apu sovittautuu vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin, henkilökohtaisesti, selkeiden kriteereiden turvin. Avustamiseen liittyvissä kysymyksissä päätösvalta on vammaisen henkilön omissa käsissä ja hän voi itse Valita avustajan ja määritellä hänen toimenkuvansa Määrittää työtehtävät ja töiden toteutustavan Määrittää työsuorituksen hyväksyttävän laadun Määrittää työajat Määrittää työpaikan (oman elämänpiirinsä) käyttäytymisohjeet ja muut toimintaohjeet. Henkilökohtainen avustaja -toiminta pohjaa yksilölliseen avun tarpeeseen ja työnantajuuteen liittyvän määräysvallan avulla vammainen henkilö ohjaa saamansa avun omien tarpeidensa mukaisesti. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä, jossa vammainen henkilö toimii oman avustajansa juridisena työnantajana, on mahdollistanut ainutlaatuisella tavalla vammaisen henkilön itsenäisenelämän. Samalla järjestelmä on velvoittanut vammaista henkilöä kantamaan työnantajuuteen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Virallisesti lakisääteisenä palvelumuotona henkilökohtainen avustajajärjestelmä on toiminut jo vuodesta 1988. Samalla kun järjestelmä on tarjonnut vammaisille henkilöille mahdollisuuden itsenäiseen elämään, sen toteutuksessa on ilmennyt kehittämistarpeita. Kunnat ovat soveltaneet vammaispalvelulakia (vuosina 1988 2008) varsin kirjavasti ja avustajien myöntämiskriteerit ovat vaihdelleet. Eri kunnissa vammaiset ihmiset ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan, osa jäänyt kokonaan vaille henkilökohtaista avustajaa, avun tarpeesta huolimatta. Vammaisen henkilö työnantajuutta tukevat toiminnat kuten koulutus, neuvonta ja vertaistuki, eivät ole kuuluneet osana avustajapäätöstä. Vammaisten työnantajien asema työmarkkinoilla on haastava. Heidän on ollut vaikeaa löytää itselle sopivaa työntekijää ja sijaisia. Avustajat ovat tehneet työtä pienellä palkalla, eikä yleissitovaa työehtosopimusta alalla ole. Riittämättömän tiedon ja tuen takia järjestelmä on koettu vaikeaksi ja puutteellisten tukijärjestelmien takia haavoittuvaksi toimintamuodoksi. 7

Johdanto Vuosien 2003 2006 aikana toimineen Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämisprojektin (HAJ) (mikä oli Kynnyksen, Lihastautiliiton, Näkövammaisten Keskusliiton ja Suomen MS-liiton toteuttama yhteistyöprojekti) yhteydessä havaittiin selkeästi tarve saada alueellisia Henkilökohtaisen Avun Keskuksia, jotka tarjoaisivat kokonaisratkaisun edellä esitettyihin haasteisiin. Keskuksen kautta tuettaisiin vammaisen henkilön työnantajuutta, velvoitteiden hoitamista ja avustajan kanssa työskentelyä. Samoin avustaja voisi saada perehdytystä ja ohjausta, työsuhteen edellyttämällä tavalla. Keskukset auttaisivat työntekijöiden rekrytoinnissa ja sijaisten välityksessä. Samoin tietyt työnantajavelvoitteet kuten avustajan palkkahallinto olisi mahdollista ulkoistaa keskukselle. Tärkeänä nähtiin se, että keskusten toiminnan tulee perustua vammaisten ihmisten omaan toimintaan, vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Vammaisten ihmisten mukanaolo keskusten hallinnossa tulisi olla keskeinen osa valtakunnallista ja seudullista toimintaa. Kattavan toimintakirjon kautta keskusten toivottiin tuovan ratkaisu toimialan monitahoiseen haasteeseen. Selvityksen jälkeen on syntynyt ja syntymässä hieman eri konsepteilla toimivia Henkilökohtaisen Avun Keskuksia (vrt. avustajakeskus) eri puolille Suomea. Syntyneillä, toisistaan irrallaan toimivilla avustajakeskuksilla, ei pystytä tuottamaan valtakunnallisesti kattavaa palvelua. Huolestuttavaa on se, että henkilökohtainen apu -toimiala on pirstaleinen ja sekava ja alalla on ilmiöitä, joissa henkilökohtaisen avun toteutus on siirtymässä pois vammaisten omista käsistä. Entuudestaan kirjava kenttä on saamassa eri tavoin toimivia keskuksia, mikä hajottaa toimintaympäristöä ja vaikeuttaa toimialan toimivien ja kustannustehokkaiden käytäntöjen kehittymistä sekä koko toimialan imagon kehittymistä myönteisempään suuntaan ja sen myötä kykyä kilpailla sopivasta työvoimasta. Heta- Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien liitto ja Kynnys ry:n Assistentti.info yhdistivät kokemuksensa ja tahtotilansa yhdenmukaistaa henkilökohtaisen avun tukitoimien toteutusta. Yhteistyöhankkeen (Sentteri) kautta lähdettiin kokoamaan toimintamallia, yhdenmukaista tapaa järjestää henkilökohtaisen avun tukitoimia seudullisten keskusten kautta. Yhdenmukainen, ketjumaiseen toimintaan nojaava, uskottava ja tehokkaasti toimiva keskusten verkosto voi tarjota kokonaisratkaisun toimialan haasteisiin. Seudulliset keskukset voidaan saada toimimaan yhdenmukaisesti silloin, kun toimintaa koordinoidaan ja hallinnoidaan keskitetysti, keskustoimis- 8

