Valvontasuunnitelma Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta

Valvontasuunnitelma 2017 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta 22.12.2016

2 Sisällys 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 4 2.1 YRITYSTEN JA LAITOSTEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 5 2.2 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 7 3 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 10 4. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 12 4.1 PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 12 4.1.1 Jälkitarkastus... 12 4.1.2 Erityinen palotarkastus... 12 4.1.3 Ylimääräinen palotarkastus... 13 4.1.4 Palontutkinta... 14 4.1.5 Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia... 15 4.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA... 15 4.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi... 16 4.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta... 16 4.2.3 Pyrotekniset tuotteet... 16 5. ASIAKIRJAVALVONTA... 17 5.1 POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYSTEN VALVONTA... 17 5.2. PELASTUSSUUNNITELMIEN VALVONTA... 17 6. VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 18 7. VALVONNAN RESURSSIT... 18 8. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS... 20 9. VUODEN 2016 ARVIOINTI... 20 10. VUODEN 2017 2018 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN KEHITTÄMINEN... 21

3 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Pelastuslaki (379/2011) astui voimaan 1.7.2011. Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Pelastuslain 79 velvoittaa pelastuslaitokset laatimaan valvontasuunnitelman valvontatehtävän toteuttamisesta. Palotarkastusten lisäksi ja niiden yhteydessä alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslain velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen arvioinnilla. Valvontasuunnitelmalla kohdennetaan pelastuslaitoksen valvontaa kohteisiin riskien mukaisesti ja pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määrään entistä tehokkaammin. Valvontasuunnitelma perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen ohjeistukseen ja laadittiin ensimmäisen kerran vuodelle 2012. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset ovat asukkaille maksuttomina, mutta yritysten ja laitosten palotarkastuksista alettiin periä maksu 1.1.2013 alkaen. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään mitä tarkastuksia Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tekee. Tarkastusten hinta määritellään maksu, taksa- ja palveluhinnastossa. Maksullisuutta käsitellään tarkemmin osassa 7 (palotarkastusten maksullisuus). Valvontasuunnitelman laatimisesta on vastannut riskienhallintapäällikkö apunaan palotarkastusvastaavat. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja sen hyväksyy P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Edellisen vuoden toiminnasta saaduilla kokemuksilla kehitetään valvontaa vuosittain. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan ja turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tähän valvontasuunnitelmaan on koottu vuonna 2017 palotarkastettavat kohteet. Kohteiden tarkastusvälien määrittelyssä on käytetty valtakunnallisen valvontasuunnitelma ohjeen periaatteellisia tarkastusvälejä ja kohdekohtaista riskienarviointia. Suunnitelmassa käsitellään lisäksi muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisyssä muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä

4 se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnalla pyritään osaltaan tukemaan ja kehittämään kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma löytyy pelastuslaitoksen internet sivuilta, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan näiden riskien perusteella huomioiden alueen erityispiirteitä ja yhteiskunnan muutoksia. Valvontakohteet jaetaan tässä suunnitelmassa kahteen pääluokkaan: Yrityksiin ja laitoksiin (A1-A6) sekä asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin (A7). Yritysten ja laitosten suunniteltu palotarkastusmäärä muuttuu jonkin verran suunnitellusta vuoden aikana. Määrän muuttuminen johtuu osin palotarkastusohjelmasta, jossa on tehty muutoksia ja osin kohteissa tapahtuvista muutoksista. Mikäli jonkun kohteen palotarkastusta ei ehditä tai pystytä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, huomioidaan seuraavan vuoden suunnitelmassa. Kohteet pyritään palotarkastamaan ± 3 kk sisällä suunnitellusta ajankohdasta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Vuoden 2016 palotarkastukset on pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti ja vuodelle 2017 ei tule siirtymään edellisen vuoden palotarkastuksia.

