Vanhempien näkemyksiä lastensuojelun asiakirjoista ja asiakirjakäytännöistä Tarja Vierula, sosiaalityön tutkija/tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Lastensuojelun dokumentaatio työpaja lastensuojelun asiakirjoista ja kirjaamisesta Hämeenlinna 17.9. ja Tampere 22.9.2015
Esityksen taustaa Pohjautuu loppuvaiheessa olevaan artikkeliväitöstutkimukseeni Oma taustani Käytäntöyhteydet Tutkimuskontekstit: - Suomen Akatemian hanke CHILDINFO 2010-2012 - SOSNET tutkijakoulu 2010-2013 - TaY:n sosiaalityön tutkijayhteisö/perhe-, lapsuus- ja lastensuojelututkimus - ulkojäsenyys Suomen Akatemian hanke Lastensuojelun huostaanotot interventioina 2013-2015; tällä hetkellä apurahatutkijana (Suomen Kulttuurirahasto)
Tutkimuksen tehtävänä 1) Tarkastella institutionaalisen asiakkuuden ja henkilökohtaisen elämän (personal life, Carol Smart 2007) välisen rajan säätelyä asiakkaiden näkökulmasta 2) Selvittää asiakkaiden roolia ja osallisuuden toteutumista lastensuojelun asiakirjoissa ja asiakirjakäytännöissä tarkastelemalla asiakkaiden ja asiakirjojen suhteita Miten lastensuojelun institutionaalinen asiakkuus kietoutuu vanhempien henkilökohtaiseen elämään asiakirjojen ja asiakirjakäytäntöjen kautta tarkasteltuna?
Julkaistut osatutkimukset: Vierula, Tarja (2012) Asiakkaiden ja asiakirjojen väliset suhteet lastensuojelussa. Vanhempien näkökulma. Janus 2 (20), 149 167. http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/0212/janus_02_2012_vierula.pdf Vierula, Tarja (2013) Lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomat seuraukset vanhempien kokemina. Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 272 298. Vierula, Tarja (2014) Lastensuojelun asiakkuus ja asiakirjat vanhempien kokemuksina. Janus 22 (4), 343 360. Vierula, Tarja (2015) Lastensuojelun asiakirjojen lukutavat vanhempien kuvaamina. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2), 134 146. http://urn.fi/urn:nbn:fife2015083111058
Tutkimuksen lähtökohdat (1) Lastensuojelun erityisyys tutkimuksen kontekstina Asiakirjoilla keskeinen asema lastensuojelussa > kirjoitetun tiedon osittaisuus, henkilökohtaisuus, pysyvyys ja käyttäminen päätöksenteossa > seurauksellisuus ja dokumentointiin sisältyvä valta Dokumentoinnilla muitakin kuin hallinnollisia, lainmukaisia ja työn tekemistä/organisaatiota palvelevia funktioita > näyttäytyy erilaisena eri suunnista tarkasteltuna
Tutkimuksen lähtökohdat (2) Dokumentoinnille odotuksia monesta suunnasta, näkyvissä mm. kansallisissa dokumentointiohjeistuksissa: Lastensuojelun käsikirja http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelunkasikirja/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/dokumentointi-lastensuojelussa Laaksonen ym. (2011) Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. Sosiaalialan tietoteknologiahanke Tikesos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/d68ab232-88fc-4478-8c21-91164a177a1a Eettinen dilemma: Asiakkaiden dokumentointiosallisuuden korostaminen <>Asiakkaiden näkökulma ohitettu dokumentointiin liittyvässä tutkimuksessa ja yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa
