Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen
|
|
- Eveliina Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa estäisivät saavuttamasta tavoitteena olevaa terveydellistä hyötyä. Röntgen- ja isotooppitutkimuksissa on kuitenkin syytä seurata potilaiden säteilyannoksia ja verrata niitä kansallisesti määriteltäviin vertailutasoihin. Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen tarkoitus on potilaiden tutkiminen tai hoitaminen. Kliinisten potilastutkimusten ja sädehoidon lisäksi säteilyn lääketieteelliseen käyttöön kuuluu myös seulontoja, työhön liittyviä tarkastuksia, tieteellisiä tutkimuksia ja oikeuslääketieteellisiä toimenpiteitä. Säteilyn käytön edellytetään aina olevan oikeutettua ja optimoitua. Oikeutus edellyttää, että odotettavissa oleva hyöty on suurempi kuin arvioitu terveydellinen haitta tai riski. Optimoinnin tavoitteena on, että samalla vältetään kaikkea tarpeetonta säteilyaltistusta. Lääketieteellisistä tutkimuksista potilaille aiheutuvia säteilyannoksia on uusien säteilyturvallisuussäännösten mukaan säännöllisesti mitattava tai arvioitava laskennallisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Tiedot potilaiden röntgentutkimuksissa saamista säteilyannoksista ja potilaille isotooppitutkimuksissa annetuista aktiivisuuksista on tallennettava, ja niitä on järjestelmällisesti verrattava vastaaviin vertailutasoihin. Annosmittausten tuloksia voidaan käyttää tutkimusten optimointiin ja laadunvarmistukseen sekä kollektiivisen säteilyaltistuksen tilastolliseen arviointiin. Potilasannoksia pyritään määrittämään ensisijaisesti niissä röntgentutkimuksissa, joita tehdään paljon tai joissa potilasannos on suuri. Suomessa tehdään vuosittain yli neljä miljoonaa röntgentutkimusta ja yli isotooppitutkimusta. Luuston ja pehmytosien tutkimukset ovat selvästi yleisin ryhmä sekä röntgen- että isotooppitutkimuksissa. Yksittäisistä tutkimuksista yleisin on keuhkojen röntgenkuvaus ja isotooppitutkimuksista luuston gammakuvaus. Taulukossa 1 on esitetty sellaisten röntgen- ja isotooppitutkimusten lukumääriä ja säteilyannoksia, jotka ovat eniten lisänneet väestön kollektiivista säteilyaltistusta (Olerud ja Saxebøl 1997, Rannikko ym. 1997, Servomaa ym. 1997, 1998, 1999, Korpela 1999). Efektiivinen annos ja säteilyriski Arvio säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä saadaan kertomalla efektiivinen annos vastaavalla riskikertoimella (International Commission on Radiological Protection 1991). Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICRP:n arvio syöpäkuoleman riskikertoimeksi koko väestölle on 0.05/Sv. Se tarkoittaa, että jos keskimääräinen efektiivinen annos olisi 1 Sv, niin siitä aiheutuva syöpäkuoleman keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys olisi 5 %. Efektiivistä annosta käytetään yleisesti säteilyaltistuksen mittana, vaikka tarkoituksena ei olisikaan säteilyriskin arviointi. 664 Duodecim 2000; 116: T. Komppa ja H. Korpela
2 Taulukko 1. Tutkimukset, joista on aiheutunut Suomen väestölle suurimmat kollektiiviset efektiiviset annokset. Tutkimuksia Keskimääräinen efektiivinen Osuus röntgen- tai vuodessa annos tutkimusta kohti isotooppitutkimusten (msv) väestöannoksesta (%) Röntgentutkimukset 1 Tietokonetomografia pään keuhkojen vatsan lannerangan Paksusuolen varjoainetutkimus Lanneranka Angiografiatutkimukset Radiologiset toimenpiteet Lonkka Keuhkot Vatsan natiivitutkimus Urografia Lantio Rintaranka Seulontamammografia Raajat Kallo, nenän sivuontelot Isotooppitutkimukset 2 (radioaktiivinen lääkeaine) Luuston gammakuvaus ( 99m Tc-fosfaatti) Sydänlihasperfuusion SPECT ( 20l Tl-ioni) Sydänlihasperfuusion SPECT ( 99m Tc-MIBI) Kilpirauhaskertymän mittaus ( 131 I-NaI) Keuhkoperfuusion gammakuvaus ( 99m Tc-MAA) Luuston SPECT ( 99m Tc-fosfaatti) Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus ( 131 I-NaI) Aivojen SPECT ( 99m Tc-HMPAO) Munuaisten toiminnan gammakuvaus ( 99m Tc-MAG3) Sydämen toiminnan gammakuvaus, ensikierto ( 99m Tc/HSA) Röntgentutkimukset vuonna (Tutkimusmäärät: Servomaa ym. 1997, keskimääräiset annokset: Olerud ja Saxebøl 1997, Rannikko ym. 1997, Servomaa ym. 1998, 1999). 