Alkuperäistutkimus Heljä Oikarie, Salme Meriläie, Miika Niemie, Osmo Tervoe Nuoret potilaat altistetaa tarpeettomasti säteilylle TT-tutkimuksissa Lähtökohdat Tietokoetomografiatutkimuste (TT) sädeaokset ovat suhteellise suuria, ja TT: käyttö lisäätyy edellee. Koska ioisoivasta säteilystä aiheutuva tilastollie syöpäkuolema riski o uorilla potilailla muita huomattavasti suurempi, päätimme selvittää, ovatko uorille tehdyt TT-tutkimukset olleet oikeutettuja. Meetelmät Sähköistä potilaskertomusta, EU: lähettämissuosituksia ja tiettyjä luokitteluperiaatteita käyttäe selvitettii retrospektiivisesti, olivatko alle 35-vuotiaille potilaille tehdyt TT-tutkimukset olleet oikeutettuja ja jos eivät, olisiko joki korvaava tutkimus ollut oikeutettu. Tarkasteltavia tutkimuksia olivat pää (otata 50), laeraga ja ristiluu (20), vatsa tai ylävatsa (20), kaularaga (20), eä sivuoteloide (20) ja ritaraga tai selkäraga TT (17) sekä trauma-tt (20). Tutkimusryhmät poimittii OYS: potilastietojärjestelmästä järjestyksessä vuode 2005 alusta lähtie. Tulokset Viisitoista laeraga ja ristiluu (15/20), 18 pää (18/50), seitsemä vatsa tai ylävatsa (7/20) sekä eljä eä sivuoteloide (4/20) ja kolme ritaraga tai selkäraga (3/17) TT-tutkimuksista eivät olleet perusteltuja. Useimmat äistä olisi voitu korvata mageettikuvauksella. Päätelmät Melko suuri osa uorte potilaide TT-tutkimuksista ei ole perusteltuja, mikä aiheuttaa turhaa säteilyaltistusta. Sekä lähettävä lääkäri että tutkimukse suorittaja o arvioitava huolellisesti TT-tutkimukse oikeutusta ja vaihtoehtoiste meetelmie mahdollisuutta. Säteilyasetukse mukaa (lääketieteellisellä) säteilyaltistuksella saavutettava hyödy o oltava suurempi kui siitä aiheutuva haitta (1). Tämä putaroitia kutsutaa oikeutusarvioiiksi, joka tuloksea voidaa tehdä s. vaikuttava (oikeutettu) radiologie tutkimus- tai hoitotoimepide. Vastuu oikeutusarvioiista o sekä lähettävällä lääkärillä että tutkimukse suorittajalla (1). Tietokoetomografiatutkimuksii (TT) liittyvät sädeaokset ovat muihi rötgetutkimuksii verrattua suhteellise suuria, ja TT: käyttö lisäätyy edellee (2,3). Euroopa komissio lähettämissuosituste mukaa säteettömie meetelmie, kute ultraääe (UÄ) ja mageettikuvaukse, tai pieiaoksiste rötgetutkimuste käyttöä tulee harkita, ku se o kliiisesti tarkoituksemukaista (4). OYS: radiologia kliikassa aloitettii vuode 2006 alussa kehittämisprojekti, joka koski vaikuttava radiologise tutkimukse valitaa. Projekti aloitettii sisäisellä auditoiilla, jossa katsottii alle 35-vuotiaille potilaille tehtyjä laeraga atiivitutkimuksia ja TT-tutkimuksia. Havaiot vahvistivat tarvetta tehdä laajempi retrospektiivie selvitys alle 35-vuotiaide potilaide TT-tutkimukse oikeutuksesta. Säteilyaltistuksesta aiheutuva tilastollie syöpäkuolema riski o kasvuiässä olevilla lapsilla moikertaie aikuisväestöö verrattua ja myös korkea uorilla aikuisilla aia 35 ikävuotee asti, mikä jälkee riski laskee loivasti (5). Tutkimuksella haluttii siis selvittää, oliko uorelle, alle 35- vuotiaalle tehty TT-tutkimus ollut oikeutettu, ja jos ei, olisiko joki korvaava tutkimus ollut perusteltu. Aieisto ja meetelmät Vuoa 2005 OYS: radiologia kliikassa tehtii 148 988 tutkimusta, joista TT-tutkimuksia oli 16 975, oi 11 %. TTtutkimuksista 2 367 oli tehty alle 35-vuotiaille potilaille. Näistä eite tehtyjä olivat pää, thorax tai keuhkot, laeraka ja 1931
Taulukko 1. ristiluu, vatsa tai ylävatsa, trauma, kaularaka, eä sivuotelot, vartalo (thorax ja vatsa), suu ja kaula pehmytosat sekä ilkka ja jalkaterä (taulukko 1). Projektiryhmä valitsi tutkimuksee seuraavat otaat: pää 50, laeraka ja ristiluu 20, vatsa tai ylävatsa 20, trauma 20, kaularaka 20 ja eä sivuotelot 20. Pää TT-tutkimuksia otettii eite, koska iitä oli tehty selvästi eite. Arvioitii, että muissa ryhmissä 20: otata olisi riittävä pilottitutkimuksee. Poimitavirhee vuoksi ritaraga tai selkäraga TT-tutkimuksia oli tehty luullu 40: sijaa vai 17, jotka kaikki otettii kuiteki tutkimuksee mukaa. Lopullie kokoaisotos oli siis 167 tutkimusta. Thorax tai keuhkot, vartalo ja suu ja kaula pehmytosat jätettii ryhmiä tutkimukse ulkopuolelle, koska äille tutkimuksille ei katsottu oleva hyvää vaihtoehtoista meetelmää. Kuki ryhmä poimittii OYS: potilastietojärjestelmästä vuode 2005 alusta järjestyksessä. Joilleki potilaille oli tehty useampia selvityksee kuuluvia TT-tutkimuksia. Kokeut radiologia erikoislääkäri tarkasteli sähköisestä potilaskertomuksesta potilas- ja lähetetiedot, tutkimusidikaatiot ja löydökset. Näide tietoje ja EU-lähettämissuosituste perusteella hä arvioi, oliko tehdyllä TT-tutkimuksella ollut oikeutus tutkimusajakohda tietoje perusteella ja jos ei, olisiko joki korvaava tutkimusmeetelmä ollut oikeutettu (4). Erikoislääkäri käytti luokittelussa seuraavia pääperiaatteita: 1. Laeraka ja ristiluu: MK o tarkoituksemukaie tutkimus uorilla iskiaspotilailla, ku taas traumassa ja fiksaatiokotrollissa tehdää TT. 2. Pää: elektiiviset tapaukset tutkitaa MK:lla, mutta trauma tai muu akuutti tilae oikeuttaa TT:. 3. Vatsa tai ylävatsa: tämä ryhmä OYS:ssa alle 35-vuotiaille eite tehtyjä TT-tutkimuksia vuoa 2005 (yhteesä 2 367). Pää 1 063 Thorax tai keuhkot 241 Laeraka ja ristiluu 130 Vatsa tai ylävatsa 123 Trauma 117 Kaularaka 110 Neä sivuotelot 100 Vartalo 80 Suu ja kaula pehmytosat 47 Nilkka ja jalkaterä 40 Taulukko 2. Tarkasteltuje alle 35-vuotiaide potilaide TT-tutkimuste oikeutus. Perusteltu Ei ollut perusteltu Laeraka ja ristiluu 5/20 15/20 Pää 32/50 18/50 Vatsa tai ylävatsa 13/20 7/20 Neä sivuotelot 16/20 4/20 Ritaraka tai selkäraka 14/17 3/17 Kaularaka 19/20 1/20 Trauma-TT 20/20 0 aieisto oli hyvi vaihteleva, ja jokaie tapaus täytyi pohtia yksilöllisesti meetelmä suhtee. 4. Neä sivuotelot: kaikki FESS-leikkauksee (fuctioal edoscopic sius surgery) todeäköisesti meevät potilaat tulee kuvata TT:llä. 5. Ritaraka tai selkäraka: trauma ja leikkaukse jälkeie kotrolli kuvataa yleesä TT:llä. 6. Kaularaka: trauma oikeuttaa yleesä TT:. 