1. Osatutkimus Asiakkaiden ja asiakirjojen väliset suhteet lastensuojelussa vanhempien näkökulma Käsitteellisenä näkökulmana transformaatio ja siihen sisältyvä valta (Morén 1999) Tieto eletystä elämästä siirtyy eri tavoin suodatettuna asiakasta koskeviin asiakirjoihin => kielellinen muutos arkipuheesta auttamisinstituution ammattikieleen Asiakkaista helpommin lähestyttäviä kun vallitsevat puhe- ja kirjaamistavat organisaation määrittelemiä => voi olla asiakkaiden kannalta ongelmallista
Keskustelut dokumentointiosallisuudesta Asiakkaiden osallistumista pidetään tärkeänä => käytännössä asiakas edelleen pääasiassa itseään koskevien tekstien lukija (esim. Huuskonen ym. 2010) Yhdessä kirjoittaminen tavoiteltavaa & ratkaisu asiakkaiden ja asiakirjojen jännitteiselle suhteelle => kritiikki: yhdessä kirjoittaminen ei takaa asiakkaiden näkökulman esiintuomista (Roose ym. 2009) Osallistaminen oppimisprosessina => vallan jakaminen, asiakkaiden näkökulman tunnistaminen ja esiintuonti yhdessä asiakkaiden kanssa; interventioiden merkitys arjessa (Roose ym. 2009) Dokumentointi asiakastyön välineenä => asiakkaan tukeminen esim. päiväkirjan kirjoittamiseen omasta tilanteestaan, voimavaroistaan ja mahdollisuuksistaan > auttaisi asiakasta tilanteensa kuvaamisessa, ymmärtämisessä ja muuttamisessa (Móren 1999)
Aineisto ja metodi 2010-2011 toteutettu 12 lasten vanhempien (9 sijaish ja 3 avoh) kerronnallista teemahaastattelua, jotka analysoitu temaattisen sisällönanalyysin menetelmin aineistolähtöisesti Tarkoituksena kuulla kertomus asiakkuudesta ja suhteesta asiakirjoihin Haastateltavilla mahdollisuus tuoda asiakirjoja mukaan haastattelutilanteeseen yhdessä tarkasteltaviksi Miten asiakkaat näkevät itsestään kirjoitetut asiakirjat ja millaisin seurauksin?
Asiakkaiden ja asiakirjojen väliset suhteet Asiakkaan ja asiakirjan välinen suhde Asiakirjojen keskeiset merkitykset Asiakirjojen seuraukset Käytännöllinen Asiakirjat muistin ja arjen apuvälineinä sekä tiedon säilyttäjinä ja välittäjinä Asiakirjat luonteva osa asiakkuutta Traumaattinen Asiakirjat yksityisyyden menetyksen, kipeiden muistojen mieleen palautuksen ja kategorisoinnin välineinä Haavoitetuksi tulemisen kokemus Toiminnallinen Asiakirjat aktivismin ja oikeuksien ajamisen välineinä (omaehtoinen dokumentointi korostuu) Osallisuuden ja/tai selviytymisen kokemus Alistava Asiakirjat asiakkaan ja työntekijän välisen eron konkretisoijina ja pysyvinä vallan ilmentäjinä Alistamisen ja/tai voimattomuuden kokemus Toissijainen Asiakirjoilla ei merkitystä Ei seurauksia kokemuksellisella tasolla
Käytännöllinen suhde Tarja: Ooksä miettiny että mitä sä ajattelet siitä että, niitä asioita mitä sä oot puhunu niin, niitä on kirjattu sinne asiakastietojärjestelmään? Anne: Ehkä, mun mielestä se on hyvä et on mustaa valkosella, ei tuu mitään vääriä asioita sit et jos sä näin suullisesti puhut niin sitte vaan että, jaa emmä muista, mutta kun ne on paperilla ylhäällä niin nehän on aivan nappiin. [ ] Tarja: Mites, ooksä miettiny sitä pojan kannalta, että mitä se, onkse hänen kannaltaan hyvä tai huono asia tai, onks siinä..? Anne: Ehkä mun mielestä se on hyvä asia että ne on paperilla niin, se saa sitte jos jotakin on asioita pantu sinne paperille, jos se rupee vänkää jotakin niin sä saat näyttää että tääl on näin, täällä paperis lukee näin.
