JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot Tässä P a l e t i s s a AKO Länsi-Uusimaan järjestämät Seminaarit 2008 Hyvinvointiseminaari, sivu 2 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla, sivu 3 Kulttuuritoimijoiden seminaari, sivu 4 Seutuviestintäseminaari, sivu 5-6 Matkailuseminaari, sivu 6-8 Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Tanja Packalen AKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Toimenpiteitä, yhteistyötä ja tahtotilaa luomassa Länsi-Uudellamaalla Seminaaripaikkakunnat: Lohja, Nummela, Inkoo, Tammisaari Yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden näkymiä pohdittiin Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan järjestämissä eri toimialojen seminaareissa syksyllä 2008. Kiitämme kaikkia mukana olleita tahoja! Hyvinvointiseminaari 19.8.2008 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla 29.8.2008 Kulttuuritoimijoiden seminaari 2.9.2008 Seutuviestintäseminaari 3.9.2008 Matkailuseminaari 23.10.2008 Osallistujia kaikissa seminaareissa oli yhteensä 212 henkilöä. Seminaarit olivat antoisia ja uusia ajatuksia sekä näkökulmia herättäviä. Saamamme palaute oli rakentavaa ja pääosin positiivista. Tässä paletissa puramme yksittäisten seminaarien sisältöjä. Kaikkien seminaarien aineistot luettavissa AKO Länsi-Uusimaan www.luako.fi sivuilta. 1
Hyvinvointiseminaari 19.8.2008, Lohja Seminaaripaikka: Lohjan sairaala Läntisen Uudenmaan hyvinvointialan yrittäjiä ja julkisen terveydenhuollon edustajia kokoontui pohtimaan hyvinvoinnin tulevaisuusnäkymistä. Seminaari oli onnistunut ja osallistujat saivat paljon uusia ideoita ja ajatuksia, jotka jäivät seminaarin osallistujien mieleen kytemään ja odottamaan toteutumista. Projektipäällikkö Erja Vaaralan mukaan Kansallinen Innovaatiostrategia on taustalla pohdittaessa alueellisen hyvinvoinnin kehittämistä. Seudulla on tehty ansiokasta kehittämistyötä ja sen tulee jatkua. Hän korosti terveydenhuollon lisäksi hyvinvointiin kuuluvan lisäksi olennaisesti myös kulttuuritoiminta, erilaiset teknisen toimialan ratkaisut sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Läntinen Uusimaa on kymmenen edelläkävijän joukossa hyvinvointisektorin kehittämisessä. Haasteena palveluiden Professori Vappu Taipale (kuvassa) pohti nyky-yhteiskunnan muutosta ja ihmisten elinkaaren kehitystä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa lapsuuden ja aikuisuuden raja on alkanut hämärtyä. Kaikki aikuisille tarkoitettu materiaali on nykyään lasten ulottuvilla. Erotiikkaa ja väkivaltaa tihkuu kaikkialta. Onko oikeus lapsuuteen kadonnut? Tulevaisuuden ennustamisessa ainoa varma asia Taipaleen mukaan on maailman ikääntyminen. Haasteena tulee olemaan se, miten teknologia, ikääntyminen sekä palveluinnovaatiot saadaan toimimaan saumattomasti. Ongelmana on myös se, ettei nykyajan teknologiaa osata käyttää hyväksi ihmisen vanhenemisessa. Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevatkin menemään hallintorajojen yli, jolloin tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista moneen eri suuntaan. Ongelmien kirjo tulee muuttumaan, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvussa, lisäksi ikääntyneitä ihmisiä on koko ajan enemmän. Tulevaisuudessa tullaankin siis tarvitsemaan monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta sekä monitieteisyyttä. Hän kiinnitti huomiota myös glokaalisuuteen. Glokaali on nykypäivän todellisuutta, jossa globaali ja paikallinen löytävät toisensa. Glokaaliuden myötä syntyy vereviä