Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Transkriptio

1 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011

2 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA TULOKSET Spontaanit mielikuvat Tunnettuus Houkuttelevuus ja markkinointi Eri tekijöiden arviointi Suosittelu Yhteenveto Johtopäätökset TUNNETTUUS Kuluttajat - tulomuuttajat Kuluttajat - lähtömuuttajat Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Yritykset alueella sijaitsevat yritykset Yritykset alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset Vertailu tunnettuus Vertailu yritysmahdollisuudet VETOVOIMAISUUS Kuluttajat Yritykset SIJOITTUMINEN Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat... 22

3 3 (56) 5.2 Yritykset alueella toimivat yritykset Yritykset alueen ulkopuolella toimivat yritykset HOUKUTTELEVUUS Kuluttajat tulomuuttajat Kuluttajat lähtömuuttajat Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Vertailut NÄKYVYYS (KULUTTAJAT) Kuluttajat - tulomuuttajat Kuluttajat - lähtömuuttajat Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat ASUMINEN Kuluttajat - tulomuuttajat Kuluttajat lähtömuuttajat Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Vertailu TAUSTATIEDOT Kuluttajat Yritykset MUUTTAJATILASTOT TILASTOKESKUS... 52

4 4 (56) 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä on KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle toteutetun Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimuksen 2011 tutkimusraportti. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Länsi-Uusimaan vetovoimaisuutta eri kohderyhmissä. Tutkimuksessa selvitettiin vetovoimaisuutta seuraavissa osaalueissa: Mitkä ovat spontaanit mielikuvat Länsi-Uudestamaasta? Vetovoimaisuuteen liittyvien tekijöiden arviointi Näkyvyyden arviointi (markkinointi) Asumiseen liittyvien tekijöiden arviointi Yritysten näkökulmat Länsi-Uudenmaan yritysten toimintaedellytyksiin Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä sekä puhelinhaastatteluiden avulla, marraskuussa Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kuluttajat (tulomuuttajat, lähtömuuttajat ja Länsi-Uudenmaan ulkopuolella asuvat) sekä yritykset (Länsi- Uudellemaalle ja alueen ulkopuolelle sijoittuneet yritykset). Tutkimus perustuu 1377 vastaajan tuloksiin (yritykset 16 %; kuluttajat 84 %). Tutkimusaineisto jakautui kuluttajien ja yritysten suhteen seuraavasti taustamuuttujatarkastelussa. Kohderyhmittäin jakautuminen kokonaisaineistossa: Kuluttajat tulomuuttajat: 15 % Kuluttajat lähtömuuttajat: 11 % Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat 56 % Yritykset alueelle sijoittuneet: 5 % Yritykset alueen ulkopuolella sijaitsevat: 13 %

5 5 (56) Vastaajista oli naisia 59 % ja miehiä 41 %. Kuluttajat jakautuivat seuraavasti: Lähtömuuttajat naisia: 55 %. Tulomuuttajat naisia: 58 %. Alueen ulkopuolella asuvat naisia: 70 %. Yritykset jakautuivat seuraavasti: Alueella sijainneet yritykset miehiä: 69 %. Alueen ulkopuolella sijainneet yritykset miehiä: 83 %. Suurimman ikäryhmän kaikissa vastaajissa muodosti vuotiaat ja vuotiaat (29 %). Kuluttajat jakautuivat seuraavasti: Lähtömuuttajat vuotiaita: 31 %. Tulomuuttajat vuotiaita: 28 %. Alueen ulkopuolella asuvat vuotiaita: 44 % Yritykset jakautuivat seuraavasti: Alueella sijainneet yritykset vuotiaat: 52 %. Alueen ulkopuolella sijainneet yritykset vuotiaat: 49 %.

6 6 (56) 2. TULOKSET Yksityishenkilöt pitävät Länsi-Uudenmaan kehittämisessä erityisen tärkeänä liikenneyhteyksien kehittämistä, erityisesti poikittaissuuntaiseen liikenteeseen toivotaan kehitystä. Liikenneratkaisuita kehitettäessä esiin nousee julkisen liikenteen kehittäminen kokonaisuudessaan. Liikennejärjestelyiden tärkeyttä tukee myös tilastokeskuksen muuttajatietojen tarkastelu. Länsi-Uudellemaalle on vuosien välisenä aikana tullut selvästi eniten tulomuuttajia Uudenmaan alueelta. Lähtöliikennettä on tapahtunut paljon myös Varsinais-Suomen maakuntaan. Myös yritykset korostavat liikenneyhteyksien tärkeyttä, asiakkaiden läheisyyttä ja edullisia toimitiloja sekä työvoiman hyvää saatavuutta. Alueella toimivat yritykset kokevat työvoiman saatavuuden hyväksi Länsi-Uudellamaalla. Yksityishenkilöiden näkökulmasta Länsi-Uudenmaan aluetta pidetään ympäristöltään vetovoimaisena: maaseutumaisena, vihreänä, merellisenä ja kauniina asuinalueena. Näitä teemoja toivottaisiin myös mukaan alueen markkinointiin ja viestintää jatkossa. Alueen suunnitelmia hiilijalanjäljeltään mahdollisimman ekologiseksi pidetään osuvina toimenpiteinä ja viestikärkinä alueella asuvien, alueelle muuttavien ja matkailijoiden suuntaan. Haasteena Länsi-Uudenmaan kehittymisessä nähtiin vuodenajat, sillä kuluttajien mielestä Länsi-Uusimaa on ennen kaikkea kesällä viihtyisä. 2.1 Spontaanit mielikuvat Spontaaneissa mielikuvissa esiin nousivat luonto, meri ja pääkaupunkiseudun läheisyys ja rannikkoseutu. Tulomuuttajille tulee ensimmäiseksi Länsi- Uudestamaasta mieleen sanomalehti, ruotsinkielisyys ja uusi kotipaikka. Lähtömuuttajille tulee mieleen luonto ja meri, ruotsinkielisyys ja entinen kotipaikka. Alueen ulkopuolella asuville tulee mieleen Espoo, Helsinki, Lohja, Inkoo, Kirkkonummi, sanomalehti, luonto, meri, ruotsinkielisyys ja rannikkoseutu. Alueella sijainneille yrityksille tulee mieleen hyvät liikenneyhteydet ja pääkaupunkiseudun läheisyys.

7 7 (56) Alueen ulkopuolella sijainneille yrityksille Länsi-Uusimaa yhdistetään hyviin liikenneyhteyksiin ja rannikkoseutuun. 2.2 Tunnettuus Tulomuuttajat yhdistävät Länsi-Uuteenmaahan Lohjan (48 %) ja Raaseporin (33 %). Lähtömuuttajat yhdistävät Länsi-Uuteenmaahan Hangon (28 %) ja Inkoon (28 %). Alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset yhdistävät Länsi-Uuteenmaahan Lohjan (53 %) ja Hangon (51 %). Alueella toimivat yritykset tuntevat erittäin hyvin (20 %) tai melko hyvin Länsi- Uudenmaan yritysmahdollisuudet. Alueen ulkopuolella toimivista yrityksistä 4 % tuntee Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuudet melko hyvin. Kuluttajat ovat huomanneet alueen näkyvyyttä esim. paikallislehtien, ulkomainonnan ja matkailumessujen kautta. 2.3 Houkuttelevuus ja markkinointi Tulomuuttajat näkevät kehityskohteista tärkeimpänä tarjonnan monipuolistamisen (67 %). Lähtömuuttajat näkevät tärkeimpänä uusiin vetonauloihin keskittymisen (57 %). Alueen ulkopuolella asuville erottautuminen nousee tärkeimmäksi panostuskohteeksi (46 %). Tuloja lähtömuuttajille vetovoimaisuutta kasvattavana tekijänä toimisi monipuolinen luonto. Alueen ulkopuolella asuville vetovoimaisimpana tekijä toimisi meri ja luonto. Tulomuuttajista 29 % ja alueen ulkopuolella asuvista 19 % oli nähnyt joskus Länsi-Uudenmaan markkinointia. Länsi-Uudenmaan tulisi jatkossa panostaa vetonauloihin, kuten Fiskarsin alueeseen yhä enemmän. Alue tunnetaan puhtaasta luonnosta ja omenoista. Vihreät arvot tulisi liittää entistä vahvemmin myös markkinointiin ja viestintään. Alueen ulkopuolella asuvat kuluttajien mielestä Länsi-Uudenmaan tulisi tehdä lisää yhteistyötä kuntien välillä. Tämä hyödyttäisi myös alueen pk-yrityksiä. Markkinoinnissa tulisi myös hyödyntää jo tunnettuja henkilöitä ja alueita, kuten Marcus Grönholmin ravintolaa, Karjalohjan Ruukkia, Siuntion kylpylää ja hyvinvointikeskusta sekä Fiskarsin aluetta. 2.4 Eri tekijöiden arviointi Arvioitaessa keskenään Länsi-, Itä-, ja Keski-Uusimaata sekä Salon seutua Länsi- Uudellamaalla olevat yritykset näkevät asuinalueiden houkuttelevuuden, monipuo-