Johdanto ton kautta, yhtenäisen arvopohjan, normiston ja johtamisen kautta. Tämä raportti kuvaa yksittäisen Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ja keskuksia pyörittävän yhdistyksen organisoitumis-, tuotanto- ja rahoitustavat. Toimintamalli antaa ohjeita siihen, miten keskus voidaan perustaa ja saada toimimaan valitun arvopohjan mukaisesti ja luotettavalla tavalla. Toimintamallin idea on yhtenäistää ja vakiinnuttaa toimialaa sekä varmistaa henkilökohtaisen avun toteutuminen vaikeavammaisille henkilöille yhdenmukaisesti riippumatta siitä, minkä seutukunnallisen keskuksen asiakkaana hän on. Toimintamalli ei ole monistettavissa sellaiseen toimintatapaan, jossa ei ole keskitettyä tuotantoa. Toimintamallin perusajatus on ketjumaisuus, jossa keskitetysti tehtyjä ratkaisuja toteutetaan hajautetusti. Henkilökohtaisen avun seudullinen keskus toimii oman alueensa käytännön organisaattorina, joka tarjoaa niitä toimintoja, jotka ovat henkilökohtaisen avun onnistuneen toteutumisen kannalta välttämättömiä. Keskus tarjoaa tukitoimintoja vaikeavammaisille ihmisille ja henkilökohtaisille avustajille. Sen toiminnot ovat määritelty ja keskuksen toiminta muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tuotteistetuista tukitoiminnoista valitaan sopiva tukipaketti jokaiselle keskuksen asiakkaalle. Keskus tukee toiminnallaan henkilökohtaisen avun toteutumista ja avustamisen sujuvuutta. Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminta pohjautuu määriteltyyn toimintatapaan ja organisoitumiseen yhteen yhteiseen yhdistykseen. Seutukunnallisia keskuksia palvelee keskustoimisto, joka tuottaa ja ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat niiden toimintaa. Keskustoimisto tuottaa seudullisten keskusten toimintaan sisällön, seudulliset keskukset keskittyvät asiakaspalveluun. Tällä tavoin keskitetyn toimintatavan etuna on se, että seudullisesti toimivat keskukset voivat panostaa varsinaiseen toimintaan, henkilökohtaisen avun toteuttamiseen. Määritellyn toimintatavan taustalla on tavoite saavuttaa mahdollisimman yhdenmukainen ja kustannustehokas sekä vaikuttava toimintatapa. Vaikeavammaisten ihmisten elämäntilanne on niin vaikea, ettei tehottomaan näennäistoimintaan ole varaa. Keskuksilta odotetaan konkreettisia tuloksia. 9

10

Toimintaympäristö Toimintaympäristö Henkilökohtaisen Avun Seudullisten Keskusten toimintaympäristön tärkeimmät tekijät ovat 1. Vammaispalvelulaki 2. Henkilökohtaisen avun alueen työehtosopimustilanne 3. Toiminta työmarkkinoilla 4. Työlainsäädäntö Vammaispalvelulaki ja henkilökohtaisen alueen työehtosopimustilanne ovat toimialan erityisehtoja. Vammaiset henkilöt toimivat yleisillä työmarkkinoilla ja samojen työlainsäädännöllisten normien mukaan kuin muutkin työnantajat. Henkilökohtaisen avun järjestämistä ohjaa lainsäädäntö. Vuodesta 1998 voimassa ollut laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) on ohjannut kuntia korvaamaan vammaiselle henkilölle hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaan kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan 1.9.2009 ja sisältää aiempaa kattavammin kunnan järjestämisvelvollisuuden henkilökohtaisen avun toteutuksessa vaikeavammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne huomioiden. Lakiuudistus tuo kaivatun parannuksen vaikeavammaisten mahdollisuuteen saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun harkinnanvaraisuus muuttuu kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuden alaiseksi. Vaikeavammaisille henkilöille syntyy subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Sen lisäksi laissa on joukko muita uudistuksia, joiden vaikutus henkilökohtaisen avun toteutumiseen on merkittävä. Tärkeimpänä niistä on sellaisten välttämättömien kulujen korvaaminen, jotka oleellisesti liittyvät esimiehenä toimimiseen ja työntekijöiden rekrytoimiseen. Henkilökohtaisen avun toteutustapoihin tulee uusia vaihtoehtoja ja henkilökohtaisen avun piiriin tulee uusia käyttäjäryhmiä vammaispalvelulain tultua ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. 11

Toimintaympäristö Toimialan laajemman kehittymisen kannalta on tärkeää huomioida toimialaa koskettava työvoimapula. Työmarkkina on aito markkina, työnantajat kilpailevat sopivista työntekijöistä. Kilpailutekijöitä on useita kuten palkka, mielikuva, työn merkitys, työolosuhteet ja pysyvyys. Nykyisellään avustajan löytäminen on vaikeaa. Matala palkkataso ja usein osa-aikainen työ (tuntimääräiset päätökset) sekä alan toimimattomat käytännöt yhdistettynä olemattomaan markkinointimahdollisuuksiin eivät ole eduksi parantamaan vammaisten asemaa työmarkkinalla. Asia on vaikeavammaisten henkilöiden kannalta ratkaiseva: Työmarkkinalla on pakko pärjätä selvitäkseen elämästä. Jotta vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtainen apu toteutuisi asianmukaisesti, luotettavasti ja sujuvasti, on lakimuutoksen rinnalla rakennettava kattava tukijärjestelmä (Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkosto) ja neuvoteltava avustajia koskeva suositus alan keskeisiksi työehdoiksi. Toimintamallin luomisen loppuvaiheessa työmarkkinoiden tilanne näytti muuttuvan nopeasti. Kansainvälisen finanssikriisin mukanaan tuomat vaikeudet käänsivät monia aloja koskettaneen työvoimapulan laskevaksi työllisyydeksi ja työttömyyden peloksi. Raporttia kirjoitettaessa emme vielä tiedä kriisin lopullisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Kriisin vaikutusten kohdentuminen eri toimialoille, alueille, vaikutusten volyymi ja kesto kaikki ovat vielä täysin epäselviä. Sen sijaan on kiistämätöntä faktaa, että jo ensi vuosikymmenen alusta alkaa työvoiman vähentyminen työmarkkinoilla. Toimintamallin mukaista valtakunnallista tukirakennetta ei peruteta hetkellisen työmarkkinatilanteen perusteella. Tavoitteena on turvata henkilökohtaisen avun toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä. Näiden tekijöiden vuoksi on edelleen perusteltua luoda rakenne, joka mahdollistaa henkilökohtaisen avun tekijöiden kyvyn toimia työmarkkinoilla tehokkaasti ja kilpailukyvyn sopivasta työvoimasta. Lisäksi on varauduttava siihen, että alalle tarvitaan työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Myös tällaisia toimintoja varten on oltava toimija, jolla on kyky toteuttaa lisäresurssien hankkimista toimialalle. Muutoin henkilökohtaisen avun alueen elinmahdollisuudet pitkällä aikavälillä heikkenevät. 12

Toimintaympäristö Lainsäädännöllinen lähtökohta Henkilökohtaisen avun järjestämistavat uudessa vammaispalvelulaissa Henkilökohtaisen avun järjestämistä koskeva lakitausta on aivan tuore. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta hyväksyttiin 10. joulukuuta 2008. Laki sisältää säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta. Siitä tulee nyt kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa tukitoimi. Uuden lain kautta vaikeavammaiset henkilöt saavat tietyin rajauksin subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun, jonka toteuttamistavat ovat nykyistä henkilökohtainen avustaja -järjestelmää monipuolisemmat. Lain sisältö ja henki pohjaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja osallistumiseen. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan laissa vaikeavammaisen henkilön avustamista Päivittäisissä toimissa Työssä Opiskelussa Harrastuksissa Yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu diagnoosiin ja ikään katsomatta sellaisille vaikeavammaisille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua näistä selviytyäkseen. Jos avun tarve perustuu pääasiassa normaaliin ikääntymiseen liittyviin sairauksiin ja toimintarajoitteisiin, on sellaisessa tilanteesta johtuvaan avun tarpeeseen vastattava muilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Vaikeavammaisille henkilölle sopivan henkilökohtaisen avun toteutuksen vaihtoehtoja voidaan suunnitella ja arvioida palvelusuunnitelman 13

