KULTTUURI- SENSITIIVISYYS
|
|
- Teuvo Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KULTTUURI- SENSITIIVISYYS PALVELUTUOTANNON HAASTEENA PaKaste seminaari Rovaniemi Lydia Heikkilä Sámediggi Poske, saamelaisyksikkö
2 Kulttuurisensitiivisyys - kulttuuriherkkyys [herkkä, herkkätunteinen, altis, arka] tuntosarvet päässä herkät hyppyset sydän paikallaan tunneäly toimii kielitaitoa ja tietoa kulttuurista, arvoista, normeista yms. sekä ammatillista osaamista vuorovaikutustaitoja oivaltamista ja soveltamiskykyä ( kulttuurirohkeus )
3 Kulttuuritietoisuus (Eidheim & Stordahl 1998) Kulttuurintaju (Aimo Aikio) Kulttuurinen/Kulttuurien välinen kompetenssi (Anna Huovila 2006)
4 Intercultural sensitivity; DMIS (Hammer & Bennett 1998) Culturally based Culturally/Interculturally competent Culturally responsive
5 Cultural safety (NZ) Culturally safe practice includes considerations not just of ethnicity, but also dimensions such as gender, spirituality, sexual orientation, ability, life stage, language, socio-economics, and activities (all of which influence people s values, beliefs, expereinces and activities) Cultural safety involves that we are all bearers of culture and we need to be aware of and challenge unequal power relations at the individual, family, community, and societal level.
6 Cultural awareness: the acknowledgement of difference Cultural sensitivity: the recognition of the importance of respecting difference, a term often associated with cross-cultural education or diversity training Cultural competence: consists of both culturespecific skills and knowledge, and more generic attitudes, beliefs, values, experience, and approaches to perceived difference; awareness of the potential impact of these on practice; and skills which equip a practitioner to work efficiently with people who may come from different cultural context
7 Määritelmät (Stordahl 2007): Kulttuurinen ymmärrys: tieto, joka antaa valmiuksia työskennellä analyyttisesti kanssaihmisten ongelmien parissa sekä yksi- että monikulttuurisessa ympäristössä Kulttuurinen kompetenssi: tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, joka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Se antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen ympäristöön.
8 AUTTAMISTYÖN NELJÄ NÄKÖKULMAA: Ammatillinen käytäntö Orientaatiotieto Kulttuurinen refleksiivisyys Selitysmallit Stordahl 2007
9 Kulttuuri Ymmärretään jaettuna merkityksellistämisjärjestelmänä (sosiaalinen konstruktionismi) kielellä on keskeinen rooli arvojen ja merkitysten varastoijana, uusintajana sekä tuottajana. saman kulttuurin jäsenet jakavat keskenään tärkeimmät käsitejärjestelmät, mielikuvat ja aatteet, joiden välityksellä he ajattelevat ja kokevat sekä tulkitsevat maailmaa pääpiirteiltään samanlaisin tavoin (mukaan lukien käsitteet, arvot, normit) (Stuart Hall 1998)
10 Kulttuuri Muuntuva, päivittyvä, uusiutuva (vahvistuu, muuntuu) (ks. perinteinen tieto/tietämys ) Moninkertaiset kulttuurit: saamelaiset elävät yhtä aikaa osana valtayhteiskuntaa ja sen institutionaalisia rakenteita samalla ku he elävät osana omaa kulttuuripiiriään, -perintöään ja yhteisöään. (monenlaiset suhteet ja jännitteet)
11 Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: (1/2) Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
12 Kulttuurisensitivisyys 2/2 Tämä ei tarkoita pelkästään saamen kielen osaamista (vaikka myös sitä merkittävissä määrin), vaan lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin.
13 Monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys Sari Näre (2007): Kulttuurisensitiivisyys voidaan ymmärtää pyrkimyksenä tunnistaa ja kunnioittaa toisen kulttuurin omasta kulttuurista poikkeavia piirteitä Kulttuurisensitiivisellä otteella voidaan yrittää kuunnella kulttuuria, jota ei tunne kunnolla Pyrkimyksenä on kulttuurien välinen vuoropuhelu. Pelkkä monikulttuurisuus ei ole kulttuurisensitiivisyyttä, ellei se sisällä vuorovaikutuksellista pyrkimystä.
