Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas

Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2013 2014

2 1 Sosiaalityön koulutus Itä-Suomen yliopistossa Vuoden 2010 alusta Kuopion yliopisto yhdistyi Joensuun yliopiston kanssa muodostaen uuden Itä-Suomen yliopisto. Samalla laitosrakenne muuttui ja sosiaalityön pääaine sijoittuu yhteiskuntatieteiden laitokselle. Laitos on jakautunut sekä Kuopion että Joensuun kampuksille ja sosiaalityön pääaineen opetus tapahtuu Kuopiossa. Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä ja perusperiaatteena on vahva teoreettistutkimuksellinen ja käytännöllinen, ammattipätevyyteen johtava koulutus. Sosiaalityön pääaineopinnot rakentuvat seuraavasti: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180op) pääaineopinnot (80op) sivuaineopinnot (75op) kieli- ja viestintäopinnot (10op) muut opinnot (15op) Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120op) syventävät opinnot Tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1 (laajuus 5op) on käytäntöön tutustumista, joka sijoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Osaamistavoitteita on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Sisältönä opintojaksolla on tutustua sosiaalityöhön erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi sosiaalialan järjestöt ja niiden kytkentä sosiaalityöhön. Suoritustapana on seminaari 20 tuntia, essee ja käytännön jakso 30 tuntia. Sosiaalityön käytäntö 2 (10op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista ja perehtyy sosiaalityön tutkimuskenttään. Opintojaksolla opiskelija kehittää omia asiakastyön valmiuksia ja taitoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa tapauskohtaisen sosiaalityön periaatteita. Opintojakson sisältönä on käytännön opiskelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakastapauksiin ja niiden monimuotoisuuteen ja oman oppimisen reflektointi. Sosiaalityön käytäntö 3 (15op) on käytännön työskentelyä ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti kolmannelle tai neljännelle vuosikurssille. Opintojakson tavoitteina ovat sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen ja itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä.

3 Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä sekä osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityöstä. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa 3 kk, oppimistehtävät ja seminaari. Sosiaalityön käytännön opetus toteutetaan sosiaalityön toimintaympäristöissä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalityön oppiaine koordinoi Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostoa. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita Itä- Suomen alueella. Käytännön opetusta toteutetaan opetussosiaalikeskusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Lue lisää opetussosiaalikeskusten verkoston toiminnasta www.uef.fi/opetussosiaalikeskus. 2 TIETEELLIS-AMMATILLINEN OSAAMINEN SOSIAALITYÖSSÄ Sosiaalityön koulutuksen tavoitteena on tarjota laaja-alainen pätevyys toimia ammattitaitoisesti vaativissa tehtävissä yhteiskunnan eri sektoreilla. Yksi tapa lähestyä sosiaalityöntekijän pätevyyden ulottuvuuksia on Guttmanin et al 1 (1988) jaottelu: Intellektuaalinen pätevyys - sosiaalityötä koskeva yleinen ymmärrys Toiminnallinen pätevyys - tilannekohtainen ymmärrys sosiaalityön väliintuloista Henkilökohtainen pätevyys - omaa itseä koskeva ymmärrys ja halu kehittää omaa ammatillisuutta Arviointipätevyys - kyky arvioida työnsä tuloksellisuutta, seuraamuksia ja vaikuttavuutta Sosiaalityön koulutuksessa yhtenä keskeisenä alueena on teoriatiedon ja käytännön opetuksen integroiminen. Pelkkään teoreettiseen tietoon pitäytymisen vaarana on, ettei teoriatieto tule opiskelijalle käyttökelpoiseksi, koska hän ei kykene reflektoimaan sitä kokemuksen kautta eikä kytkemään saamaansa elämyksellistä tietoa teoriatietoon. Toisaalta myöskään pelkkiin kokemuksiin perustuva elämyksellinen tieto ei voi tarjota syvällistä ja monipuolista näkemystä eikä joustavia valmiuksia ja taitoja sosiaalityöhön. Yksi väline käytännön ja teoriatiedon yhdistämiseen on Kolbin 2 (1984) kokemuksellisen oppimisen malli. Kokemuksellisen oppimisen prosessissa keskeistä on ilmiön havainnointi ja käsitteellistäminen tarkoitukseen sopivan teorian tai kuvausmallin avulla. Kokemukseen liittyneet ajatukset, käsitykset ja tunteet jäsentyvät teorian ja käsitteiden avulla, jolloin niiden tietoinen hallinta kasvaa. Oppimisesta muodostuu syklinen prosessi. 1 Guttman, E. & Eisikowits, Z. & Maluccio, A. 1988. Enriching Social Work Supervision from the Competence Perspective. Journal of Social Work Education, No 3, 278-288. 2 Kolb, D. 1984. Experimental Learning. Prentice Hall: London.