talousalueita, joissa paikallinen voima lisääntyy. Yritysfuturologi Tarja Meristö esitteli kevään 2008 aikana toteutetun Hyvinvointiklusterin työpajan sekä wwwkyselyn tuloksia, joiden perusteella tulevaisuuden visioksi tuli seuraava: Hyvinvointiklusteri alueella on yrittäjyysvetoinen kokonaisuus, jolla on selkeästi määritellyt kohderyhmät eli asiakassegmentit. Asiakkaat ovat pääosin metropolialueella toimivia yksilöitä ja yrityksiä. Kasvua haetaan verkostoyhteistyön ja palveluiden tuotteistamisen avulla myös kansainvälisiltä markkinoilta. Yhteiskunnan roolina on turvata peruspalveluilla hyvä elämänlaatu sekä tukea erityisryhmiä. Yhteiskunnan vastuulla on myös huolehtia säädösten yrittäjämyönteisyydestä sekä turvata osaajien saanti huolehtimalla koulutustarjonnasta. Tunnettuus ja vahva brändi ovat välttämättömiä menestykselliselle liiketoiminnalle. Ennaltaehkäisy Lohjan sairaalan johtava lääkäri Ralf Backmanin mukaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevään hoitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vastuu lasten- ja nuorten hyvinvoinnista on usealla sektorilla, niin yksilöllä, yhteisöllä kuin yhteiskunnallakin. Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa todetaan perusterveydenhuoltoon kuuluvan ennaltaehkäisevät palvelut. Uusi laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelmia kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Lisäksi kuntien tulee sopia yhtyesityöstä sekä poikkihallinnollisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten välillä. Kaikkien toimialojen roolit ovat tärkeitä eikä epäsuoria vaikutuksia tule vähätellä. Lisäksi kolmas sektori sekä mm. liikuntajärjestöt ovat merkittävässä osassa. Paneelissa käytiin keskustelu hyvinvointiyrittäjän haasteista ja mahdollisuuksista Läntisellä Uudellamaalla. Omien palveluosaamisten tuotteistaminen sekä hinnoittelu koettiin vaikeaksi. Yrittäjät tunsivat saavansa tukea muilta yrittäjiltä, mutta kuntatasolle palveluiden markkinoiminen koettiin vaikeaksi. Kunnissa palvelujen ostaminen ja palvelujen tuottajien tarjonta eivät kohtaa ja tämän rajapinnan haasteet ovat ratkaistavissa avoimella yhteistyöllä. 2
Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamalla 29.8.2008, Nummela Seminaaripaikka: Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskus Syyskuussa alueen kansanedustajia, kuntien päättäjiä sekä alueen yrittäjiä kokoontui seminaariin. Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho (kuvassa) kertoi seudullisten yrityspalveluiden kehittämisestä valtakunnallisella tasolla, joka aloitettiin vuonna 2002. Tavoitteena oli erilaisten julkisrahoitteisten yrityspalveluiden seudullinen kokoaminen ja palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen selkeyttämällä eri toimijoiden roolia palveluprosessissa. Tällä hetkellä erilaisia seudullisia sopimuksia on tehty ympäri Suomea 53 ja valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2006 Yritys Suomi- palvelu-uudituksen. on elävä kaksikielisyys. Lisäksi alue on näkyvä, vetovoimainen, avoin ja turvallinen Tarkemmin Concordiaan voi tutustua osoitteessa www. concordia.jakobstad.fi Henry Böhling, laatujohtaja Moventas Oy:stä käsitteli alustuksessaan Länsi-Uudenmaan yrityspalveluita metalliyrityksen näkökulmasta. Hän painotti erityisesti sitä tosiasiaa, että varsinkaan suuremmat yritykset eivät aina kiinnitä huomiotaan siihen, mistä palvelut tulevat, kunhan ne vain tulevat. Ongelmana hän näki hyvän työvoiman saatavuuden vaikeuden tällä hetkellä. Myös Karkkilan vetovoimaisuus ja houkuttelevuus uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi vieraalta paikkakunnalta koettiin haastavaksi. Yritys Suomi on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima portaali, jossa saman osoitteen alle kerätään tietoa ja kontakteja suomalaisille yrittäjille. Yritys-Suomi-verkkopalvelu on käyttäjille maksuton. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille, jossa yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson (kuvassa) esitteli Pietarsaaren alueella on onnistuneesti toteutettu seudullisten yrityspalveluiden koordinoimisesta ns. yhden luukun periaatteeksi. Pietarsaaren alueella toimiva seudullinen elinkeinokeskus Concordia perustettiin vuonna 1999 ja sen omistajina ovat Pietarsaaren seudun viisi kuntaa. Elinkeinokeskus Concordia toimii Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittisena kehitys- ja palveluyksikkönä. Yhtiön toiminnan tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja seutukunnan kehitykselle. Concordia toimii kuntien ja elinkeinoelämän välisenä linkkinä Pietarsaaren, Luodon, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn alueella. Tällä hetkellä Pietarsaaren seudulla on luotu strategiaohjelma vuosille 2007-2015, jonka visiona on, että vuonna 2015 Pietarsaaren seutu on yksi Euroopan hyvinvoivimmista alueista, jolla on kilpailukykyinen infrastruktuuri ja jatkuva muutosvalmius. Seudulla on useampia keskisuuria, kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä, jotka luovat vetovoimaiset työmahdollisuudet ja hyvinvointiedellytykset. Visiona on, että yhteistyö seudun sisällä ja alueiden välillä luovat asukkaiden tarpeisiin vastaavaa tehokasta ja laadukasta palvelua. Väestö elää pitkän ja aktiivisen elämän monikulttuurisessa yhteisössä, jossa Panelissa vas: Torleif Söderlund Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, Jarmo Kuosa Vihdin kunnanhallituksen pj, Raija Vahasalo kansanedustaja, Matti Saarinen kansanedustaja, Thomas Blomqvist kansanedustaja, Kalevi Ourama Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallituksen pj, Mikael Borgman Mikael Borgman Managment Services Ltd. Seminaarin päätteeksi kokoontui paneeli pohtimaan päivän aikana käsiteltyjä asioita. Paneelin puheenjohtajana toiminut Jaakko Puomila esitti panelisteille kiperiäkin väittämiä ja ehdotuksia seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kaikkien panelistien ajatukset tulevaisuudesta olivat positiiviset ja halua asioiden eteenpäinviemiseksi löytyi. Seminaari oli rohkaiseva askel eteenpäin kohti entistä palvelevampaa seudullista yrityspalvelua. Seminaarissa käsiteltiin vuosien aikana koko Suomessa esille tulleita ongelmia ja keskusteltiin niiden mahdollisista ratkaisuista. Suuren merkityksen saa YritysSuomi.fi portaali ja sen kehitys. Toivomuksena on, että portaalista tulee todellinen väline eikä vaan tavoite, jota tehdään kuin Iisakin kirkkoa. Seudullisten yrityspalveluiden historia on lyhyt (2002 2008), joten ei voi olettaakaan sen olevan vielä kaikille yhtä hyvin tunnettu ja toimiva ja yksi monista tulevaisuuden haasteista on palveluista markkinointi ja kertominen alueen yrityksille sekä entistä parempi verkostoituminen yli kuntien rajojen. Koko Läntisen-Uudenmaan profiilin nostaminen ja koko seudun yhteistyön kehittäminen nähtiin kaikkien paikalla olijoiden toimesta tärkeäksi ja kaikilla oli sama, hyvä tahtotila asioiden eteenpäin viemiseksi. 3
