Kulttuurisensitiivisyys ja yhdenvertaisuus haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa Aikuissosiaalityön päivät 18.-19.1.2011 ROVANIEMI Lydia Heikkilä Plánejeaddji/Suunnittelija Sámediggi/Saamelaiskäräjät Davvi-Suoma sosiálasuorggi gelbbolasvuodaguovddas Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Tärkeä lähdetieto: Kulttuuritietoisia kohtaamisia. Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella Harald Eidheim ja Vigdis Stordahl (toim.) Suomentanut Päivi Salminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 26 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/saamelaisyksikkö, Rovaniemi 2007
Bálgá nala Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä Magga, R & Guttorm, S (toim.) SámiSoster ry. Painotupa, Oulu 2010.
Kulttuurisensitiivisyys - kulttuuriherkkyys : kulttuuritietoisuus tuntosarvet päässä herkät hyppyset sydän paikallaan tunneäly toimii kielitaitoa ja tietoa kulttuurista, arvoista, normeista yms. sekä ammatillista osaamista vuorovaikutustaitoja oivaltamista ja soveltamiskykyä ( kulttuurirohkeus ) Kulttuurintaju (Aimo Aikio)
Määritelmät (Stordahl 2007): Kulttuurinen ymmärrys: tieto, joka antaa valmiuksia työskennellä analyyttisesti kanssaihmisten ongelmien parissa sekä yksi- että monikulttuurisessa ympäristössä Kulttuurinen kompetenssi: tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, joka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Se antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen ympäristöön.
AUTTAMISTYÖN NELJÄ NÄKÖKULMAA: Stordahl 2007
Kulttuuri Ymmärretään jaettuna merkityksellistämisjärjestelmänä (sosiaalinen konstruktionismi) kielellä on keskeinen rooli arvojen ja merkitysten varastoijana, uusintajana sekä tuottajana. saman kulttuurin jäsenet jakavat keskenään tärkeimmät käsitejärjestelmät, mielikuvat ja aatteet, joiden välityksellä he ajattelevat ja kokevat sekä tulkitsevat maailmaa pääpiirteiltään samanlaisin tavoin (mukaan lukien käsitteet, arvot, normit) (Stuart Hall 1998)
Kulttuuri Muuntuva, päivittyvä, uusiutuva (vahvistuu, muuntuu) (ks. perinteinen tieto/tietämys ) Moninkertaiset kulttuurit: saamelaiset elävät yhtä aikaa osana valtayhteiskuntaa ja sen institutionaalisia rakenteita samalla ku he elävät osana omaa kulttuuripiiriään, -perintöään ja yhteisöään. (monenlaiset suhteet ja jännitteet)
Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: (1/2) Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Kulttuurisensitivisyys 2/2 Tämä ei tarkoita pelkästään saamen kielen osaamista (vaikka myös sitä merkittävissä määrin), vaan lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin.
Monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys Sari Näre (2007): Kulttuurisensitiivisyys voidaan ymmärtää pyrkimyksenä tunnistaa ja kunnioittaa toisen kulttuurin omasta kulttuurista poikkeavia piirteitä Kulttuurisensitiivisellä otteella voidaan yrittää kuunnella kulttuuria, jota ei tunne kunnolla Pyrkimyksenä on kulttuurien välinen vuoropuhelu. Pelkkä monikulttuurisuus ei ole kulttuurisensitiivisyyttä, ellei se sisällä vuorovaikutuksellista pyrkimystä.
Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan? tärkeä ennen kaikkea yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen, vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien, valintojen ja rajoitteiden kannalta katsottuna Asiakaslähtöisyyden lisäksi kulttuurilähtöisyys (kontekstuaalinen tausta ja ymmärrys otetaan vakavasti)
Asiakassuhteiden vuorovaikutuksellisuus Asiakastapaamiset ovat kulttuurisia kohtaamisia, sen lisäksi että yksilöllisiä ja aikaan sekä paikkaan sidottuja Jaettu/yhteinen kulttuurinen tausta: kulttuuriin syntynyt henkilö (orientaatiotieto, kulttuurinen ymmärrys) Jaettu/erilainen kulttuurinen tausta Ks. Melöe 1979 osaava/taitava katse, taitamaton katse, kuollut katse Kulttuuriset sokeuspisteet
Yhdenvertaisuus, alkuperäiskansaoikeudet Perusoikeusuudistus 1995 (PL 2000), Yhdenvertaisuuslaki 2004 Saamen kielilaki 2003 (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sos. huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) PL 17.3, 121.4, Laki saamelaiskäräjistä 1995 KV-oikeudet: ILO 169, KP-oikeudet, TSS-oikeudet, EU-ihmisoikeusopimus, Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai väh. kieliä koskeva peruskirja, ym.
Vastapuhe Kulttuurisensitiivisyys sisältää itse-relektiivisyyden ulottuvuuden (itseensäviittavuus tai -heijastus) Nostaa esiin tavan/tarpeen nähdä tai tehdä toisin Vuorovaikutustilanteissa nousee esille kysymys omien toimintatapojemme tarkoituksenmukaisuudesta, sekä siitä missä määrin olemme valmiita muuttamaan niitä (konfliktien paikka) Kyse ei ole välttämättä joustamisesta, tinkimisestä tai luopumisesta vaan mahdollisesti yleistenkin käytäntöjen tai elinolosuhteiden kohentamisesta (esim. aikakäsitys asiakastyössä)
En jaksa tätä... Entä päideasianne ovatko ne hallinnassa?? Hmmm... jooo... en tiiä Huokaus, en jaksa tätä... Huokaus en jaksa enää Istu nyt kiltisti. ÄITIIIIIII, MIE EN JAKSA ENNÄÄÄÄ!!!!!
Unna goaikkanasažat virkkosmahttet, stuorra rávnnjit mielddiset doalvut sáhttet. Pienet pisarat virkistävät mutta suuret virrat voivat viedä mennessään.
Kuvat: Nilla-Máhtte Magga