2 Isotooppitutkimukset vuonna 1997 (Korpela 1999). SPECT = yksifotoniemissiotomografia, Tc = teknetium, Tl = tallium, MIBI = metyylioksi-isobutyyli-isonitriili, I = jodi, Nal = natriumjodidi, MAA = makroaggregoitu albumiini, HMPAO = heksametyylipropyleeniamiinioksiini, MAG3 = merkaptoasetyylitriglysiini, HSA = humaani seerumin albumiini Suomessa röntgentutkimuksista aiheutuva keskimääräinen efektiivinen annos tutkimusta kohti on noin 0.6 msv ja keskimääräinen efektiivinen annos asukasta kohti vuodessa noin 0.5 msv (Rannikko ym. 1997). Isotooppitutkimuksille vastaavat luvut ovat 4 ja 0.04 msv (Korpela 1999). Säteilytyötä tekevien terveydenhuollon työntekijöiden säteilyn käytöstä saama efektiivinen annos on keskimäärin 0.4 msv vuodessa (Hyvönen 1999). Säteilyn käytöstä aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen raja on 20 msv säteilytyötä tekeville ja 1 msv muille kansalaisille, mutta annosrajat eivät koske potilaiden lääketieteellisissä tutkimuksissa tai hoidoissa saamia säteilyannoksia. Luonnonsäteilystä keskimäärin asukasta kohti aiheutuva efektiivinen annos on Suomessa noin 3 msv vuodessa (Paile ym. 1996). Potilasannosten määrittäminen Röntgentutkimuksissa voidaan mitata joko pintaannos potilaan iholla tai annoksen ja pinta-alan tulo säteilykeilassa. Käytettävä mittari ei saisi nä- Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 665
3 kyä häiritsevästi röntgenkuvissa eikä vaikuttaa merkittävästi säteilyn ominaisuuksiin. Mittauksia voidaan tehdä myös potilasta simuloivan fantomin pinnalla, jos on käytettävissä tarkoitukseen sopiva standardifantomi. Fantomimittauksia käytetään esimerkiksi mammografiatutkimusten yhteydessä. Pinta-annos voidaan myös arvioida laskemalla, jos tunnetaan röntgenputken säteilyntuotto käytetyillä kuvausarvoilla. Mittaustulosten tai laskettujen pinta-annosten perusteella voidaan arvioida eri kudosten ja elinten saamat annokset ja efektiivinen annos käyttämällä tarkoitusta varten suunniteltuja laskentamenetelmiä (Tapiovaara ym. 1997). Isotooppitutkimuksissa mitataan potilaalle annettavan radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuus. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden lähettämä säteily absorboituu kudoksiin aiheuttaen annoksen, joka riippuu mm. kyseisen radionuklidin hajoamistavasta sekä potilaalle annetun radioaktiivisen aineen aktiivisuudesta ja biokinetiikasta. Eri elimille aiheutuvat absorboituneet annokset ja efektiivinen annos lasketaan käyttämällä säteilyannosten ja aktiivisuuden välisiä muuntokertoimia. Valmiiksi laskettuja muuntokertoimia radioaktiivisille lääkevalmisteille on esitetty mm. Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan julkaisussa 62 (International Commission on Radiological Protection 1993). Vertailutasot Suomella ja muilla EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus edistää diagnostisten vertailutasojen määrittämistä ja soveltamista säteilyn lääketieteellisessä käytössä (EU:n neuvoston direktiivi 97/43/Euratom 1997, Euroopan komissio 1999, Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Vertailutasoilla tarkoitetaan röntgentutkimuksissa annostasoja ja isotooppitutkimuksissa radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuustasoja, jotka on määritetty tyypillisiä tutkimuksia varten normaalikokoisista potilaista koostuville ryhmille tai standardifantomeille. Nämä vertailutasot eivät saisi ylittyä tavanomaisissa hyvän käytännön mukaisesti normaalikokoisille potilaille suoritetuissa tutkimuksissa. Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on antaa ohjeet Suomessa käytettävistä vertailutasoista. Taulukko 2. Eurooppalaisia suosituksia vertailutasoiksi pintaannokselle (ESD) röntgentutkimuksissa (Euroopan komissio 1999) ja suomalaisten potilasmittausten tuloksia (Rannikko ym. 1997). Röntgentutkimus ESD (mgy) (projektio) EU:n suositus Suomessa mitattu vertailutasoksi keskiarvo vaihteluväli Keuhkot (PA) Keuhkot (LAT) Lanneranka (AP) Lanneranka (LAT) Mammografia, hilaa käyttäen Lantio (AP) Kallo (PA) Kallo (LAT) Virtsatiet T. Parviainen, julkaisemattomia mittaustuloksia AP = anteroposteriorinen, LAT = lateraaliprojektio, PA = posteroanteriorinen Taulukko 3. Pohjoismaisia suosituksia vertailutasoiksi annoksen ja pinta-alan tulolle (DAP) röntgentutkimuksissa (Euroopan komissio 1999) ja suomalaisten potilasmittausten tuloksia (Pukkila ym. 1999). Röntgentutkimus DAP (Gy. cm 2 ) (projektio) Pohjoismainen suositus Suomessa mitattu vertailutasoksi keskiarvo vaihteluväli Keuhkot (PA) Keuhkot (LAT) Keuhkot (PA+LAT) Lantio Lanneranka (AP) Lanneranka (LAT) Lanneranka (AP+LAT) Urografia Paksusuolen varjoaine tutkimus 1 A Miettinen, T Parviainen, julkaisemattomia mittaustuloksia Lyhenteet kuten taulukossa 2. Vertailutasot ovat uusi optimointikeino, sillä niiden avulla voidaan todeta tilanteet, joissa aiheutetaan tarpeettoman suuria annoksia. Diagnostisten röntgen- ja isotooppitutkimusten optimoinnilla tarkoitetaan sitä, että säteilyannos pidetään niin pienenä kuin on mahdollista riittävän hyvälaatuisen kuvan ja tarvittavan informaation saamisen kannalta. Potilaille aiheutuvien annosten vertaaminen diagnostisiin vertailutasoihin on osa laadunvarmistusohjelmaa. Jos 666 T. Komppa ja H. Korpela
4 vertailutasot toistuvasti ylittyvät tavanomaisissa tutkimuksissa, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Röntgentutkimusten vertailutasot ilmaistaan suoraan mitattavina suureina, joko pinta-annoksena tai annoksen ja pinta-alan tulona. Eurooppalaisia suosituksia vertailutasoiksi on esitetty taulukossa 2 ja pohjoismaisia suosituksia taulukossa 3 (Euroopan komissio 1999), mutta Suomessa ei toistaiseksi ole annettu vertailutasoja koskevia ohjeita. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty myös Suomessa mitattuja potilasannoksia (Rannikko ym. 1997, Pukkila ym. 1999). Mittaustulosten vertailussa on otettava huomioon, että potilaan koko vaikuttaa voimakkaasti annokseen, ja että vertailutasot soveltuvat vain tietyn kokoisille potilaille. Koon vaikutusta mittaustuloksiin voidaan arvioida, jos potilaiden pituus, paino ja sukupuoli kirjataan annosmittausten yhteydessä. Isotooppitutkimusten vertailutasot ilmoitetaan potilaalle annettavan radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuutena. Isotooppitutkimuksille ei ole toistaiseksi annettu vertailutasoja Suomessa eikä myöskään Euroopan tasolla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ARSAC (Administration of Radioactive Substances Advisory Committee) on antanut vertailutasoja isotooppitutkimuksille (NRPB 1998). Kansainvälinen A Kuva 1. A) Röntgenkuvauksissa pinta-annos (ESD) voidaan mitata potilaan iholle kiinnitetyllä termoluminesenssiannosmittarilla. B) Alinna mittari käyttövalmiina suojapakkauksessa ja keskellä ilman pakkausta. Säteilyn ilmaisin näkyy valkoisena. Kuva: Risto Isaksson. B ydinenergiajärjestö on antanut suosituksia isotooppitutkimuksissa käytettäville enimmäisaktiivisuuksille (IAEA 1996). Suomessa eri isotooppitutkimuksissa keskimäärin käytettävät aktiivisuudet (eri tutkimuspaikkojen ilmoittamien keskimääräisten aktiivisuuksien tutkimusten lukumäärän suhteen painotetut keskiarvot) eivät poikkea merkitsevästi ARSAC:n antamista vertailutasoista tai IAEA:n suosittelemista enimmäisaktiivisuuksista. Samassa isotooppitutkimuksessa keskimäärin käytettävä aktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri tutkimuspaikkojen välillä (Korpela 1999). Pohdinta Suomessa tehtävien röntgentutkimusten määrä on noin 80-kertainen ja niistä väestölle