AKO Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman tiedotuslehti 2/2008; Seminaarit syksy 2008 Kulttuuritoimijoiden seminaari 2.9.2008, Inkoo Seminaaripaikka: Kopparnäsin Kestikievari Kulttuuritoimijat pohtiat kulttuuritoimialan eri mahdollisuuksia ja ideoivat sen kehittämistoimenpiteitä sekä jakoivat hyviä syntyneitä kokemuksia. Tilaisuus oli jatkoa keväällä pidetyssä Kulttuurityöpajassa syntyneiden perusselvitysten jalostamiseksi. teistaa alueen eri toimittajien ja tuottajien palvelut mahdollisimman hyvin. Erilaiset aiheet kuten kartano-, rakennus-, historia- ja dekkaripolku ovat hyviä ideoita, mutta jotta niistä tulisi alueen asukkaille ja turisteille houkuttevia ja kutsuvia tulee niiden voittaa vetovoimaisuudellaan muut ihmisten vapaa-aikaa vievät ajanvietteet. Kulttuurisponsorointi Kuvassa seminaariin osallistuneita kulttuuritoimijoita. Lux Musicaen taiteellinen johtaja Pami Karvonen avasi tilaisuuden ja kertoi Lux Musicaen taustaa. Laura Aalto Image Match (kuvassa) kertoi kulttuurisponsoroinnista, jonka avulla erilaiset kulttuuritapahtumat ja palvelut olisi mahdollista tuoda edullisesti kenen tahansa alueella asuvan tai liikkuvan saataville. Kulttuurisponsoroinnista enemmän www.luako.fi sivuilla. Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi AKO kulttuuriklusterin sisältöä, mm. luovien toimialojen kehittämisen tärkeydestä ja peruskartoituksesta sekä pohjusti keskustelun mm. seuraavista aiheista; Kulttuuripolku - hanke, Turku 2011, tapahtumien jaksotus sekä yhteismarkkinointi. Alueella on paljon erilaisia tapahtumia ja niiden päällekkäisyyksien välttämiseksi auttaa ns. Vuosikellon kokoaminen, jossa kunkin kunnan tapahtumat aikajärjestyksessä. AKO Länsi-Uusimaa edistää omalla toiminnallaan, seminaareilla, tutkimuksilla, koulutuksilla ja verkostoja luomalla kulttuurin menestystä alueella. Tavoitteena on saada osa suunnitelmista toteutukseen jo ensi keväänä. Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston projektipäällikkö Anu Perttunen kertoi valtakunnallisesta RYSÄ-tilaisuudesta, jossa yli 200 toimijaa mm. aluekehittäjiä, kulttuuriverkoston toimijoita ja elinkeinokehittäjiä kokoontuu yhteen pohtimaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kansallinen foorumi järjestetään kahdesti vuodessa ja seuraava on helmikuussa 2009 Lapissa. Perttusen mukaan luovat toimialat pitäisi sisällyttää elinkeinostrategiaan ja pyrkiä linkittymään kansalliseen toimintaan mukaan. Yhteinen sähköinen tiedote Hiiden ohjausryhmän ja Siuntio Soi:n puheenjohtaja Arja Alho esitti idean yhteisestä sähköisestä tiedoteesta lehdistölle neljä kertaa vuodessa. Internetin mahdollisuudet myös yhteisessä kulttuurimarkkinoinnisa tulee tarkastaa ja kehittää sekä ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön, sanoi Arja Alho (kuvassa). Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Merja Sillanpää esitteli Kulttuuripolku - hankkeen, joka liittyy Turku Palaa 2011 tapahtumaan. Kuninkaantien Kulttuuripolku on alueen uusin hanke, jossa tarkoituksena on verkottaa ja tuot4
Seutuviestintäseminaari 3.9.2008, Tammisaari Seminaaripaikka: Kulttuuritoimisto Syyskuussa Läntisen-Uudenmaan vaikuttajat pohtivat alueen kuntien markkinointia seutuviestintäseminaarissa. Travellingin keskittyessä esim. matkailun markkinointiin. Kumpikin taho tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa. Lahden alueen markkinoinnin tavoitteena on ollut vuosituhannen alusta lähtien herättää mielenkiintoa niin asukkaiden kuin yrityksienkin keskuudessa. Pääfokuksena on ollut pääkaupunkiseutu. Kampanja on toteutettu erilaisissa messutapahtumissa, lehdissä, televisiossa sekä