Toimintaympäristö laatimiseen yhteydessä. Palvelusuunnitelman tekeminen edellyttää asiakkaan ja kunnan sosiaalityöntekijän yhteistyötä. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää asiakkaan hakemusta ja kunnan viranomaisen tekemää hallintopäätöstä. Palvelusuunnitelmalla ei ole oikeuksia luova asemaa, eikä se lopullisesti velvoita kuntaa suunnitelma mukaiseen päätöksentekoon. Päätöksestä voidaan valittaa kunnan omaan vastuunalaiseen lautakuntaan ja sen päätöksestä hallinto-oikeuteen, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Uuden vammaispalvelulain säännökset ohjaavat henkilökohtaisen avun järjestämistä tarkemmin kuin aikaisempi lainsäädäntö. Koska henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan vaikeavammaisen henkilön itsenäinen elämä, sen luonteeseen kuuluu, että avustettava kykenee itse määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön ja toteuttamistavan. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on huomioitava vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Uusi vammaispalvelulaki antaa aiempaa laajemman kirjon henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla: 1. Henkilökohtainen avustaja -malli Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettaviksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen ja muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. 2. Palvelusetelimalli Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. 3. Ostopalvelumalli Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. 14

Toimintaympäristö Henkilökohtaisen avun eri toteutustapojen eroja voi tarkastella seuraavasta taulukosta: Vammaisen henkilön oikeudellinen asema Henkilökohtaisen Avun Keskusten asiakkaana Henkilökohtainen avustaja -malli Työnantaja Avustajan työnjohtaja, palvelun tarjoajan ja vammaisen henkilön välisen sopimuksen puitteissa, asiakassuhteessa palveluntarjoajaan Palvelusetelimalli Ostopalvelumalli Avustajan työnjohtaja, palvelun tarjoajan ja vammaisen henkilön välisen sopimuksen puitteissa Kyllä Ei Silloin kun työnantajuuden hoitamiseen liittyvät palvelut ostetaan keskukselta Taulukko 1. Henkilökohtaisen avun toteutusmallien erot. Kolmen erilaisen toteutustavan kautta lisätään vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja laajennetaan niiden vaikeavammaisten joukkoa, jotka voivat elää itsenäisesti henkilökohtaisen avun turvin. Niinpä uuden lain myötä myös sellaisilla vaikeavammaisilla henkilöillä, jotka eivät itse pysty toimimaan työnantajina, on mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun. Erityisen tärkeää on se, että vammainen henkilö voi jatkossakin toimia avustajansa työnantajana, mutta saada enemmän tukea ja korvausta kuluihin, joita syntyy kouluttautumisesta esimiehenä toimimiseen, sijaisten rekrytoinnista ja muista välttämättömistä avustajasta aiheutuvista menoista. 15

Toimintaympäristö Uuden lain antama toimintamahdollisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksille Uusi vammaispalvelulaki antaa vahvan tuen henkilökohtaisen avun käytännön järjestämiselle. Lain 8 d 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Lain perusteluosan mukaan henkilökohtaisen avun järjestämisen yhteydessä kunnan maksuvelvollisuuteen kuuluvat avustajan tuntipalkan lisäksi myös seuraavat kulut: Vammaisen henkilön kouluttautuminen työnantajuuteen/ esimiehenä toimimiseen, tarvittaessa jo ennen työsuhteen alkua Työntekijöiden/Sijaisten välityksestä aiheutuvat kulut Järjestelyt, jotka aiheutuvat niiden vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun toteutuksessa, jotka eivät kykene hoitamaan työnantajavelvoitteita Lisäksi lain perusteluosassa täsmennetään lainsäätäjän tarkoitusta yleisestä avustusvelvollisuudesta: Vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan myös, että Työnantajana toimiessaan vaikeavammainen henkilö voi delegoida osan tehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkanlaskentaan ja palkanmaksuun, koulutukseen ja avustajavälitykseen liittyviä palveluita. Lain perusteluosassa viitataan myös suoraan Henkilökohtaisen Avun Keskuksiin, jotka helpottavat kuntien vammaispalveluista vastaavan henkilöstön työtä ja auttavat heitä toiminnan järjestämisessä kustannustehokkaasti. Henkilökohtaisen Avun Keskukset mahdollistaisivat monipuolisen tuen sekä vaikeavammaisille työnantajille että avustajille. Ne voisivat auttaa avustajan ja sijaisten rekrytoinnissa, palkanmaksussa ja muissa hallinnollisissa asioissa sekä tarjoaisivat koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. 16

Toimintaympäristö Lainsäätäjällä on ollut vahva ja selkeä tahto saada henkilökohtainen apu toimivaksi kokonaisuudeksi. Siksi kunnan korvausvelvollisuus ulottuu entistä laajemmalle alueelle. Avustajan palkan ja sen lakisääteisten sosiaalikulujen ja lisien lisäksi kunnan on siis korvattava kustannukset, jotka aiheutuvat kohtuullisista seuraavista tukitoimista: Rekrytointi Työnantajuuteen kouluttautuminen Palkkahallinto Työnantajuuden kantamisesta toisen puolesta Ohjaus ja neuvonta Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli sisältää lainsäätäjän tarkoittamat tukitoimet henkilökohtaisen avun saamiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Vaikeavammaisen asema työmarkkinoilla Vammaisilla työnantajilla on viime vuosien ajan ollut lisääntyvässä määrin vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä pitkä- ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Keskeisinä syinä tähän ovat olleet: Järjestelmän väljä lainsäädännöllinen pohja ennen lakiuudistusta Kuntien vaihteleva tapa tehdä päätöksiä henkilökohtainen avustaja järjestelmästä. Valtaosa päätöksistä on tuntimäärällisesti pieniä, jolloin työnantajan on vaikea löytää työntekijää. Avustajien matala palkkataso ja suuri tuntipalkan ero kuntien välillä Keskitettyjen työehtojen puuttuminen (palkan lisät epäyhtenäiset, koska ei yleissitovaa työehtosopimusta, TES) Heikosti toimivat hallinnolliset käytännöt (kuten avustajien palkkahallinto) Vammaisten työnantajien saama riittämätön tuki työnantajuuteen Toimialan ja henkilökohtaisen avustajan työn heikko arvostus 17