5 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset Yrityksistä ja laitoksista käytettiin ennen nimitystä erityiskohteet ja ne tarkastettiin vuosittain. Valvontasuunnitelmassa kaikille kohteille, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita on määritelty palotarkastusohjelmaan tarkastusvälit. Kohteiden tarkastusvälit vaihtelevat 1 ja 10 vuoden välillä. Yritysten ja laitosten tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Yrityksissä ja laitoksissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia joten tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana on valtakunnallisessa valvontasuunnitelmaohjeessa käytetty tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi on arvioitu myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Omaisuusvahinkoriskit on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Tämän riskienarvioinnin lopputuloksena on päädytty periaatteellisiin tarkastusväleihin kohdetyypeittäin. Joidenkin yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä lyhennetään tai pidennetään perustarkastusvälistä riskienarviointiin perustuen. Tarkastusväliä voidaan muuttaa myös tapahtuneiden onnettomuuksien, paloilmoittimen erheellisten hälytysten tai muun perustellun syyn vuoksi. Muutettaessa kohteen tarkastusväliä tulee muutoksen perusteet käydä läpi kohteen edustajalle ja kirjata palotarkastusohjelmaan. Päätöksen muutoksesta tekee palotarkastuksen suorittanut pelastusviranomainen yhteistyössä alueen palotarkastusvastaavan kanssa. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2017) on luettavissa tarkastettava kokonaismäärä joka on 700 kpl. Vuoden kuluessa tarkastuskohteita voi poistua kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen, yrityksen lopettamisen tai rakennuksen purkamisen johdosta, jonka vuoksi kokonais- ja tavoitemäärä täsmäytetään 6/2017 sekä 12/2017. Aikaisempien vuosien perusteella vaihteluväli on 10-15% luokkaa, joten täsmäytysten jälkeen tavoitemäärä saattaa olla pienempi kuin 9/2016 kirjattu tavoitemäärä. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella.

6 Yritysten ja laitosten palotarkastukset (A1-A6 kohteet) Kunta/paloasema 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 TA 2017 Ilomantsi Tavoite 1 6 8 11 14 17 19 20 22 25 28 28 28 Joensuu Tavoite 21 43 65 87 109 131 132 154 176 198 220 220 220 Joensuu (paloas.) Tavoite 15 31 46 61 77 92 92 107 122 138 153 153 153 Eno (paloas.) Tavoite 1 3 5 7 9 11 12 14 16 18 20 20 20 Pyhäselkä (paloas.) Tavoite 3 5 8 10 13 16 16 18 21 23 26 26 26 Kiihtelysvaara (paloas.) Tavoite 1 2 4 5 6 7 7 8 10 11 12 12 12 Tuupovaara (paloas.) Tavoite 1 2 3 4 5 5 5 6 7 8 9 9 9 Juuka Tavoite 3 5 8 11 14 16 16 19 22 24 27 27 27 Kitee Tavoite 5 13 20 28 36 41 41 46 50 55 60 60 60 Kitee (paloas.) Tavoite 5 10 14 19 24 29 29 34 38 43 48 48 48 Kesälahti (paloas.) Tavoite 0 3 6 9 12 12 12 12 12 12 12 12 12 Kontiolahti Tavoite 2 8 12 16 20 24 26 28 32 36 40 40 40 Outokumpu Tavoite 4 8 11 15 19 23 23 27 30 34 38 38 38 Lieksa Tavoite 5 10 15 20 20 20 20 33 53 68 75 75 75 Liperi Tavoite 6 12 18 24 31 37 37 43 49 55 61 61 61 Nurmes Tavoite 0 0 0 10 20 0 0 0 28 38 48 48 48 Polvijärvi Tavoite 4 9 13 17 22 26 26 30 34 39 43 43 43 Rääkkylä Tavoite 1 2 4 6 8 8 8 10 12 13 13 13 13 Tohmajärvi Tavoite 4 7 11 15 19 22 22 26 30 33 37 37 37 Valtimo Tavoite 0 0 0 2 5 0 0 0 0 7 10 10 10 Palvelualue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 TA 2017 Joensuun Tavoite 19 38 57 76 96 115 115 134 153 172 191 191 191 palvelualue Erotus -19-38 -57-76 -96-115 -115-134 -153-172 -191-191 Pielisen Karjalan Tavoite 8 15 23 43 59 36 36 52 103 137 160 160 160 palvelualue Erotus -8-15 -23-43 -59-36 -36-52 -103-137 -160-160 Vaara Karjalan Tavoite 5 18 28 38 48 57 62 68 78 87 97 97 97 palvelualue Erotus -5-18 -28-38 -48-57 -62-68 -78-87 -97-97 Keski Karjalan Tavoite 10 22 36 49 63 71 71 82 92 102 110 110 110 palvelualue Erotus -10-22 -36-49 -63-71 -71-82 -92-102 -110-110 OkuPoLin Tavoite 14 28 43 57 71 85 85 99 114 128 142 142 142 palvelualue Erotus -14-28 -43-57 -71-85 -85-99 -114-128 -142-142 Pelastuslaitos Tavoite 55 122 187 263 335 364 369 434 539 625 700 700 700 yhteensä Erotus -55-122 -187-263 -335-364 -369-434 -539-625 -700-700