7. Trauma-TT o oikeutettu korkeaeergisessä vammassa. Näide periaatteide ulkopuolelle jääviä tapauksia jouduttii pohtimaa yksilöllisesti. Lopuksi tulokset tarkasteltii vielä projektiryhmässä, jossa useampi radiologia erikoislääkäri saattoi ottaa vielä kataa oikeutuksee tehtyjä potilastietoje tiivistelmiä ja edellä maiittuja luokitteluperiaatteita käyttäe. Tällöi aioastaa yhde tapaukse kohdalla 167 tapauksesta tehtii muutos alkuperäisee erikoislääkäri tekemää johtopäätöksee. Tulokset Laeraga ja ristiluu TT-tutkimuksista 75 % (15/20) ei ollut perusteltuja (taulukko 2). Näistä 13 olisi ollut korvattavissa mageettikuvauksella (MK), ja kaksi ei olisi tarviut mitää radiologista tutkimusta. Perusteea o se, että uorilla iskiaspotilailla MK o asiamukaie tutkimus. Trauma ja fiksaatiokotrolli oikeuttavat TT-tutkimukse, mutta jos trauma yhteydessä o pareesia, o MK esisijaie tutkimus. Pää TT-tutkimuksista 36 % (18/50) ei ollut perusteltuja. Nämä kaikki olisi voitu korvata MK:lla. Elektiiviset tapaukset tulisi tutkia MK:lla, ku taas traumassa tai muussa akuutissa tilateessa (esimerkiksi epäily vuodosta tai akuutista aivoverekiertohäiriöstä) TT o oikeutettu. TT ei ollut oikeutettu vatsa tai ylävatsa tutkimuksea 35 %:ssa (7/20) tutkituista tapauksista. Näistä eljä olisi voitu korvata kaikukuvauksella (UÄ), yksi MK:lla ja yksi läpivalaisututkimuksella. Tämä ryhmä tapaukset olivat ii vaihtelevia, ettei mitää tarkempaa luokittelua oikeutukse suhtee voitu tehdä, vaa tapaukset jouduttii pohtimaa yksilöllisesti. Neljä 20:stä (4/20) eä sivuoteloide TTtutkimuksesta eivät olleet perusteltuja. Näistä kolme olisi voitu korvata MK:lla, yksi ei olisi tarviut pää TT: lisäksi sivuoteloide tutkimusta. TT-tutkimusta pidimme oikeutettua, jos kyseessä oli sivuoteloide leikkausharkita, koska FESS-leikkausta varte tarvitaa tarkat TT-kuvat. Maiittakoo kuiteki, että edellä maiituilla kolmella ei-perustellulla tapauksellaki oli aameesissa uha tai siuiittioireet, mutta maiita mahdollisesta tulevasta leikkauksesta puuttui. Ritaraga tai selkäraga 17:stä TT-tutkimuksesta kolme (3/17) eivät olleet perusteltuja. Kaikki kolme tutkimusta olisi tullut korvata MK:lla. Kyseessä oli yksi trauma pareesioirei, yhdessä tapauksessa epäiltii epiduraaliabsessia ja yhdessä tapauksessa selkäleikkauksee liittyi hermotusogelmia. Suuri osa TT-tutkimuksee oikeutetuista tapauksista oli traumoja tai leikkaukse jälkeisiä kotrolleja, lisäksi oli yksi ikama-aomalia ja yksi leikkausta edeltävä rakakuvaus. Kaularaga TT-tutkimuksista vai yksi tapaus (1/20) katsottii ei-perustelluksi. Kyseessä oli traumaa liittyvä pareesi, jote tutkimus olisi tullut tehdä MK:lla. Muut kaularakatapaukset olivat traumoja, ja kaikkie varsiaiste 1932