Traumaattinen suhde Tarja: Onks sulla semmonen olo, et sä et halua nyt sieltä (asiakirjasta/tv) ottaa mitään kohtaa (yhdessä tarkasteltavaksi/tv) tai..? Satu: En mä tiedä oikein.. Tavallaan, niin.. Mua jotenkin ahdistaa se, että mun elämästä kauheesti raportoidaan tänne, koska se ei kuulu tavallaan kellekään mun elämä. Mä oon ite ajatellu, että mulla pitäis olla joku semmonen kuitenkin yksityisyys olemassa, mulla pitäis olla se, että mä saan pitää asioita myös yksityisenä, ettei ne oo sit jossain. Mutta se puuttuu ihan täysin että.. Toki mä voin päättää sen niin, että mitä mä kerron mutta, kun ei se taas sitten mee niin että.. Kun siel kysytään, että mitä mulle kuuluu, niin sitten mun asiat on siellä, ihan kaikki mitä mä sanon niin ne sitten on täällä kirjeessä.
Toiminnallinen suhde Pirjo: Ehkä mä sitten oon jossakin vaiheessa valmis kirjottamaan vaikka jonkinlaisen kirjan tästä jutusta [naurahtaen]. Tarja: Niin, kyllä sulla ainakin varmasti lahjoja riittää siihen kirjottamiseen.. Pirjo: Joo.. Tarja: Toisaalta se on tietysti varmaan hirveen rankka prosessi, jos.. Pirjo: Varmaan on, jos mä semmoseen ryhdyn mutta.. Täytyy nyt kattoo sit, että miltä se, että tuntuuko ja onko siihen tarvetta. Sikäli mä ajattelen, et kyllä siihen tarvetta vois olla ihan, et ne asiat vois helpottua, koska niitä kuitenkin tulee jatkossakin ihmisiä, jotka tähän tilanteeseen joutuu. Niin, ja tavallaan saada myös keskustelua aikaan, että yhteiskunnassa.. Koska tuntuu, että niitä on tosiaan niin paljon ja näitä sijaisvanhempia tarvitaan koko ajan, puhutaan paljon, että tarvitaan sijaisvanhempia. Mutta tätä toista puolta, näitten lasten vanhemmista, niin niistä ei juurikaan kyllä puhuta.
Alistava suhde Tarja: Eli tää paperi on yhteenveto kiireellisen sijoituksen jatkamista varten, joo. Lauri: Kun meillä oli juhlat niin sillon otettiin alkoholia ja, Kirsi oli sillon humalassa. Mutta se oli siinä mielessä, kun lapset oli viety jo aamusta pois, ennen kun oli mitään maistettukaan. Et tällänen, mut ne ei usko meitä mitään, vaikka muut todistaa vieraatkin sen. Tarja: Ootteko te kertonu siitä, että tässä on virheellisyyksiä? Kirsi: On, mutta ei niitä oo mitenkään kommentoitu. Ne pysyy aina siinä. Lauri: Eikä uskottu. Kirsi: Ne pysyy aina siinä. Lauri: Nää tuntuu kauheilta nää kertomukset, jos nää pitäis paikkaa. Näin ne lyö paperiin ja näyttävät muille ihmisille, totta kai ihmiset järkyttyy ja uskoo.
Toissijainen suhde Tarja: Ooksä miettiny sitä, että voiko niistä, mitä sinne kirjataan, niin voiko niistä kenties olla jossain vaihees jotain hyötyä tai haittaa joko sulle tai teille perheenä tai lapsille? Virpi: En mä tiedä, toisaalta mä oon käyny siellä senki takia, että kun en mä tiedä mihinkä tää asia tästä menee, että siellä tavallaan tiedetään, että missä vaihees on. Tarja: Niin et sä et oo kauheesti miettiny näitä kirjauksia ja täntyyppisiä juttuja? Virpi: En. Tarja: Et ne ei oo sulle mitenkään.. Virpi: Niin. Tarja:..se asia, mikä sua nyt mietityttäis, vaan että se on tää tilanne enemmän se, minkä takia sä siellä käyt, ja se on se asia, se pääasiallinen juttu.. Virpi: Joo.