8 8 (56) lisuuden ja alueiden vahvan imagon muita ryhmiä parempina. Ryhmistä Länsi- Uudenmaan ulkopuolella asuvat näkevät asuinalueen houkuttelevuuden, monipuolisuuden ja alueen imagon selvästi muita ryhmiä heikompana. Tulomuuttajat näkevät lähtömuuttajia parempana Länsi-Uudenmaan alueen turvallisuuden, vapaa-ajan mahdollisuuksien, tunnettuuden ja lämminhenkisyyden arvioinneissa. Tulomuuttajat näkevät myös työelämän mahdollisuudet ja toimivat kattavat palvelut muita alueita parempina ja houkuttelevimpina. 2.5 Suosittelu Tulomuuttajista 63 % voisi suositella ehdottomasti Länsi-Uusimaata ystävilleen ja tuttavilleen ja lähtömuuttajista 26 %. Matkailukohteena ehdottomasti aluetta voisi lähtömuuttajista suositella 44 % ja tulomuuttajista 31 %. 2.6 Yhteenveto Yksityishenkilöiden mielestä Länsi-Uudenmaan matkailun vetovoimaisuuden kehittämisessä kannattaa panostaa erottautumiseen (kuten ympäristö) ja liikenneyhteyksien parantamiseen sekä uusiin vetonauloihin ja tarjonnan monipuolistamiseen. Kuluttajat näkevät vetovoimaisuuden kehittämisessä eniten potentiaalia monipuolisessa luonnossa ja meressä. Alueella sijaitsevat yritykset näkevät Länsi- Uudenmaan liikenneyhteydet muita kysyttyjä alueita parempina. Lisäksi Länsi- Uusimaa nähdään houkuttelevana työssäkäyntikuntana alueella toimivien yritysten näkökulmasta. Alueen ulkopuoliset yritykset näkevät Länsi-Uudenmaan tarjoavan hyviä tontti- ja toimitiloja sekä riittäviä kokous- ja virkistyspalveluita. Alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat olivat nähneet eniten Länsi-Uudenmaan ja toiseksi Salon seudun markkinointia. Markkinointia tukevina tekijöinä Länsi-Uudellamaalla nähdään jo yleisesti Suomessa tunnettu paikat, kuten Sipoo hyvinvointikeskus ja kylpylä, Fiskarsin alue, Ruukki ja Marcus Grönholm. Alueen tulomuuttajat viihtyvät alueella ja 63 % voisi ehdottomasti suositella Länsi- Uusimaata ystävilleen ja tuttavilleen. Myös lähtömuuttajista Länsi-Uusimaata voisi suositella 26 % ehdottomasti ja luultavasti 53 %. Länsi-Uudemaan yritysmahdollisuudet ovat melko tunnettuja (53 %) alueella toimivien yritysten piirissä. Sen sijaan alueen ulkopuolella toimivat yritykset eivät tunne Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuuksia. 8 % alueen ulkopuolisista yrityksis-

9 9 (56) tä oli aikeita laajentaa tai siirtää toimintoja uusille paikkakunnille. Alueen ulkopuoliset yritykset hakivat useammin kasvua kuin alueella toimivat yritykset. Eri tekijöitä arvioitaessa Länsi-, Itä ja Keski-Uudeltamaalta sekä Salon seudulta yritykset antavat kuluttajia korkeampia keskiarvoja tekijöille. 2.7 Johtopäätökset YKSITYISHENKILÖT: - Hiilineutraali alue tms. kokoava brändityö sopisi erinomaisesti yksityishenkilöiden mielikuviin ja toiveisiin aluetta kohtaan. Tällä voitaisiin myös erottautua Uudellamaalla. - Länsi-Uusimaa on alueena suotuisalla sijainnilla esimerkikiksi pääkaupunkiseudun työmarkkinoista. Alueen vetovoimatekijät houkuttelevat muuttajia alueelle. Kuitenkaan pelkästään työmatkapendelöinnin varaan alueen muuttajastrategiaa ei saisi rakentaa: yksityisautoiluun nojautuva työmatkaliikenne on ristiriidassa alueen ympäristöarvojen kanssa. Joukkoliikenneyhteyksiä olisi kehitettävä osana muuttajastrategiaa samoin kuin alueen omaa monipuolista työpaikkarakennetta. - Nykyisistä tulomuuttajista suuri osa 43 % oli entisiä alueella asuneita. Lähtömuuttajista 47 % voisi harkita muuttavansa vielä Länsi-Uudellemaalle. Näin ollen markkinointia ja mainontaa tulisi kohdentaa entisiin Länsi- Uudellamaalla asuneisiin. Länsi-Uudenmaan valtteja ovat luonto ja maalaismaisema, yhdistettynä uusiin vetonauloihin ja monipuoliseen tarjontaan.

10 10 (56) YRITYKSET: LÄNSI-UUDENMAAN YRITYSMAHDOLLISUUKSIEN TUNNETTUUDEN KAS- VATTAMINEN ALUEEN ULKOPUOLISISSA YRITYKSISSÄ - Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuudet ovat melko tunnettuja (53 %) alueella toimivien yritysten piirissä. Sen sijaan alueen ulkopuolella toimivat yritykset eivät tunne Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuuksia. - Alueen ulkopuoliset yritykset näkevät Länsi-Uudenmaan tarjoavan hyviä tontti- ja toimitiloja sekä riittäviä kokous- ja virkistyspalveluita. - Tunnettuuden kasvattaminen tontti- ja toimitilatarjonnan kautta, liitettynä kokous- ja virkistyspalveluihin sekä luontoon nähdään kriittisenä menestystekijänä jatkossa. Tähän täytyisi ottaa kantaa myös alueen elinkeinostrategiassa.

11 11 (56) 3. TUNNETTUUS 3.1 Kuluttajat - tulomuuttajat Hanko 18,2% (14) Inkoo 24,7% (19) Karjalohja 29,9% (23) Karkkila 24,7% (19) Lohja 48,1% (37) Nummi-Pusula 19,5% (15) Raasepori 32,5% (25) Siuntio 24,7% (19) joku muu 11,7% (9) Kuva 1. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan? Tulomuuttajista 48 % arvioi Lohjan kuuluvan Länsi-Uuteenmaahan ja 33 % Raaseporin. 3.2 Kuluttajat - lähtömuuttajat Hanko 27,8% (22) Inkoo 27,8% (22) Karjalohja 12,7% (10) Karkkila 15,2% (12) Lohja 20,3% (16) Nummi-Pusula 24,1% (19) Raasepori 19, (15) Siuntio 24,1% (19) joku muu 11,4% (9) Kuva 2. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan?