14 Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan? tärkeä ennen kaikkea yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen, vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien, valintojen ja rajoitteiden kannalta katsottuna Asiakaslähtöisyyden lisäksi kulttuurilähtöisyys (kontekstuaalinen tausta ja ymmärrys otetaan vakavasti)
15 Asiakassuhteiden vuorovaikutuksellisuus Asiakastapaamiset ovat kulttuurisia kohtaamisia, sen lisäksi että yksilöllisiä ja aikaan sekä paikkaan sidottuja Jaettu/yhteinen kulttuurinen tausta: kulttuuriin syntynyt henkilö (orientaatiotieto, kulttuurinen ymmärrys) Jaettu/erilainen kulttuurinen tausta Ks. Melöe 1979 osaava/taitava katse, taitamaton katse, kuollut katse Kulttuuriset sokeuspisteet
16 Vastapuhe Kulttuurisensitiivisyys sisältää itse-relektiivisyyden ulottuvuuden (itseensäviittavuus tai -heijastus) Nostaa esiin tavan/tarpeen nähdä tai tehdä toisin Vuorovaikutustilanteissa nousee esille kysymys omien toimintatapojemme tarkoituksenmukaisuudesta, sekä siitä missä määrin olemme valmiita muuttamaan niitä (konfliktien paikka) Kyse ei ole välttämättä joustamisesta, tinkimisestä tai luopumisesta vaan mahdollisesti yleistenkin käytäntöjen tai elinolosuhteiden kohentamisesta (esim. aikakäsitys asiakastyössä)
17 Yhdenvertaisuus, alkuperäiskansaoikeudet Perusoikeusuudistus 1995 (PL 2000), Yhdenvertaisuuslaki 2004 Saamen kielilaki 2003 (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sos. huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) PL 17.3, 121.4, Laki saamelaiskäräjistä 1995 KV-oikeudet: ILO 169, KP-oikeudet, TSS-oikeudet, EUihmisoikeusopimus, Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai väh. kieliä koskeva peruskirja, ym.
18 Musiikkitiede Patovisti & Siljander: Kulttuurisensitiivinen musiikin opetusmateriaali yläasteen ja lukion musiikinopetuksessa JY 1998 Valkeinen: Ruvetkaasme, rohjetkaasme, älkääs ääntäämme hävetkö. JY 2004 Huttu-Hiltunen: Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Kuuden runonlaulajan laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi. Juminkeko 2008
19 Terveydenhuolto Kunnari & Panayotova: Monikulttuurinen suun terveydenhoitotyö. Stadia Martikainen-Ata & Vesivalo: Maahanmuuttajanuorten seksuaalikasvatus Helsingissä. Metropolia 2009.
20 Sosiaalityö Hännikäinen: Kulttuurisensitiivistä ja voimaannuttavaa perhetyötä suomalaisvenäläisin voimin. Palmenia Anis: Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityössä. Janus Lastensuojelutyön menetelmissä maahanmuuttajalasten erityistilanteet paremmin huomioon TuY Lehtonen: Ei saa moittia. Inkerinsuomalaisten ikäihmisten kokemuksia julkisista palvelutilanteista. PAMK 2006.
21 Kasvatustiede Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. LaY 2010.
22 Through the Lens of Cultural Awareness: A Primer for US Armed Forces Deploying to Arab and Middle Eastern Countries William D. Wunderle LTC, US Army Combat Studies Institute Press Fort Leavenworth, KS 66027
23 Projektitoiminta KULTSI (Ray) Kultuurisensitiivisen sosiaalisen tukitoiminnan malli Iso sydän avun antamiselle Vantaan Nicehearts ry. ja Naisresurssikeskus Pihlaja vuorovaikutteinen oppimisympäristö ja kohtaamispaikka Kultt.sens. Sosiaalisen tukitoiminnan malli, joka työmenetelmänä mahdollistaa dialogin kautta ratkaisujen löytämisen olemassa oleviin ongelmiin ja edesauttaa projektin tavoitteiden saavuttamista
24 Helsingin Tyttöjen Talo Sisters - Monikulttuurinen tyttötyö: Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen sosiaalisen nuorisotyön muoto Arola & Pikkarainen 2006, Eid 2008
25 2010
26 GOAIKKANAS Gárrenjuhkama geahpedeapmi ( ) Sámi vugiin fábmuid gárrenávnnasbargui ( )
27 Saamelaiset voimavarat päihdetyöhön Meahcceterapiija/Mettäterapia Lyhytneuvonta
28 En jaksa tätä... Entä päideasianne ovatko ne hallinnassa?? Hmmm... jooo... en tiiä Huokaus, en jaksa tätä... Huokaus en jaksa enää Istu nyt kiltisti. ÄITIIIIIII, MIE EN JAKSA ENNÄÄÄÄ!!!!!