aiheutuva kollektiivinen säteilyannos noin 12-kertainen verrattuna isotooppitutkimuksiin, toisin sanoen keskimääräinen potilasannos on isotooppitutkimuksissa lähes seitsenkertainen verrattuna röntgentutkimuksiin. Keskimääräinen säteilyannos isotooppitutkimuksissa ja tietokonetomografiassa (TT) on suunnilleen sama kuin se, minkä eläminen Suomessa aiheuttaa yhdessä vuodessa. Lapsille (alle 16-vuotiaille) tehtävien tutkimusten osuus röntgentutkimuksista on noin 8.5 % ja isotooppitutkimuksista noin 7 %. Koko väestöstä alle 16-vuotiaita on noin 20 %. Lasten osuus pään ja vatsan TT-tutkimuksista on noin 10 %, mutta keuhkojen ja lannerangan TT-tutkimuksista vain noin 1 % ja paksusuolen varjoainetutkimuksista noin 0.3 %. Useimmissa tutkimuksissa lapset saavat pienempiä säteilyannoksia kuin aikuiset, mutta riskikerroin on lapsilla ja nuorilla suurempi kuin koko väestön keskimääräinen riskikerroin. Tietokonetomografiatutkimukset aiheuttavat noin 20 % kaikkien röntgentutkimusten yhteensä aiheuttamasta kollektiivisesta väestöannoksesta, vaikka niiden lukumääräinen osuus on alle 4 %. TT-laitteiden tekninen kehittyminen ei ole paljon vaikuttanut säteilyannoksiin, varsinkaan pään tutkimuksissa. Uusissa monileikelaitteissa usean leikkeen samanaikainen kuvaaminen nopeuttaa kuvausta mutta ei vaikuta annoksen suuruuteen. Vartalon alueelle aiheutuu Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 667
5 spiraalikuvauksissa hieman pienempiä annoksia kuin aksiaalikuvauksissa. Tyypillisissä aksiaalisissa TT-kuvauksissa leikkeiden välinen siirtymä on yhtä suuri kuin leikkeen paksuus, ja leikkeiden ohentaminen kasvattaa säteilyannosta kuvattavalla alueella. Keuhkojen alueella käytettävä ohutleiketekniikka, jossa leikkeiden väli on huomattavasti pitempi kuin leikkeen paksuus, vähentää annosta siltä osin kuin se korvaa tavanomaista tekniikkaa. Käytettävissä olevat tiedot eri röntgentutkimusten potilaille aiheuttamista annoksista Suomessa perustuvat monessa tapauksessa suhteellisen harvoihin mittauksiin, ja annosten vaihteluväli on suuri. Siksi annosarvioissa on paljon epävarmuutta, joka vaikuttaa myös väestön kollektiivisen annoksen arviointiin. Annosmittausten keskiarvot taulukoissa 2 ja 3 ovat yleensä pienempiä kuin vastaavat suositukset vertailutasoiksi, mutta tulosten vaihteluvälit kertovat myös vertailutasojen ylityksistä lähes kaikissa tutkimuksissa. Potilasannosten järjestelmällisen mittaamisen toivotaan luovan edellytyksiä paitsi parempilaatuisille röntgentutkimuksille ja pienemmille säteilyannoksille myös annosten tarkemmalle tilastoinnille. 668 T. Komppa ja H. Korpela
6 Kirjallisuutta Hyvönen H. Säteilyaltistuksen seuranta. Raportissa: Rantanen E, toim. Säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta. Vuosiraportti STUK- B-STO 39. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: International Basic Safety Standards for Protection Against Ionizing Radiation and for the Safety of Radiation Sources. Safety Series 115. Wien: IAEA, International Commission on Radiological Protection. Radiological Protection in Biomedical Research and Addendum 1 to Publication 53 Radiation Dose to Patients from Radiopharmaceuticals. ICRP Publication 62. Oxford:Pergamon Press, International Commission on Radiological Protection Recommendations of the International Commission on Radiological Protection. ICRP Publication 60. Oxford: Pergamon Press, Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B-STO 37. Helsinki: Oy Edita Ab, Neuvoston direktiivi 97/43/Euratom, annettu 30. päivänä kesäkuuta 1997, henkilöiden terveyden suojelemisesta ionisoivan säteilyn aiheuttamilta vaaroilta lääketieteellisen säteilyaltistuksen yhteydessä ja direktiivin 84/466/Euratom kumoamisesta. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 180, Notes for Guidance on the Clinical Administration of Radiopharmaceuticals and Use of sealed Radioactive Sources. Administration of Radioactive Substances Advisory Committee. NRPB, Ohjeita lääketieteellisessä säteilyaltistuksessa sovellettavista diagnostisista vertailutasoista. Säteilysuojelu 109. Euroopan komissio, Olerud H M, Saxebøl G. Diagnostic radiology in Norway from 1983 to 1993 Examination frequency and collective effective dose to patients. Radiat Prot Dosim 1997;74: Paile W, Mustonen R, Salomaa S, Voutilainen A. Säteily ja terveys. Helsinki: Säteilyturvakeskus ja Oy Edita Ab, Pukkila O, Korpela H, Järvinen H. Säteilyn lääketieteellinen käyttö. Raportissa: Rantanen E, toim. Säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta. Vuosiraportti STUK-B-STO 39. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Rannikko S, Karila K T K, Toivonen M. Patient and population doses of x-ray examinations in Finland. STUK-A144. Helsinki: Oy Edita Ab, 1997:1 59. Servomaa A, Heikkilä M, Ilus T, Parviainen T. Frequency and practice of paediatric x-ray examinations in Finland Internal Report. CEC IV-Framework Research Project (Julkaisematon raportti). Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, Heikkilä M, Parviainen T. Potilasannos toimenpideradiologiassa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa STUK-A152. Helsinki: Oy Edita Ab, 1998: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, ym. Potilasannos angiografiatutkimuksissa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa STUK-A163. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, Heikkilä M, Parviainen T. Potilasannos toimenpideradiologiassa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa 1998: STUK-A152. Helsinki: Oy Edita Ab, 1998: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, ym. Potilasannos angiografiatutkimuksissa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa 1999: STUK-A163. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä valmistelevan työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1999:16. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tapiovaara M, Lakkisto M, Servomaa A. PCXMC a PC-based Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations. STUK-A139. Helsinki: Oy Edita Ab, 1997:1 55. TUOMO KOMPPA, FL, erikoistutkija tuomo.komppa@stuk.fi HELINÄ KORPELA, FL, sairaalakemisti, ylitarkastaja helina.korpela@stuk.fi Säteilyturvakeskus Laippatie 4, PL 14, Helsinki Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 669
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
LisätiedotRöntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotRadioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006
STUK-B 93 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B 93/ SYYSKUU
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
Lisätiedot1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA
1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;
Lisätiedot&STUK RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 1997. STU K- B - ST O 3 7 Helmikuu 1999 30-17. Helinä Korpela FI9900084
&STUK FI990008 STU K- B - ST O 7 Helmikuu 999 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 997 Helinä Korpela 0-7 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E IMTR A LE N n RADIATION AND NUCLEAR
LisätiedotOhje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-
LisätiedotSäteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA
RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA 1 JOHDANTO 3 2 RÖNTGENTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Tutkimuksen oikeutus ja optimointi 3 2.3 Henkilökunnan säteilyturvallisuus 3 2.4 Potilaan
LisätiedotPOTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA
POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia
LisätiedotSäteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7
Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon
LisätiedotTavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.