7 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Asuinrakennusten palotarkastuksia tehdään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Maakunta on jaettu palotarkastuksia varten palotarkastusohjelmassa valvonta-alueisiin. Aiemmin asuinrakennukset ja niihin verrattavat kohteet palotarkastettiin keskimäärin kymmenen vuoden välein Pohjois- Karjalassa. Kaikkia kiinteistöjä ei ole tarvetta palotarkastaa vaan asukkaiden omatoimista varautumista onnettomuuksiin pyritään lisäämään myös muilla keinoilla. Palotarkastusten lisäksi jaetaan kirjeitse tai suorajakeluna vuorossa oleville palotarkastusalueille asuinrakennuksiin omatarkastuslomake ja Joka kodin turvaopas joilla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuuttaan. Omatarkastuslomaketta käytetään myös mahdollisesti tehtävän palotarkastuksen lähtötietona. Varsinainen palotarkastus tehdään keskimäärin 50 % maakunnan tarkastusalueiden asuinrakennuksista. Palotarkastuksia suunnataan riskiperusteisesti siten, että arvion mukaan korkeariskisemmillä alueilla tarkastuksia tehdään keskimääräistä enemmän. Uusilla asuinalueilla, joissa asuu suhteessa enemmän nuorempia työssäkäyviä ihmisiä, tarkastuksia tehdään keskimääräistä vähemmän. Päätöksen jonkun alueen poikkeavasta palotarkastusprosentista tekee riskienhallintapäällikkö yhteistyössä valvontasuunnitelmatyöryhmän kanssa. Kaikkiin tarkastusvuorossa olevan valvonta-alueen taloyhtiöihin (kerrostalot, luhtitalot, rivitalot) tehdään palokatselmus, jossa arvioidaan kohteen turvallisuutta muun muassa tuhopolttoriskin perusteella ja varmistetaan saavutettavuus pelastusajoneuvoilla. Jos kohteessa havaitaan edellä mainittuja puutteita, tehdään varsinainen palotarkastus. Palotarkastus tehdään joka tapauksessa vähintään 20 % taloyhtiöistä. Palotarkastuksessa käydään noin 20 % kohteen asunnoista. Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti palotarkasteta. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin hyödyntäen esimerkiksi mökkiläisiltoja ja muita tapahtumia. Nuohoojien käyttöön on tehty valistusmateriaalia, jota jaetaan nuohouksen yhteydessä. Nuohoojia on koulutettu havainnoimaan, tuomaan omistajalle tietoon ja ilmoittamaan pelastusviranomaiselle turvallisuuspuutteista. Piirinuohoojat mittaavat myös asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen häkäpitoisuuksia nuohoustyön yhteydessä.

8 Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2017) on luettavissa määrä 2800 kpl. Asuinrakennusten käyttötarkoitus voi vuoden aikana muuttua tai rakennus ei ole enää käytössä, jolloin tarkastettavien rakennusten kokonaismäärä muuttuu ja näinollen myös tavoitemäärä muuttuu. Edellisvuosien perusteella poistumien vaihteluväli on 8-15 % luokkaa. Minimitavoitteena tarkastusalueen asuinrakennuksista tarkastetaan vähintään 50 %. Kokonais- ja tavoitemäärien täsmäytys suoritetaan 6/2017 sekä 12/2017. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella.