29
30
31 Unna goaikkanasažat virkkosmahttet, stuorra rávnnjit mielddiset doalvut sáhttet. Pienet pisarat virkistävät mutta suuret virrat voivat viedä mennessään.
32 Tärkeä lähdetieto: Kulttuuritietoisia kohtaamisia. Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella Harald Eidheim ja Vigdis Stordahl (toim.) Suomentanut Päivi Salminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 26 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/saamelaisyksikkö, Rovaniemi 2007
33 Bálgá nala Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä Magga, R & Guttorm, S (toim.) SámiSoster ry. Painotupa, Oulu 2010.
34 OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmät Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi kulttuurisensitiivisten käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen PP
35 OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, työntekijöide n ammattiidentiteetti terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t varhaiskasv. materiaalipankki kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät monikulttuuriset asiakastyömenetelmät dementiaasiakkaan hoitoketju Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen PP
36 Yhteistyökumppanit: OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN PaKaste 2 Karesuando: saamelaisten varhaiskasvatuspalvelut Kautokeino: saamelainen puheterapia Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi POSKE SOGSAKK LaY RAMK SámiSoster ry Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, monikulttuuriset asiakastyömenetelmät varhaiskasv. materiaalipankki dementiaasiakkaan hoitoketju työntekijöide n ammattiidentiteetti kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen Tenojokilaakson kehittämishanke Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoitopalvelut PP
37 Saamelaisten hyvinvointi, osallisuus, kulttuurin elinvoimaisuus Tulokset Yhteistyökumppanit: OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN PaKaste 2 Karesuando: saamelaisten varhaiskasvatuspalvelut Kautokeino: saamelainen puheterapia Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi POSKE SOGSAKK LaY RAMK SámiSoster ry Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, monikulttuuriset asiakastyömenetelmät varhaiskasv. materiaalipankki dementiaasiakkaan hoitoketju työntekijöide n ammattiidentiteetti kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen Tenojokilaakson kehittämishanke Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoitopalvelut PP
Kulttuurisensitiivisyys ja yhdenvertaisuus haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aikuissosiaalityön päivät
Kulttuurisensitiivisyys ja yhdenvertaisuus haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa Aikuissosiaalityön päivät 18.-19.1.2011 ROVANIEMI Lydia Heikkilä Plánejeaddji/Suunnittelija Sámediggi/Saamelaiskäräjät
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä
Kommenttipuheenvuoro Syrjäytyminen ja sosiaalityö seminaarissa 4.10.2012 Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä Saamelaiset ovat
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto
Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa
Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut
Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga
Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA
Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke
Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi
NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke. 1.9.2010-31.10.2012 LOPPUSEMINAARI UTSJOKI 12.9.2012 Hankejohtaja Päivi Salminen
Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke 1.9.2010-31.10.2012 LOPPUSEMINAARI UTSJOKI 12.9.2012 Hankejohtaja Päivi Salminen TENONLAAKSO KARASJOKI 2900 TANA 3000 UTSJOKI 1300 -PALVELUELINKEINOT,
Kulttuurisensitiivinen terapia Jaana L. Eriksen/SANKS
Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš - psykalaš dearvvasvuođasuddjen, SÁNAG. Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern, SANKS. Kulttuurisensitiivinen terapia Jaana L. Eriksen/SANKS SANKS/SÁNAG Kansallinen
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saamelaiskäräjät 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi
Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
PaKaste -hankkeen seurantaraportointi
PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
Venttiilit ja Automaatio
Venttiilit ja Automaatio Autamme sinua valitsemaan oikein. Oikein valittu toimilaite on aina edellytyksenä toimivalle prosessille. Me voimme tarjota sekä sähkötoimisia että pneumaattisia toimilaitteita.
