Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen, eläköityminen, syntyvyys Muut sisäiset rakennetekijät: työvoiman saatavuus ym EU:n integraatio Veropaineet/ rahoitusongelma Tehtävien muutos Muutokset rahoituksessa Työpaikka - rakenteen muutos/ aluekehitys Osallistumisvaje Kunnan raja
Uudistushankkeen kehyskriteerit ja työvälineet VALTION TALOUS KUNTIEN TALOUS Kuntien tehtävät VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE DEMOKRATIA KUNTIEN HENKILÖSTÖ Hallinta ja ohjaus KUNTA- LAINEN Kuntien rahoitus Kuntien palveluiden organisointi Kuntajaotus GLOBALI- SAATIO EUROOPAN UNIONI ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLISYYS Kuntien yhteistyö TUOTTAVUUS TEKNOLOGIAN KEHITYS
Lähde: KTM
65 VUOTTA TÄYTTÄNEET 65 vuotta täyttäneet Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2004 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 85 täyttäneet 75-84 v 65-74 v 200 000 0 31.12.2004 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, Suomen Kuntaliitto
65- vuotta täyttäneet 2003 65 vuotta täyttäneet 2003 ja 2020 65- vuotta täyttäneet 2020 Koko maa 15,6 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) Koko maa 22,8 % % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Lähde: Tilastokeskus 29.9.2004/RK Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Karttapohja Genimap OyKuntaliitto (RK) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004 29.9.2004/RK Karttapohja Genimap Oy
Kunta-alan eläkepoistuma 2006-2020 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä Lähde: Halmeenmäki Tuomo: Kunta-alan eläkepoistuma 2006-2020. Kuntien eläkevakuutus, 2005.
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Muutokset % vuodessa Menot 2006 2011 v. 2003-2010 -2020 Menoerä milj. euroa 2005 2010 2020 KOULUTUSPALVELUT 5368 100 97 95-0,5-0,3 - esiopetus 65 100 99 102-0,1 0,3 - peruskoulu 3134 100 93 92-1,4-0,2 - lukio 528 100 104 92 0,8-1,2 - ammatillinen koulutus 1136 100 102 92 0,3-0,9 - ammattikorkeakoulu 505 100 102 92 0,3-0,9 TERVEYSPALVELUT 5914 100 104 117 1,0 1,0 - erikoissairaanhoito 3853 100 104 109 0,6 0,6 - terveyskeskukset 2061 100 105 130 1,7 1,7 SOSIAALIPALVELUT 4051 100 111 135 2,1 1,9 - lasten päivähoito 1928 100 99 101-0,2 0,2 - vanhainkodit 723 100 116 149 2,9 2,6 - kotipalvelut 541 100 113 139 2,5 2,1 - palveluasuminen 859 100 109 128 1,7 1,6 Lähde: STM
Sosiaali- ja terveyspalvelumenot ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, euroa 32 000 Euroa 28 000 24 000 20 000 16 000 12 000 8 000 4 000 0 0-4 10-14 20-24 30-34 40-44 50-54 60-64 70-74 80-84 90-94 100- Ikä Sairausvakuutuksen kattamat lääkkeet ja palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Lähde: STM
350 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020 kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020 300 250 2020 MEUR yhteensä 200 150 100 50 2002 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Stakes / CHESS Ikäryhmä
Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Positiivinen (290) Negatiivinen (138) Kuntien vuosikate 2009-2 euroa/asukas (Peruspalveluohjelma 2006-2009, toimintakate -5,3 %/vuosi) Positiivinen (51) Negatiivinen (365) Lähde: SM
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat, käyvin hinnoin mrd 10 9 8 Lainakanta Kassavarat 7 6 5 4 3 2 1 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Vuodet 1985-2004 Tilastokeskus. Vuosien 2005-2009 ennuste: KUTHANEK 1.3.2005. Suomen Kuntaliitto
Kuntien kokonaismenot suhteessa asukaslukuun vuonna 2003 Asukasluku Kokonaismenot, mrd. Asukasluku 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 30 25 20 15 10 5 Mrd. 0 1 51 101 151 201 251 301 351 401 Kuntien lukumäärä (pienimmästä suurimpaan oikealle, 430 kuntaa) 0 Lähde: SM
Työllisyysaste 1990 2006 prosenttia 80 70 60 50 70,0 74,1 64,1 61,9 59,9 64,7 61,1 62,9 60,6 66,0 66,9 67,7 67,2 67,7 67,3 68,0 68,2 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004* 2006* Lähde: VM
Hankkeen tehtävät ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka. palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönotto
tehtävät kehittämisehdotukset palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmistä sekä tutkimustoiminnasta sekä arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteutumista sekä kuntajakoa ja kuntajaon muuttamista.
Hankkeen tuloksena nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon.
Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /1 Ryhmä korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistus-hankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita: 1. Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Myös alueilla tulee aktiivisesti ohjata ja yhteen sovittaa tehtävää työtä, jotta alueilta saatavat vastaukset olisivat riittävän yhteismitallisia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi. Tässä työssä käytetään apuna muun muassa kunta- ja palvelurakenne-ryhmässä laadittua kysymys- ja tehtävärunkoa.
Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /2 2. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Tämä tulisi voida ottaa huomioon myös aluevaiheen työn organisoinnissa. 3. Aluevaiheen työskentelyn tulee pysyä asetetuissa aikatauluissa.
Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /3 4. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. 5. Ministeriryhmä ei ole asettanut eri malleja paremmuusjärjestykseen. Ministeriryhmä pitää tärkeänä, että mallit esitellään aluevaiheen aloitusseminaareissa tasapuolisesti.
Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /4 6. Muutosmalleja tulee alueella arvioida niiden omista lähtökohdista käsin ottaen huomioon kaikki näkökohdat, esimerkiksi maantieteelliset ja kielelliset erityisolosuhteet. 7. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita.