Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot puolet ja arjen turvallisuus Helsinki 20.5.2015
Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot Pohjois- Kymen sairaalassa 2 vuoden aikana normaalit: potilastiedot, hoitoontuloaika, lähettävä yksikkö, jatkohoito, jatkohoitoyksikkö, toimenpide jne. tapaturman ulkoinen syy (ICD -10 tapaturmatyyppi (ICD-10) vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri) minimi Lisäksi: tapaturman sattumispäivä, kellonaika urheilu- ja liikuntatapaturma: laji (1-33) alkoholipuhallustulos (promillelukema) pyöräilytapaturma: kypärän käyttö itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio
Miten alkoholi näkyi Pohjois-Kymen sairaalan kahden vuoden tapaturma- aineistossa? päihtyneiden (erityisesti 18-24-vuotiaiden miesten) osuus lisääntyi tarkasteluaikana joka neljäs oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen miehet kolme kertaa useammin kuin naiset miesten promillet keskimäärin 1,8 (0,1-5,0 ) ja naisten 1,5 (0,1-3,6 ) joka kolmas mies ja joka 10.nainen oli kaatuessaan nauttinut alkoholia toistuvissa tapaturmakäynneissä (10%) puolet päihtyneitä Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007
Nuoret (15-29-vuotiaat)(n=1416) joka kolmas poikien ja joka neljäs tyttöjen tapaturma sattui humalassa alaikäisten poikien tapaturmista 18 % ja alaikäisten tyttöjen tapaturmista 16 % sattui alkoholin vaikutuksen alaisena Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Päivystyspoliklinikalle tulleet tapaturmat kahden vuoden aikana ja alkoholitapausten (A+) osuudet niissä Tapaturman ulkoinen syy (ICD -10) n (%) A+ n (%) Liikenne 623 (11) 115 (19) Kaatumiset, putoamiset (yleisin tapaturma) 2839 (51) 588 (21) Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11) Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18) Altistumiset 92 (2) 12 (13) Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65) Itsensä vahingoittamiset ja im-yritykset 272 (5) 179 (66) Muut 223 (4 ) 21 (9) Yhteensä 5551 (100) 1330 (24) Nurmi-Lüthje ym.julkaisematon
Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena ja pään vammat joka kolmas tapaturmaan joutunut pyöräilijä oli päihtynyt, erityisesti keski-ikäiset miehet päihtyneistä yli 1,2 promillen puhallustulos 90 %:lla pään vammoja päihtyneillä 60 % kaikista vammoista, kun selvin päin pyöräilijöillä niitä oli 29 % pyöräily humalassa lisäsi pään vamman riskiä (1,5 promillea-> 7-kertainen riski) promilleraja? (useimmissa EU-maissa) Airaksinen ym.suom Lääkäril 2013
Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin osuus niissä (71% päihtyneitä) 35 30 25 n 20 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin osuus niissä (61% päihtyneitä) 35 30 25 n 20 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Pahoinpitelyt kaksi kolmesta uhrista oli humalassa kolme neljästä uhrista miehiä tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tekijä tuntematon Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
Pahoinpitelyn miesuhrit (n=332) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (70% päihtyneitä) (42% uhreista yli 1,5 humalassa) 90 80 70 60 50 Lkm 40 30 20 10 0 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
Alkoholi ja kaatumiset/murtumat kaatuminen on vanhuksen yleisin tapaturma päivystykseen johtanut kaatuminen tai murtuma ikääntyneellä voi olla merkki alkoholin väärinkäytöstä (Curtis ym.1989) joka kolmas Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen lonkkamurtuman takia tulleesta yli sadasta vanhuksesta (keski-ikä 80v.) oli nauttinut alkoholia ennen murtumaa (Kaukonen ym.2006)
Alkoholistatuksen selvittäminen päivystyksessä päivystyksessä puhallutus on nopea keino seulontaan koska alkoholi ja tapaturmat ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, puhalluttaminen on perusteltua (tapaturmaalkoholipuhallutus, huimaus-verenpaineen mittaus, diabetes-verensokerit jne.) alkoholistatuksen selvittäminen on hoidon (leikkaus, kipsaus, hoitotoimenpiteet ) kannalta olennaista
Alkoholistatuksen selvittäminen puhallutus on luotettava ja objektiivinen seulontaväline puhallutus itsessään on jo interventio haastattelu/itseraportointi (audit) seuraa puhallutusta, jos on aihetta pelkän itseraportoinnin luotettavuus on todettu huonoksi sekä vanhoilla (Kaukonen ym.2006) että nuorilla (Ehrlich ym. 2010)
Alkoholistatuksen selvittäminen.. tasapuolisesti kaikkia tapaturmapotilaita koskeva puhallutus ei leimaa ketään puhallustulos on salassapidettävää tietoa kuten muutkin potilastiedot voiko interventiota toteuttaakaan ilman todistetta (puhallutustuloksen antamaa evidenssiä)?