9 Asuinrakennusten palotarkastukset (A7-kohteet) Kunta/paloasema 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Määrä TA 2017 Ilomantsi Tav. 8 16 24 32 41 49 49 57 65 73 81 81 151 81 alue 4 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Joensuu Tav. 91 181 272 363 454 544 544 635 726 816 905 905 1697 905 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Joensuu (paloas.) Tav. 56 113 169 225 282 338 338 394 450 507 561 561 1056 561 alue 8 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Eno (paloas.) Tav. 12 23 35 46 58 70 70 81 93 104 116 116 215 116 alue4 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pyhäselkä (paloas.) Tav. 9 18 26 35 44 53 53 62 70 79 88 88 164 88 alue 5 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kiihtelysvaara (paloas.) Tav. 9 17 26 34 43 52 52 60 69 77 86 86 161 86 alue 4 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuupovaara (paloas.) Tav. 5 11 16 22 27 32 32 38 43 49 54 54 101 54 alue 2 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Juuka Tav. 12 23 35 47 59 70 70 82 94 105 117 117 218 117 alue 1t ja 10 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kitee Tav. 20 51 81 112 142 162 162 183 213 244 266 266 496 266 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kitee (paloas.) Tav. 20 41 61 82 102 122 122 143 163 184 204 204 381 204 alue 7 ja 5t Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kesälahti (paloas.) Tav. 0 10 20 30 40 40 40 40 50 60 62 62 115 62 alue 6 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kontiolahti Tav. 15 30 44 59 74 89 89 104 118 133 148 148 278 148 alue 1 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Outokumpu Tav. 20 39 59 78 98 118 118 137 157 176 196 196 367 196 alue 10 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lieksa Tav. 30 50 70 100 150 150 150 150 210 230 247 247 463 247 alue 4+4 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Liperi Tav. 21 42 62 83 104 125 125 146 166 187 208 208 389 208 alue 4 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Nurmes Tav. 0 30 50 80 110 140 157 172 202 232 267 267 501 267 alue n1 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Polvijärvi Tav. 12 24 36 48 60 72 72 84 96 108 120 120 224 120 alue 3 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rääkkylä Tav. 5 10 20 30 40 45 45 55 70 84 84 84 158 84 alue 1 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tohmajärvi Tav. 16 32 48 64 81 97 97 113 129 145 161 161 302 161 alue 3 Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Valtimo Tav. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ei aluetta Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Palvelualue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Määrä TA 2017 Joensuun Tav. 74 147 221 295 369 442 442 516 590 663 735 735 1381 735 palvelualue Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -74-147 -221-295 -369-442 -442-516 -590-663 -735-735 Pielisen Karjalan Tav. 42 103 155 227 319 360 377 404 506 567 631 631 1182 631 palvelualue Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -42-103 -155-227 -319-360 -377-404 -506-567 -631-631 Vaara Karjalan Tav. 40 80 120 160 200 239 239 279 319 359 399 399 745 399 palvelualue Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -40-80 -120-160 -200-239 -239-279 -319-359 -399-399 Keski Karjalan Tav. 42 93 150 206 263 304 304 351 412 473 511 511 956 511 palvelualue Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -42-93 -150-206 -263-304 -304-351 -412-473 -511-511 OkuPoLin Tav. 52 105 157 210 262 314 314 367 419 472 524 524 980 524 palvelualue Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -52-105 -157-210 -262-314 -314-367 -419-472 -524-524 Pelastuslaitos Tav. 249 528 803 1097 1411 1660 1677 1916 2246 2534 2800 2800 5600 2800 yhteensä Tot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -249-528 -803-1097 -1411-1660 -1677-1916 -2246-2534 -2800-2800

10 3 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastuslaitos tekee valvontayhteistyötä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa seuraavien periaatteiden mukaisesti: Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Kaavoitukseen ja rakennuslupakäsittelyyn annetaan pyydettäessä lausuntoja. Suunnittelijoita ja rakentajia ohjataan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen osallistuu rakentamiseen liittyviin tarkastuksiin ja katselmuksiin kohdan 4.1 periaatteiden mukaisesti. Turvallisuus ja TUKES TUKES tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonta on siirtynyt kunnilta Tukesiin 1.5.2016 alkaen ja pelastuslaitos tekee jatkossa yhteistyötä Tukesin kanssa myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta. Kuntien ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Yhteistyö erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa ennakoiviin kotikäynteihin, kotisairaanhoidon ja kotihoidon kotikäynteihin. Osallistumisen tarkoitus on kouluttaa kotikäyntejä tekeviä havainnoimaan riskejä ja ilmoittamaan niistä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle.

