LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA ALKAEN (Vammaispalvelulaki

Transkriptio

1 Liite nro 1 Peruspalvelultk LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA ALKAEN (Vammaispalvelulaki /981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDESTA Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista kotona tai kodin ulkopuolella (Vammaispalvelulaki 8 2 mom.). Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on lisätä vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja itsenäistä toimintakykyä sekä parantaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdessä muiden kanssa. Henkilökohtaisen avun lähtökohtana on aina vaikeavammaisen henkilön itsensä määrittelemä avun tarve. Avustettavan tulee kyetä ilmaisemaan tahtotilansa muille ja tarvittaessa myös muuttamaan tavoitteitaan tarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevien olosuhteiden mukaisesti. Lisäksi hänen tulee määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua (8c ). Välttämättömästä ja toistuvasta toisen henkilön avun tarpeesta on kyse sekä silloin kun avun tarve on määrällisesti runsasta että silloin kun se on jatkuvaluonteista tai määrällisesti vähempää, mutta toistuvaa. Pääsääntöisesti henkilökohtaiseen apuun oikeuttavat vammat ja sairaudet ovat luonteeltaan pysyviä. Lähtökohtaisesti mitään ryhmää ei ole suljettu henkilökohtaisen avun ulkopuolelle vamman tai sairauden laadun, diagnoosin tai iän perusteella. 2. HENKILÖKOHTAISTA APUA MYÖNNETÄÄN Henkilökohtaisen avun määrä ja tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti pääsääntöisesti palvelusuunnitelman yhteydessä. Avun välttämättömyyttä ja henkilökohtaisen avun tarvittavaa määrää arvioitaessa otetaan huomioon henkilön saamat muut palvelut, käytössä olevat tai mahdollisesti myöhemmin myönnettävissä ja käytettävissä olevat apuvälineet sekä henkilön perhesuhteet. Päätöksen henkilökohtaisen avun myöntämisestä tekee vammaispalvelusta vastaava sosiaalityöntekijä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

2 1. päivittäisissä toimissa 2. työssä ja opiskelussa 3. harrastuksissa 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa henkilökohtaista apua järjestetään siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on kodin ulkopuolella järjestettävä henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen niille vaikeavammaisille henkilöille, joiden vamman tai sairauden takia tarvittavaa riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Jos vammaisen henkilön avun ja avustamisen tarve painottuu pääasiassa hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimien avulla. 3. HENKILÖKOHTAISEN AVUN JÄRJESTÄMISTAPA Työnantajamalli on henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämistapa Lapinlahdella. Vaikeavammainen henkilö valitsee itse avustajansa ja toimii avustajan työnantajana (työsuhdetta ei siis kuntaan). Henkilön toimiessa työnantajana hän ensisijaisesti palkkaa avustajan itselleen vapailta työmarkkinoilta esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston työnvälityksestä. Vaikeavammainen tekee työsopimuksen avustajan kanssa joko toistaiseksi, tai määräaikaisena. Lapinlahden kunta toimii palkan sijaismaksajana ja hoitaa henkilökohtaisen avustajan palkanmaksun niin, että työnantajuus säilyy kuitenkin vaikeavammaisella henkilöllä. Mikäli sopivaa avustajaa ei löydy vapailta työmarkkinoilta esimerkiksi avustamisen haasteellisuuden tai hankalien työaikojen vuoksi, avustaja voidaan myös hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta, jolloin sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä palveluntuottajaan avustajan etsimisen aloittamiseksi. Vaikeavammainen henkilö valitsee kuitenkin itse henkilökohtaisen avustajansa palveluntuottajan tarjoamista henkilöistä ja tekee itse tai edunvalvojansa avulla työsopimuksen avustajan kanssa. Yksityinen palveluntuottaja hoitaa mm. palkanmaksuun liittyvät tehtävät Lapinlahden kunnan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Lapinlahden kunnalla on myös palveluksessaan muutama henkilö, joiden toimenkuvaan kuuluu toimia henkilökohtaisena avustajana. Kunta voi näin ollen järjestää muutamalle vaikeavammaiselle henkilölle välttämättömän henkilökohtaisen avun myös kunnan omana palveluna. Omana palveluna järjestettävä henkilökohtainen apu sopii erityisesti niissä tilanteissa, kun vaikeavammainen tai kehitysvammainen henkilö ei itse kykene toimimaan työnantajana eikä henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ole tarkoituksenmukaista. Näissä tapauksissa vammainen henkilö toimii avustavan henkilön niin sanottuna työn ohjaajana, mutta ei työnantajana. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävän vaikeavammaisen

