Suomen kielen taito osana unkarilaisten terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijuutta Suomessa XII Kansainvälinen fennougristikongressi 19.8.2015, Oulu Marja Seilonen Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
Teemat Taustaa Kansainväliset terveydenhuollon ammattilaiset Suomessa Hanke: Terveydenhuollon suomi Terveysalan kielitaitovaatimukset Terveydenhuollon produktiivinen kielitaito Kielitaito osana asiantuntijuutta Aineisto Ammattikielen piirteitä YKI:n kirjoittamisen osakokeen suorituksissa Ammatillisen kielitaidon haasteita Pohdintaa ja päätelmiä
Kansainväliset terveydenhuollon ammattilaiset Suomessa Terveydenhuollon alan kansainvälistä rekrytointia tuettu (Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia, 4) Vuonna 2012 ammatissa toimivista lääkäreistä 8.4 %, hammaslääkäreistä 5,7 % ja sairaanhoitajista 3.3% muualla kuin Suomessa syntyneitä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8,4 5,7 3,3 puola 1 % italia 1 % unkari 2 % Lääkärit v. 2015 äidinkielen mukaan saksa 4 % romania 1 % muu 22 % arabia 2 % viro 15 % ruotsi 34 % venäjä 18 % 0 Lääkärit Hammaslääkärit Sairaanhoitajat Tilastoraportti 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Suomen lääkäriliitto 2015
Terveydenhuollon ammattilaisten laillistaminen vuosittain, äidinkieli muu kuin suomi/ruotsi (OKM 2014, 13) 2009 2010 2011 2012 Hammaslääkäri 65 63 90 111 Lääkäri 264 374 215 266 Sairaanhoitaja 127 154 180 198 Proviisori, farmaseutti 11 13 12 11 Fysioterapeutti 9 4 18 9 Psykologi 11 13 15 7 Muu YHT: 523 643 661 636
Toimintaperiaatteita EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutetut osoittavat suomen/ruotsin taitonsa YKI:n keskitason testillä Ennen laillistamisprosessia Vähintään taso YKI 3 (~ B1) Työnantajan rooli Vastata siitä, että palkatun työntekijän kielitaito on riittävä työtehtävissä toimimiseen Oikeus vaatia myös parempaa kielitaidon tasoa kuin B1 Työvoiman suuri tarve voi joskus johtaa siihen, että EU/ETA-alueelta tulevat ammattilaiset saattavat työllistyä melko vaatimattomalla kielitaidolla (< B1) ja ilman kielitaidon todistamista
Hanke Terveydenhuollon suomi: suomen kielen taidon kehittäminen ja arviointi terveydenhuollon alalla Jyväskylän yliopisto, 2014-2015, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Tutkimusryhmä: Marja Seilonen (18 kk), Marita Härmälä/Tiina Lammervo (3 kk) & Minna Suni Päähuomio Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden ja ammattioikeuksia Suomessa hakeneiden henkilöiden ammatillisen kielitaidon kysymyksissä Tarvekartoitus (projektityöt JY 2014), kansainväliset vertailut, YKI-testitulosten ja taustatietojen analysointi (Seilonen & Suni 2015), ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu
Terveydenhuollon viestintä (Northouse & Northouse 1998)
Terveydenhuollon produktiivinen kielitaito (ABIM, Candlin & Roger 2013, Komppa, Jäppinen, Herva & Hämäläinen 2014; Kela & Komppa 2011; projektityöt JY 2014) Kysyminen, vastaaminen, ohjaus; empatia, lohduttaminen; testin/hoidon perusteleminen puhuminen - puhuttu kieli, alue- & sos.murteet; - muodollinen: kokous, raportointi - sanelu Suull./kirjall. raportointi; hoitoneuvottelu, hoitoyhteenveto, ohjeet; puhelintilanteet potilaat, asiakkaat; kollegat, muut asiantuntijat kirjoittaminen kohteliaisuus, epäsuoruus, vakiintuneet ilmaustavat, eksakti terminologia - dokumentointi, raportointi: tarkkuus, norminmukainen tyyli - lyhenteet, persoonattomat ilmaustavat yleisen ammatillisen kielitaidon rajaus: Cummins 2003, Kela & Komppa 2011