11 Itä - Suomen poliisilaitos Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien ennakkosuunnittelussa ja tarkastuksissa. Pelastusviranomainen ja poliisi suorittavat palontutkintaa ja palonsyyntutkintaa mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä. Lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn liittyvässä Tulipysäkki-hankkeessa tehdään yhteistyötä poliisin Nuortentiimin kanssa. Ravintoloiden tarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Myös oppilaitosten turvallisuuden kehittämisessä ja ilotulitteiden käytön valvonnassa tehdään yhteistyötä. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjen turvallisuusasioiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen perustamisvaiheessa ja toiminnan muuttuessa. Anniskelulupa lausuntojen antaminen. Kuopion hätäkeskus Yhteistyö hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen koskien. Muun muassa erheellisten hälytysten vähentäminen ja laitteiden huollon valvonta. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Palotarkastukset kiinteistöihin yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Valvontayhteistyö rajavartiolaitoksen kanssa ravintoloiden valvonnassa. Nuohoojat Nuohoojat tarkkailevat varsinaisen nuohoustyön lisäksi henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja kiinteistöissä ja toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle. Nuohoojat mittaavat kiinteistöjen häkäpitoisuuksia nuohouksen yhteydessä.

12 Valvontayhteistyön kautta pelastusviranomainen antaa paljon erilaisia lausuntoja luvan myöntävälle viranomaiselle. Käytäntöä pyritään muuttamaan siten, että lupaehdoissa edellytettäisiin tarvittaessa pelastusviranomaisen lausuntoa jolloin lausunnon pyytäjänä olisi luvan hakija tai suunnittelija. Muutoksella suurempi osa lausunnoista on tulevaisuudessa maksullisia ohjauksen ollessa edelleen maksutonta. 4. Muut tarkastukset ja katselmukset 4.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset 4.1.1 Jälkitarkastus Jälkitarkastus on valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee tarvittaessa valvoakseen annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta. 4.1.2 Erityinen palotarkastus Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskorjattuun rakennukseen tai kohteeseen ennen käyttöönottoa. Erityinen palotarkastus on perusteltua tehdä kohteisiin, jotka ovat velvollisia laatimaan pelastusasetuksen (407/2011) mukaisesti pelastussuunnitelman: asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;

13 yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin; ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Näiden kohteiden lisäksi aina kun rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia. 4.1.3 Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski.

14 4.1.4 Palontutkinta Pelastuslaki (379/2011 41 ) velvoittaa pelastusviranomaisen suorittamaan palontutkintaa. Tulipaloja tutkitaan vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuden kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen suorittamassa palontutkinnassa pyritään selvittämään laaja-alaisesti tulipalon syttymiseen johtaneita tapahtumia, seurauksena aiheutuneita vahinkoja sekä tulipalon sammuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tutkinnoilla halutaan kehittää yleistä paloturvallisuutta, tukea omatoimista varautumista, kehittää pelastuslaitoksen toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Valtakunnallisen palontutkintaohjeen mukaan palontutkinta on jaettu kolmelle tasolle, jotka kuvaavat tutkinnan laadulle ja laajuudelle asettuja vaatimuksia. Tutkinnan taso määräytyy tulipalon aiheuttamien vahinkojen laajuuden perusteella tai muun aiemmin tehdyn tutkintalinjauksen perusteella. 1. Tutkintataso - Pelastuslaitos tutkii kaikki ne tulipalot, jotka tulevat pelastuslaitoksen tietoon pelastustoiminnan yhteydessä. Tutkinta suoritetaan aina vähintään tasolla yksi. - Tutkinnasta vastaa pelastustoiminnan johtaja. - Suoritetun arvion jälkeen on pelastusviranomaisen ilmoitettava poliisille, mikäli tulipalon syttymissyyhyn on aihetta epäillä liittyvän tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta. 2. Tutkintataso - Toisen tason tutkinnan suorittaa aina palontutkija - 2. tutkintatason palontutkinnasta päätöksen tekee päivystävä päällikkö tai riskienhallintapäällikkö - Pelastuslaitos tutkii tasolla kaksi kaikki ne tulipalot, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä: o tulipalosta on aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen o tulipalon arvioidaan aiheuttaneen vähintään 200 000 euron vahingon o tutkinnalla saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen o tutkinnasta on päätetty valtakunnallisessa, ajankohtaisessa tai alueellisessa tutkimushankkeessa tai teemassa o paikalliseen tarveharkintaan liittyvät tutkinnat o valtakunnalliset vuosittain vaihtuvat teematutkinnat