radiossa. Kuvassa vas: Erja Vaarala AKO Länsi-Uusimaa, Kalle Larsson Nummi- Pusulan kunta, Stephanie Sinclair Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Pasi Mannerkoski Open Space Oy, Janne Backman ja Henrik Visuri Mainostoimisto Heinonen&Backman. Avauspuheenvuorossa Tammisaaren kaupunginjohtaja Mårten Johansson totesi meidän kulkevan kohti elektronista yhteiskuntaa. Kuluttaja etsii nykyään tietoa netistä ja vaikka vastauksen sieltä löytääkin, hän ei välttämättä tiedä kuka tai ketkä asioita kuitenkaan hoitavat. Verkko on myös vaikea hallittava. Markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen Kuntaliitosta kertoi näkymistä kunnallisessa markkinoinnissa. Ihmisten valinnat ovat rationaalisia tai emotionaalisia ja ubiikkiyhteiskunnan asiakkaat ovat tietoisia ja varsin vaativia kuluttajia. Tarvitseeko kunnan kaikkien palveluiden olla asukkaiden käytettävissä 24/7, Olari- Sintonen mietti. Hän painotti tavoitteiden asettamisen tärkeyttä sekä tulosten mittaamisen tärkeyttä, kun luodaan kuntamarkkinoinnin suunnitelmia tai toteutetaan erilaisia kampanjoita. Maakunnan markkinointi Markkinointipäällikkö Juha Elo TseK:sta esitteli Turun seudulla viimeisen vuoden aikana toteutetusta laajasta valtakunnallisesta kampanjasta, jolla on houkuteltu pääkaupunkiseudulta uusia asukkaita ja yrittäjiä Turun seudulle. Kampanjassa oli kaksi pääteemaa: Ruuhka ja Asuminen. Ruuhka- teemassa painotettiin Turun lyhyitä ja ruuhkattomia välimatkoja ja Asuminen- teemassa painotettiin Turun seudun edullisia asumiskustannuksia. Markkinointikanavia olivat printti, internet sekä paikallisradiot. Lisäksi avattiin turunseutu.fi sivut, joista kävijä löysi laajasti tietoa Turun seudun asunnoista, työpaikoista, tonteista jne. Kampanjan aikana varsinkin internet-liikenne vilkastui, joten voitiin todeta kampanjan herättäneen mielenkiintoa. Todellisia tuloksia muuttovirtojen kasvusta tai väkiluvun noususta ei vielä pystytä toteamaan, sillä näistä tulokset tulevat vasta pidemmällä aikavälillä. Kehittämispäällikkö Miika Laakso, Lakes esitteli Lahden seudun markkinointia ja toteutusta. Lahden alueella Lakes hoitaa yritys- sekä asukasmarkkinoinnin Lahti Lakesin markkinoinnissa markkinoidaan maakuntaa, ei yhtä ainoaa kuntaa. Jokaisella kunnalla on omat markkinointitoimenpiteensä, jotka kuitenkin tukevat tai ovat samantapaisia kuin maakunnan markkinointi. Markkinoinnilla on saavutettu vuosien aikana hyviä tuloksia ja Lahden seutu onkin muuttovoittoista ja kasvavaa aluetta. Kuvassa vas: Juha Elo TSeK, Miika Laakso Lakes, ja Merja Olari-Sintonen Kuntaliitto. Länsi-Uudenmaan Imago Projektipäällikkö Erja Vaarala esitteli helmikuussa 2008 toteutettua tutkimusta Länsi-Uudenmaan imagosta. Kyselyyn olivat vastanneet kuntien johtajat, erilaiset sidosryhmät sekä alueen eri yritykset. Vastaajien mukaan Länsi-Uusimaan tapahtumamarkkinointi oli huomattu paremmin kuin esim. yritysmarkkinointi ja kaiken alueellisen ja seudullisen markkinoinnin tavoitteena on ollut matkailijoiden saaminen alueelle. Asukkaiden houkuttelevuuden kasvattamisessa alueelle on onnistuttu hyvin kun taas yrityksien houkuttelevuuden kasvattaminen yrityksille sijoittaumiskohteena oli onnistuttu vain kolmasosan mielestä. Läntistä Uuttamaata ei alueena tunneta, vaan ainoastaan yksittäisiä kuntia. Toisaalta kuntien tunnettuuttakin pidettiin heikkona. Tulevaisuuden haasteita on alueen vahvuuksien löytäminen ja imagon luominen sekä Länsi-Uudenmaan aluebrändin syntyminen kilpailukyvyn kannalta. Tärkeänä nähtiin myös yritysten, kuntien, matkailuorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän järjestöjen osallistuminen yhteistyössä seutuimagon rakentamiseen. 5