Toimintaympäristö Työnantajat ovat hakeneet työntekijöitä työvoimahallinnon, oppilaitosten, ystävien ja tuttavien, muun ilmoittelun tai paikallisesti toimivien avustajavälitysten kautta. Erityisen vaikea on ollut löytää työntekijää pienempiin tuntimääriin (osa-aikainen tai tuntityö) ja sijaistarpeisiin. Koska avustajan työtä voi tehdä erilaisista taustoista tulevat henkilöt, ovat vammaiset työnantajat kilpailleet muiden matalapalkkaalojen kanssa samasta työvoimasta. Monien yritysten rekrytointi on tehokasta ja laadukasta niin, että ne saavat potentiaaliset työntekijät itselleen. Kyse on aidosta työmarkkinasta, jossa kilpailua käydään työnantajien kesken. Yksittäisen vammaisen henkilön on vaikea kilpailla työmarkkinoilla, joissa kilpailijoilla on käytössään osaamista ja taloudellisia resursseja oman kilpailukykynsä parantamiseksi. Henkilökohtaisen avun käyttäjämäärä kasvaa Tulevina vuosin henkilökohtaisen avun käyttäjien määrä kasvaa. Vaikka vammaispalvelulakiin jää palveluasuminen ja laissa viitataan myös omaishoitoon ja kunnalliseen kotiapuun, uusi laki muuttaa painopisteen palveluasumisesta kohti henkilökohtaista apua. Myös yhä useammat sellaiset henkilöt, joiden asuminen ja avuntarve on toteutettu esim. palveluasumisen kautta, siirtyvät kodin ulkopuolisen avuntarpeen osalta henkilökohtaisen avun käyttäjäksi. Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumista puretaan ja osa kehitysvammaisista siirtyy itsenäisen elämän piiriin. Se mahdollistuu uuden vammaispalvelulain myötä henkilökohtaisen avun turvin. Tämä kehityssuunta lisää työntekijöiden tarvetta toimialalla. Voidaan arvioida, että lähivuosien aikana nykyinen noin 5 000 henkilökohtaisen avustajan käyttäjän määrä nousee noin 10 000 henkilökohtaisen avun käyttäjään. Muutoksen nopeutta on vaikea arvioida. Vaikeavammaisen elämän avustusjärjestelyiden muutos ei ole aivan helppoa. Myös tottumuksilla ja vakiintuneilla käytännöillä on oma muutosta hidastava roolinsa. Henkilökohtaisen Avun Keskuksilla on ratkaisevan tärkeä roolinsa kehityksessä, joka vapauttaa vammaiset kohti itsenäistä ja vapaata elämää henkilökohtaisen avun turvin. 18

Henkilökohtaisen Avun Keskus Henkilökohtaisen Avun Keskus Määritelmä ja toiminnan perusteet Henkilökohtaisen avun seudullinen keskus tarjoaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle tai oman avustajansa työnjohtajalle tukitoimia henkilökohtaisen avun saamiseen ja hallintaan määriteltyyn toimintatapaan perustuen. Yksittäinen Henkilökohtaisen Avun Keskus on osa valtakunnallista Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkostoa. Verkoston toimintaa tukee ja koordinoi keskustoimisto. Toiminta on organisoitu yhden aatteellisen yhdistyksen pohjalle. Yhdistyksen jäseninä ovat tukitoimien käyttäjät ja toiminnan käynnistäneet vammaisjärjestöt. Seudullisen keskuksen tarkoituksena on Mahdollistaa vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun turvallisen ja toimivan toteutuksen. Tarjota sellaisia avustamisen tukitoimintoja, jotka mahdollistavat vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämän ja henkilökohtaisen avun järjestymisen yksilöllisen elämäntilanteen mukaan. Tuottaa avustamisen tukitoimintoja kustannustehokkaasti ja joustavasti koko toimialueellaan. Tarkoituksensa saavuttamiseksi Henkilökohtaisen Avun Keskukset Antavat sisällöltään määriteltyjä tukitoimia avustajien rekrytoimiseksi, työsuhteen johtamisen ja hallinnan helpottamiseksi, juridisten työnantajavelvoitteiden ja palkkahallinnon hoitamiseksi. Toimivat keskitetysti, yhden hallinnon ja johdon alla. Tukitoimet määritellään, johdetaan ja osin tuotetaan keskitetysti, mutta tukitoimintojen toteutus tapahtuu paikallisesti. Toimivat seudullisesti. Niillä on kiinteä toimipaikka, mutta ne toimivat hajautetusti omalla alueellaan sekä Internetissä. 19

Henkilökohtaisen Avun Keskus Seudullisen keskuksen toiminta-ajatus on turvata henkilökohtaisen avun toteutuminen ja välttämättömien avustamisen tukitoimintojen tuottaminen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. Henkilökohtaisen Avun Keskuksen tarjoamat tukitoimet kuvataan myöhemmin. Toiminnan lähtökohdat Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta lähtee vammaisten tarpeista saada apua riittävästi ja henkilökohtaisen avun periaatteiden mukaisesti vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden hengessä. Keskuksen toiminnan tulee pysyä voittoa tavoittelemattomana ja kustannustehokkaana toimintana. Keskusten toiminta ei saa tarpeettomasti kuluttaa niitä määrärahoja, joiden käyttötarkoitus on hankkia vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua. Keskusten kautta voidaan keskittää tiettyjä toimintoja kuten avustajien palkkahallinto, koulutus- ja neuvontamateriaalin tuotanto sekä esimerkiksi juristin osaamista vaativien neuvontatapausten käsittely, tiedotus ja markkinointi sekä tietojärjestelmäratkaisut. On selvää, että keskitetty ratkaisu tuo selvää taloudellista säästöä sekä ylivertaiset laadulliset mahdollisuudet verrattuna koko toiminnan hajautettuun tuotantoon (itsenäisesti toimivat keskukset). Keskuksia pyörittävässä yhdistyksessä päätöksenteko on vammaisten omissa käsissä. Vaikka henkilökohtaisen avun päätökset tehdään kunnissa ja kunta on toiminnan rahoittaja, Henkilökohtaisen Avun Keskukset tarjoavat käytännön henkilökohtaisen avun toteutukseen tarvittavat tukitoimet. Toimintatapana on kumppanuus, mikä helpottaa eri osapuolten toimintaa ja selkiyttää toimialan käytäntöjä. Keskus tuottaa ensisijaisesti tukea vaikeavammaisille henkilöille, mutta myös avustajan työtä tekeville. Keskuksen toiminnan keskiössä on avustaminen ja sen toteutuminen mahdollisimman kitkattomasti muuttuvissa arjen tilanteissa. Keskus ohjaa eri osapuolia toimimaan oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Se edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja kaikkien osapuolten sitoutumista yhteisiin periaatteisiin. Vammainen voi valita itse, tuleeko keskuksen asiakkaaksi (toimijaksi, jäseneksi) vai toimiiko hän ilman keskusten tarjoamaa tukea. 20