trauma-tt-tutkimuste taustalla oli korkeaeergie vamma; site TT-tutkimukset olivat perusteltuja. Koko otaasta katsottii vielä eriksee 15-vuotiaille tai sitä uoremmille tehdyt tutkimukset, joita oli yhteesä 20 (20/167). Näistä kolme (3/20) eivät olleet perusteltuja: kaksi pää TT-tutkimusta ja yksi eä sivuoteloide tutkimus. Pohdita EU: direktiivi vuodelta 1997 edellyttää kaikkie asiaosaiste vähetävä potilaide tarpeetota altistusta ioisoivalle säteilylle (4). Tämä siksi, että ioisoiva säteily käyttö kasvattaa aia tilastollista syöpäkuolema riskiä. Nuorella iällä saatu säteilyaltistus aiheuttaa korkeamma syöpäkuolema riski, koska syövä kehittymisee o eemmä aikaa verrattua myöhemmällä iällä saatuu altistuksee (5). Lisäksi riski o erityise suuri kasvuiässä, jolloi soluje jakautumie o kiivasta ja elimet ovat erityise sädeherkkiä. Säteily aiheuttamat biologiset vaikutukset o kuvattu kattavasti esimerkiksi Paile toimittamassa kirjassa Säteily terveysvaikutukset (6). Yksi tärkeä tapa pieetää säteilyaosta o tarpeettomie tutkimuste välttämie (4). Suomessa tehtii vuoa 2005 oi 3,9 miljooaa rötgetutkimusta, oi 733 tutkimusta tuhatta asukasta kohde. Luvussa ei ole mukaa hammasrötgetutkimukset. TT-tutkimuste osuus vuoa 2005 oli 6,9 %. TT-tutkimukset ovat huomattavasti lisäätyeet viime vuosia vuoa 2005 raportoitii 30 % eemmä TT-tutkimuksia kui vuoa 2000 (5). EU: lähettämissuosituksissa todetaa, että TT suuriaoksisea tutkimuksea kattaa ykyisi arviolta oi puolet kaikista rötgetutkimuksista saadusta väestö kollektiivisesta sädeaoksesta. Oki tärkeää, että TT-pyyöt perustellaa tarkoi ja ioisoimattomie UÄ- tai MKmeetelmie tai pieiaoksiste rötgemeetelmie käyttöä harkitaa, ku se o kliiisesti asiamukaista (2). Erityisesti lapsii kohdistuva säteilyriski o aikuisii verrattua suurempi, kute edellä todettii. O havaittu, että laste TT-tutkimuste sädeaokset voivat olla samasuuruisia tai jopa suurempia kui aikuiste (6). Radiologiste tutkimuste käyttö o osa lääketiedettä, ja se oikeuttaa potilaa saama selvä kliiie hyöty, joka tulee olla selvästi pieiä säteilyriskejä suurempi. Hyödyllie o sellaie tutkimus, joka tulos, positiivie tai egatiivie, muuttaa hoitoa tai vahvistaa kliiiko diagoosia (4). Säteilyasetukse mukaa tutkimukse hyötyje ja haittoje arvioiissa o otettava huomioo käytettävissä olevat vaihtoehtoiset meetelmät (1). Vaikka säteilyasetus ohjeistaa tarkastiki säteilytutkimuste käyttöä, o radiologiste tutkimuste käyttö todeäköisesti osittai epätarkoituksemukaista (7). Itse halusimme selvittää retrospektiivisellä tutkimuksella, olisiko uorte potilaide TT-tutkimuksia voitu vähetää huolellisella oikeutusarvioiilla. Valitsimme tarkasteluu TT-tutkimuksia, joita ajattelimme voitava korvata muilla, jopa säteettömillä tutkimuksilla. Eite ei-perusteltuja TT-tutkimuksia, peräti 75 %, oli tehty laeraga ja ristiluu TT-ryhmässä. Laeraga TT-tutkimuksesta saatava sädeaos o suhteellise suuri vastate oi 170-kertaisesti keuhkoje etukuva Tästä asiasta tiedettii h