Aineisto Haastattelut (2011-2014) - 3 haastateltavaa/6 haastattelua - M. Suni: Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -hanke Yleisten kielitutkintojen suoritukset (2013) - puhumisen ja kirjoittamisen osakokeet (YT1, KT2) - 3 osallistujaa Haastatteluilla ei ole yhteyttä testiaineistoon. Laadullinen kielellisten piirteiden analyysi - morfosyntaksi, sanasto, tekstilaji - ks. Martin et al. 2010; Seilonen 2014
Taustatiedot Suomen kielen käyttö Suomessa 1 3 v. Ikä 28-36 v. Suomen opinnot: ulkomailla + työnantajan järjestämät Puhuminen: - kotona ei 2 - ystävien kanssa päivittäin 3 Media: päivittäin 2, viikoittain 1 Asiointi: päivittäin 2, viikoittain 1 Työssä: päivittäin 3 Kirjoittaminen: viestejä tms. päivittäin 2, viikoittain 1 Itsearviot : melko hyvin 9/12 Testi: YT 5, KT 3, 3 -kirjoittaminen heikoin kaikilla
Itse laadittu epikriisi epämuodollisessa viestissä Hei Salla! Olen sairastunut. Tänään en käynyt työssä vielä, olen sairauslomalla viime tiistaista lähtien. Kaksi viikkoa sitten minulla on ollut flunssa ja nyt minun korvani on kipeää, lisäksi oireina on nenävuotaa ja poskissa on paineen tunnetta. Kuumetta ei ole ollut eikä kurkkukipuakaan. Talven tullen aloitan hiihdon ulkona, joka on hyvää urheilua. Kuntosalin harjoitteen rinnalla se vaikuttaa tasapainoon myös. Mutta vielä minulla ei ole ollut välikorvatulehdusta koskaan. Ulkona on tosi kylmää Terveisin János (KT1) Ammatti-identiteetti testisuorituksessa esiin, esiin, vaikka vaikka tehtävä tehtävä ei sitä ei sitä edellytäkään
Terveysteema argumentoivassa tekstissä Matkapuhelimen käyttö Hyvä vai huono asia? Vaikuttaako matkapuhelin terveykseen? Suuri osa suomalaisia käyttävät matkapuhelimen päivittäin. 90 luvulla tuleva kennykkä nyt on yksi tärkein asia oman elämässä. Otetaan yhteys nopeasti ja helpompi matkapuhelimella ja hoidetaan asiat ilman matkaa. Joskus ihmiset keskustelevat puhelimessa ja aina vastavat heti puhelimeen esim. autossa, linja-autossakin. Se voi haittaa toisia ihmisia. Liikenteessä on henkilövaara, ja haittaa ajamisesta. Tutkimuksissa todettu muistihäiriö matkapuhelimen säteilyn takia, joka voi johtua matkapuhelimesta. (KT1) Kielitaito ammatillinen kielitaito ammattitaito [Härmälä 2008]
Ohjeet, pyynnöt, toimintaan kehottaminen epäsuoruus 1. Hei lapset, lapset, miten se on tapahtunut niin, että, ei vois öö tehdä tämmösiä ollenkaan, menkää sitten omalle pihalle, ja tehkää siellä jos sun oma äiti tai isä ei kieltää sitä, ja täällä ehkä ei sais koska mä asun tässä ja, ei oo hyvä asia mulle, voisitteko lähet-, lähteä (YT1) 2. Voitko antaa apua minulle? Kirjoita reseptille tulehduskipulääkettä, antibioottia esim. Amonon ja lisää sairauslomaa (KT1) 3. Hei, mulla on ai-, aika huomiselle, työhaastatteluun, mut, valitettavasti mä joudun, öö perumaan sen ajan, koska, mä oon sairaalassa tällä hetkellä ja sit en ossaa sanoa, koska mä, pääsen tästä pois. Mut, mikäli on mahollisuutta, mä voisin soittaa, teille myöhemmin takaisin, ja varata uutta aikaa työhaastatteluun, mikäli kuitenkin tarvitsette mua. (YT1) [Komppa et al. 2014; Larjavaara 2007; Sorjonen 2001; Seilonen 2014] Terveydenhuollon tehtävissä ohjeiden antaminen ja toimintaan kehottaminen keskeistä kielellistä toimintaa