3 henkilön edun mukaisena. (VpL 8 d ) Erityinen syy voi olla äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy tai jos perheen ulkopuolisen avustajan löytyminen osoittautuu vaikeaksi. Mikäli perheenjäsen toimii vammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana, poikkeaa kunnan korvausvelvollisuuden laajuus pääsäännöstä. Perheenjäseneen ei mm. sovelleta työaikalain säännöksiä. 4. HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA JA TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (VPL 8d 2 mom. 1 kohta). Henkilökohtaisen avustajan palkka- tai työehtoihin ei sovelleta virka -tai työehtosopimuksia vaikeavammaisen henkilön toimiessa työnantajana. Työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädäntöön perustuvien vähimmäisehtojen mukaan tai mikäli työnantaja kuuluu Heta-liittoon, noudatetaan Hetan ja JHL:n välistä työehtosopimusta. Työsuhteen ehtoja rajoittavat ainoastaan työoikeuden ehdottomat normit ja säännökset: Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Tapaturmavakuutuslaki Työttömyysturvalaki Työntekijän eläkelaki työterveyslaki Työsopimus Työsopimus avustettavan ja avustajan välille tehdään kirjallisena. Työsopimuksessa tulee selvitä avustajan pääasialliset tehtävät, palkkaus ja työaika sekä työsuhteen alkaminen ja määräaikaisessa työsuhteessa myös päättymisen ajankohta. Koeaika voidaan sopia enintään 4 kuukauden mittaiseksi. Työsuhteen päättämisessä noudatetaan yleisen työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Työsuhde voidaan päättää myös molempien yhteisellä suostumuksella. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden. Irtisanomisaika on yksi kuukausi, mikäli työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta. Työntekijän noudatettava irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, irtisanomisaika on 1 kuukausi. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan täytyttyä ilman irtisanomisaikaa.

4 Työaika ja työaikakorvaukset Avustajan työaika määräytyy vammaispalvelusta vastaavan sosiaalityöntekijän tekemässä päätöksessä mainitun tuntimäärän mukaisesti, kuitenkin niin, että yhden avustajan työaika voi olla enintään 8 tuntiä päivässä, keskimäärin 40 tuntia viikossa ja enintään 170 tuntia kuukaudessa. Työaikakorvauksena maksetaan työaikalain (605/1996) mukaiset korvaukset pyhä-ja ylitöistä sekä vuosilomalain (162/2005) mukaiset korvaukset sekä työsopimuslain mukainen sairausajan palkka. Vammaispalvelusta vastaavan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan laatimassa palvelusuunnitelmassa määritellään, mikä osa tunneista voidaan korvata ilta-, yö- ja viikonlopputyönä. Arki-iltaisin klo avustajalle maksetaan 15 % korotettu palkka ja lauantaisin maksetaan korvausta työajasta 20 %:lla korotettu palkka. Sunnuntaityökorvaus 100 % voidaan maksaa sunnuntaina, arkipyhänä sekä juhannus- ja jouluaattona. Yölisänä klo maksetaan 30 %:lla korotettu palkka. Sairausloma Avustajan palkkaukseen maksetaan korvausta, jos avustaja sairauden tai tapaturman vuoksi on estynyt tekemästä työtään, työsopimuslain 2. luvun11 mukaisesti: Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, mihin hänen oikeutensa sairausvakuutuslain 364/1963 mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada 50 % palkasta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että sairaus on luotettavasti selvitetty ja sairausloman ajalle oli suunniteltu työvuoroja. Sairausloma on esitettävä lääkärintodistuksella tai enintään kolmen peräkkäisen kalenteripäivän osalta muulla luotettavalla selvityksellä. Jos avustaja on poissa lapsen sairauden vuoksi, sairausloma on palkaton. Sairausloman aikana voidaan tarvittaessa käyttää sijaista. Vuosiloma Henkilökohtaisen avustajan vuosiloman-ajan palkka ja lomakorvaus korvataan vuosilomalain /162 mukaisena. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä loman pidennyksestä eikä lomarahasta, joten niitä ei korvata. Työnantajan ja työntekijän tulee sopia työsopimusta tehtäessä, korvataanko lomat rahana vai pitääkö työntekijä ne vapaana. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta alle vuoden kestävissä työsuhteissa. Yli vuoden kestävissä työsuhteissa lomaa kertyy vastaavasti 2½ päivää kuukaudessa. Muut työlomat