12 12 (56) Lähtömuuttajista 28 % arvioi Hangon ja Inkoon kuuluvan Länsi-Uuteenmaahan. 3.3 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Hanko 27, (138) Inkoo 26,8% (137) Karjalohja 13,1% (67) Karkkila 11,9% (61) Lohja 63,9% (327) Nummi-Pusula 20,7% (106) Raasepori 15,8% (81) Siuntio 29,1% (149) joku muu 78,3% (401) Kuva 3. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan? Alueen ulkopuolella asuvien mielestä Länsi-Uuteenmaahan kuuluu Lohja (64 %). 3.4 Yritykset alueella sijaitsevat yritykset Hanko 77,8% (28) Inkoo 13,9% (5) Karjalohja 8,3% (3) Karkkila 33,3% (12) Lohja 80,6% (29) Nummi-Pusula 22,2% (8) Raasepori 41,7% (15) Siuntio 19,4% (7) joku muu 27,8% (10) Kuva 4. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan?

13 13 (56) Alueella sijaitsevien yritysten mielestä alueeseen kuuluvat Lohja (81 %) ja Hanko 78 %). erittäin hyvin 20, (11) melko hyvin 52,7% (29) kohtalaisesti 20, (11) melko huonosti 5,5% (3) en/ei juuri lainkaan 1,8% (1) Kuva 5. Kuinka hyvin tunnette Länsi-Uudenmaan kuntien tarjoamat yritysmahdollisuudet? Alueella sijaitsevista yrityksistä melko hyvin alueen yritysmahdollisuudet tunteet 53 % vastaajista. erittäin hyvin 10,9% (6) melko hyvin 54,5% (30) kohtalaisesti 27,3% (15) melko huonosti 7,3% (4) Kuva 6. Onko käytäntö vastannut odotuksianne?

14 14 (56) 55 % mielestä yritysmahdollisuuksien käytäntö on vastannut odotuksia melko hyvin ja 11 % mielestä erittäin hyvin. 3.5 Yritykset alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset Hanko 50,9% (27) Inkoo 24,5% (13) Karjalohja 7,5% (4) Karkkila 17, (9) Lohja 52,8% (28) Nummi-Pusula 7,5% (4) Raasepori 20,8% (11) Siuntio 18,9% (10) joku muu 24,5% (13) Kuva 7. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan? Alueen ulkopuolisista yrityksistä arvioi Länsi-Uuteenmaahan kuuluvan Lohjan 53 % ja Hangon (51 %). melko hyvin 4,4% (6) kohtalaisesti 12,4% (17) melko huonosti 21,2% (29) en/ei juuri lainkaan 62, (85) Kuva 8. Kuinka hyvin tunnette Länsi-Uudenmaan kuntien tarjoamat yritysmahdollisuudet?

15 15 (56) Alueen ulkopuolella sijaitsevista yrityksistä melko hyvin Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuudet tunteet 4 % vastaajista. 3.6 Vertailu tunnettuus alueelle sijoittuneet yritykset Inkoo 13,9% (5) Karjalohja 8,3% (3) Karkkila 33,3% (12) Nummi-Pusula 22,2% (8) Raasepori 41,7% (15) Siuntio 19,4% (7) joku muu 27,8% (10) Hanko 77,8% (28) Lohja 80,6% (29) alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat Hanko 27, (138) Inkoo 26,8% (137) Karjalohja 13,1% (67) Karkkila 11,9% (61) Nummi-Pusula 20,7% (106) Raasepori 15,8% (81) Siuntio 29,1% (149) Lohja 63,9% (327) joku muu 78,3% (401) alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset Hanko 50,9% (27) Inkoo 24,5% (13) Karjalohja 7,5% (4) Karkkila 17, (9) Lohja 52,8% (28) Nummi-Pusula 7,5% (4) Raasepori 18,9% (10) Siuntio 18,9% (10) joku muu 26,4% (14) lähtömuuttajat Hanko 26,6% (21) Inkoo 27,8% (22) Karjalohja 12,7% (10) Karkkila 15,2% (12) Lohja 20,3% (16) Nummi-Pusula 24,1% (19) Raasepori 19, (15) Siuntio 24,1% (19) joku muu 12,7% (10) tulomuuttajat Hanko 18,2% (14) Inkoo 24,7% (19) Karjalohja 29,9% (23) Karkkila 23,4% (18) Lohja 48,1% (37) Nummi-Pusula 18,2% (14) Raasepori 32,5% (25) Siuntio 24,7% (19) joku muu 24,7% (19)

16 16 (56) Kuva 9. Mitkä paikkakunnat mielestänne kuuluvat Länsi-Uuteenmaahan? Alueella sijaitsevat yritykset näkevät Lohjan kuuluvan vahvimmin Länsi- Uusimaahan (81 %). 3.7 Vertailu yritysmahdollisuudet alueelle sijoittuneet yritykset 20, (11) 52,7% (29) 20, (11) 5,5% alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 4,4% 12,4% (17) 21,2% (29) 62, (85) erittäin hyvin melko hyvin kohtalaisesti melko huonosti en/ei juuri lainkaan 10 Kuva 10. Kuinka hyvin tunnette Länsi-Uudenmaan kuntien tarjoamat yritysmahdollisuudet? Alueella sijaitsevat yritykset tuntevat huomattavasti paremmin Länsi-Uudenmaan yritysmahdollisuudet kuin alueen ulkopuolella toimivat.

17 17 (56) 4. VETOVOIMAISUUS 4.1 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Keskiarvo, tulomuuttajat, lähtömuut- kuluttajat, TOIMINNAN TEKIJÄT N=1377 N=154 tajat, N=118 N=588 Houkutteleva asuinalue - Länsi-Uusimaa 3,3 4,0 3,4 3,0 Houkutteleva asuinalue - Itä-Uusimaa 3,0 2,9 3,5 2,7 Houkutteleva asuinalue - Keski-Uusimaa 3,2 3,1 3,6 2,9 Houkutteleva asuinalue - Salon Seutu 2,7 3,0 3,3 2,3 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue Länsi-Uusimaa 3,4 3,4 3,2 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue Itä-Uusimaa 3,2 3,2 3,4 3,0 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue Keski-Uusimaa 3,4 3,3 3,6 3,2 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue Salon Seutu 2,9 3,2 3,3 2,5 Alueella vahva imago - Länsi-Uusimaa 3,4 3,7 3,5 3,2 Alueella vahva imago - Itä-Uusimaa 3,1 3,3 3,4 2,9 Alueella vahva imago - Keski-Uusimaa 3,0 3,2 3,3 2,7 Alueella vahva imago - Salon Seutu 2,9 3,1 3,2 2,5 Kuva 11. Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat lueteltuja alueita (asteikko: 1= erittäin huonosti 5=erittäin hyvin).