Nummi-Pusulan kunnan kehittämispäällikkö Kalle Larsson (kuvassa) esitteli Länsi.fi-portaalin ja loi visioita tulevaisuudesta. Hän totesi, että tällä hetkellä kunnat keskenään kilpailevat asukkaista, matkailijoista, yrityksistä sekä investoinneista. Mitä jos Länsi-Uudenmaan kunnat yhdessä kilpailisivatkin muuta maata vastaan näissä asioissa? Yhteisellä markkinoinnilla saadaan aikaan suurempi budjetti ja tätä kautta päästään suurempiin projekteihin, Kalle Larsson totesi. Larsson mietti myös, mitä yhteinen seutuviestintä voisi olla? Hänen mukaansa se voisi olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista viestintää, intressipiirit yhteen saattavaa sekä yhtenäisellä ilmeellä toteutettaisiin moniuloitteista viestintää. Kaikkea tätä tukemaan on kehitetty Länsi.fi- portaali, jossa yhden osoitteen alle kerätään kaikki alueellinen tieto asumisesta, palveluista matkailusta sekä elinkeinoelämästä. Ako Länsi-Uusimaa toimii Länsi. fi -portaalin kehittämisen kokoavana tekijänä. Seuraavaksi onkin löydettävä ne kärkitekijät, joilla läntinen Uusimaa erottuu muista edukseen! Ilman kunnollista kilpailustrategiaa se ei onnistu. Matkailuseminaari 23.10.2008, Tammisaari Seminaaripaikka: Koulutuskeskus Axxell Yhdentoista länsi-uusimaalaisen kunnan matkailusta kiinnostuneet tahot mm. yritysten edustajia ja elinkeinoväkeä kokoontui pohtimaan seudun matkailun nykytilaa ja tulevaisuutta. Pääteemana oli alueen kunnissa toteutettavan AKO Länsi-Uusimaan tilaama matkailun tulo- ja työllisyysselvitys, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuvassa seminaariin osallistujia Matkailualan toimijoita. Verkostoissa syntyy tahtotila Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi nyt toteutettavan selvityksen lähteneen Hangon matkailutoimijoiden esittämästä tarpeesta. Hän esitteli vuoden 2006 lopussa tehtyä Länsi-Uudenmaan matkailuklusteriselvitystä ja siinä esiin nousseita kehittämistarpeita ja toivoi tämän väliseminaarin toimivan avoimena innovaatioalustana ideoitten suhteen sekä antavan eväitä mahdollisen yhteisen matkailuorganisaation perustamiselle. Mihin matkailija käyttää rahaa - ja mitä yrittäjät saavat? Konsultti Erkki Ahlsten Suomen Matkailuasiantuntijoista (kuvassa) tiivisti matkailun tulo- ja työllisyysselvitykseln lähtökysymyksen. Kysely lähetettiin Hiiden alueen sekä Raaseporin alueen kuntien matkailutoimijoille lisäksi tehdään avainryhmille täydentäviä haastatteluja tulkinnan tarkentamiseksi. Tilastokeskuksen tiedoista tehtyä yhteenvetoa tarkasteltaessa ilmeni, että monet majoitusta tarjoavat tahot eivät ilmoita tietojaan virallisesti. Asukkaat oleskelevat vapaa-ajan kunnassa n. 58 vuorokautta vuodessa ja heillä sekä heidän vierailijoillaan on merkittävä osuus seudun matkailupalvelujen käyttäjinä. Vertailevaa tietoa saatiin Lohjansaaressa tehdyn kyselyn perusteella, joka päätyi aivan vastaaviin tuloksiin. Selvityksessä halutaan saada tietoa päiväkävijöistä. 6
