Talousesitys 20. Ammatillinen S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista ja joustavien väylien rakentamista sekä riittävää tarjontaa myös aikuisväestölle. Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi kehitetään uusia ta ja työtä joustavasti yhdistäviä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja. Ammatillista ta kohdennetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseksi siten, että kohderyhmään kuuluvien aloittajien määrä kasvaa 5 000:lla. Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena elinvoimainen ja toimintakykyinen järjestäjä- ja toimipisteverkko. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisen tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva tutkintorakenne ja tutkinnot. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien ten asema tutkintojärjestelmän osana selkeytetään. Yksilöllisten opinto- ja tutkinnon suorittamispolkujen muodostumista tuetaan lisäämällä valinnaisuutta tutkintoa muodostettaessa ja joustavoittamalla tutkinnon suorittamisen tapoja. Samalla lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään erityisesti työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen tutkinnon osa kerrallaan etenevään tutkinnon suorittamiseen. Nuorten ja vailla ammatillista tutkintoa olevien koulutuksen ensisijainen tavoite on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään ECVET-pisteinä. Toiminnan tuloksellisuus Ammatillisen järjestelmän vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Koulutuksen järjestäjien toimiva laadunhallinta lisää osaltaan toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna, kun se oli 9,1 % vuonna 1). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 64 prosenttiin vuonna, kun se oli lta 61 % vuonna 2). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehittämällä laadunhallintajärjestelmän kriteeristöä, laadusta palkitsemisen menettelyjä ja laadun kehittämisen tukimuotoja voidaan kannustaa laatutyön eri vaiheissa olevia koulutuksen järjestäjiä laadun jatkuvaan parantamiseen. Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai paikkaa olevien pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen parannetaan uusilla opiskelijaksi ottamisen perusteilla. Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehoste- 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä osa siirtyy muiden sektoreiden koulutukseen, joten kokonaan opiskelunsa keskeyttäneiden osuudeksi tavoitellaan noin 6,5 prosenttia vuonna, kun se oli 8,1 % vuonna. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 2) Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta eikä oppisopimusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys taan laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja tietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua ta ja aikuista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmiä uudistetaan siten, että ne muodostavat nykyistä selkeämmän ja yhtenäisemmän kokonaisuuden ja tukevat työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä järjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. Toiminnan laajuus Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa ta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tuleville erityisesti ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista perusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien idaan kehittyvän seuraavasti: Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen ) 1) Perustutkintoon johtava/valmistava yhteensä 59 743 59 992 61 003 61 500 63 000 62 800 opetussuunnitelmaperusteinen 50 006 49 816 49 858 49 500 50 700 50 600 näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava 9 737 10 176 11 145 12 000 12 300 12 200 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen ) 1) Perustutkinnot yhteensä 36 933 37 221 40 507 41 700 42 800 43 700 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritetut tutkinnot 32 700 32 976 34 581 35 500 36 000 36 500 näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot 4 233 4 245 5 926 6 200 6 800 7 200 1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) Perus yhteensä 143 926 149 202 150 557 150 295 151 300 151 000 josta erityisopetus 19 728 20 916 21 264 21 904 22 200 22 200 1. Opetussuunnitelmaperusteinen yhteensä 128 462 131 940 132 595 131 281 131 700 130 500 1.1. Perustutkintoon johtava 122 405 125 451 126 055 124 881 125 200 125 000 1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 6 057 6 489 6 540 6 400 6 500 6 500 josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti) 1 227 1 466 1 555 1 534 1 600 1 600 josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 2 835 2 903 2 906 2 839 2 850 2 850 josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava 1 402 1 570 1 586 1 598 1 650 1 650 josta talouskouluopetus 595 550 494 429 400 400 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava 15 464 17 262 17 962 19 014 19 600 19 500 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Opiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) Perus yhteensä 142 202 147 038 148 235 148 971 149 940 149 630 1. Kunnallinen ammatillinen 120 448 117 367 118 446 119 134 119 980 119 690 josta kuntajärjestäjien 28 180 24 495 23 851 23 843 30 600 30 520 josta kuntayhtymäjärjestäjien 92 268 92 872 94 595 95 291 89 380 89 170 2. Yksityinen ammatillinen 21 631 29 536 29 648 29 693 29 820 29 800 3. Valtion järjestämä ammatillinen 123 135 141 144 140 140 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) Kaikki järjestäjät yhteensä 154 144 139 137 134 130 kuntajärjestäjät 18 15 12 11 11 11 kuntayhtymäjärjestäjät 46 39 39 38 36 34 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys yksityiset järjestäjät 89 89 87 87 86 84 valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1 1) Kalenterivuoden alun tilanne. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousn luku, johon määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Opetussuunnitelmaperusteinen 1) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton 29.20 29.20 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 1) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti). 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 487 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tietoja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta pelastautumisyksikössä Lohjalla ja paloyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa yhteensä 3 400 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa ta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 3 300 opiskelijatyöpäivää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys Henkilötyövuodet tavoite Saamelaisalueen keskus 67,4 68,3 68 63 Merenkulun turvallisuuskeskus 22,0 22,6 23 24 Yhteensä 89,4 90,9 91 87 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 9 942 10 066 9 987 Bruttotulot 2 100 1 500 1 500 Nettomenot 7 842 8 566 8 487 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 569 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 312 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menovähennys -85 Palkkausten tarkistukset 19 Raamisopimuksen mukaisten rahojen keskittäminen -13 Yhteensä -79 talous 8 487 000 talous 8 566 000 tilinpäätös 8 585 000 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 026 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. talous 3 026 000 talous 3 026 000 tilinpäätös 3 026 000 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 339 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. talous 1 339 000 talous 1 339 000 tilinpäätös 1 339 000 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 719 867 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 :ssä tarkoitettuihin avus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys tuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 4) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 6) enintään 4 000 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi ja 7) enintään 8 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien mallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 662 915 000 kunnallinen ammatillinen (119 690 * 10 365,38 ) 1 240 633 000 yksityinen ammatillinen (29 800 * 14 170,55, sis. alv.) 422 282 000 Kuntien rahoitusosuus -964 932 000 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000 Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 1 000 000 Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään) 851 000 Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 000 Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään) 4 000 000 Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät mallit (enintään) 8 000 000 Yhteensä 719 867 000 Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 970,06 euroa opiskelijaa kohden. Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen keskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 556 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen -14 446 Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen (-1,6 %) -10 902 Muut määräytymisperusteiden muutokset 441 Nuorisotakuun toteuttaminen 13 000 Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien mallien toteuttaminen 8 000 Yhteensä -3 907 talous 719 867 000 talous 723 774 000 tilinpäätös 715 160 439 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6