LisätiedotSyventävät auditoinnit - yleistä
Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen
LisätiedotISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881
STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta
MÄÄRÄYS S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta Annettu Helsingissä 14.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
LisätiedotTerveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen
/ LOKAKUU 2016 TR Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen
LisätiedotSÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1
LisätiedotIsotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012
/ TOUKOKUU 2014 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 Sampsa Kaijaluoto (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / TOUKOKUU 2014 Isotooppitutkimukset
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa
Määräys S/4/2019 5 (27) LIITE 1 Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa Taulukossa 1 on esitetty tiettyä kuvausaluetta koskevat vertailutasot ja taulukossa
LisätiedotICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA
11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset
LisätiedotIONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA
OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön
LisätiedotSÄTEILYN KAYTTO JA MUU SATEILYTOIMINTA
Hill inn inn nm mu mi 100021 STUK-B-STO4 3 Maaliskuu 2001 SÄTEILYN KAYTTO JA MUU SATEILYTOIMINTA Vuosiraportti 2000 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND
LisätiedotSäteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia
Säteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia Heljä Oikarinen, LT, radiol.erikoislääkäri OYS, Kuvantaminen STUKin säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, 24.5.2018 1.Miksi potilaita tulee informoida?
LisätiedotANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
MÄÄRÄYS S/2/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotIonisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive
Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm
LisätiedotRADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003
/ MAALISKUU 2005 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003 Helinä Korpela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie
LisätiedotNaisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa
Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa
MÄÄRÄYS S/4/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
LisätiedotSädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa
Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS
LisätiedotHyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa
Hyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa TtT, yliopettaja Anja Henner, Oulun ammattikorkeakoulu Lasten ja nuorten herkkyys ionisoivalle säteilylle tiedetään ja tiedostetaan hyvin. Uusimmat
LisätiedotNatiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen
Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Yhteistyössä säteilyturvakeskuksen kanssa Radiografian ja sädehoidon ko, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 27.09.2009 Aarne Mäkinen
LisätiedotKuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!
Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1
LisätiedotPOTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA
Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2012 Samuli Nieminen POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotNatiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?
Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK
LisätiedotIsotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015
/ HELMIKUU 2019 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015 Jukka Liukkonen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HELMIKUU 2019 Isotooppitutkimukset
LisätiedotTyöntekijöiden säteilyannokset
Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS
OHJE ST 1.1 / 23.5.2013 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat
LisätiedotNEUVOSTON DIREKTIIVI 97/43/ EURATOM,
Nro L 180/22 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 9 7 97 NEUVOSTON DIREKTIIVI 97/43/ EURATOM, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997, henkilöiden terveyden suojelemisesta ionisoivan säteilyn aiheuttamilta
LisätiedotJussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky
z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla
LisätiedotSäteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007
/ MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie
LisätiedotSäteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiag nosti i kassa 1999
FI9900120 STUK-A163 Huhtikuu 1999 Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiag nosti i kassa 1999 A. Servomaa (toim.) 30-27 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSAKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY
LisätiedotTyöllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden
Lisätiedot6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD
6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW
LisätiedotOikeutusoppaan esittelyä
Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET
5 SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Säteilysuojauslainsäädäntö... 298 5.2 ST-ohjeet... 299 5.3 Valvontaviranomaiset... 299 5.4 Kansainväliset säteilysuojaussuositukset... 300
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 26.8.14 8.30 9.00
LisätiedotYhteenveto asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä
1) ajat myöhässä Röntgenkuvan laadunvarmistus 1 ) terveyskeskuslääkärin palaute 2) radiologin palaute Yhteenveto asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä Asiakastyytyväisyyskyselyt: syksy 1998 Asiakaspalautteiden
LisätiedotSäteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001
Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN ETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
LisätiedotSäteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa
FI0100059 Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
LisätiedotIsotooppilääketieteen TT oppaan esittely
Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti
LisätiedotSÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ
OHJE ST 6.3 / 14.1.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Säteilyn käyttö ja turvallisuuslupa 3 3.1 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 3.2 Säteilyn
LisätiedotPoikkeavat tapahtumat
Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2002
STUK-B-STO 50 / TOUKOKUU 2003 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2002 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY
LisätiedotISOTOOPPILÄÄKETIEDE. Helinä Korpela
3 ISOTOOPPILÄÄKETIEDE Helinä Korpela SISÄLLYSLUETTELO 3.1 Yleistä... 220 3.2 Isotooppilääketieteen kehitys... 220 3.3 Tutkimuksissa ja hoidoissa käytettävät radionuklidit... 223 3.4 Radionuklidigeneraattori...
LisätiedotISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881
STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa
LisätiedotKUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA
KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Anu Sinkkonen Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotSÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET
OHJE ST 1.1 / 23.5.2005 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 2.1 Säteilytoiminnan hyväksyttävyys 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset
LisätiedotIsotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012
/ TOUKOKUU 2014 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 Sampsa Kaijaluoto (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / TOUKOKUU 2014 Isotooppitutkimukset
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 23.8.16 8.30 9.00
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA
/ KESÄKUU 2005 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2004 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address
LisätiedotTässä kurssissa perehdytään säteilyturvallisuuden perusteisiin tutustumalla ST-ohjeisiin:
Opintojaksosta 761116P Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Kevät 2013 Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä
LisätiedotTIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI
STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen
LisätiedotSTUK-A174 4. TILAT 4.1 POHJAPIIRROKSET 4.2 VARASTOTILAT 4.3 KESKUSVARASTO 4.4 ATK-TILAT 4.5 TILOJEN YLLÄPITO 4.6 KULUNVALVONTA
toiminnan jatkuvalla arvioinnilla ja parantamisella, henkilöstön mukaan ottavalla johtamisella, vuorovaikutustaidoilla ja aktiivisen palautteen hankkimisella koko toiminnasta. Kuvantamisyksikön laatukäsikirja
LisätiedotRöntgentutkimusten määrät v. 2008
Röntgentutkimusten määrät v. 2008 Toimistopäällikkö Petra Tenkanen-Rautakoski, STUK Säteilyturvakeskus (STUK) kokosi vuoden 2008 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät erikseen aikuis- ja lapsipotilaiden
LisätiedotSäteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5
OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2008
/ KESÄKUU 2010 B Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2008 Petra Tenkanen-Rautakoski (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU
LisätiedotANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS
/ SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS
LisätiedotSÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA
SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Susanna Aittokumpu Henna Lamminpää Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotRadioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006
/ SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Radioaktiivisten
LisätiedotEU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa
EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 20.11.2007 Taija
LisätiedotKaksi auditointia takana
Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin
LisätiedotSairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)
Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Alla Sairaalafyysikot ry:n kommentit ehdotukseen. Yhdistyksen
LisätiedotSimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.
LisätiedotOHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5
Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa
LisätiedotPOTILAIDEN SAAMAT SÄTEILYANNOKSET LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA
POTILAIDEN SAAMAT SÄTEILYANNOKSET LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Alla Finne Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotToimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt:
6.11.2015/hj 1(6) Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) TOIMINTAKERTOMUS 2013-2015 6.11.2015/hj 1. Jäsenet Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Nimi Arvo
Lisätiedot5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset
Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset ST-koulutus 17.5.2016, Naistenklinikka Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
Perustelumuistio [Nro] 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 49 :n 3 momentin ja 85 :n 2 momentin sekä ydinenergialain
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BRIDATEC Valmisteyhdistelmä ( 99m Tc) mebrofeniiniliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli)
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla:
MÄÄRÄYS S/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen Annettu Helsingissä 14.12.2018
LisätiedotVastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti.
Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät Siikaranta 13-14.4.2015 Pj. Tarkastaja Timo
Lisätiedot