Persoonattomuus - epäsuoruus 1. Pitää harrastaa liikuntaa sännöllisesti. Mahdollisesti kolme neljä kerta viikossa. Pitää syödä tervellistä ruokaa. Ei kannatta tupakoida, ei kannatta juoda liika alkoholia. Pitää ajaa autoa turvallisesti. Lapsudessa se on isän ja äidin vastuu, sen jälkeen kaikkille on oma vastuu. (KT2) 2. Liikenteessä kaikkein tärkeintä olisi turva. Kännykkäkielto kuitenkin on mennyt epäonnistumiseen. Minun mielestäni se eniten johtuu siitä, että kaikilla on kiire ja puhelimitse hoidettavia asioita sekä elämän vaikuttavia hätätilanteita. Vaikka kaikki luulevat että heidän oma ongelma on maailman suurin järjestettävä juttu, se ei ole ollenkaan totta. Jos kuitenkin halutaan käyttä kännykkä auton ajamisen aikana, heidän kannattaa ottaa kuulokkeet käyttöön ennen lähtöä. Ajamisessa voi olla häiritseviä tapahtumia, ja jos ei huomata niitä (tai myöhässä tehdään), voidaan helposti tappaa jonkun. Liikenteessä matkapuhelimen käytöstä niissä tapauksessa täytyy ottaa suurta vastuuta. Esimerkiksi jos joudutaan menemään vaikka vankilaan, se vaikuttaa heidän ja perheensä sekä ympäristönsä elämään. Lapsia vanhempilta voi muuttua viiliksi (tai viilimmiksi) jne. (YT1) Persoonaton persoonaan suoraan viittaamaton ilmaustapa tavallinen terveydenhuollon kontekstissakin
Terveydenhuollon ammatillisia kielenkäyttötilanteita PUHELIMESSA PUHUMINEN /se oli kyllä/, vähän vaikea oli, ja sen takia, ei ollut, mahdollista, päivystää eka päivystys oli. -- puoli vuotta kyllä. mutta kyllä, no no no suurpiirtein sanot, sanoen. meni puoltoist vuotta ja nyt, tapahtunut jotakin tammikuussa nyt tammikuussa vuonna kakstuhatta kolmetoista, öm vähän, vähän. olen pelkäsin mutta, no, Unkarissa oli sama ohjelma se Hyvät ja huonot uutiset, se on varmasti semmonen ohjelma on, kielen, ylimmissä kerroksessa, vitsejä fraaseja ja ja ja, (miehen yhtey- yht- yh- yhteyttä). ja, no katsotaan miten se menee ja mi- mine ymmärtänyt ja se, tästä lähtien minä ymmärrän, kaikki mikä tulee telkkarista, radiosta se puoltoista vuotta ESITELMÄ KOLLEGOILLE joo no, kannustettu, se mu- mutta joo ja pitäis, joka, toinen. tiistaina, toisena tiistaina on. nuorille lääkäreille on esitys VALITUSKIRJEESEEN VASTAAMINEN /kyllä/ sen, nykyään se se on korkein taso että, pitäis vastata valu- valituksiin jos /potilas pyytää/ Unkarissa, potilas menee, oikeuteen jos iso virhe on esimerkiksi --. mutta Suomessa heti kirjoitetaan, -- vakuutusyhtiö tai tai KELA, joo se on se on ihan, Suomessa kaikki on looginen ja kaikki on hyvin järjestetty minusta, jos, potilas joutui tulemaan kontro- kontrolliin, värän diagnoosin tai hoidon takia, se maksetaan takaisin ja se on se on, se on hyvä minusta, mutta, minun pitäisi vastata, se on vaikeaa suomeksi, argumentoida Työyhteisö on keskeinen ammatillisen kielitaidon oppimisen foorumi. [esim. Suni 2011]
Työpaikan kielenkäyttötilanteita KAHVIPÖYTÄKESKUSTELU kyllä ymmärrän, se oli, pari, muutaman, kuukauden jälkeen se oli ensimmäinen havainto että, ammatillisessa, piirissä meni sujui ihan hyvin, mutta oli, ihan huono, fiilis että jos sinä astuit ulos tästä, piiristä, et ymmärtänyt mitään monta kertaa tapahtunut niin, se aamumiitingissä, ihan vapaa keskustelu oli potilaiden asioista, ja ammatillisista asioista, ja sen jälkeen, (semmonen) pieni porukka, menmennyt kahvilaan, esimerkiks joka perjantai (mä oon, joku) kahvi ja pulla kyllä, pomo maksaa, ja, se yleisasioista menee, (järjestä) asioista, ja jos vapaa, keskustelu, alkanut en ymmärtänyt mitään
Terveydenhuollon kielenkäyttöä PRAGMATIIKKA grammatisesti kielioppisesti tai, suomen, loogisesti onko se, sanojen käyttö oikein tai väärin onko se (-) mitä sinä sanoit kohteliainen tai tai, tai raaka tai miten ranka - - liian suora kyllä,- - ANATOMINEN SANASTO egy csomó szót nem is tudok magyarul, tehát a - - az izmok neveit mi nem nagyon használjuk magyarul -- Nem is, például a szupinációra meg a pronációra nincs is (nagyon furcsa) -- Finnül mondják, (nem latinul).