18 18 (56) Tulomuuttajat arvioivat Länsi-Uusimaata muita kuluttajaryhmiä korkeammilla arvosanoilla, asuinalueen houkuttelevuuden, monipuolisuuden ja vahvan imagon mukaan. TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo, N=1377 tulomuuttajat, N=154 lähtömuuttajat, N=118 Houkutteleva alue vapaa-ajan asumiseen - Länsi-Uusimaa 4,0 3,6 Houkutteleva alue vapaa-ajan asumiseen - Itä-Uusimaa 3,5 3,4 3,6 Houkutteleva alue vapaa-ajan asumiseen - Keski-Uusimaa 3,5 3,4 3,6 Houkutteleva alue vapaa-ajan asumiseen - Salon Seutu 3,5 3,4 3,6 Turvallinen - Länsi-Uusimaa 3,9 3,6 Turvallinen - Itä-Uusimaa 3,5 3,4 3,7 Turvallinen - Keski-Uusimaa 3,6 3,5 3,7 Turvallinen - Salon Seutu 3,5 3,4 3,7 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet - Länsi-Uusimaa 3,9 3,6 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet - Itä-Uusimaa 3,4 3,3 3,6 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet - Keski-Uusimaa 3,6 3,5 3,6 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet - Salon Seutu 3,4 3,3 3,6 Hyvin tunnettu (esim. mitä alue tarjoaa) - Länsi-Uusimaa 3,7 3,6 Hyvin tunnettu (esim. mitä alue tarjoaa) - Itä-Uusimaa 3,5 3,4 3,6 Hyvin tunnettu (esim. mitä alue tarjoaa) - Keski-Uusimaa 3,5 3,4 3,6 Hyvin tunnettu (esim. mitä alue tarjoaa) - Salon Seutu 3,5 3,3 3,6 Lämminhenkinen - Länsi-Uusimaa 4,1 3,5 Lämminhenkinen - Itä-Uusimaa 3,5 3,4 3,5 Lämminhenkinen - Keski-Uusimaa 3,5 3,4 3,6 Lämminhenkinen - Salon Seutu 3,4 3,3 3,5 Kuva 12. Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat lueteltuja alueita (asteikko: 1= erittäin huonosti 5=erittäin hyvin).

19 19 (56) TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo, N=1377 tulomuuttajat, lähtömuuttajat, N=154 N=118 Moderni - Länsi-Uusimaa 3,6 3,7 3,5 Moderni - Itä-Uusimaa 3,5 3,3 3,5 Moderni - Keski-Uusimaa 3,6 3,4 3,6 Moderni - Salon Seutu 3,5 3,3 3,6 Arvostettu alue - Länsi-Uusimaa 3,7 3,6 3,6 Arvostettu alue - Itä-Uusimaa 3,5 3,3 3,6 Arvostettu alue - Keski-Uusimaa 3,6 3,3 3,6 Arvostettu alue - Salon Seutu 3,6 3,3 3,6 Kuva 13. Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat lueteltuja alueita (asteikko: 1= erittäin huonosti 5=erittäin hyvin). TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo, N=1377 tulomuuttajat, N=154 lähtömuuttajat, N=118 alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat, N=588 Hyvät työelämän mahdollisuudet - Länsi-Uusimaa 3,2 3,6 3,3 3,1 Hyvät työelämän mahdollisuudet - Itä-Uusimaa 3,0 3,2 3,4 2,9 Hyvät työelämän mahdollisuudet - Keski-Uusimaa 3,3 3,4 3,5 3,2 Hyvät työelämän mahdollisuudet - Salon Seutu 2,7 3,1 3,2 2,5 Toimivat ja kattavat palvelut - Länsi-Uusimaa 3,3 3,7 3,3 3,2 Toimivat ja kattavat palvelut - Itä-Uusimaa 3,2 3,3 3,4 3,1 Toimivat ja kattavat palvelut - Keski-Uusimaa 3,4 3,4 3,6 3,3 Toimivat ja kattavat palvelut - Salon Seutu 3,0 3,3 3,4 2,9 Mielenkiintoinen ja houkutteleva alue vapaa-ajan matkustus- 3,5 3,7 3,5 3,4

20 20 (56) kohteena - Länsi-Uusimaa Mielenkiintoinen ja houkutteleva alue vapaa-ajan matkustuskohteena - Itä-Uusimaa 3,1 3,2 3,5 3,0 Mielenkiintoinen ja houkutteleva alue vapaa-ajan matkustuskohteena - Keski-Uusimaa 3,3 3,3 3,6 3,1 Mielenkiintoinen ja houkutteleva alue vapaa-ajan matkustuskohteena - Salon Seutu 2,8 3,1 3,4 2,6 Kuva 14. Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat lueteltuja alueita (asteikko: 1= erittäin huonosti 5=erittäin hyvin). 4.2 Yritykset TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo, N=1377 alueelle sijoittuneet yritykset, N=56 alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset, N=138 Houkutteleva asuinalue - Länsi-Uusimaa 3,3 4,0 3,5 Houkutteleva asuinalue - Itä-Uusimaa 3,0 3,4 3,4 Houkutteleva asuinalue - Keski-Uusimaa 3,2 3,5 Houkutteleva asuinalue - Salon Seutu 2,7 3,7 3,3 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue - Länsi-Uusimaa 3,4 4,0 3,7 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue - Itä-Uusimaa 3,2 3,9 3,6 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue - Keski-Uusimaa 3,4 4,0 Monipuolinen ja mahdollisuuksia tarjoava alue - Salon Seutu 2,9 4,0 3,7 Alueella vahva imago - Länsi-Uusimaa 3,4 4,0 Alueella vahva imago - Itä-Uusimaa 3,1 3,6 3,6 Alueella vahva imago - Keski-Uusimaa 3,0 3,9 Alueella vahva imago - Salon Seutu 2,9 4,2 Kuva 15. Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat lueteltuja alueita (asteikko: 1= erittäin huonosti 5=erittäin hyvin).

21 21 (56) TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo, N=1377 alueelle sijoittuneet yritykset, N=56 alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset, N=138 Moderni - Länsi-Uusimaa 3,6 3,5 Moderni - Itä-Uusimaa 3,5 3,5 Moderni - Keski-Uusimaa 3,6 3,9 3,7 Moderni - Salon Seutu 3,5 3,9 3,5 Arvostettu alue - Länsi-Uusimaa 3,7 4,0 3,6 Arvostettu alue - Itä-Uusimaa 3,5 3,5 3,6 Arvostettu alue - Keski-Uusimaa 3,6 3,6 Arvostettu alue - Salon Seutu 3,6 4,0 3,6 Yritykset pitävät eri tekijöitä selvästi kuluttajia parempina kokonaisuudessaan. Itä- Uusimaa saa alueista heikoimpia arvosanoja.

22 22 (56) 5. SIJOITTUMINEN 5.1 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat hyvä asunto/talo 54, (307) hyvä/edullinen tontti 27,6% (157) asumisen edullisuus (vuokra, sähkö, ylläpito) 42,4% (241) ystävän suosittelu 9, (51) paremmat kulkuyhteydet 24,8% (141) hyvät peruspalvelut 36, (205) ei mikään työpaikan lisäksi 26,9% (153) jokin muu 10,2% (58) Kuva 16. Mikä saisi teidät muuttamaan Länsi-Uudellemaalle, jos harkitsisitte muuttoa? Suurin vaikuttava tekijä (54 %) olisi hyvä asunto tai tontti, jos alueen ulkopuoliset kuluttajat harkitsisivat muuttoa Länsi-Uudellemaalle. Toiseksi eniten vaikuttaisi asumisen edullisuus (43 %).

23 23 (56) 5.2 Yritykset alueella toimivat yritykset erittäin hyvin 20, (11) melko hyvin 60, (33) kohtalaisesti 20, (11) Kuva 17. Onko yrityksenne sijoittuminen Länsi-Uudellemaalle sujunut? Alueella toimivista yrityksistä 60 % sijoittuminen on sujunut melko hyvin ja 20 % erittäin hyvin. erittäin hyvin 7,3% (4) melko hyvin 56,4% (31) kohtalaisesti 30,9% (17) melko huonosti 3,6% (2) erittäin huonosti 1,8% (1) Kuva 18. Miten hyvin yritysten sijoittumispalvelut mielestänne toimivat yrityksenne sijaintikunnassa Länsi-Uudellamaalla? Alueen sijoittumispalvelut toimivat alueella toimivien yritysten mielestä melko hyvin 56 %.

24 24 (56) 5.3 Yritykset alueen ulkopuolella toimivat yritykset kyllä 8, (11) ei 92, (127) Kuva 19. Onko yrityksellänne suunnitelmissa laajentaa tai siirtää toimintoja uusille paikkakunnille? 8 %:lla alueen ulkopuolella toimivista yrityksistä on suunnitelmia laajentaa toimintaa alueen ulkopuolelle.