4 1. KOKEMUS Refleksioprosessi Suunnittelu Tiedostaminen Pohdinta, jakaminen keskustelu 4.TOIMINTA Kokemusten muuntaminen 2.REFLEKTIO (käytäntö) &KYSELYT-> - kokemus 1. palaa kokemukseen 2.analysoi 3.arvioi uudelleen Uusi näkökulma 3. KÄSITTEELLISTÄMINEN ymmärtäminen Kokemuksellisen oppimisen prosessin vaiheet ovat kokemus, reflektointi, käsitteellistäminen ja toiminta. Kokemus pitää sisällään toiminnan, ajatukset ja tunteet, joita reflektiovaiheessa analysoidaan ja arvioidaan uudelleen. Käsitteellistämisvaiheessa oppimistilannetta pyritään analysoimaan syvemmin ja yhdistämään oppimistilanne oppijan käytössä olevaan teoreettiseen tietämykseen. Tavoitteena on löytää käsitteitä, jotka auttavat oppijaa ymmärtämään tilannetta ja omaa toimintaansa kytkeytyneenä työyhteisön menettelytapoihin ja yhteiskuntaan. Toimintavaiheessa oppimisprosessin tulokset viedään käytäntöön eli muutetaan aikaisempia toimintatapoja. 3 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ 3 3.1 Käytännön jaksoon liittyvät käytännön kysymykset Käytännön jakson paikkaa valitessaan opiskelijan tulisi pohtia, mistä sosiaalityön alueesta on kiinnostunut. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, missä on suorittanut edelliset käytännön jaksot. Eri kenttäjaksojen kautta on tarkoitus saada mahdollisimman monipuolinen käsitys sosiaalityöstä. Jakso on mahdollista suorittaa esimerkiksi sosiaalitoimistossa, erilaisissa projekteissa tai järjestöissä, sosiaalityön hallinto- tai tutkimustehtävissä tai sosiaalityön erityisalueilla kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa tai kriminaali- ja päihdehuollossa. Käytännön jakso on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Käytäntö 3 on palkallista ja palkan maksaa pääsääntöisesti käytännön jakson paikka. Harjoittelun voi suorittaa myös opintotuen turvin. Käytännön jaksosta tehdään harjoittelusopimus. Yhteiskuntatieteiden laitoksella ei ole mahdollisuutta maksaa opiskelijan mahdollisia matkakuluja, päivärahoja tai ruokailukustannuksia. Käytännön jakson tulee olla ohjattua ja opiskelijalla on oikeus saada riittävä ja tarvittava perehdytys työtehtäviin. Opiskelijalle nimetty käytännön ohjaaja vastaa opiskelijan käytännön jakson sisällön toteutumisesta ja sujuvuudesta. Käytännön jakson ohjaajan tulee

5 olla pätevä sosiaalityöntekijä. Lomien ja muiden esteiden ajaksi hänellä tulee olla varahenkilö. Ohjaaja tai työyhteisö saa käytännön jaksolta 12 tunnilta ohjauspalkkion. Mikäli käytännön jakso on lyhyempi, ohjauspalkkio määräytyy jakson pituuden mukaan (1kk 6h, 2 kk 8h). Yhteiskuntatieteiden laitoksella käytännön jaksoa ohjaa ja valvoo käytäntö 3 vastaava opettaja. Opiskelijan työaika mukailee lähiohjaajan työaikoja. Opiskelija on käytännön jakson ajan vakuutettu yliopiston toimesta. Opiskelijaa koskee sosiaalihuoltolaissa säädetty vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Sosiaalityön käytäntö 3:ssa on oppimisen tukena käytössä moodle-oppimisympäristö (moodle.uef.fi). Moodlesta on luettavissa mm. ajankohtaista käytännön jaksosta, sieltä löytyy lisämateriaalia ohjauksen tueksi sekä tarkemmat ohjeistukset oppimistehtäviin. Myös Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston verkkosivustolta löytyy materiaalia käytännön jakson tueksi (www.uef.fi/opetussosiaalikeskus). 