15 3. Tutkintataso - Kolmannen tason tutkinnat ovat luonteeltaan erityisen laajoja. Tutkinta käynnistetään tasolla kolme silloin kun tulipaloon liittyy erityisiä seikkoja, joiden selvittäminen on tarpeen. Kolmannen tason tutkintaa ei ole kuitenkaan tarvetta suorittaa niissä tulipaloissa, joiden tutkinnan on aloittanut onnettomuustutkintakeskus. Pelastuslaitoksella on nimettyjä palontutkijoita jokaisella palvelualueella. Palontutkijoiden lukumäärä pyritään pitämään 9 henkilössä. Suurin osa tulipaloista tutkitaan heti sammutustyön päätyttyä sammutustyönjohtajan toimesta palontutkintatasolla 1. Tasolla 2 suoritettavia palontutkimuksia on noin 5-20 kpl vuodessa. Kaikki palontutkinnat kirjataan pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontoon tutkimustasosta riippuen joko onnettomuus - tai palontutkintaselosteelle. 4.1.5 Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyvää valvontaa tehdään määräaikaisten- ja erityisten palotarkastusten yhteydessä. Laitteiden suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittaessa erillisiä ennakkokatselmuksia. 4.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Kemikaaleja valvotaan pääasiassa palotarkastusten yhteydessä. Kemikaalivalvontaa kehittää ja ohjeistaa asiaan erikoistunut päällystöviranhaltija, jota kutsutaan pelastuslaitoksen kemikaaliviranomaiseksi.

16 4.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Ilmoitusrajan ylittyessä toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen, jonka perusteella pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen, tai hänen edustajansa tekee päätöksen ja suorittaa tarkastuksen. Nestekaasun käyttölaitosten ja varastoinnin valvonta hoidetaan samoilla periaatteilla. 4.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta Käyttöön otettaville öljylämmityslaitteistoille suoritetaan pelastusviranomaisten toimesta 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta katsastus, kun säiliön tai säiliöiden yhteistilavuus on enintään 200 m 3. Yli 200 m 3 mutta enintään 1 000 m3 polttoöljyn varastointimäärän kohteisiin suoritetaan tarkastus. Laitteistojen ja öljysäiliöiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Valvonnassa tehdään yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisen kanssa. 4.2.3 Pyrotekniset tuotteet Alueen pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslain perusteella pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä ja luovutusta yksityiseen kulutukseen. Valvontaa tehdään pääasiassa määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset ilmoitusten johdosta sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisena myyntikautena 27.12. 31.12. Pelastusviranomainen tekee yksityiskäytön ilotulituspäätökset silloin, kun käytetään yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita muulloin kuin joulukuun 31 päivän kello 18:n ja tammikuun 1 päivän kello 2:n välisenä aikana. Pelastusviranomaiselle tulee tehdä ilmoitus pyrotekniikan käytöstä erikoistehosteena kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Pelastusviranomainen voi asettaa tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja aiotulle käytölle.