Johtopäätökset Asiakirjoilla on monenlaisia merkityksiä ja seurauksia asiakkaille Transformaation asiakkuutta tukeva valta käytännöllisissä suhteissa Transformaation toisenlainen valta traumaattisissa ja alistavissa suhteissa => dokumentoinnin tahattomat seuraukset sosiaalityön eettisten periaatteiden vastaisia Ratkaisuehdotuksena asiakkaiden rinnakkainen dokumentaatio => uudenlaiset vallan jakamisen mahdollisuudet
2. Osatutkimus Lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomat seuraukset vanhempien kokemina Idea tutkimusasetelmaan aiemmasta artikkelistani > traumaattiset ja alistavat suhteet Tahattomat seuraukset - eivät ole tarkoituksellisia/dokumentoinnin tavoitteena - rajoittavat asiakkaiden toiminnan mahdollisuuksia ja ovat asiakkaiden kannalta kielteisiä
Tahattomien seurausten peilauspintana yhteiskuntapoliittisia linjauksia hyvistä asiakirjakäytännöistä Esitetään kahdessa keskeisessä sosiaalityön dokumentointiohjeistuksessa: 1) Lastensuojelun käsikirja 2) Laaksonen ym. (2011) Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. Sosiaalialan tietoteknologiahanke Tikesos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Millaisia asiakirjakäytäntöjen ajatellaan parhaimmillaan asiakkaiden kannalta olevan? - Asiakirjojen tehtäviin liittyvät odotukset esim. oikeudet/oikeusturva, luottamus ja elämänhallinta, muistin tuki - Asiakirjojen yleisöihin liittyvät odotukset esim. asiakirjojen selkeys, ymmärrettävyys ja eettinen luonne toteutuvat kun asiakas ensisijaisena yleisönä - Osallisuuteen liittyvät odotukset esim. mahdollisuus saada ja lukea asiakirjoja kotiin postitettuina
Lukkiuttavan vallan näkökulma (pohjautuu Foucault n teksteihin, myös esim. Keskinen 2008) Lukkiuttava valta sisältää tiettyjen tekojen ja diskurssien toiston Asiakirjakäytännöt ja niihin liittyvä toisto osallistuvat asiakkuuden tuottamiseen ja ylläpitämiseen Huomion kiinnittäminen asiakirjakäytäntöihin liittyviin pieniin yksityiskohtiin > ajatuksena, että asiakirjakäytäntöihin sisältyvä valta suuntaa asiakkaiden toimintaa eri tavoin
Aineisto ja metodi 7 lastensuojelun asiakkaina olevien huostaanotettujen lasten vanhempien teemahaastattelua (12:sta haastattelusta ne, joista löydettävissä traumaattinen ja/tai alistava asiakas-asiakirjasuhde) Haastatteluista kolmessa mukana asiakirjoja Analyysin fokuksessa kuvaukset, joissa nähtävissä ristiriitaa vanhempien kertomien asiakirjoihin ja asiakirjakäytäntöihin liittyvien kokemusten sekä dokumentointiohjeistuksissa ilmenevien hyviin dokumentointikäytäntöihin sisältyvien odotusten ja ihanteiden välillä Katse pienissä yksityiskohdissa Millaisia tahattomia seurauksia on hyvin aikomuksin toteutetuilla lastensuojelun dokumentointikäytännöillä vanhempien kokemina?