3.2 Käytännön jakson tavoitteet Osaamistavoitteena on, että opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä ja osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opintojaksolla pyritään sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen ja itsenäisten työvalmiuksien kehittämiseen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integroimiseen käytännöissä. Näitä tulee käytännön jakson aikana tarkastella sosiaalityön toimintaympäristössä sekä tieteellisesti että ammatillisesti. Yhtenä käytännön jakson tavoitteena on, että opiskelija kehittyy ammatillisen pätevyyden eri alueilla: Intellektuaalinen pätevyys osaa kytkeä opintojensa aikana omaksumaansa teoreettista tietoa käytännön työhön; ymmärtää sosiaalisten ongelmien yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia taustoja sekä sitä, miten ne heijastuvat yksittäisen asiakkaan elämään ja hänen asiakkuuteensa hahmottaa harjoittelupaikan organisaation ja keskeisten yhteistyötahojen kokonaisuuden ymmärtää asiakastyön tavoitteellisena toimintana ymmärtää ihmiskäsityksen ja eettisten periaatteiden merkityksen sosiaalityössä Toiminnallinen pätevyys kehittyy asiakkaan kohtaamisen taidoissa osaa soveltaa sosiaalialaa koskevaa lainsäädäntöä osaa työskennellä ohjauksen alaisena, mutta myös toimia itsenäisesti ja vastuullisesti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja ymmärtää sen merkityksen osaa soveltaa eettisiä periaatteita käytännön työhön sekä jäsentää myös eettisten periaatteiden noudattamiseen liittyvät ristiriidat hahmottaa toimipisteensä sosiaalityön työtehtävät ja -tavat ja osaa soveltaa käytettävissä olevia sosiaalityön keinoja Henkilökohtainen pätevyys tunnistaa omien arvojen ja asenteiden vaikutuksen sosiaalityöhön

6 osaa jäsentää omaa ammatillista kasvuaan ja ymmärtää reflektoinnin merkityksen sen välineenä Arviointipätevyys osaa arvioida sosiaalityön työtapojen ja -menetelmien käyttökelpoisuutta hahmottaa sosiaalityön kehittämismahdollisuuksia harjoittelupaikassaan ja laajemminkin sosiaalityön tehtäväkentässä Käytännön jakson tavoitteita voi tarkastella myös ammatilliselle toiminnalle merkityksellisten tiedon lajien mukaan (Raunio 2004, 101 104) 3. Julie Drury-Hudson on määritellyt tiedonlajeja seuraavasti: Teoreettinen tieto muodostuu käsitteistä, malleista tai viitekehyksistä, jotka organisoivat ilmiöitä ja tekevät mahdolliseksi selittää, kuvailla, ennustaa ja kontrolloida työntekijän ympärillä olevaa maailmaa Empiirinen tieto on peräisin tutkimuksesta, jossa tietoa kerätään ja tutkitaan systemaattisesti tavoitteena dokumentoida ja kuvata kokemuksia, selittää ilmiöitä, ennustaa tulevia tapahtumia tai arvioida tuloksia. Proseduurinen tieto on tietoa siitä organisatorisesta, lakisääteisestä ja toiminnallisesta ympäristöstä, jossa sosiaalityö toimii. Persoonallinen tieto tarkoittaa myötäsyntyistä tai spontaania prosessia, jossa sosiaalityöntekijä sitoutuu tietoisesti harkitsematta toimintaan. Se sisältää myös henkilökohtaisesti omaksutun arkiajattelun toiminnan perustana. Intuitio, kulttuurinen tieto ja arkiajattelu (common sense) ovat tällaista tietoa. Käytännön viisaus muodostuu toimimalla sosiaalityön käytännössä. Tietoa saadaan työskentelemällä usean tapauksen kanssa, joilla on samanlainen ongelma, tai sitä saadaan työskentelemällä erilaisten ongelmien kanssa, joilla on kulloinkin käsiteltävän ongelman kanssa yhteisiä ulottuvuuksia. Ammatillinen tieto on kasautunutta tietoa, jonka muodostavat erilaiset tiedon lajit yhdessä. Voi myös ajatella, että tiedon lajien limittyminen kuvaa kokeneen asiantuntijan ammatillista tietoa. Opiskelija, jolla on vähän käytännön kokemusta, pohtii enemmän erilaisten tiedon lajien merkitystä ratkaisuilleen kun taas kokenut asiantuntija ei välttämättä osaa kertoa tarkemmin, mihin tietoon hänen ratkaisunsa perustuu. Näiden tavoitteiden pohjalta opiskelija laatii omat henkilökohtaiset tavoitteensa käytännön jaksolle. Käytännön jakson tavoitteeksi opiskelija voi halutessaan asettaa myös pro gradun aiheen löytämisen tai täsmentymisen. On suositeltavaa, että käytännön jakso kytkeytyy opiskelijan muihin opintoihin esimerkiksi tiedon syventämisenä kandidaatin tutkielman aiheesta tai pro gradu -tutkielman työstäminen käytännön jakson aikana (esimerkiksi aineiston keruu tai tutkimussuunnitelman tekeminen). 3.3 Oppimistehtävät 3 Raunio, Kyösti. 2004. Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.