25 25 (56) 6. HOUKUTTELEVUUS 6.1 Kuluttajat tulomuuttajat tarjonnan monipuolistamiseen 66,9% (101) liikenneyhteyksien parantamiseen 31,8% (48) erottautumiseen 43,7% (66) uusiin vetonauloihin 33,1% (50) turvallisuuteen 6, (9) markkinointiin ja tiedottamiseen 52,3% (79) kestävään kehitykseen 40,4% (61) muuhun 3,3% (5) Kuva 20. Mihin mielestänne Länsi-Uudenmaan tulisi erityisesti panostaa matkailun kehittämisessä? Länsi-Uudenmaan tulisi erityisesti tulomuuttajien mielestä panostaa matkailun kehittämisessä tarjonnan monipuolistamiseen (67 %). Ruukit 25,3% (39) Lohjanjärvi 24, (37) liikuntamahdollisuudet 16,2% (25) monipuolinen luonto 52,6% (81) meri 16,9% (26) kulttuuritarjonta 31,2% (48) tapahtumat 35,1% (54) lähiruoka 10,4% (16) joku muu 3,9% (6)

26 26 (56) Kuva 21. Mitkä seuraavista tekijöistä tarjoavat mielestänne eniten potentiaalia Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi? Vetovoimaisuuden lisäämiseksi eniten potentiaalia Länsi-Uudellamaalla tarjoaa monipuolinen luonto (53 %). 6.2 Kuluttajat lähtömuuttajat tarjonnan monipuolistamiseen 41,3% (45) liikenneyhteyksien parantamiseen 31,2% (34) erottautumiseen 33, (36) uusiin vetonauloihin 56,9% (62) turvallisuuteen 2,8% (3) markkinointiin ja tiedottamiseen 38,5% (42) kestävään kehitykseen 22,9% (25) muuhun 9,2% (10) Kuva 22. Mihin mielestänne Länsi-Uudenmaan tulisi erityisesti panostaa matkailun kehittämisessä? Lähtömuuttajien mielestä Länsi-Uudenmaan tulisi panostaa uusiin vetonauloihin matkailun kehittämisessä (57 %). Ruukit 19,8% (23) Lohjanjärvi 12,9% (15) liikuntamahdollisuudet 26,7% (31) monipuolinen luonto 57,8% (67) meri 48,3% (56) kulttuuritarjonta 23,3% (27) tapahtumat 29,3% (34) lähiruoka 25,9% (30)

27 27 (56) Kuva 23. Mitkä seuraavista tekijöistä tarjoavat mielestänne eniten potentiaalia Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi? Myös lähtömuuttajista alueen vetovoimaisin tekijä on monipuolinen luonto (58 %). 6.3 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat tarjonnan monipuolistamiseen 36,5% (209) liikenneyhteyksien parantamiseen 43, (246) erottautumiseen 45,5% (260) uusiin vetonauloihin 28,3% (162) turvallisuuteen 10,8% (62) markkinointiin ja tiedottamiseen 43,2% (247) kestävään kehitykseen 34,6% (198) muuhun 5,1% (29) Kuva 24. Mihin mielestänne Länsi-Uudenmaan tulisi erityisesti panostaa matkailun kehittämisessä? Alueen ulkopuolella asuvien mielestä Länsi-Uudenmaan tulisi panostaa erottautumiseen (46 %). Ruukit 30,2% (171) Lohjanjärvi 16,3% (92) liikuntamahdollisuudet 28,4% (161) monipuolinen luonto 48,9% (277) meri 61, (345) kulttuuritarjonta 23,5% (133) tapahtumat 38,2% (216) lähiruoka 31,1% (176) joku muu 3, (17) Kuva 25. Mitkä seuraavista tekijöistä tarjoavat mielestänne eniten potentiaalia Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi?

28 28 (56) Eniten potentiaalia tarjoaa ulkopuolella asuvien mielestä meri (61 %). 6.4 Vertailut alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat tarjonnan monipuolistamiseen 36,5% (209) liikenneyhteyksien parantamiseen 43, (246) erottautumiseen 45,5% (260) uusiin vetonauloihin 28,3% (162) turvallisuuteen 10,8% (62) markkinointiin ja tiedottamiseen 43,2% (247) kestävään kehitykseen 34,6% (198) muuhun 5,1% (29) lähtömuuttajat tarjonnan monipuolistamiseen 41,3% (45) liikenneyhteyksien parantamiseen 31,2% (34) erottautumiseen 33, (36) uusiin vetonauloihin 56,9% (62) turvallisuuteen 2,8% (3) markkinointiin ja tiedottamiseen 38,5% (42) kestävään kehitykseen 22,9% (25) muuhun 9,2% (10) tulomuuttajat tarjonnan monipuolistamiseen 66,9% (101) liikenneyhteyksien parantamiseen 31,8% (48) erottautumiseen 43,7% (66) uusiin vetonauloihin 33,1% (50) turvallisuuteen 6, (9) markkinointiin ja tiedottamiseen 52,3% (79) kestävään kehitykseen 40,4% (61) muuhun 3,3% (5) Kuva 26. Mihin mielestänne Länsi-Uudenmaan tulisi erityisesti panostaa matkailun kehittämisessä?

29 29 (56) alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat Ruukit 30,2% (171) Lohjanjärvi 16,3% (92) liikuntamahdollisuudet 28,4% (161) monipuolinen luonto 48,9% (277) meri 61, (345) kulttuuritarjonta 23,5% (133) tapahtumat 38,2% (216) lähiruoka 31,1% (176) joku muu 3, (17) lähtömuuttajat Ruukit 19,8% (23) Lohjanjärvi 12,9% (15) liikuntamahdollisuudet 26,7% (31) monipuolinen luonto 57,8% (67) meri 48,3% (56) kulttuuritarjonta 23,3% (27) tapahtumat 29,3% (34) lähiruoka 25,9% (30) joku muu 0, (0) tulomuuttajat Ruukit 25,3% (39) Lohjanjärvi 24, (37) liikuntamahdollisuudet 16,2% (25) monipuolinen luonto 52,6% (81) meri 16,9% (26) kulttuuritarjonta 31,2% (48) tapahtumat 35,1% (54) lähiruoka 10,4% (16) joku muu 3,9% (6) Kuva 27. Mitkä seuraavista tekijöistä tarjoavat mielestänne eniten potentiaalia Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi?

30 30 (56) 7. NÄKYVYYS (KULUTTAJAT) 7.1 Kuluttajat - tulomuuttajat Länsi-Uusimaa 28,8% (23) 71,3% (57) Itä-Uusimaa 97,5% (78) Keski-Uusimaa 96,3% (77) Salon seutu 97,5% (78) 2 4 kyllä 6 ei 8 10 Kuva 28. Oletteko joskus nähneet seuraavien alueiden (alue)markkinointia? Tulomuuttajista Länsi-Uudenmaan markkinointia oli nähnyt 29 %.

31 31 (56) 7.2 Kuluttajat - lähtömuuttajat Hanko 33,3% (1) Lohja 33,3% (1) Raasepori 33,3% (1) Kuva 29. Oletteko joskus nähneet jonkin/joidenkin Länsi-Uudenmaan kunnan/kuntien markkinointia? 7.3 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat Hanko 58,9% (146) Inkoo 12,1% (30) Karjalohja 9,7% (24) Karkkila 19,4% (48) Lohja 44,4% (110) Nummi-Pusula 7,7% (19) Raasepori 22,2% (55) Siuntio 19, (47) Kuva 30. Oletteko joskus nähneet jonkin/joidenkin Länsi-Uudenmaan kunnan/kuntien markkinointia? Alueen ulkopuolella asuvista Hangon markkinointia oli nähnyt 59 % vastaajista.

