Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos



Samankaltaiset tiedostot
Milloin nieluviljely

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Geenimonistus -ongelmia

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen, PKSSK 1

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

PD-hoidon komplikaatiot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA Merja Ollila Marianne Kunnari

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Ilari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

MRSA-kantajuuden seuranta

C.difficile alueellisena haasteena

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Mycoplasma bovis -diagnostiikka. Tarja Pohjanvirta, Nella Vähänikkilä, Tiina Autio, Sinikka Pelkonen Eläintautibakteriologia, Kuopio

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Nielutulehduksen hoitosuositus

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Virologiset pika- ja vieritestit

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Transkriptio:

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja suurentuneet ja aristavat imusolmukkeet Yleisoireet (päänsärky, etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu) Oireiden nopea alku Yskä ja nuha puhuvat StrA infektiota vastaan

Nielutulehduksen etiologia Merkittäviä aiheuttajia: beetahemolyyttiset streptokokit (ryhmät A, C ja G) adenovirukset Ebstein-Barrin virus Muita aiheuttajia: useita bakteereja ja viruksia, jotka kuitenkin harvinaisia tai hoidollisesti vähämerkityksisiä

Nielutulehduksen diagnostiikka Tavoitteena on: tunnistaa luotettavasti ne tapaukset, joilla tulehduksen aiheuttaa A-ryhmän streptokokki epidemioiden aikana etsitään myös C- ja G- ryhmän streptokokkeja

Hoito Noin 90% nielutulehduspotilaista on oireettomia muutaman vrk:n kuluttua oireiden alusta riippumatta siitä, onko heitä hoidettu antibiootilla vai ei Hoidon tavoitteena onkin, paitsi potilaan oireiden lievittäminen, myös komplikaatioiden (mastoidiitti, peritonsillaarinen abskessi, pneumonia, bakteremia, meningiitti, reumakuume, poststreptokokkaalinen glomerulonefriitti) estäminen ja epidemioiden ehkäisy Myös oireenmukainen kipulääkitys kannattaa muistaa. Kipulääkitys lievittää sekä spontaania, että nielemiskipua merkitsevästi

Diagnostiikka Menetelmä Sens.% Spesif.% Kliininen 71 70 tutkimus Nieluviljely 85 92 Ag-testi 77 91

Taulukko 1. Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys (Nielutulehdus, Käypä hoito-suositus) Esitietoihin perustuva tai mitattu kuume yli 38 C 1 piste Yskän puuttuminen 1 piste Leuanalusimusolmukkeiden turvotus 1 piste Nielurisojen turvotus tai peitteet 1 piste Ikä alle 15 vuotta 1 piste Ikä vähintään 45 vuotta -1 piste Vähintään kaksi oirepistettä Taulukossa esitetty McIsaac-pisteytys on muokattu Centorin kriteereistä ja validoitu avohoidossa eri ikäryhmille; sen herkkyys StrA:n osoittamisessa on 85 % ja spesifisyys 92 %

Diagnostiikka n n Perusmenetelmäksi suositellaan nieluviljelyä Työnjako paikallisen laboratorion ja ns. tukilaboratoriona toimivan mikrobiologisen laboratorion välillä sovitaan paikkakuntakohtaisesti. Asianmukainen koulutus ja laaduntarkkailu on järjestettävä. Viljelyllä pyritään löytämään A,-C, ja -G-ryhmän beetahemolyyttiset streptokokit. Pääsääntönä voidaan pitää, että perusterveydenhuollon laboratorio voi halutessaan suorittaa streptokokkidiagnostiikan tasolle todennäköinen beetahemolyyttinen streptokokki ryhmä A/ ei ryhmä A. Alustava tunnistus tapahtuu basitrasiinitestin perusteella. Basitrasiinitunnistuksen epävarmuudesta johtuen kaikki beetahemolyyttiset streptokokit tulisi tunnistaa ryhmäantigeenin perusteella. Nissisen (1998) mukaan basitrasiinitestin herkkyys on 100%, spesifisyys 67%. Erityisesti G- ryhmän streptokokit antavat basitrasiinitestissä vääriä positivisia tuloksia.

Näytteenotto

Martha A. Murray, Lorie A. Schulz, Joseph W. Furst, Jason H. Homme, Sarah M. Jenkins, James R. Uh, Robin Patel, MD, Franklin C. Cockerill, Jane F. Myers, Bobbi S. Pritt. Equal Performance of Self-Collected and Healthcare Worker-Collected Pharyngeal Swabs for Group A Streptococcus Testing by PCR. JCM Accepts, published online ahead of print on 10 December 2014. J. Clin. Microbiol. doi:10.1128/jcm.02500-14 Of the 402 participants, 206 had a swab collected by the patient and 30 196 by the parent. The percent positivity was 33.3% for HCW- and 34.3% for self-collected 31 swabs (p=0.41). The overall concordance between the two collection strategies was 94.0% (95% 32 CI 91.3-96.0). Twenty-four of the paired swabs had discordant results with 10 and 14 positives 33 detected only with the HCW- and self-collected swabs, respectively (p=0.41). The person 34 collecting the swab in the self-collected arm, order of collection and prior swab collection 35 training did not influence results. Among the 124 specimens that were positive by both 36 collection methods, the amount of GAS DNA was higher in the self- versus HCW-collected 37 swabs (p=.008). Self-collected pharyngeal swabs provide a reliable alternative to HCW collection for detection of GAS and offer a strategy for improved healthcare delivery.

Virhelähteitä 1. Väärä potilasvalinta 2. Edeltävä antibioottihoito 3. Väärin otettu näyte 4. Väärät näytteenottovälineet 5. Näytteen kuljetukseen liittyvät seikat, esim. lämpötila 6. Virheelliset menetelmät laboratoriossa 7. Tulosten virheellinen tulkinta 8. Vastausviive