Henkilökohtaisen Avun Keskus Henkilökohtainen apu mahdollistaa vammaiselle henkilölle avun toteutumisen myös ilman työnantajuutta. Vaikka Henkilökohtaisen Avun Keskus tukee ensisijaisesti niitä vammaisia henkilöitä, jotka toimivat oman avustajansa juridisena työnantajana, tarjoaa keskus tukea ja osaamista myös niihin tilanteisiin, jolloin vammaisella työnjohtajalla on avustaja, mutta keskus toimii työnantajana. Tarkempi kuvaus on Ydintoiminnot kappaleessa. Henkilökohtainen apu järjestetään keskuksen kautta niin, että vammaisen henkilön ihmisarvo ja -oikeudet toteutuvat ja hän pääsee käyttämään päätösvaltaa omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Arvot ohjaavat toimintaa Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintaa ohjaavat arvot, jotka ovat keskuksen eettisen ohjeistuksen perusta. Keskusten arvot ovat: 1. Vammaisten itsemääräämisoikeus 2. Itsenäisen elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen 3. Tasapuolisuus 4. Yksilöllisyys ja yksityisyys 5. Ammatillisuus (asiantuntijuus) 6. Palveluiden luotettavuus ja laatu Näillä arvoilla on useita merkityksiä ja tämän kehittämistyön prosessin yhteydessä arvot määriteltiin seuraavalla tavalla: Vammaisten itsemääräämisoikeus Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminnassa huomioidaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus avustamiseen liittyvissä asioissa. Vammainen henkilö saa itse päättää, kuka häntä avustaa ja minkälaista tukea hän keskukselta vastaanottaa. Itsemääräämisoikeuden myötä vammainen henkilö sitoutuu siihen vastuuseen, joka hänelle tulee joko työnantajana tai esimiehenä ja keskuksen aktiivisena toimijana (asiakkaana). 21

Henkilökohtaisen Avun Keskus Itsenäisen elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Jokaisella vammaisella ihmisellä on oma elämä, jota keskus ja sen työntekijät kunnioittavat. Avustajan ja tarvittavien tukitoimintojen avulla vammainen henkilö voi elää itsenäistä elämää ja selviytyä erilaisista arjen tilanteista. Keskus tukee vammaisten itsenäistä elämää. Tasapuolisuus Henkilökohtaisen Avun Keskus tarjoaa tukitoimintaa kaikille vammaisille henkilöille, jotka toimivat henkilökohtaisen avustajan työnantajina tai esimiehinä, riippumatta mikä on henkilön vamma, avuntarve, asuinpaikka tai elämäntilanne. Henkilökohtaisen Avun Keskus kohtelee asiakkaita yhdenvertaisesti ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Yksilöllisyys ja yksityisyys Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta tukee yksilöllisen avuntarpeen täyttymistä ja tukee vammaisen henkilön yksityisyyttä avun toteuttamisessa. Keskuksen tarjoamista toiminnoista valitaan sopiva tukipaketti yksilöllisen avun ja tuen järjestymiseksi. Keskuksen toiminnassa painotetaan yksilöllisyyttä kunnioittavan salassapidon periaatetta. Ammatillisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta nojaa ammatilliseen tekemiseen sekä eri osa-alueiden tuntemiseen ja osaamiseen. Keskuksen toiminta arvostaa avustajien työtä ja tukee koulutuksen ja ohjauksen avulla avustajien pysyvyyttä alalla ja jaksamista työssä. Ammatillisuuden osana nähdään myös solidaarisuus, mikä ilmenee eri toimijoiden oikeudenmukaisena kohteluna. Palveluiden luotettavuus ja laadukkuus Henkilökohtaisen Avun Keskus edustaa luotettavaa toimijaa, joka hoitaa sovitut tehtävät ammattitaitoisesti ja laadukkaasti. Keskuksen toimintaa seurataan ja kehitetään arviointijärjestelmän kautta. Tehokkuus ei ole ainoa laadun mittari, vaan laatua mitataan myös vammaisten käyttäjien tyytyväisyydellä. 22

Henkilökohtaisen Avun Keskus Kohderyhmänä vaikeavammaiset henkilöt Henkilökohtaisen Avun Keskuksesta voivat hankkia avustamisen tukitoimintoja vaikeavammaiset henkilöt. Tukitoimien kohdentamisen rajaus on uuden vammaispalvelulain mukainen. Henkilökohtaisen avun toteutumiseksi keskuksen kautta tuetaan molempia työsuhteen osapuolia. Ennen kaikkea varmistetaan työntekijöiden, henkilökohtaisten avustajien saaminen keskusten asiakkaina olevien vammaisten palvelukseen. Tarkemmin kuvattuna keskuksen toiminnan kohderyhmät ovat: Vaikeavammaiset henkilöt, joilla on viranhaltijan päätös henkilökohtaisesta avusta (henkilökohtaisesta avustajasta) Vaikeavammaiset henkilöt, jotka harkitsevat henkilökohtaisen avun järjestymistä omaan elämäänsä. Henkilökohtaiset avustajat tai sellaisiksi aikovat. Kohderyhmät voidaan määritellä tarkemmin seuraavalla tavalla: Vaikeavammaiset henkilöt, joilla on päätös henkilökohtaisesta avusta/avustajasta Henkilökohtaisen Avun Keskus tarjoaa tukitoimia kaikille niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on henkilökohtaisen avun/ avustajan päätös ja joiden kotikunta on tehnyt sopimuksen keskusten toimintaa pyörittävän yhdistyksen kanssa. Keskuksen tarjoama tuki ei ole riippuvainen päätöksen tuntimäärästä tai vaikeavammaisen henkilön diagnoosista. Vaikka keskuksen toimintojen pääpaino on vammaisen henkilön työnantajuuden tukemisessa, keskus tarjoaa tukea ja koulutusta myös niille, jotka eivät itse toimi työnantajina. Keskuksesta on mahdollista saada apua ja tukea akuutteihin tilanteisiin ja tilapäisiin tarpeisiin kuten sijaisen saaminen avustajan sairastuessa. 23