17 5. Asiakirjavalvonta 5.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen valvoo pelastuslain 19 :ssä tarkoitettujen poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutumista. Pelastusviranomainen arvioi saamansa poistumisturvallisuusselvityksen perusteella kohteen poistumisturvallisuutta ja ryhtyy tarvittaessa pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin. 5.2. Pelastussuunnitelmien valvonta Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelmaa käytetään palotarkastuksien lähtötietona, ja niiden kautta arvioidaan osaltaan kohteen turvallisuustasoa. Pelastussuunnitelmat pyydetään pelastuslaitokselle ja toimitetusta pelastussuunnitelmasta annetaan palaute. Yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat tallennetaan hyödynnettäviksi palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnässä ja suurempien kohteiden osalta erillisten johtamissuunnitelmien lähtötietoina. Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmia ei tallenneta. Palotarkastusohjelmalla seurataan laadittujen pelastussuunnitelmien määrää, palotarkastuksilla laatua. Pelastussuunnitelman laatu vaikuttaa olennaisesti kohteen riskienarviointiin, joka vaikuttaa kohteen tarkastusväliin. Yleisötilaisuuteen edellytetään pelastussuunnitelma mikäli tilaisuudessa: arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja; tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Yleisötilaisuuteen suoritetaan lisäksi pääsääntöisesti ylimääräinen palotarkastus. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille, terveysviranomaiselle ja muille yhteistyötahoille.

18 6. Valvonnan toteutumisen seuranta Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Suunnitellut ja toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Toteutuneita tarkastuksia seurataan palotarkastusohjelman avulla laitoksella kuukausittain. Raportti toteumasta esitellään P-K:n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnalle neljännesvuosittain. Määräaikaiset palotarkastukset tulee olla tehty 1.12.2017 mennessä. 7. Valvonnan resurssit Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Valvottavien asioiden moninaisuus on edellyttänyt asioiden keskittämistä vastuuhenkilöille, jotka pyrkivät yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä maakunnassa. Vastuuhenkilöt on nimetty seuraaville vastuualueille: maankäytön- ja rakentamisen ohjaus kemikaalikohteiden valvonta pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus palotarkastusohjelman kehitystyö piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen pelastussuunnittelun kehittäminen palontutkinnan kehittäminen Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu viiteen palvelualueeseen: Pielisen Karjalan palvelualue Vaara - Karjalan palvelualue Joensuun palvelualue Okupolin palvelualue Keski-Karjalan palvelualue

19 Kullekin alueelle on nimetty palotarkastuksen vastuuhenkilö. Palotarkastuksen vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelualueen suunnitellut palotarkastukset tulevat tehdyksi. Vastuuhenkilöt kehittävät valvontatoimintaa alueellaan. Resurssina palotarkastusten tekemisessä käytetään pääasiassa palvelualueen henkilöstöä. Suurin osa valvontatyötä tekevistä osallistuu myös esimerkiksi hälytystehtäviin; resurssina käytetään lähes koko henkilöstöä. Yritysten ja laitosten (A1-A6) määräaikaisia palotarkastuksia tekevät pääasiassa päällystöviranhaltijat, joidenkin kohteiden myös alipäällystö. Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksia tekevät pääasiassa alipäällystö ja miehistö. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueensa työn lisäksi muita tehtäviä pelastustoimen tehtäväkentässä. Valvontatyöhön käytettävää ja tarvittavaa resurssia on hankala arvioida koska henkilöt osallistuvat valvontatyön lisäksi myös esimerkiksi turvallisuusviestintään ja hälytystehtäviin. Resurssitarvetta voidaan karkeasti arvioida suoritteiden määrän ja niihin käytettävän ajan, sekä asiakokonaisuuksiin käytettävän ajan perusteella seuraavasti: Tehtävä henkilötyövuodet Valvontatyön johto, suunnittelu ja kehittäminen 1 Rakentamisen- ja maankäytön ohjaus 1,5 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 700 kpl/ 1 kpl vuorokaudessa / 200 vuorokautta 4,1 Asuinkiinteistöjen palotarkastukset 2800 kpl/ 6 kpl vuorokaudessa / 200 vrk 2,1 Kemikaalivalvonta 0,5 Palontutkinta 0,3 Pelastussuunnittelun valvonta 0,5 Muu viranomaisyhteistyö 0,5 Pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus 0,5 Piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen 0,5 Palotarkastusohjelman kehitystyö (rekistereiden ylläpito) 0,5 Muut tarkastukset 0,5 Yhteensä 12,5 Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Turvallisuusviestintään käytettävä aika merkitään PRON- TO:on, mutta tarkkuus ei ole vielä kirjaamiskäytännöistä johtuen riittävä.