Tapaturmatilanne on etsikkoaikaa tapaturmatilanne on otollinen alkoholin käytön selvittämiseen ja sen muuttamiseen, jos alkoholilla oli osuutta tapaturmaan (Apodaca ja Schermer 2003, Berends ja Roberts 2012) potilas on vastaanottavainen mini- interventio päivystyspoliklinikalla on tehokas erityisesti toistuvien alkoholiehtoisten tapaturmakäyntien ehkäisyssä (mm.gentilello ym.1999) intervention tavoitteet: herättää henkilö tiedostamaan ongelmansa alkoholin käyttössä ja pohtimaan mahdollisuuksiaan muuttaa juomistaan
Tapaturmapotilaan interventio suunniteltu niille, jotka eivät ole vielä alkoholiriippuvaisia ja joilla on riittävästi kykyä kontrolloida juomistaan tai lopettaa se kokonaan vain pienen avun turvin (Charbonney ym.2010) interventio on kustannusvaikuttavampi näille kuin ongelmajuojille tai alkoholiriippuvaisille (Schermer 2005) perinteisesti terveydenhuollossa on tapana tunnistaa vain pitkälle alkoholisoituneet, joita on vaikeinta hoitaa ja muut jäävät huomiotta (Stahre ym.2006)
Interventio 15-30 min. (Kanada, Toronto, St. Michael s hospital, Dpt.of Critical care) seulonta puhallutuksella (päivystyshenkilökunta tekee rutiinisti) tämän jälkeen interventio niille, joilla lievä tai kohtalainen ongelma (päihdehoitaja ) käsitellään puhallustulos ja keskustellaan miltä henkilön alkoholinkäyttö puhallustuloksen ja haastattelun perusteella näyttää sekä kuvataan vaihtoehdot alkoholin käyttötavan muuttamiseksi toimitaan rakentavassa ja positiivisessa, ei tuomitsevassa hengessä Charbonney ym.2010
Mitä interventio vaatii (Kanada) vaikka kyseessä olisi kiireinen tapaturmayksikkö, yksi puolipäiväinen henkilö (päihdehoitaja) pystyy hoitamaan intervention (ainakin Kanadassa) työ on pääasiassa neuvontaa ja halpaa (vrt. toistuvasti alkoholin takia tapaturmaan joutuvien kustannuksiin) Charbonney ym.2010
Alustavia tuloksia (Kanada) tapaturmapotilaat suhtautuivat myönteisesti perusteltuun puhallutukseen ja lyhyeen interventioon päivystyksen yhteydessä, päinvastoin kuin oletettiin 94% traumapotilaista piti interventiota täysin hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä 86% oli tyytyväisiä saamansa neuvonnan määrään toiminta jatkuu Charbonney ym.2010
Nuoret nuoret ovat potentiaalinen ryhmä, koska juominen ei vielä ole vakiintunut /tapa nuoren tapaturmakäynti päivystyspoliklinikalla on otollinen hetki lyhytinterventiolle promilletulos kiinnostaa nuoria-> usein promillet aliarvioidaan toivottavaa olisi, että interventiossa käsiteltäisiin nuoren alkoholinkäytön ohella myös hänen elämäntilannettaan ja ohjattaisiin syrjäytymisvaarassa oleva nuori asiantuntijapalveluihin
Iäkkäät ongelmakäyttö jää usein huomaamatta (paljon muita ongelmia ja diagnooseja) tai jos tunnistetaan, siihen ei puututa kuten nuorempien kohdalla (O Connell 2003) iäkäs itse/omaiset eivät yleensä ota asiaa puheeksi puhallutus yhtä tärkeä kuin muilla ryhmillä ja alkoholinkäytöstä kysymisen tulisi olla rutiinia (vrt. lääkitys)) iäkkään alkoholiongelman hoito on vähintään yhtä tehokasta kuin nuorempien (Curtis ym.1989 ), usein tehokkaampaa
Australia, Victorian osavaltio, henkilökunnan kokemukset sairaalaan tulevien potilaiden interventiotoiminnasta 3 vuoden projekti 2 aluesairaalassa: seulonta, lyhytinterventio ja tarvittaessa ohjaus hoitoon (SBIRT) 10-kohtainen AUDIT: keskinkertainen riski -> ohjaus lyhytinterventioon, suuri riski ->lyhytinterventio ja hoitoonohjaus päihdehoitajan antama koulutus ja päihdehoitajan säännölliset ja toistuvat käynnit päivystyspoliklinikalla säännölliset kyselyt SBIRT-toiminnasta henkilökunnalle Berends ja Roberts 2012
Australia, kokemukset 64% hk:sta koki että projekti auttoi hoitamaan ongelmallisia alkoholinkäyttäjiä: suurin osa (75%) oli ottanut AUDIT-10 käytännöksi, 50% totesi, että lyhytinterventio oli muodostunut rutiiniksi projekti paransi henkilöstön asennetta interventiotyötä kohtaan ajan mittaan varhainen alkoholiongelman tunnistus ja interventio tulivat käytännöksi sen sijaan, että huomio olisi kiinnittynyt vain vakavasti alkoholisoituneisiin ja oireileviin potilaisiin Berends ja Roberts 2012
Intervention tuloksia tulee seurata henkilökunnan kannalta: miten toiminta toteutuu ja miten henkilökunta sen kokee (jatkuva motivointi) ja miten henkilökunta ylläpitää interventiotoimintaa väestötasolla: väestön alkoholinkäytön suuntaukset ajassa potilastasolla: vähenevätkö riskihenkilön toistuvat alkoholiehtoiset tapaturmat nämä kaikki edellyttävät, että potilastietojärjestelmissä pitää olla mahdollisuus seurata alkoholiehtoisia tapaturmia
Haitallinen alkoholinkäyttö on kansanterveysongelma ydinkysymys on, halutaanko alkoholin (haitallista ) käyttöä ehkäistä vai ei tapaturmatilanne on vain yksi, mutta potentiaalinen tilaisuus, jossa alkoholinkäyttöön voidaan puuttua vaatii ennen kaikkea asennemuutosta ja jonkin verran resursseja sekä potilastietojärjestelmään yhden tietokentän (puhallustulos promilleina) toimisiko Kanadan malli Suomessa?
Kiitos mielenkiinnosta ilona.nurmi@pp.inet.fi