Henkilökohtaisen Avun Keskus Vaikeavammaiset henkilöt, jotka harkitsevat henkilökohtaisen avun järjestymistä omaan elämäänsä Keskus rakentaa omat neuvontapalvelut sellaisille vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät ole vielä henkilökohtaisen avun piirissä, mutta jotka etsivät itselleen sopivaa avun toteutustapaa. He hyötyvät muiden vammaisten ihmisten kokemuksista ja voivat vertaistuellisen keskustelun pohjalta valmistautua henkilökohtaisen avun vaatimiin toimenpiteisiin ja avustajan hakemiseen. Keskuksen kouluttaman ja tukeman vertaistukihenkilön kanssa vaikeavammainen henkilö voi käydä läpi niitä yksityiskohtia, mitkä liittyvät avustajan kanssa toimimiseen, työnantajuuteen ja/tai esimiehen tehtäviin. Keskus voi tarjota vertaispalveluohjausta, mikä sisältää kokeneen vammaisen henkilön keskustelutuen ja henkilökohtaisen avun toteutuksen vaihtoehtojen pohtimisen. Tämä ei poista kunnan velvollisuutta neuvoa ja laatia palvelusuunnitelma, vaan keskuksen tarkoituksena on tukea vaikeavammaista henkilöä löytämään itselleen sopivin palvelumuoto ja henkilökohtaisen avun toteuttamistapa. Henkilökohtaiset avustajat Henkilökohtaisen Avun Keskus Jakaa tietoa henkilökohtaisen avustajan työstä Välittää työpaikkoja avustajan työtä etsiville Perehdyttää avustamisen perusasioihin Tukee ja kouluttaa avustajana toimivia työsuhteiden aikana. Keskuksen tuki ja ohjaus henkilökohtaisille avustajille täydentää sitä perehdytystä ja työhön opastusta, jonka vammainen työnantaja antaa työntekijälleen. Henkilökohtainen avustaja voi toimia työsuhteessa vammaiseen työnantajaan tai henkikohtaisen avun keskukseen. Kaikki henkilökohtaiset avustajat noudattavat samoja avustamisen periaatteita ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. 24

Henkilökohtaisen Avun Keskus Yhdenmukainen toimintamalli henkilökohtaisen avun järjestämiseen Henkilökohtaisen Avun Keskukset toimivat verkostossa yhdenmukaisesti ja ketjumaisesti. Se tarkoittaa, että tavoitteena on tarjoamaltaan ja toimintatavoiltaan samanlaiset keskukset. Kaikki keskeiset sisältöalueet tuotetaan keskitetysti niin, että eri puolilla maata toimivat seudulliset keskukset pystyvät keskittymään palveluiden toteuttamiseen. Toimintaa koordinoi keskustoimisto. Toiminnan pyörittämisestä vastaa yhdistys ja sen kautta tukitoimien käyttäjät. Yhdenmukaisen toimintamallin kautta Vaikeavammaiset henkilökohtaisen avun käyttäjät saavat tasa-arvoisesti tukea riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat tai minkä seudullisen keskuksen asiakkaiksi he kuuluvat. Koko toimiala selkiytyy ja toiminta yhtenäistyy, vakiintuu. Henkilökohtaisen avun järjestäminen ja eri osapuolten toiminta selkiytyy. Keskusten toiminta tulee tehokkaaksi. Keskusten toiminta on johdettavissa. Keskusten toiminnan kehittäminen tulee mahdolliseksi. Keskuksen sidosryhmät ja asiakkuuslajit Keskuksen sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminta pohjaa vahvaa yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Keskuksia pyörittävän yhdistyksen keskeisimmät sidosryhmät ja niiden roolit on esitetty seuraavissa taulukoissa taulukko 2. ja 3.): 25

Henkilökohtaisen Avun Keskus Sisäiset sidosryhmät ja niiden roolit Sidosryhmä Varsinaiset jäsenet Yhdistysjäsenet Yhdistyksen valtuusto Yhdistyksen hallitus Toimitusjohtaja Keskustoimisto Seudullinen keskus Rooli Omistajan rooli Omistajan rooli, synnyttäjän rooli, taustatuki, osaamisen antaja Ylin päätöksentekijä yhdistyksen toiminnassa, strateginen päätöksenteko, nimittää hallituksen, valvoo hallituksen toimintaa Strateginen suunnittelu, ylin taktinen ja operatiivinen johto, toimii toimitusjohtajan johtoelimenä Vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta, sidosryhmäsuhteiden ylläpito, toimii henkilöstön esimiehenä Vastaa tuotteiden ja tukitoimien tuotannosta, erityiskysymysten hoitaminen, palvelevat seudullisia keskuksia Toimii seudullisena asiakaspalvelupisteenä vammaisille asiakkaille sekä nykyisille että potentiaalisille asiakkaille Taulukko 2. Sisäiset sidosryhmät ja niiden roolit. 26

Henkilökohtaisen Avun Keskus Ulkoiset sidosryhmät ja niiden roolit Sidosryhmä Tukitoimien käyttäjät Potentiaaliset avustajat Avustajat Kunnan viranomaispäättäjät ja luottamusmieshenkilöt Alihankkijat Vammaisjärjestöt STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Eduskunta, hallitus Rooli Toiminnan kohde ja tarkoitus omistajat Toiminnan kohde, voimavara Toiminnan kohde, voimavara ja imagon luojat Rahoittajat, asiakasryhmä Osa toiminnallista kokonaisuutta, tuotanto ja suunnittelu yhteistä Yhteistyökumppaneita, alan vaikuttajia Lainsäädännön kehitys, tutkimus, kehitys Lainsäädännöllinen kehitys Taulukko 3. Ulkoiset sidosryhmät ja niiden roolit. Keskuksen asiakkaat ja asiakkuuden sopimukset Henkilökohtaisen Avun Keskuksia pyörittävä yhdistys on sopimussuhteessa tärkeimpien asiakkaidensa kanssa kuten vaikeavammaisten henkilöiden, kuntien ja työntekijöiden kanssa. Asiakkuuslajit voidaan nimetä seuraavasti: 1. Työnantaja -asiakkuus 2. Työnjohtaja -asiakkuus 3. Kunta -asiakkuus 4. Työntekijä/avustaja -asiakkuus Eri asiakkuuksille tarjottavat tukitoimet kuvataan erikseen (tukitoimintojen tuotteet). Kullekin asiakaslajille tehdään sopimus, joka sisältää toiminnan kuvauksen ja pelisäännöt sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Toimijoiden väliset sopimukselliset suhteet on kuvattu kaaviossa 1 (seuraavalla sivulla). 27