Tietokoetomografiatutkimuste (TT) sädeaokset ovat suhteellise suuria. h Vuoa 2005 Suomessa tehtii 30 % eemmä TT-tutkimuksia kui vuoa 2000. h Ioisoiva säteily aiheuttama syöpäkuolema riski o uorilla muita suurempi. Tämä tutkimus opetti h Melko suuri osa uorte TT-tutkimuksista, erityisesti laeraga TT-tutkimuksista, ei ole perusteltuja. h Useimmat uorte ei-perustellut TT-tutkimukset voitaisii korvata mageettikuvauksella. h Eteki uorte potilaide kuvatamistutkimuksissa tarvitaa aiempaa huolellisempaa oikeutusarvioitia. aosta (8). Suuri osa äistä ei-oikeutetuista tutkimuksista (13/15) olisi voitu korvata MK:lla. Erityisesti uori potilas, jolla o iskiasoireita, tulisi ohjata TT: sijasta MK:ee. Vatsa tai ylävatsa TT-tutkimuksista ei-perusteltuja oli 35 %. Vatsa TT-tutkimukse sädeaos o oi 400-kertaie verrattua keuhkoje etukuva aoksee (8). Näistä seitsemästä ei-perustellusta TT-tutkimuksesta eljä olisi voitu korvata UÄ:llä. Tämä ryhmä oli kaikkei vaihtelevi taustaltaa ja kysymykseasettelultaa ja osoittiki, että jokaise uore vatsapotilaa kohdalla vaaditaa tarkkaa harkitaa tutkimusmeetelmä valitatilateessa. O myös huomattava, että laeraga ja vatsa TT-tutkimuksessa säteily tulee alueelle, jossa o säteilylle erityise herkkiä elimiä, muu muassa sukuelimet. Pää TT-tutkimuksista 36 % ei ollut perusteltuja. Kaikki ämä 18 tutkimusta olisi tullut korvata MK:lla, koska e olivat elektiivisiä, ei-akuutteja tapauksia. Pää TT aiheuttaa oi 43-kertaise sädeaokse yhtee keuhkokuvaa verrattua (8). Neä sivuotelo-, ritaraka- tai selkäraka- ja kaularakaryhmässä oli vähemmä tutkimuksia, jotka eivät olleet perusteltuja, ja trauma-tt osoittautui kaikissa tutkituissa tapauksissa perustelluksi. Clarke ym. o selvittäyt aikaisemmi MK: mahdollisuuksia korvata TT-tutkimuksia. Otos oli yli 1 000 tapausta, ja tarkasteltavia tutkimustyyppejä oli eemmä kui omassa tutkimuksessamme. Tulokset olivat samasuutaisia kui tässä julkaisussa kerrotut, mutta heidä tulostesa mukaa tutkimuksista olisi voitu korvata MK:lla yli 70 % ja pää ja laeraga tutkimuksista jopa yli 90 % (9). Toisessa, vatsa, latio ja laeraga TT: oikeutusta tarkastelleessa tutkimuksessa laeraga TT suositellaa korvattavaksi herkästi MK:lla (10). Erää selvitykse mukaa taas TT-lähetteide perusteella pyydetylle tutkimukselle oli selvästi oikeutus oi 60 %:ssa tapauksista. Eteki UÄ: olisi kat- 1933
sottu ollee hyödyllie TT-tutkimusta edeltävää tai korvaavaa tutkimuksea (11). Vaikka oma tutkimuksemme otokset olivat suhteellise pieiä, tulokset atavat kuiteki viitteitä yleisestä tilateesta. Selvitykse perusteella o laadittu lähettäville lääkäreille ja radiologia hekilökualle seuraavalaisia uusia ohjeita: 1. Pää esisijaie kuvatamistutkimus o MK, vai akuuteissa tilateissa pää TT o oikeutettu. 