Ammatti-identiteetti ja kielitaito Maybe I can, I, maybe I m a better doctor in Hungary because I, I, I (1.9) So, uhm (4.5) Joo, okei, uhm, when you treat a patient, uhm, he has a, some idea as in some feelings= =and the feelings, a little bit de-determined by culture. [Tehát ugyanolyan jó szakorvos vagy-e ha finnül dolgozol, ha finnül végzed a munkád, mint ha magyarul? Ja, hogy hogy hozzáértő, ugyanolyan hozzáértő vagy elcsúszhatnak dolgok] Szerintem igen. Életveszély, (persze)
Päätelmiä Kieli on tärkeä työväline kaikissa terveydenhuollon ammateissa (Candlin & Candlin 2002, Zetkulic 2011) Sosiaalistuminen ammattikieleen ilmenee vahvana myös yleisen kielitaidon testisuorituksissa. (esim. Duff et al. 2002): rakennepiirteitä: persoonattomat ja epäsuorat ilmaukset sanasto: alan erityissanasto yleisessä käytössä genre: mm. terveysalan neuvonnan, raportoinnin, epikriisin piirteitä epämuodollisissa yhteyksissä Ammatillinen kieli ja ammatti-identiteetti lomittuvat toisiinsa Identiteettiä ilmaistaan kielellisillä valinnoilla Kielitaidon tarve ja työssä oppiminen vaikuttavat monin tavoin kielelliseen profiiliin
ABIM (2015). American Board of Internal Medicine. Haettu 1.4.2015 sivustolta www.abim.org. Candlin, C. N., Candlin S. 2002. Discourse, expertise and the management of risk in the health care settings. Research on Language and Interaction, 35/2, 115 137. Candlin, S. & Roger, P. 2013. Communication and Professional Relationships in Healthcare Practice. Sheffield: Equinox Cummins, J. 2003. BICS and CALP: rationale for the distinction. In C. Bratt Paulston & G.R. Tucker (eds.), Sociolinguistics: The essential readings, 322 328. Oxford: Blackwell Publishing. Duff, P., Wong, P., Early M. 2002. Learning language for work and life: The linguistic socialization of immigrant Canadians seeking careers in health care. Modern language Journal, 86(3), 397-422. Härmälä, M. 2008. Riittääkö Ett ögonblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta? Kielitaidon arviointi aikuisten näyttötutkinnoissa. Jyväskylä Studies in Humanities 101. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kela, M., Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli: yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisena kielenä. Puhe ja kieli 31 (4), 173-192. Komppa, J., Jäppinen, T., Herva, M., Hämäläinen, T. 2014. Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä viitekehykset. www.metropolia.fi/palvelut/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos-artikkelit/komppa-jappinen-herva-hamalainen Larjavaara, M. 2007. Pragmasemantiikka. Helsinki: SKS. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia. 2013. Helsinki: Sisäasiain ministeriö www.intermin.fi/download/51993_maahanmuuton_tulevaisuus_2020_toimenpideohjelma.pdf. Martin, M., Mustonen, S., Reiman, N., Seilonen, M. 2010. On Becoming an Independent User. I. Bartning, M. Martin & I. Vedder (Eds.) Communicative proficiency and linguistic development: intersections between SLA and language testing research EUROSLA. Monographs series 1. European Second Language Assosiation. Rome, Italy: Edisegno srl, 57 80. Northouse, L., Northouse, P. 1998. Health Communication. Strategies for Health Professionals. Third edition. Stamford (Conn.) : Appleton & Lange. OKM 2014. Kielitaidon määrittäminen sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla. Muistio 2014:5. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Seilonen, M. 2014. Tuntuuko, jos tästä painaa? Epäsuoruus, toimintaan kehottaminen ja asiantuntijuus terveydenhuollon ammattilaisten teksteissä. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 24. Tallinn: Eesti Rakenduslingvistika ühing, 221 243 Seilonen, M., Suni, M. 2015. Puhetta työstä: näkökulmia kansainvälisten terveydenhuollon ammattilaisten suomen kielen puhumistaidon arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2015. Sorjonen, M.-L. 2001. Lääkärin ohjeet. Marja-Leena Sorjonen, Anssi Peräkylä, Kari Eskola (Toim.). Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Tampere: Vastapaino, 89 111 Suni, M. 2011. Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2011(2), 8 22. Valvira 2014. Kielitaito. www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/kielitaito Valvira 2014. Laillistamisprosessi. www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/laillistamisprosessi Zetkulic, M. 2011. By the Bedside: Lessons about Communication from an Internal Medicine Program director. Teoksessa B. Hoekje & S. Tipton (toim.) Innovation and Leadership in English Language Teaching, Volume 5: English Language and the Medical Profession: Instructing and Assessing the Communication Skills of International Physicians. Leiden, NLD: Emerald Insight.