7 Käytännön jaksoon kuuluvat seuraavat oppimistehtävät: Harjoittelusuunnitelma Oman käytännön jakson esittely Eettisten kysymysten tarkastelu Ammatillisen kasvun kuvaus Kehittämistehtävä/tutkimushanke Oppimispäiväkirja/käytäntökansio Suunnitelman tavoitteena on, että jäsennät omat, henkilökohtaiset tavoitteesi suhteessa käytännön jakson yleisiin tavoitteisiin. Pyri kiteyttämään keskeiset tavoitteet omien osaamistavoitteiden muotoon: käytännön jakson jälkeen osaan kun olen tehnyt itsenäistä asiakastyötä, hallitsen Toimimalla yhteistyöverkostoissa käytännön jakson aikana opin jne. Eli vältä jättämästä tavoitteita ulkokohtaisiksi, vaan konkretisoi ne juuri sinua ja sinun oppimista koskeviksi. Harjoittelusuunnitelmaan sinun tulee kirjata siis omat, henkilökohtaiset, konkreettiset tavoitteet. Tavoitteiden asettelussa voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Mitkä kysymykset minua sosiaalityössä tällä hetkellä kiinnostavat oman oppimisen kannalta? Mitä vahvuuksia ja kehittämishaasteita minulla on sosiaalityöntekijänä? Mitä odotan harjoittelulta ja mitä haluan oppia konkreettisesti? Kuinka edistän käytännön jakson aikana omia tiedonhallinnan ja -tuotannon taitoja ja osaamista (sosiaalityön tietoperustan hallinta ja käyttö, tutkimuksellisen ja ammatillisen tiedon tuotanto osana sosiaalityön osaamista)? Pohdi yhdessä ohjaajasi kanssa keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja kirjaa ne suunnitelmaan. Huomaa, että tavoitteet voivat muuttua käytännön jakson aikana ja niihin on syytä palata ainakin yhdessä ohjauskeskustelussa esimerkiksi jakson puolivälissä. Harjoittelusuunnitelma käydään läpi ohjauskeskustelussa ohjaajan ja käytännön jaksoa ohjaavan opettajan kanssa. Suunnitelmaa voit tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa keskustelun perusteella. Suunnitelman ohjeellinen pituus on 2-3 sivua. Ammatillisen kasvun kuvauksen kirjoittamisen tavoitteena on, että opit reflektoimaan omaa osaamista ja oppimista sekä arvioimaan ja tekemään näkyväksi omaa persoonallista työotetta sekä omaa käyttöteoriaa. Ammatillisen kasvun kuvauksessa sinun tulee arvioida oppimistavoitteiden toteutumista ja nostaa esille käytännön jakson aikana pohtimiasi kysymyksiä. Apuna kuvauksen tekemisessä voit käyttää käytännön jakson aikana tehtyjä muistiinpanoja, mahdollista oppimispäiväkirjaa tai käytäntökansiota. Ammatillisen kasvun kuvauksessa sinun kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia asioita: - Mistä kaikista osa-alueista sosiaalityön ammatillisuus muodostuu? - Millainen on oma persoonallinen tapasi toimia ja miten eettinen ammatillisuus ajattelussasi ja toiminnassasi ilmenee?