Vetovoimainen Länsi-Uusimaa mutta miksi käyttöaste on alhainen? Länsi-Uudellamaalla on paljon vetovoimaisia kohteita, Hanko ja Tammisaari olevat jo käsitteenä vahvoja, samaten Fiskars ja Billnäs. Raaseporin alueen vuodepaikkojen käyttöaste 29,3 % ja Hiiden alueen n. 40 %. Yöpymisten keskihinta Raaseporin alueella on 29 euroa ilman aamiaista ja Hiiden alueella 41 euroa. Kuitenkin alueella on paljon todella upeita pieniä majoituspaikkoja. Tilastoasiantuntija Heikki Artman antoi vielä lisää kiinnostavaa selvitystä ja taustoitusta tilastoista. Viipymävuorokausia alueella on n. 2,5, mikä on parempi kuin Helsingisssä kun taas Lapissa oleskellaan yli viikko. Myös yleisö arvaili syitä, jotka ovat johtaneet niin koti- kuin ulkomaistenkin yöpymisten vähentymiseen kesävetovoimaisella alueella. Syiksi luettiin huono sää, kuntien vähäinen panostus, markkinoinnin puute. Mikaela Berghäll, Rejböle Gård ja Helsinki West, toivoi että alueen lukujen rinnalle saataisiin vertailutietoa joltain muulta alueelta. Heikki Artman hankkii tiedot Itä- Uusimaan osalta, joka soveltuu hyvin vertailukohteeksi. Berghäll päätteli, että jo nyt tilastoluvuista nähdään, että tällä alueella on kovasti tekemistä. Talvimatkailua tuotteistettava Tarja Haili Uudenmaan Liitosta (kuvssa) esitteli Länsi-Uudenmaan taustaaineistoina Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä, matkailukohteiden kävijämäärätutkimuksia ja matkailun kehityshankeehdotuksia. Kaksi asiaa nousi erityisesti esiin: vetovoiman hyödyntäminen ja alueen kalleus. Yhteistyötä kehittämällä asiat voitaisiin saada Hailin mukaan hyvin hallintaan. Haili nosti kehityskohteista esiin Lohjanjärven ja harjualueen sekä kaivoksen ainutlaatuisuuden sekä Hiiden alueen luontoliikuntahankkeen. Haili haastoi miettimään vakavasti talvimatkailun tuotteistamista. Panostustarvetta olisi majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Hänen mielestään läntiselle Uudellemaalle olisi kulttuuripalvelujen ja sisäisten liikenneyhteyksien suhteen paremmat edellytykset panostuksiin kuin esim. Keski-Uudellamaalla, missä taas yrittäjien koulutusaste on korkeampi. Tarja Haili näytti lopuksi kuvan Ramsholmenilta FBK:n tornista, johon hän oli ihastunut kertaheitolla. Hän toivoi kuvan muistuttavan siitä, miten pienillä lisäpanostuksilla saadaan paljon aikaan, kun ne sijoitetaan seudulla jo valmiina oleviin ainutlaatuisiin kohteisiin. Tarja Haili kehotti yleisöä tutustumaan hankeasioissa hyviin kohteisiin World Economic Forum sivustolla, josta matkailuun saa monenlaista yksityiskohtaista ja vertailevaa tietoa. Hän kertoo toivoneensa jo pitkään, että alueelle saataisiin yhtenäinen toimija ja suosittelee antamaan voimavarat yhteiseen matkailun kehittämiseen. Olette kullanarvoisia, kun teillä on tahto ja yhteinen henki, halu verkostoitua, vaalikaa ja kasvattakaa sitä!, toivotti Haili lopuksi. Käärme paratiisissa? Raaseporin matkailun paratiisi on luontoa, historiaa, liikuntamahdollisuuksia, kaksikielistä kulttuuria ja vapaaajan asutusta sekä tapahtumia, alusti Jyrki Hakkarainen tuleva Raaseporin kehitysjohtaja, (kuvassa) visoidessaan tulevan kaupungin matkailunäkymiä. Käärmeenä uhkaa hänen paratiisissaan kuntatalous ja uudet kuntapäättäjät, naapurien tekemiset, kapasiteetti sekä laatu. Paratiisivisio, kärkenään ruukit ja saaristo, tarjosi samaista yhteistyön ja riittävien resurssien lääkettä Raaseporin matkailun kehittämiselle. Myös seutumarkkinointi ja matkailustrategia, Raaseporibrändi nousivat esiin. Hakkarainen näkee uuden luomisen innostavana mahdollisuutena. Kulttuuri ja matkailu Uudesta Uudenmaan kulttuurikonseptihankkeesta, joka on tulossa myös Länsi-Uudellemaalle, kertoi Outi Raatikainen Pink Eminence Oy: stä (kuvassa) Tavoitteena on tarkastella ja saattaa kuntoon koko palveluketju: elämykset, kahvilat, historialliset ja muut kohteet. Raatikainen julistautui Länsi-Uudenmaan matkailun vankaksi ystäväksi. Hänen omat toiveensa seudun yrittäjille olivat kuljetustuotteen kehittäminen, esimerkiksi pikkubussikuljetus pääkaupunkiseudulta, joka tuottaisi elämyksellisiä retkiä esim. Fiskarsiin ja kartanoihin ja pieniin pajoihin, joissa voisi tehdä jotain itse mm.huovuttaa, tehdä savipytyn. 7