32 32 (56) Länsi-Uusimaa 19,1% (111) 80,9% (469) Salon seutu 18,5% (106) 81,5% (468) Itä-Uusimaa 18,4% (106) 81,6% (471) Keski-Uusimaa 11,9% 88,1% (510) 2 4 kyllä 6 ei 8 10 Kuva 31. Oletteko joskus nähneet seuraavien alueiden (alue)markkinointia? 19 % alueen ulkopuolella asuvista oli nähnyt Länsi-Uudenmaan ja Salon seudun markkinointia.

33 33 (56) 8. ASUMINEN 8.1 Kuluttajat - tulomuuttajat kerrostalo 24, (37) omakotitalo 60,4% (93) rivi-/paritalo 14,9% (23) muu 0,6% (1) Kuva 32. Asumismuotonne? Tulomuuttajista 60 % asui omakotitalossa ja 24 % kerrostalossa. Turvallinen, 152 kpl Hyvät peruspalvelut, 153 kpl Laadukas asuminen, 154 kpl Hyvä sijainti, 150 kpl Hyvä ilmapiiri, 150 kpl Luonnonläheinen, 153 kpl Edullinen asuminen, 151 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 153 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 151 kpl Työtä hyvin saatavilla, 153 kpl Meren/järven lähellä, 153 kpl Perinteinen, 153 kpl Yritysmyönteinen, 152 kpl Moderni, 153 kpl 4,7 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 4,2 4,1 3,7 3,4 max 5

34 34 (56) Kuva 33. Tekijöiden merkitys. Asumiseen vaikuttaa eniten tulomuuttajilla alueen turvallisuus (4,7: keskiarvo 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin tärkeä). Toiseksi eniten vaikuttavat hyvät peruspalvelut, laadukas asuminen, hyvä sijainti ja ilmapiiri (4,5) Luonnonläheinen, 80 kpl Hyvä ilmapiiri, 78 kpl Turvallinen, 79 kpl Perinteinen, 79 kpl Meren/järven lähellä, 78 kpl Hyvät peruspalvelut, 79 kpl Hyvä sijainti, 77 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 78 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 78 kpl Työtä hyvin saatavilla, 80 kpl Laadukas asuminen, 80 kpl Yritysmyönteinen, 78 kpl Edullinen asuminen, 77 kpl Moderni, 79 kpl 4,5 4,4 4,4 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 4,1 3,9 3,7 3,7 max 5 Kuva 34. Tekijöiden onnistuminen Onnistunein tekijä tulomuuttajien mielestä alueella on luonnonläheisyys (4,5: asteikko: 1=onnistunut huonosti 5=onnistunut hyvin)

35 35 (56) Edullinen asuminen, 151 kpl Laadukas asuminen, 154 kpl Turvallinen, 152 kpl Hyvä sijainti, 150 kpl Hyvät peruspalvelut, 153 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 153 kpl Työtä hyvin saatavilla, 153 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 151 kpl Hyvä ilmapiiri, 150 kpl Luonnonläheinen, 153 kpl Meren/järven lähellä, 153 kpl Perinteinen, 153 kpl Yritysmyönteinen, 152 kpl Moderni, 153 kpl -0,7-0,5-0,3-0,3-0,3-0,2-0,2-0,1 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 4,4 4,5 4,7 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 4,5 4,4 4,2 4,1 3,7 3,4 max 5 Kuva 35. Tekijöiden kuiluanalyysi Suurin kuilu onnistumisen ja merkityksen välille syntyy tekijään asumisen edullisuus (-0,7). olin asunut täällä aikaisemminkin 42,9% (66) joku perheestämme oli töissä täällä 7,1% (11) lähisukuani on asunut/asuu täällä 28,6% (44) meillä/lähisukulaisellani oli mökki täällä 7,1% (11) tunsimme ihmisiä täältä 14,9% (23) tunsimme kuntaa jonkin verran 18,8% (29) tiesimme kunnan nimeltä 25,3% (39) asuimme muussa länsi-uusimaan kunnassa 13,6% (21) muu 6,5% (10) Kuva 36. Millainen suhteenne oli nykyisestä asuinkunnasta ennen kuntaan muuttoa? Tulomuuttajien suhde Länsi-Uuteenmaahan oli paluumuuttaja-tyyppiä. Alueella oli aikaisemmin asunut 43 % tulomuuttajista.

36 36 (56) ehdottomasti kyllä 63, (97) luultavasti kyllä 32,5% (50) luultavasti ei 4,5% (7) Kuva 37. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi? Länsi-Uudenmaan aluetta voisi suositella ystäville ja tuttaville asuinalueeksi 63 % ehdottomasti ja luultavasti 33 %. ehdottomasti kyllä 30,5% (47) luultavasti kyllä 48,1% (74) luultavasti ei 17,5% (27) ehdottomasti ei 3,9% (6) Kuva 38. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne matkailun näkökulmasta? Matkailun näkökulmasta aluetta suosittelisi luultavasti 48 % ja 31 % ehdottomasti.

37 37 (56) 8.2 Kuluttajat lähtömuuttajat kerrostalo 43,2% (51) omakotitalo 34,7% (41) rivi-/paritalo 22, (26) Kuva 39. Asumismuotonne? Lähtömuuttajista 43 % asuu kerrostalossa ja 35 % omakotitalossa. Hyvät peruspalvelut, 116 kpl Hyvä sijainti, 116 kpl Laadukas asuminen, 117 kpl Luonnonläheinen, 116 kpl Turvallinen, 118 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 117 kpl Hyvä ilmapiiri, 116 kpl Edullinen asuminen, 118 kpl Meren/järven lähellä, 116 kpl Työtä hyvin saatavilla, 115 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 117 kpl Perinteinen, 118 kpl Moderni, 117 kpl Yritysmyönteinen, 117 kpl 3,7 3,7 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 max 5 Kuva 40. Tekijöiden merkitys. Lähtömuuttajien mielestä tärkeimmät tekijät asuinalueessa ovat hyvät peruspalvelut, hyvä sijainti, laadukas asuminen, luonnon läheisyys ja turvallisuus ().

38 38 (56) Luonnonläheinen, 116 kpl Turvallinen, 118 kpl Hyvät peruspalvelut, 115 kpl Hyvä sijainti, 115 kpl Meren/järven lähellä, 116 kpl Hyvä ilmapiiri, 116 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 117 kpl Laadukas asuminen, 117 kpl Perinteinen, 118 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 117 kpl Työtä hyvin saatavilla, 114 kpl Moderni, 117 kpl Yritysmyönteinen, 117 kpl Edullinen asuminen, 118 kpl 3,7 3,7 3,7 3,6 3,6 3,6 3,6 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 max 5 Kuva 41. Tekijöiden onnistuminen Lähtömuuttajien asuessa Länsi-Uudellamaalla onnistuneesti tekijöistä toteutuivat luonnonläheisyys ja turvallisuus () sekä peruspalvelut, hyvä sijainti ja meren läheisyys (3,7). Edullinen asuminen, 118 kpl Laadukas asuminen, 117 kpl Hyvä sijainti, 116 kpl Hyvät peruspalvelut, 116 kpl Työtä hyvin saatavilla, 115 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 117 kpl Hyvä ilmapiiri, 117 kpl Yritysmyönteinen, 117 kpl Moderni, 118 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 117 kpl Turvallinen, 118 kpl Luonnonläheinen, 116 kpl Perinteinen, 118 kpl Meren/järven lähellä, 116 kpl -0,2-0,2-0,2-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 3,6 3,5 3,7 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,6 max 5 Kuva 42. Tekijöiden kuiluanalyysi

39 39 (56) Pienet kuiluerot syntyivät onnistumisen ja merkityksen välille tekijöihin edullinen ja laadukas asuminen sekä hyvä sijainti (-0,2). ehdottomasti kyllä 7,6% (9) luultavasti kyllä 39,8% (47) luultavasti ei 36,4% (43) ehdottomasti ei 16,1% (19) Kuva 43. Voisitteko harkita muuttavanne takaisin Länsi-Uudellemaalle? 40 % lähtömuuttajista voisi harkita muuttavansa takaisin Länsi-Uudellemaalle. ehdottomasti kyllä 26,3% (31) luultavasti kyllä 52,5% (62) luultavasti ei 16,1% (19) ehdottomasti ei 5,1% (6) Kuva 44. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi? Aluetta asuinalueena voisi suositella ystävilleen ja tuttavilleen luultavasti 53 % vastaajista ja ehdottomasti 26 %.