8 - Mikä on tieteen ja tutkimuksen paikka omassa osaamisessani tällä hetkellä? - Millainen olet sosiaalityöntekijänä? Kuinka olet siinä kehittynyt ja mitä kehitettävää sinulla vielä on? - Millainen ammatillisen kasvun prosessi sinulla on ollut? Kuvaa keskeisimpiä ammatillisen kasvusi vaiheita yleisesti ja erityisesti myös eettisen ammatillisen kasvun kannalta. Tutkimuksellinen kehittämistehtävä / tutkimushanke Keskustele käytännön jakson ohjaajasi kanssa tehtävästä tai työalueesta, jossa olisi hyvä tehdä pienimuotoinen kehittämistehtävä/ tutkimushanke osana käytännön jaksoa. Kehittämistehtävä voi olla esim. asiakaskysely/-kartoitus, jonkin työmenetelmän käyttöönotto, prosessikuvaus, moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvä, selvitys kehittämistarpeista, omaan pro gradu -tutkielmaan liittyvä teoreettinen tai aineistoon liittyvä osio tms. Mikäli samassa toimipaikassa on useampia opiskelijoita, kehittämistehtävä on mahdollista tehdä yhdessä ja vastaavasti laajempana kokonaisuutena. Kehittämistehtävä voi liittyä kandi- tai pro gradu -tutkielman teema-alueeseen. Suositeltavaa on, että opiskelija kytkee käytännön jakson opinnäytetöihin tai niiden teemaalueisiin, joten kannattaa ensisijaisesti lähteä miettimään aihetta opinnäytetyön kautta. Tavoitteina on, että kehittämistehtävän kautta saat kokemusta sosiaalityön kehittämisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhön niin asiakastyön tasolla kuin myös rakenteellisesti. Tavoitteena on teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä. Kehittämistehtävä voi olla selvitykset tai raportin muodossa, mutta se voi myös olla esimerkiksi erilaisten ja -muotoisten materiaalien työstäminen käytännön jakson paikalle tai vaikkapa jokin asiakastyössä toteutettava ryhmä tai työmuoto. Oleellista on se, että kehittämistehtävä/ tutkimushanke sisältää sekä teoreettisia, tutkimuksellisia että käytännön työn elementtejä. Laadi käytännön jakson aikana tehdystä kehittämistehtävästä/ tutkimushankkeesta loppuraportti myös yliopistoa varten (5-7 sivua), jossa kuvailet työn vaiheita seuraavien kohtien avulla: - Nykytilanteen kuvaus; mistä idea lähtöisin ja mihin tarkoitukseen kehittämistehtävä/ tutkimushanke tehdään - Kehittämistehtävän suunnittelu; ketä mukana, millaiseen tietoperustaan pohjautuu, millaisia toimia suunnittelu vaati, tuo tässä kohdassa esiin kehittämistehtävän teoreettista ja tutkimuksellista näkökulmaa (sitä teoreettista pohjaa, jota tehtävässä sovellat) - Kehittämistehtävän toteutus; kuvaa tässä kuinka toteutit/ kuinka kehittämistehtävä toteutui, ketä oli mukana, mikä oli kohde, millaiselle tiedolle toteutus rakentui - Kehittämistehtävän raportointi; kuvaa, kuinka raportoit kehittämistehtäväsi käytännön jakson paikallesi, millaista dataa siitä jäi, kuinka sitä dokumentoitiin tms.