Fiskarsin opit koko alueelle? Kun saadaan kriittinen massa liikkeelle, syntyy luovaa toimintaa ja herää halu näyttää osaamista myös muille, kuvasi Leena Venho Fiskarsin ruukin alueen taiteilija- ja käsityöläisyhteisön menestystarinaa. Fiskarsissa on noin 600 asukasta ja osuuskunnassa sata jäsentä. Yhteisö vaalii ruukin säilymistä elävänä asuin- ja työympäristönä. Fiskars on palkittu lukuisilla tunnustuksilla. Kiinnostavuus syntyy eri alojen osaajien kirjosta, joka tuo näkökulmia ja keskusteluja. Yhteistyö kunnan kanssa sujuu hyvin. Pääosa kävijöistä on päivämatkaajia pääkaupunkiseudulta, ulkomaisia ryhmiä tulee eniten Ranskasta, Saksasta, Amerikasta ja Japanista. Fiskarsin kävijät arvostavat kulttuuria, historiaa, käsityöläisyyttä, luontoa, taidetta. Trendejä ovat slow tourism, autenttisuus ja vastuullisuus. Kävijät haluavat hyvää laatua ja luotettavaa tietoa kaikissa palveluissa. Kehitettäviä asioita ovat julkiset kulkuyhteydet, luontomatkailu, ympärivuotisuus. Fiskarsin visioon kuuluvat laatu, aitous ja kokonaisuus. Venho näkee, että erilaisia palveluja tuotettaessa kilpailu poistuu. Laatu on jokaisen yhteinen asia Matkailukonsultti Jukka Kauko Kaukoviisas Oy: stä puhui laadun merkityksestä kokonaisvaltaisena johtamismallina sekä laatupalkinnosta. Laadun on vastattava asiakkaan odotuksiin ja se on jokaisen yhteinen asia. Jukka Kauko oli mukana nyt tehtävän Länsi-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen työseminaarissa Billnäsissä ja totesi siellä käydyssä keskustelussa kaikkien toivoneen alueorganisaatiota matkailun jälleenmyyntiin. Keskeisen tärkeäksi jälleenmyynnissäkin tulee Jukka Kaukon mukaan laadun jatkuva parantaminen. Kulmakivet laadun kehittämisessä ovat mittaristo, ohjeistus ja asiakasnäkökulma. Yritysesimerkkinä käytiin läpi Hotelli X case --> mukana hänen esityksessä www.luako.fi. Suosituksenaan Jukka Kauko esittää aktiivisen kehittämiseen tarttumisen, vähitellen aloittaen, jatkuvana työnä, siten että liiketaloudellinen näkökulma on aina mukana. Laadun kehittämiseen käytetty aika ei Kaukon mielestä mene hukkaan. Katsauksen Laatutonni-koulutukseen toi Tiia Hoikkala Haaga-Perhosta. Hän kehotti alueen yrityksiä hakeutumaan puheilleen ja kertoi myös mahdollisuudesta osallistua Travel-Park matkailualan yrityshautomoon ja sen konsultointiapuun. Tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron käytti Gunilla Wasström PomoVästistä, joka kertoi EU:n tarjoamista mahdollisuuksista tukea matkailualan yrityksiä. Mikaela Berghäll Helsinki West, kertoi Matka2009 messujen yhteisestä näyttelyosastosta, jossa on ilahduttavasti alueen pieniä ja myös suurempia yrityksiä mukana. Tilaa on vielä tulla mukaan, Helsinki West koordinoi messuosallistumisia. Outi Nyman Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:sta antoi kiitosta osallistujia aktiivisesta seminaariosallistumisesta ja muistutti palautteen tärkeydestä selvitystyössä. Matka2009 messujen yhteisosasto on ensimmäinen askel yhteiseen Länsi-Uudenmaan markkinointiin. AKO Länsi-Uusimaan henkilökunta toivottaa Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, 08100 Lohja Puh: 019-369 1865 Fax: 019-369 1860 www.luako.fi Hyvää Syksyä! AKO Länsi-Uusimaa kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Hangö Ingå Karis Karislojo Högfors Lojo Pojo Sjundeå Ekenäs 8