2. Nuorte potilaide laeraga esisijaie kuvatamistutkimus o yleesä MK. 3. Ee uore potilaa vatsa TT: tilaamista suositellaa radiologi kosultaatiota. Radiologiste tutkimuste valitaa o olemassa kasaivälisiä lähettämissuosituksia. Näistä EU: suositukset o hyväksytty Suomessa. Jos lähettämissuosituksia käytetää jatkuvasti, tutkimuspyytöje määrä ja site myös lääketieteelliselle säteilylle altistumie väheevät (4,7,12). Uusie ohjeidemme myötä iso osa edellä maiituista tutkimuksista todeäköisesti vaihtuu MK-tutkimuksiksi. Tämä tulee ottaa huomioo myös MK: saatavuudessa. Kysyttäessä sidosryhmiltä OYS: radiologia kliikkaa kohdistuvista tulevaisuude odotuksista ämä toivoivat eemmä MK-aikoja ja lähettäville yksiköille jatkuvaa koulutusta tutkimuste tarkemmasta kohdetamisesta (13). Alussa maiittuu laajempaa kehittämisprojektii liittye o kliika hekilökua ja sidosryhmie tiedotusta ja koulutusta myös lisätty. Lähettäville lääkäreille ja radiologia kliika hekilökualle o jaettu s. säteilytutkimukse muistikortti, jossa o tietoa säteilytutkimuste potilasaoksista, säteilyriskeistä ja oikeutusarvioiista. Lisäksi o laadittu selkeät lähettämissuositukset selkäraga atiivikuvauksille, koska iissäki säteilyaltistus o suhteellise suuri. O mahdollista, että ko. atiivitutkimukset vähetyvät ilma korvaavia tutkimuksiaki. EU: lähettämissuositukset o jaettu myös radiologia kliika jokaisee työpisteesee. Vuode 2006 aikaa o toteutettu myös oikeutusarvioitia ja tutkimuste idikaatioita sisältävä systemaattie koulutus. Toivottuje muutoste seuraamiseksi oikeutusarvioii toteutumie otetaa osaksi radiologia kliika vuosittaista itsearvioitia. Lisäksi aloitetaa vuosittaie säteily- ja ei-säteilytutkimuste suhtee seurata. Vuoa 2006 suhde OYS:ssa oli 76 %/24 %. Kehittämisprojekti tavoitteea oli saavuttaa parempi toimitatapa, jolla miimoidaa yksilö ja väestö säteilyhaittoja ja elimioidaa mahdollisia hyödyttömiä tutkimuksia. Tutkimukse tulokset ja johtopäätökset voivat olla hyödyettävissä muissaki terveydehuollo yksiköissä. Kirjallisuutta 1 Säteilyasetus 423/2000. www.filex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000423. 2 Medical radiatio exposures. Sources ad effects of ioizig radiatio, Aex D. Report vol. I, UNSCEAR, 2000. www.uscear.org/docs/reports/aexd.pdf. 3 Tekae-Rautakoski P. Radiologiste tutkimuste ja toimepiteide määrät vuoa 2005. STUK-B-STO 62, 2006. www.stuk.fi/julkaisut/stuk-b/stuk-b-sto62.pdf. 4 Kuvatamistutkimuksia koskevat lähettämissuositukset, säteilysuojelu 118, Euroopa komissio, 2000. http://ec.europa.eu/eergy/uclear/radioprotectio/ publicatio/doc/118_fi.pdf. 5 Breer DJ, Ellisto CD, Hall EJ, Berdo WE. Estimated risks of radiatio-iduced fatal cacer from pediatric CT. Am J Roetgeol 2001;176:289 96. 6 Paile W, toim. Säteily terveysvaikutukset. Säteily- ja yditurvallisuuskirjasarja, STUK, 2002. http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_fi/kirjasarja4/. 7 Bairstow PJ, Medelso R, Dhillo R, Valto F. Diagostic imagig pathways: developmet, dissemiatio, implemetatio, ad evaluatio. It J Qual Health Care 2006;18:51 7. Advace access publicatio 7 October 2005. 