20 8. Palotarkastusten maksullisuus Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Valtaosa Suomessa olevista pelastuslaitoksista aloitti laskuttamisen palotarkastuksista 1.1.2013. Näin myös Pohjois Karjalan pelastuslaitos. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset säilyivät maksuttomina. Palotarkastusten ja muun toiminnan hinnoittelu on esitetty P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan vahvistamassa maksu-, taksa- ja palveluhinnastossa. 9. Vuoden 2016 arviointi Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet saavutetaan palotarkastustoiminnan osalta. Valvontasuunnitelmassa suunniteltujen palotarkastusten määrä on tarkentunut vuoden aikana. 1.12.2016 tehdyn tilaston mukaan yrityksiä ja laitoksia tarkastettiin noin 14 % suunniteltua vähemmän ja asuinrakennuksia noin 9 % suunniteltua vähemmän. Edellä mainitut poikkeamat ovat vaihdelleet 8-15 % useamman vuoden ajan. Poikkeamat johtuvat pääsääntöisesti rakennusten käyttötarkoitusten muuttumisesta, toiminnan loppumisesta tai kohteen palotarkastusvälin uudelleen arvioinnista. Vastaavasti muut tarkastukset toteutuvat noin 15 % yli suunnitellun. Vuonna 2016 asuinrakennusten palotarkastuksissa on painotettu kattoturvallisuusvarusteiden kunnossapitoon, joka vaikuttaa oleellisesti nuohoojien työturvallisuuteen. Ilmoitusten perusteella ongelmia esiintyy maaseudulla sijaitsevissa ns. rintamamiestaloissa. Kiinteistön omistajille on annettu huomautuksia ja korjausmääräyksiä kattoturvallisuustuotteiden kuntoon saattamiseksi. Kehittämisen kohde vuonna 2016 on ollut palotarkastuspöytäkirjan sisältö. Pöytäkirjassa pitää riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Asiaa on käyty läpi henkilöstön koulutuspäivillä ja kohdennetuilla tiedotteilla. Pistotarkastusten perusteella palotarkastuspöytäkirjojen taso on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna.

21 10. Vuoden 2017 2018 onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Pelastustoimen uudistamishanke 1.7.2016 31.12.2018 vaikuttaa tulevaisuudessa oleellisesti onnettomuuksien ehkäisyn toimintatapoihin. Uudistukseen liittyy omana osanaan onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen jossa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on edustaja. Lisäksi Pohjois-karjalan pelastuslaitos on mukana pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kärkihankkeessa ikäihmisen kotona asumisen turvallisuus sekä maakunnallisessa 2 vuotta kestävässä AVOT-hankkeessa joka myös liittyy ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuteen. Edellä mainittujen hankkeiden tuloksia voidaan tehokkaasti käyttää laitoksen kehitystyössä, eikä erillisiä laitoskohtaisia kehityshankkeita ole syytä käynnistää. Hankkeet tuottavat mm. työkaluja palotarkastustoiminnan kohdentamisen riskiperusteisemmin, tehostaa ja yhdenmukaistaa eri valvontamenetelmien käyttöä sekä parantaa tuottavuutta ja valvontatoiminnan laatua. Lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos hyödyntää myös muita ajankohtaisia pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työryhmien tuottamaa aineistoa: - Riskianalyysityöryhmä - Palontutkinta 2020 - Turvallisuusviestintä - Valvonnan käsikirja ja sähköinen asiointi - Yleisötapahtumat ja erikoistehosteet - Kemikaaliyhdyshenkilöverkosto - Pelastuslaitoksen sisäiset lukitusjärjestelmät, avainsäiliöjärjestelmät