5 Avustajalla on oikeus työsopimuslain 4.luvun mukaisiin perhevapaisiin (äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, osittainen hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä). Korvausta ei näiltä vapailta kuitenkaan makseta. Työnteon estyminen ja palkanmaksu Mikäli avustettava joutuu ennalta arvaamattomasti ympärivuorokautiseen sairaala- tai laitoshoitoon, avustajalle korvataan palkka enintään 14 päivältä, mikäli tälle ajalle on suunniteltu työvuoroja. Avustettavan matkojen ja ennalta tiedettyjen laitos-/kuntoutusjaksojen ajalta korvausta ei makseta mikäli keskeytys on avustettavan tiedossa etukäteen. Näissä tapauksissa avustaja voi pitää esimerkiksi hänelle kertynyttä vuosilomaa tai hänet voidaan lomauttaa määräajaksi, mikäli työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Avustettavan tulee ilmoittaa lomautuksesta avustajalle viimeistään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksesta tulee antaa avustajalle kirjallinen todistus. Korvauksen määrä ja maksaminen Henkilökohtaisen avustajan palkkauksesta maksettava korvaus on alkaen 10,50 euroa/tunti. Mikäli avustettava käyttää viittomakieltä pääsääntöisesti kommunikointiin ja avustamistilanteet vaativat avustajalta viittomakielen ymmärtämistä ja käyttämistä, on avustajalle maksettava korvaus 14,63 euroa/tunti. Em. palkkauksen saamiseksi avustajan tulee esittää viittomakielen taidosta luotettava selvitys kunnan sosiaalitoimessa. Peruspalvelulautakunta vahvistaa vuosittain korvattavat tuntihinnat. Kustannuksista korvataan avustajan palkka sekä työnantajalle kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset (sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut sekä pakolliset tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunta ottaa henkilökohtaiselle avustajalle tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksen omasta vakuutusyhtiöstään, mikäli avustettava henkilö työnantajana antaa siihen suostumuksen. Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksukuukausi on kalenterikuukausi ja korvaus maksetaan seuraavan kuukauden 15. päivä. Avustajien on toimitettava työnantajan eli avustettavan tai hänen edustajansa allekirjoittamat tuntilistat joko palkkasihteerille tai sosiaalitoimistoon viimeistään maksukuukauden 5. päivä. Työterveyshuolto Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon. Vammainen työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät keskenään sopimuksen työterveyshuollon järjestämisestä. Kunnan tehtäväksi jää korvata vain lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta vammaiselle Kelan korvauksen jälkeen jäävät kustannukset, (Kelan korvausluokka I). Maksun periminen henkilökohtaisesta avusta Henkilökohtainen apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla esim. liikenne- tai tapaturmavakuutuslain nojalla.

6