8 Rötgetutkimukse säteilyaokset vaihtelevat, esite. STUK, 2003. 9 Clarke JC, Craley K, Kelly BE, Bell K, Smith PHS. Provisio of MRI ca sigificatly reduce CT collective dose. Brit J Radiol 2001;74:926 31. 10 Naik KS, Ness LM, Bowker AMB, Robiso PJA. Is computed tomography of the body overused? A audit of 2068 attedaces i a large acute hospital. Brit J Radiol 1996;69:126 31. 11 Triatopoulou C, Tsalafoutas I, Maiatis P ym. Aalysis of radiological examiatio request forms i cojuctio with justificatio of x-ray exposures. Eur J Radiol 2005;53:306 11. 12 Glaves J. The use of radiological guidelies to achieve a sustaied reductio i the umber of radiographic examiatios of the cervical spie, lumbar spie ad kees performed for GPs. Cli Radiol 2005;60:914 20. 13 Meriläie S. Radiologise palveluorgaisaatio tulevaisuus asiatutijoide arvioimaa. Pro gradu -tutkielma. Oulu yliopisto, Lääketieteellie tiedekuta, 2003:71 4. Heljä Oikarie LT, radiologia erikoislääkäri Salme Meriläie TtM, erikoisrötgehoitaja, laatupäällikkö Miika Niemie dosetti, ylifyysikko Osmo Tervoe professori, ylilääkäri 1934
Eglish summary The use of justified diagostic imagig methods i youg patiets lääketiede Backgroud The doses of radiatio from computed tomography (CT) are relatively high, yet CT is beig icreasigly utilized. Sice the radiatio-iduced lifetime risk of cacer mortality is higher at youger age, we wated to fid out whether or ot previous CT examiatios performed i youg patiets had bee justified. Methods We used electroic patiet files, the referral criteria for imagig recommeded by the Europea Commissio ad certai priciples of classificatio for retrospective aalysis of CT examiatios performed i patiets aged uder 35 years. Our aim was to fid out whether these examiatios had bee justified, ad if ot, whether there would have bee some other, more justifiable imagig method available. The examiatios aalysed were CT of the head (50), spie (57), abdome (20), asal siuses (20) ad trauma (20). Images fallig i these categories were extracted from the electroic patiet files of our hospital from the begiig of the year 2005. Results Fiftee of the CT scas of the lumbar spie (15/20), 18 of the head (18/50), seve of the abdome (7/20), four of the asal siuses (4/20) ad three of the thoracic spie (3/17) appeared to be ujustified. Most of these ujustified examiatios could have bee replaced by magetic resoace imagig. Coclusios A high percetage of CT examiatios performed i youg patiets are ot justified, which causes excessive exposure to radiatio. The justificatio for CT scaig ad the possibility of usig some other method should be carefully cosidered by both the referrig practitioer ad the perso resposible for the examiatio. Heljä Oikarie M.D., Ph.D. Oulu Uiversity Hospital, Departmet of Diagostic Radiology E-mail: helja.oikarie@ppshp.fi Salme Meriläie Miika Niemie Osmo Tervoe 1935