9 - Kehittämistehtävän arviointi; kuinka kehittämistehtävä onnistui, kuinka se otettiin käytännön jakson paikassa vastaan, millaista hyötyä siitä oli, millaista tietoa se tuotti, arvioi myös kehittämistehtävän onnistumista tutkivan työotteen näkökulmasta: toteutuiko kehittämistehtävässä tutkimuksellisen ja käytännön tiedon integrointi, mikä muuttui ja kuinka kehittävä ja tutkiva työote oli mahdollista käytännön jaksollasi. Kuvaa loppuraportissa myös kehittämistehtävän aihetta tieteellisesti: tuo esiin aihealueesta tehtyä aiempaa tutkimusta, tutkimuksen tarvetta ja sitä, millä tavalla yleisesti aihealuetta on teoreettisesti jäsennetty. Loppuraportissa voit kuvailla myös tuloksia, arviota projektityön hyödyllisyydestä sosiaalityön kehittämisessä ym. On myös suositeltavaa, että pidät vapaamuotoista oppimispäiväkirjaa käytännön jakson aikana. Omaa oppimisprosessia voi kuvata eri keinoin. Esimerkiksi voi kerätä käytäntökansion, johon voi kerätä erityyppistä tietoa (lehtiartikkeleja, muistilistaa käytännön työvälineistä tms.) käytännön jaksoon liittyen. 3.4 Käytännön jakson ohjaus ja arviointi Ohjauskeskusteluissa käydään läpi sosiaalityöhön liittyviä kysymyksiä kuten työpaikan organisaatiota, lainsäädäntöä, eettisiä periaatteita, käytettäviä työmenetelmiä sekä sosiaalityön tietoperustaa tieteellisen, tutkimuksellisen ja käytännöllisen tiedon näkökulmista. Opiskelija ja ohjaaja sopivat käytännön jakson alussa ohjauskeskusteluajat ja alustavat teemat. Opiskelijalla on aktiivinen rooli ohjauskeskusteluissa ja häntä itseään kiinnostavien teemojen esille nostamisessa. Ohjauskeskusteluissa voidaan siis käsitellä myös sovittujen teemojen lisäksi käytännön jakson aikana esille tulleita asioita työnohjauksellisesti. Opiskelijan olisi hyvä informoida ohjaajaansa ennen ohjauskeskustelua siitä, mitä asioita hän haluaa nostaa keskusteluun. Näin myös ohjaaja voi valmistautua ohjaustapaamisiin. Opiskelijan tulee reflektoida ohjauskeskusteluissa keskusteltuja teemoja esimerkiksi oppimispäiväkirjamuotoisesti, tekemällä muistiinpanoja tai kokoamalla käytäntökansiota. Käytännön jakson aikana tulee järjestää yksi sellainen ohjauskeskustelu, jossa on ohjaava opettaja mukana. Jakson alussa kannattaa heti keskustella ohjaajan kanssa siitä, mikä ajankohta tällä yhteiselle tapaamiselle olisi sopivin. Erityisesti silloin, mikäli käytännön jakson paikassa ei ole ollut aikaisemmin sosiaalityön opiskelijaa, olisi ohjauskeskustelu hyvä järjestää käytännön jakson alussa. Muutoin kannattaa miettiä olisiko ns. väliarviointi tai käytännön jakson lopussa käytävä keskustelu parempi. Keskusteluun tulee varata aikaa 1-1,5 tuntia. Keskustelu voidaan järjestää tarvittaessa myös puhelinneuvotteluna tai internetpohjaisen connect pro-yhteyden/ skype-puhelun kautta tai videoyhteysneuvotteluna. Alkukeskustelussa opiskelijan ja ohjaajan tulee käydä läpi kunkin osapuolen odotukset ja tavoitteet käytännön jaksolle, siinä sovitaan käytännön jakson sisällöstä (mm. itsenäisen työn määrästä, siihen portaittain siirtymisestä, työnjaosta, vastuista, työparityöskentelystä), ohjauksen järjestämisestä ja oppimistehtävien toteuttamismahdollisuuksista sekä otetaan alustavasti esille arviointiin liittyviä kysymyksiä. Käytännön jakson edetessä ohjauskeskusteluissa käydään työnohjauksellisten ja eri teemoihin liittyvien keskustelujen ohella väliarvionti vähintään kerran jakson aikana. Tuolloin