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä
Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä
Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Koulutus- ja kehittämistilaisuus Saamelainen sosiaalityö, vanhustyö ja terveydenhoito 31.1.2009 Sámiid sosiálabálvalusaid
Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät
Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin
Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015
Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin
Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
Toiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009
Toiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009 Astan ohjeistus ja ryhmätöiden tuotokset 5.12.2008 Kemijärvi 1 Vanhat linjaukset Lappi Konsultaatio Työprosessien mallintaminen Sosiaalityön
Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella
4.5.2017 Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh & Tiisu-Maria Näkkäläjärvi hanketyöntekijä, opettaja, YAMK ft Olen oppinut
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät
Guidebook for Multicultural TUT Users
1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen
MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
ENONTEKIÖN HYVINVOINTIKERTOMUS - PROJEKTI TYÖKOKOUS 17.8.2010 Rovaniemi LKS PaKaste: Terve Lappi Tervein Mielin Lapissa, LSHP
ENONTEKIÖN HYVINVOINTIKERTOMUS - PROJEKTI TYÖKOKOUS 17.8.2010 Rovaniemi LKS PaKaste: Terve Lappi Tervein Mielin Lapissa, LSHP Hyvinvointikertomus Perttilä, Kerttu & Orre Soili & Koskinen Sari & Rimpelä
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä)
Työparitoiminnan tuloksia ja mahdollisuuksia Tarjolla herkkuja PaKasteesta Oulu 31.10. 1.11.2012 Mihin työparia? Asiakastyö työparia lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin tai nuorten
Pakaste 2 - hanke, vanhustyön koorinaattori Inga Mukku
23.1.2014 1 Pitkäjänteisesti Lapin eri kunnissa, kuntien, oppilaitosten, yhdistysten yksittäin hakemilla rahoituksilla Systemaattista hyvien käytäntöjen jakamista ei ole ollut Aikaisemmin kehittämistoiminta
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA?
MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Pohjoisen päihdetyö seminaari Inari 6.5.201 Lydia Heikkilä Tutkijatohtori Lapin yliopisto MiKSi SAAMELAiSILLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Mikä on
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas
Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents
Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa
Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa Valmentaja Tiisu-Maria Näkkäläjärvi os. Liiti Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan opettaja Fysioterapeutti
Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen. Kiia Kuusento
Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen Kiia Kuusento kiia.k.kuusento@utu.fi DivEd buokcal gillii ja kultuvrii sukella kieleen ja kulttuuriin dyk i diversitet 2 Mikä
Ohjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä
IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
Kehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin
1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani
SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA
3.4.2008 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA sisällysluettelo 1. KILPAILUKUTSU 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 1 2 1. KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
Alueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
Co-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.
Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain
KULTTUURITIETOISIA KOHTAAMISIA Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 26 Toimittaneet Harald Eidheim ja Vigdis Stordahl KULTTUURITIETOISIA KOHTAAMISIA Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella Pohjois-Suomen sosiaalialan
Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston
Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta WHAT KIND OF COMPETENCES DOYOU THINK YOU LL NEED
Väliraportti PaKaste-hanke Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta
Väliraportti PaKaste-hanke 1.5.-31.12.2012 Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta 21.1.2013 2 1. Johdanto PaKaste II-hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä
Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä
Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen 20.3.2018 Kajaani ESR-toiminnan tukena TL 5 Sosiaalinen osallisuus
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja
Vaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aloitusseminaari Rovaniemellä 24.1.2008
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä
Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
Kulttuurienvälinen osaamisen kehittämistä täydennyskoulutuksena
Kulttuurienvälinen osaamisen kehittämistä täydennyskoulutuksena Suunnittelija Kia Lundqvist, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Välineitä kotouttamistyöhön 16.2.2011 Miksi kulttuurienvälistä osaamista
päivitetty
päivitetty 8.10.2012 SOK20 44A010 Organisaatioharjoittelu 24.9.-25.11.2012 13,5 Syksy SOK20 44A0100Ammattianalyysiseminaari 1,5 Syksy SOK20 44A034 Työyhteisön rakenne ja toiminta (ryhmä 1) 3,0 Syksy JOKELA
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen 1. lukuvuosi, syksy Orientoivat opinnot Orientaatio yliopisto-opiskeluun Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS (jatkuu keväällä)
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2