40 40 (56) ehdottomasti kyllä 44,1% (52) luultavasti kyllä 39, (46) luultavasti ei 13,6% (16) ehdottomasti ei 3,4% (4) Kuva 45. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne matkailun näkökulmasta? Matkailun näkökulmasta aluetta voisi suositella ehdottomasti 44 % ja luultavasti 39 %. 8.2 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat kerrostalo 57,3% (333) omakotitalo 20,5% (119) rivi-/paritalo 20,7% (120) muu 1,5% (9) Kuva 46. Asumismuotonne?

41 41 (56) Alueen ulkopuolella asuvat asuivat pääsääntöisesti kerrostalossa (57 %). Omakoti- ja rivitalossa asui 21 % vastaajista. alle vuoden 9,4% (55) 1-2 vuotta 9,4% (55) 2-4 vuotta 18,8% (110) 5-10 vuotta 24,1% (141) yli 10 vuotta 38,3% (224) Kuva 47. Kuinka kauan olette asuneet nykyisessä asuinkunnassa? Nykyisessä asuinkunnassa on asuttu yli 10 vuotta 38 %. kyllä 12, (26) ei 84,3% (183) en muista 3,7% (8) Kuva 48. Harkitsitteko muuttoa Länsi-Uudellemaalle muuttaessanne nykyiseen asuinkuntaan? 12 % vastaajista harkitsi Länsi-Uuttamaata asuinalueena viimeksi muuttaessaan.

42 42 (56) Hyvä sijainti, 568 kpl Hyvät peruspalvelut, 570 kpl Työtä hyvin saatavilla, 563 kpl Turvallinen, 570 kpl Hyvä ilmapiiri, 569 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 574 kpl Laadukas asuminen, 572 kpl Luonnonläheinen, 575 kpl Edullinen asuminen, 579 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 567 kpl Meren/järven lähellä, 569 kpl Perinteinen, 580 kpl Yritysmyönteinen, 572 kpl Moderni, 566 kpl 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,0 4,0 4,0 3,7 3,5 3,3 3,2 3,2 max 5 Kuva 49. Tekijöiden vaikutus yleisesti. Alueen ulkopuolella asuville eniten tekijöistä merkitsee alueen hyvä sijainti (4,4). Toiseksi eniten merkitsee hyvät peruspalvelut ja työn saatavuus (4,3). Hyvä sijainti, 565 kpl Hyvät peruspalvelut, 569 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 570 kpl Hyvä ilmapiiri, 565 kpl Turvallinen, 567 kpl Työtä hyvin saatavilla, 561 kpl Luonnonläheinen, 573 kpl Laadukas asuminen, 572 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 566 kpl Yritysmyönteinen, 569 kpl Meren/järven lähellä, 569 kpl Perinteinen, 579 kpl Moderni, 569 kpl Edullinen asuminen, 577 kpl 4,3 4,1 4,0 3,7 3,6 3,3 3,3 3,2 3,2 3,0 max 5 Kuva 50. Vetovoimaisuus nykyisessä kunnassa.

43 43 (56) Nykyisessä kunnassa vetovoimaisinta on hyvä sijainti (4,3) ja hyvät peruspalvelut (4,1). Edullinen asuminen, 581 kpl Työtä hyvin saatavilla, 566 kpl Turvallinen, 572 kpl Hyvä ilmapiiri, 570 kpl Laadukas asuminen, 574 kpl Meren/järven lähellä, 571 kpl Hyvät peruspalvelut, 572 kpl Luonnonläheinen, 575 kpl Lapsi/perhe -palvelut, 568 kpl Hyvä sijainti, 569 kpl Perinteinen, 582 kpl Moderni, 570 kpl Hyvät harrastusmahdollisuudet, 574 kpl Yritysmyönteinen, 572 kpl -0,8-0,5-0,4-0,4-0,3-0,3-0,2-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0 0,0 0,1 4,3 4,2 4,2 4,0 3,5 4,3 4,0 3,7 4,4 3,3 3,2 4,0 3,2 max 5 Kuva 51. Kuiluanalyysi. Suurin kuilu onnistumisten ja merkitysten välille syntyy tekijään edullinen asuminen (-0,8). 8.4 Vertailu alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 57,3% (333) 20,5% (119) 20,7% (120) lähtömuuttajat 43,2% (51) 34,7% (41) 22, (26) tulomuuttajat 24, (37) 60,4% (93) 14,9% (23) kerrostalo omakotitalo rivi-/paritalo muu Kuva 52. Asumismuoto.

44 44 (56) TOIMINNAN TEKIJÄT Edullinen asuminen Laadukas asuminen Yritysmyönteinen Lapsi/perhe -palvelut Turvallinen Meren/järven lähellä Hyvät peruspalvelut Hyvät harrastusmahdollisuudet Työtä hyvin saatavilla Hyvä sijainti Hyvä ilmapiiri Luonnonläheinen Moderni Perinteinen Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=1377 3,9 3,3 3,7 4,1 3,5 4,1 3,9 4,0 4,3 4,0 4,0 3,2 3,4 0 alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat N=588 4,0 3,2 3,7 4,2 3,5 4,3 4,0 4,3 4,4 4,2 4,0 3,2 3,3 7 lähtömuuttajat N=118 3,6 3,5 3,5 3,6 3,7 3,5 3,7 3,5 3,5 3,66 tulomuuttajat N=154 4,4 4,5 3,7 4,4 4,7 4,2 4,5 4,4 4,4 4,5 4,5 4,4 3,4 4,1 4,29 Kuva 53. Tekijöiden merkitykset. TOIMINNAN TEKIJÄT Edullinen asuminen Laadukas asuminen Yritysmyönteinen Lapsi/perhe -palvelut Turvallinen Meren/järven lähellä Hyvät peruspalvelut Hyvät harrastusmahdollisuudet Työtä hyvin saatavilla Hyvä sijainti Hyvä ilmapiiri Luonnonläheinen Moderni Perinteinen Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=1377 3,1 3,6 3,3 3,5 3,5 3,9 3,6 4,0 3,7 3,2 3,4 3,58 alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat N=588 3,0 3,7 3,3 3,6 3,3 4,1 4,0 4,3 3,2 3,2 3,62 lähtömuuttajat N=118 3,4 3,6 3,4 3,5 3,7 3,7 3,6 3,4 3,7 3,6 3,4 3,6 3,58 tulomuuttajat N=154 3,7 4,1 3,9 4,2 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,4 4,5 3,7 4,4 4,18 Kuva 54. Tekijöiden onnistumiset

45 45 (56) TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=1377 alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat N=588 lähtömuuttajat N=118 tulomuuttajat N=154 Edullinen asuminen Laadukas asuminen Yritysmyönteinen Lapsi/perhe -palvelut Turvallinen Meren/järven lähellä Hyvät peruspalvelut Hyvät harrastusmahdollisuudet Työtä hyvin saatavilla Hyvä sijainti Hyvä ilmapiiri Luonnonläheinen Moderni Perinteinen Kaikkien kriteerien keskiarvo -0,7-0,4 0,0-0,2-0,3-0,1-0,3-0,1-0,4-0,3-0,3-0,1 0,0-0,1-0,22-0,8-0,3 0,1-0,1-0,4-0,3-0,2 0,0-0,5-0,1-0,4-0,2 0,0-0,1-0,25-0,2-0,2-0,1-0,1 0,0 0,1-0,1-0,1-0,1-0,2-0,1 0,0-0,1 0,0-0,08-0,7-0,5 0,2-0,2-0,3 0,1-0,3-0,1-0,2-0,3 0,0 0,1 0,3 0,2-0,12 Kuva 55. Tekijöiden kuilu tulomuuttajat 63, (97) 32,5% (50) 4,5% lähtömuuttajat 26,3% (31) 52,5% (62) 16,1% (19) 5,1% ehdottomasti kyllä luultavasti kyllä luultavasti ei ehdottomasti ei 10 Kuva 56. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi? Tulomuuttajat suosittelisivat ehdottomasti (63 %) Länsi-Uudenmaan aluetta ystävilleen ja tuttavilleen useammin kuin lähtömuuttajat (26 %).