Henkilökohtaisen Avun Keskus Hakemus Päätös Työnantaja Kunta Jäsenyys Palvelutuotantosopimus (2.) Työsopimus, työehdot Palvelusopimus (1.) Työnhakija/-tekijä HA keskus Työsopimus (jos keskus työnantaja) (4.) Rekisteröintisopimus (3.) Kaavio 1. Toimijoiden väliset sopimussuhteet. Sopimukset ja niiden perussisällöt Toiminnan lähtökohta on, että vammainen hakee päätöstä henkilökohtaisesta avusta ja kunta tekee hallintopäätöksen henkilökohtaisesta avusta ja avun järjestämistä koskevista tukitoimista. Vammainen henkilö voi olla seudullisen keskuksen asiakas riippumatta siitä, toimiiko hän itse työnantajana vai toimiiko keskus avustajan työnantajana. Kunta sopii palvelutuotantosopimuksella keskukselta hankkimansa tukitoimintojen määrän, sisällön, hinnan ja toimituksen sekä raportoinnin ja maksuliikenteen. Henkilökohtainen avustaja voi olla työsuhteessa keskukseen, vaikka pääosin keskus ohjaa vammaisia henkilöitä toimimaan työnantajina, jolloin työsopimus solmitaan vammaisen työnantajan ja työntekijän välille. Keskusten ja sen sidosryhmien välinen yhteistoiminta nojaa kirjallisiin sopimuksiin. Keskustoimisto tuottaa toiminnassa tarvittaville sopimusmalleille vakiopohjat ja vastaa niiden päivityksestä. Seudulliset keskukset käyttävät samoja sopimuspohjia. Muutokset sopimuspohjiin edellyttävät yhdistyksen hallituksen päätöstä. 28

Henkilökohtaisen Avun Keskus 1. Vammainen henkilö Henkilökohtaisen Avun Keskus -sopimus (Palvelusopimus) Osapuolet: Vammainen henkilö ja Henkilökohtaisen Avun Keskus Sopimus henkilökohtaisen avun yksilöllisistä tukitoimista Edellyttää työnantajuuden ja henkilökohtaisen avun järjestämisen perustietojen hallintaa (varmennetaan joko alkukoulutuksen tai testin kautta) Sisältää muun muassa seuraavat osat - Työnantajavastuun määrittäminen - Palveluiden sisältö - Hallinnolliset vastuut Lakimääräiset sopimukset (työterveyshuolto, vakuutukset, eläke) Työntekijätietojen ilmoittaminen ja ylläpito Työaikakirjanpito ja tuntilistat Palkanlaskenta ja virhetietojen käsittely Palkanmaksu Raportointi (palkkaraportti) - Vastuu palveluiden toimituksesta ja laadusta - Vastuu palveluiden käyttämisestä - Henkilötiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito - Muut säilytettävät tiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito - Asiakkaan oikeudet - Tuntimäärävalvonta ja vastuu kokonaistyöajasta Liitteet: - Hallintopäätös henkilökohtaisesta avusta ja avun järjestämistä koskevista tukitoimista - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 29

Henkilökohtaisen Avun Keskus 2. Kunta Henkilökohtaisen Avun Keskus -sopimus (Palvelutuotantosopimus) Osapuolet: Kunta ja Henkilökohtaisen Avun Keskus Sisältää - Palvelutuotannon kuvaus (sisältäen alihankinnat) - Eri tukitoimien hinnat - Raportointi - Rahaliikenne ja maksuehdot - Henkilölista ja sen ylläpito (kenelle keskus tarjoaa tukitoimintoja, millä hinnalla, tukipaketin koko per asiakas) - Toimitusehdot asiakkaalle Liitteet: - Sopimusmalli työnantaja keskus -sopimuksesta - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 3. Keskus työntekijä -sopimus (Rekisteröintisopimus) Osapuolet: Henkilökohtaisen Avun Keskus ja työnhakija (vammainen henkilö työnantajana) Sisältää työnhakijan henkilötiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito Sopimus syntyy rekisteröitymisen yhteydessä ja päättyy silloin, kun peruste tietojen ylläpitoon loppuu (työsuhteen päättyminen) - Työn hakemisvaihe - Työn tekemisvaihe Liitteet: - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 30

Henkilökohtaisen Avun Keskus 4. Keskus työnantajana: Keskus työntekijä -sopimus (Työsopimus) Osapuolet: Henkilökohtaisen Avun Keskus ja työntekijä Vammainen henkilö on työnjohtaja Normaalit työsopimuksen ehdot Ehdot, molempien oikeudet ja velvollisuudet Tietojen ylläpito, säilytys ja käyttö Toimintatapa asiakkaalla - Tehtävien rajaukset (vaaralliset tilanteet, vastuut kolmansille osapuolille, työnjohtoa koskevat pelisäännöt) - Tiedot, mistä informoidaan keskusta ja millä tavalla - Asiakkaan tietojen antaminen, vaitiolosäännöt - Kuvaus laadukkaasta avustamisesta, avustamisen kriteerit - Erityiskysymykset (kuten raha ja sen käsittely, kalliit esineet ja niiden käsittely, liikenne, perheenjäsenet, lemmikkieläimet) - Työsuojeluasiat (kuten allergiat ja henkilökohtaiset rajoitteet) - Sairastuminen ja siitä ilmoittaminen - Asiakkaan avaimet ja lukitusohjeet Liitteet: - Keskus työjohtaja - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä Kaikissa sopimuksissa on näiden lisäksi seuraavat kohdat: Sopimussuhteen alku ja voimassaolo Sopimuksen purku ja irtisanominen Riitojen ja erimielisyyksien käsittely Liite: Keskuksen palveluiden toimitusehdot 31