Asiakirjakäytäntöjen tahattomat seuraukset ja lukkiuttava valta asiakas-asiakirjasuhteissa Asiakirjakäytäntöjen tahattomat seuraukset Kategorian keskeinen sisältö Lukkiuttavat asiakkaan aseman suhteessa Kirjaukset kohteellistajina Näennäinen vaikuttaminen Asiakas valikoivien kirjausten kohde Tulkinnanvaraisuus sosiaalityöntekijään ja lastensuojeluun Kirjaukset menneen ylläpitäjinä Tuskallisten kokemusten mieleen palauttaminen Asiakkuus tunkeutuu kodin tilaan Elämän jähmettäminen menneeseen nykyhetkeen ja tulevaan Kirjaukset stigmatisoivasti vaikuttavina Leimatun identiteetin vahvistaminen Asiakirjojen salassapito ja säilytys asiakkaiden tehtäväksi itseen ja muihin
Kirjaukset kohteellistajina Näennäinen vaikuttaminen Tarja: Onko sulta koskaan kysytty mitään et, millä tavalla sä haluaisit jonkun asian kirjattavan? Pirjo: Ei oo kysytty. Tarja: Että ne on vaan sitte aina tullu sulle postissa ja se on ollu semmosessa kuosissa kuin se on ollu se asia sitten, tai ne asiat siellä? Pirjo: Joo. Kyllä kai mä periaatteessa, mulla olis oikeus, vaikka jos siinä on joku tosiaan ihan virhe, niin ilmottais tai ottais yhteyttä ja oikaista sitä asiaa, mutta mä en oo jaksanu, ne on niin raskaita juttuja, etten mä jaksa sitten, ei sitä kaikkee jaksa mitenkään.
Kirjaukset menneen ylläpitäjinä Asiakkuus tunkeutuu kodin tilaan Satu: Nyt mä en oo edes lukenu muutamia viimesiä (sijaishuollon asiakassuunnitelmia/tv) enää, koska mulla on jotenkin niin semmonen olo, ettei pysty lukemaan, et siitä tulee semmonen, et onko siellä taas jotakin. Että ei vaan halua lukee. Mutta.. Kai sitä, jos haluaa suojella tavallaan itteensä, et kun niitä kuitenkin säännöllisesti tipahtaa postiluukusta noita kirjeitä niin, ei niitä välttämättä enää sitte, jos niitä on monta vuotta tippunu siitä niin ei sit enää halua lukee. Että on, jotenkin, kyl ihmisellä on aina semmonen, et mihin asti se jaksaa niitä [naurahtaa].
Kirjausten stigmatisoiva vaikutus Satu: [ ] Mä oon laittanu (asiakassuunnitelmat/tv) kirjekuoreen ja teipannu ne kiinni ettei tavallaan, et tulee ne luettua sitten, jos viittii avata sen kuoren mutta, en mä oo lukenu niitä, ne on jääny sinne sitten. Tarja: Ajatteleksä, että sä kuitenkin säästät ne, et sä sitten joskus voit, jos sulle tulee semmonen olo niin, lukea niitä, joskus myöhemmin vai..? Satu: En mä tiedä. Se on varmaan niin että, mä en oikein oo tienny, et mitä mä teen niille. Se voi olla, että sen takia oon sit vaan laittanu kirjekuoreen ja teipannu kii, ettei kukaan pääse sit.. Tai no, joskus oon miettiny, et jos joku muu lähtee lukeen niitä niin.. Tarja: Joku joka käy täällä sun luona vai? Satu: Niin, että ei joudu vääriin käsiin tiedot, kun ei ne silleen sais joutuakaan että.
Johtopäätökset Tahattomien seurausten kautta tarkasteltuna lastensuojelun asiakirjoihin ja asiakirjakäytäntöihin sisältyy asiakkaan asemaa eri tavoin lukkiuttavaa valtaa Dokumentointiin liittyvien tahattomien seurausten ja niihin sisältyvän vallan tunnistaminen asiakkaiden näkökulmasta tärkeää Asiakkaiden roolia vahvistavien vaihtoehtoisten dokumentointikäytäntöjen luominen => lapset ja vanhemmat työntekijöiden ohella mukaan kehittämiseen ja toteuttamiseen Jatkotutkimus tarpeen, erityisesti lasten ja nuorten näkemykset esiin
Pohtikaa pareittain 5 min, millaisia asioita edellä esitetystä tunnistatte/ette tunnista omaan työhönne liittyen? Millaisia ajatuksia herää? Purku: Mikä/mitkä asiat nousivat keskustelussanne keskeisiksi?