10 tarkastellaan opiskelijan suunnitelman/ käytännön jakson yleisten tavoitteiden toteutumista sekä sitä, mihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota jakson tulevien viikkojen aikana. Käytännön jakson loppukeskustelussa arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Loppukeskustelun keskeinen merkitys on kokemusten yhteen kokoaminen ja palautteen antaminen sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Loppukeskustelua varten opiskelija ja ohjaaja kirjoittavat toisilleen lyhyen palautteen käytännön jaksosta. Käytännön jaksoon liittyy keskeisenä elementtinä sekä itsearviointi että laajempi, oppimistavoitteisiin ja -prosessiin liittyvä arviointi. Koska käytännön jakso on ohjattua käytännön työskentelyä, ensisijaisesti nimetty käytännön ohjaaja vastaa yhdessä opiskelijan kanssa käytännön jakson toteutumisesta, sisällöstä, sujuvuudesta ja sovittujen käytännön jakson olosuhteiden luomisesta. Opiskelija käy yhdessä ohjaajan kanssa ohjauskeskusteluja, joissa tarpeen mukaan myös arvioidaan jakson etenemistä suhteessa tavoitteisiin. Ohjaaja on yhdessäpohtija, kysymysten esittäjä ja kiinnostuksen virittäjä, jolloin sekä oppimis- että arviointiprosessi voivat olla molemminpuolisia. Palautteen antaminen on pääosin dialogista ja keskustelun kautta rakentuvaa, mutta käytännön jakson lopussa tulee antaa myös kirjallista palautetta. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ennen kaikkea ammatillisen kasvun kuvauksen kautta (kts. oppimistehtävät). Käytännön jakson ohjaaja arvioi opiskelijan ammatillisten valmiuksien kehittymistä, esim. vastuullisuutta työtehtävissä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, dokumentointitaitoja, sosiaalityön eettisten periaatteiden sisäistämistä ja kykyä itsereflektioon. Arvioinnin pohjana voi käyttää käytännön jaksolle asetettuja tavoitteita. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös opiskelijan tiedonhallinnan taitoihin. Siihen, että hän pystyy omaksumaan ja käyttämään sosiaalityöhön liittyvää tietoperustaa laajaalaisesti ja kriittisesti sekä tuottaa tietoa monipuolisesti sosiaalityöstä eri tarpeisiin (kehittävä työote, tieteellinen kirjoittaminen ja argumentaatio sekä asiakastyön dokumentointi). Palautetta on hyvä antaa opiskelijalle koko käytännön jakson ajan ja yhteenveto palautteesta ja arvioinnista annetaan kirjallisesti opiskelijalle käytännön jakson lopussa. Kirjallinen palaute tulee olla sisällöllistä ja kuvaavaa. Sen voi jakaa esimerkiksi seuraaviin osaalueisiin: ammatillisen kehittymisen arviointi ja sosiaalityössä tarvittaviin taitoihin ja tietoperustaan liittyvä arviointi. Myös opiskelija antaa palautetta ohjaajalle ja kokoaa sen käytännön jakson loppuvaiheessa kirjalliseen muotoon. Palautteessa keskeistä on kuvata, miten ohjaaja on tukenut opiskelijan oppimista käytännön jakson aikana ja mitä kehitettävää ohjauksessa voisi olla. Kirjalliset opiskelija- että ohjaajapalautteet ovat tyyliltään vapaamuotoisia ja pituudeltaan n. yhden sivun mittaisia. Tärkeintä on aito ja rehellinen palaute, joka tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja samalla ohjaajan kehittymistä ohjaustehtävässään. Sosiaalityön käytäntö 3 arviointi perustuu siis:

11 - Yhteiselle arvioinnin prosessille, joka alkaa heti käytännön jakson alussa - Yhdessä arvioidaan kokonaisuutena sekä ohjausta että oppimista: ammatillisia, itsenäisen työn valmiuksia (vastuun kantaminen, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot, eettisesti kestävä työ), osaamisen soveltamista (yleinen ymmärrys sosiaalityöstä, tilanne- ja tapauskohtainen ymmärrys, oman oppimisen ja käyttöteorian kehittyminen), kykyä arvioida kriittisesti ja syvällisesti ja argumentoida omaa toimintaa sekä laajemmin käytännön jakson paikkaan liittyviä kohdeilmiöitä. Yliopiston ohjaavat opettajat ovat käytettävissä kaikissa käytännön jaksoon liittyvissä asioissa. Sosiaalityön käytäntö 3 opintojakson opettajat lukuvuonna 2013 2014 Sosiaalityön käytäntö 3 opintojakson vastaavana opettajana toimii yliopistonlehtori Raija Väisänen, puh. 044 7162643 ja sähköposti raija.vaisanen@uef.fi. Harjoittelua ohjaavia opettajia ovat: Yliopisto-opettaja Anssi Savolainen, puh. 050 5686706 ja sähköposti aosavola@uef.fi, toimii syyslukukaudella 2013 ja tammikuussa 2014 harjoittelunsa aloittavien opiskelijoiden ohjaavana opettajana. Yliopistonlehtori Taru Kekoni, puh. 050 5704586 ja sähköposti taru.kekoni@uef.fi, toimii helmikuussa 2014 tai sen jälkeen kevätlukukaudella harjoittelunsa aloittavien opiskelijoiden ohjaavana opettajana.