Henkilökohtaisen Avun Keskus Seudullinen toiminta Yhdelle Henkilökohtaisen Avun Keskukselle on oltava riittävä asiakaskunta, minimissään noin 300 400 vammaista asiakasta. Se osaltaan antaa keskuksen toimialueen koolle viitteellisen rajauksen. Maan eri osat vaihtelevat asumistiheyden mukaan paljon. Lapissa 300 työnantajan saaminen seudulliseen keskukseen voi olla haaste, sen sijaan pääkaupunkiseudun avustajakeskuksen potentiaalinen asiakaskunta on heti yli 1 000 työnantajaa. Henkilökohtaisen Avun Keskus sijoittuu oman seutukuntansa isoimmalle paikkakunnalle. Sieltä vuokrataan liikuntaesteetön toimitila, joka toimii keskuksen pääasiallisena toimipaikkana. Seudullisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että keskuksen toiminta-alue kattaa kaikki keskukselle nimetyt kunnat. Keskuksen toiminta jalkautuu näiden kuntien alueelle. Seudullisuus toteutuu tekemisessä. Keskuksen tukitoimet tuodaan koko seutukunnan alueelle. Toimiston ulkopuolella voidaan pitää erilaisia tilaisuuksia tarpeen mukaan aina rekrytointitilaisuuksista koulutus- ja neuvontatilaisuuksiin. Näillä tilaisuuksilla on suora operatiivinen merkitys: ne ovat osa keskuksen toimintaa, eikä niiden merkitys voi rajoittua yksinomaan niiden informatiiviseen arvoon. Kukin keskus etsii omalta alueeltaan sopivia tiloja näiden tilaisuuksien järjestämiseen. Yleisötilaisuuksien lisäksi voidaan yksilöneuvontaa viedä tarvittaessa asiakkaan kotiin. Näiden lisäksi työpaikkailmoittelua voidaan tehdä hyvinkin paikallisesti paikallismedioissa. Jokaisessa keskuksessa on oltava vähintään kaksi palkattua henkilöä, tällöin myös henkilöstöresurssi sallii tosiasiallisen vaikuttamisen koko alueella. Kaikki aluetoimistot varustetaan vuokra-autolla. Matkustamiseen käytetty työaika on minimoitava. Keskustoimisto huolehtii seudun kuntayhteistyöstä keskitetysti. 32

Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnat kattavat sellaiset keskeiset osa-alueet, joita henkilökohtaisen avun toteutumisessa edellytetään ja onnistuneen työskentelyn sujumiseksi tarvitaan. Ydintoiminnot vastaavat suurimpaan osaan niistä tarpeista, jotka vammaiset työnantajat ja henkilökohtaiset avustajat ovat vuosien aikana nostaneet esille kehittämiskohteina. Samat kehittämistarpeet ovat niitä, jotka kuntien sosiaalitoimi on nimennyt lainsoveltamisen jälkeen järjestelmän haasteellisimmiksi ja työläimmiksi asioiksi. Nämä keskeiset ongelmat ja kehittämistoiveet on koottu taulukkoon 4. Osapuoli Ongelmat Kehittämistoiveet Vammainen työnantaja Henkilökohtainen avustaja Riittämätön tieto henkilökohtaisen avun järjestämisestä Riittämätön tuki työnantajana toimimiseen ja velvoitteiden hoitamiseen Vaikeudet löytää itselle sopivia työntekijöitä Puutteellinen sijaisjärjestely Vähän työtunteja, osa-aikatyö Matala palkka Puutteellinen sijaisjärjestely Heikosti järjestetty työterveyshuolto Mahdollisuus saada koulutusta ja tietoa järjestelmästä ja työnantajan velvoitteista Mahdollisuus ulkoistaa työnantajan velvoitteet osittain tai kokonaan Tukea työntekijöiden rekrytointiin Lisää työtunteja* Avustajan asema ja palkan korottaminen** Sijaisjärjestelyt Tukea ja koulutusta työnantajille ja avustajille Taulukko 4. Vammaisten työnantajien ja henkilökohtaisten avustajien esittämät kehittämistarpeet, joihin Henkilökohtaisen Avun Keskusten kautta toivotaan parannusta. 33

Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot * Ei riipu keskuksen toiminnasta, kunnan päätös määrittää tuntimäärän. ** Palkkakehitys on riippuvainen alan työehtosopimuksen valmistumisesta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Keskusten toiminta kohdistuu nimenomaan tukemaan arjen työsuhdetta sen alusta loppuun saakka. Keskusten ydintoiminnat täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, minä avulla vaikeavammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun toteutuminen helpottuu, ja ennen kaikkea itsenäinen elämä ja työskentely avustajan kanssa mahdollistuvat. Ydintoiminnot voidaan jakaa seuraaviin kolmeen pääryhmään ja ne määritellään tarkemmin tämän luvun alla. Henkilökohtaisen avun seudullisten keskusten ydintoiminnot ovat: Tuki työntekijän rekrytointiin Työsuhteen tuki Hallinnollinen ja juridinen tuki Henkilökohtaisen Avun Seudullinen Keskus TUKI TYÖN- TEKIJÄN REKRYTOIN- TIIN TYÖSUH- TEEN TUKI HALLINNOL- LINEN JA JURIDINEN TUKI Kaavio 2. Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnat. Ydintoimintojen peruselementit Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminta kohdistuu vaikeavammaisen henkilön ja avustajan välisen työskentelyn tukemiseen. Keskuksen ensisijainen tehtävä on tukea vaikeavammaista ihmistä toimimaan työnantajana. Keskus voi toimia avustajan työnantajana 34

Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot vammaisen henkilön puolesta, jos tällainen järjestely on tarkoituksenmukaista ja kunta myöntänyt vammaiselle henkilölle mahdollisuuden ulkoistaa työnantajuuden. Työnjohto-oikeus säilyy myös tässä tapauksessa vaikeavammaisella henkilöllä itsellään ja keskus voi tukea vammaista henkilöä työnjohdollisen aseman ja roolin löytymisessä työskentelyssä avustajan kanssa. Työnantajuudella tarkoitetaan tämän toimintamallin yhteydessä vammaispalvelulain mukaista tapaa järjestää henkilökohtainen apu niin, että vaikeavammainen henkilö toimii avustajan työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin kohtuullisiin avustajasta aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Työnjohtajuus on sellaisilla vaikeavammaisilla henkilöillä, joilla on henkilökohtaisen avun päätös, mutta järjestämistapana muu kuin työnantajuus. Jos keskus toimii työntekijöiden juridisena työnantajana ja vuokratyön periaatteiden mukaisesti antaa avustajan vammaisen henkilön käyttöön, jää vammaiselle henkilölle tässäkin tapauksessa työnjohdolliset tehtävät. Tällöin vammainen henkilö johtaa ja valvoa työntekoa ja hänellä on velvollisuus määritellä välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin liittyvät asiat kuten työaika, vuosiloma ja perehdytys. Oikeus- ja sopimussuhteet on kuvattu alla olevassa kaaviossa (kaavio 3). TYÖNTEKIJÄ Työnjohto-oikeus Työsopimus VAIKEAVAMMAINEN TYÖNJOHTAJA TYÖNANTAJA (Henkilökohtaisen Avun Keskus) Asiakassopimus Kaavio 3. Oikeus- ja sopimussuhteet tilanteessa, jolloin Henkilökohtaisen Avun Keskus toimii avustajan työnantajana ja työnjohto-oikeus on vaikeavammaisella henkilöllä. 35