46 46 (56) lähtömuuttajat 44,1% (52) 39, (46) 13,6% (16) tulomuuttajat 30,5% (47) 48,1% (74) 17,5% (27) 3,9% ehdottomasti kyllä luultavasti kyllä luultavasti ei ehdottomasti ei 10 Kuva 57. Suosittelisitteko Länsi-Uudenmaan aluetta ystävillenne ja tuttavillenne matkailukohteeksi? Lähtömuuttajat suosittelisivat Länsi-Uuttamaata ehdottomasti (44 %) matkailukohteeksi tulomuuttajia useammin.

47 47 (56) 9. TAUSTATIEDOT yritykset 15,7% (194) kuluttajat 84,3% (1038) Kuva 58. Vastaajaryhmien jakautuminen Tutkimukseen vastanneista yritysten osuus oli 16 % ja kuluttajien 84 %. Vastaajaryhmät jakautuivat seuraavasti, yrityksistä 71 % sijaitsi Länsi-Uudenmaan ulkopuolella ja 29 % Länsi-Uudellamaalla. alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 43,6% (255) 31,3% (183) 15,9% (93) 6,5% tulomuuttajat 24,8% (38) 28,1% (43) 17,6% (27) 13,7% (21) 15,7% (24) lähtömuuttajat 23,7% (28) 30,5% (36) 16,1% (19) 10,2% 19,5% (23) alueelle sijoittuneet yritykset 5,4% 51,8% (29) 39,3% (22) alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 29, (40) 49,3% (68) 20,3% (28) vuotta vuotta vuotta vuotta yli 60 vuotta 10 Kuva 59. Ikä

48 48 (56) alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 69,9% (408) 30,1% (176) tulomuuttajat 57,6% (87) 42,4% (64) lähtömuuttajat 54,7% (64) 45,3% (53) alueelle sijoittuneet yritykset 30,8% (12) 69,2% (27) alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 16,8% (18) 83,2% (89) 2 nainen 4 mies Kuva 60. sukupuoli 9.1 Kuluttajat alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 49,7% (588) lähtömuuttajat 32, (379) tulomuuttajat 18,3% (216) Kuva 61. Tutkimuksen kohderyhmät (kuluttajat)

49 49 (56) alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 18,9% (111) 35, (205) 5,1% 39,2% (230) lähtömuuttajat 33,3% (39) 41,9% (49) 22,2% (26) tulomuuttajat 17,6% (27) 42,5% (65) 37,3% (57) 2 asun yksin kahden aikuisen talous yksinhuoltajakotitalous kahden aikuisen ja lasten talous muu Kuva 62. Kotitalouden muoto alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 5,3% 14,1% (82) 28,3% (165) 31,2% (182) 19, (111) tulomuuttajat 6,5% 11,7% 59,7% (92) 12,3% 9,1% lähtömuuttajat 13,6% (16) 7,6% 52,5% (62) 16,1% (19) 10,2% 2 peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu lukio, ylioppilas ammatillinen koulutus alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti tai tohtori Kuva 63. Koulutus lähtömuuttajat 38,1% (45) 14,4% (17) 3,4% 5,9% 10,2% (12) 3,4% 22, (26) alueen ulkopuolella asuvat kuluttajat 34,7% (203) 29,4% (172) 6,7% 5,1% 10,1% (59) 4,4% % 5,8% tulomuuttajat 20,8% (32) 29,2% (45) 6,5% 4,5% 5,8% 7,8% (12) 20,8% (32) 4,5% työntekijä toimihenkilö johtava asema yrittäjä opiskelija työtön eläkeläinen jokin muu 10

50 50 (56) Kuva 64. Asema 9.2 Yritykset alueelle sijoittuneet yritykset 28,9% (56) alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 71,1% (138) Kuva 65. Tutkimuksen kohderyhmät Hanko 14,6% (6) Inkoo 4,9% (2) Karkkila 7,3% (3) Lohja 39, (16) Nummi-Pusula 9,8% (4) Raasepori 24,4% (10) Kuva 66. Alueelle sijoittuneiden yritysten sijaintikunta

51 51 (56) alueelle sijoittuneet yritykset 76,8% (43) 17,9% (10) 5,4% alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 84,8% (117) 11,6% (16) 3,6% toimitusjohtaja/yrittäjä muu yrityksen ylin johto myynti-/markkinointijohto 8 10 Kuva 67. Titteli alueelle sijoittuneet yritykset 5,4% 44,6% (25) 42,9% (24) 5,4% alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset 15,2% (21) 69,6% (96) 15,2% (21) 2 yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen yritys kasvaa jonkin verran yritys pyrkii säilyttämään asemansa yrityksen toiminta supistuu jonkin verran yrityksen toiminta supistuu merkittävästi Kuva 68. Yrityksen tilanne

52 52 (56) 10. MUUTTAJATILASTOT TILASTOKESKUS Seuraavissa aikasarjoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen muuttajatilastoja. Vertailu on tehty maakunnittain. Tilastoista voi havaita miten muuttajamäärät ovat kehittyneet Länsi-Uudenmaan ja muun Uudenmaan lähtö- ja tulomuuttajien suhteen. Länsi-Uudellemaalle on selvästi eniten muuttoliikennettä muualta Uudeltamaalta ja toiseksi eniten Turun maakunnasta. Kuva 69. Lähtö- ja tulomuuttajien lukumäärien tarkastelu Länsi-Uusimaa vs. muu Uudenmaan maakunta vuosina Aikaväliä Länsi-Uusimaa on ollut muuttovoittoinen muualta Uudeltamaalta. Muuttovoiton kasvu on kuitenkin kääntynyt laskuun viimeisen neljän vuoden aikana.

53 53 (56) Kuva 70. Lähtö- ja tulomuuttajien lukumäärien tarkastelu Varsinais-Suomen maakuntaan. Länsi-Uudeltamaalta on muutettu Varsinais-Suomen maakuntaan enemmän kuin mitä Varsinais-Suomesta on muutettu Länsi-Uudellemaalle. Pääosa varsinais- Suomeen muuttaneista ovat alle 30-vuotiaita.

54 54 (56) Länsi-Uudemaan muuttajaliikenne (keskiarvo ) Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Tulo-lähtö Uusimaa, poislukien Länsi-Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuva 71. Länsi-Uudenmaan tulo- ja lähtömuuttajat keskiarvon mukaan tarkasteltuna, vuosina

55 55 (56) Kuva 72. Länsi-Uudenmaan lähtö- ja tulomuuttajien tarkastelu Pirkanmaan maakuntaan, vuosina Lähtöliikennettä on myös tapahtunut Pirkanmaalle vuodesta eteenpäin siirryttäessä lähtöliikenne Pirkanmaalle on kasvanut.

56 56 (56) Kuva 73. Länsi-Uudenmaan lähtö- ja tulomuuttajien tarkastelu Kanta-Hämeen maakuntaan, vuosina