Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle annetaan riittävä sivistys ja vapaus toteuttaa itseään, hän alkaa elää hyvää ja arvokasta elämää. ( Jari Ehrnrooth /HS, 10.1.2015) Päihdehaittojen sietokykyä koetellaan kuitenkin myös Suomessa, kun alkoholinkulutus on yleistynyt ja tämän myötä liittyy yhä useampiin sosiaalisiin tilanteisiin. Monet juomisen piirteet ovat säilyneet, kuten humalajuominen Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa alkoholinkulutus on kasvanut lähes jatkuvasti viimeisten 50 vuoden aikana.
ALKOHOLIN KULUTUS JA HAITAT Suomalaisen juomiskulttuurin kenties suurin muutos on naisten alkoholinkäytön lähes kuusinkertaistuminen 40 vuodessa. Nykyään naiset kuluttavat noin kolmanneksen Suomessa juodusta alkoholista. Alkoholinkäyttö on myös siirtynyt enemmän ihmisten koteihin, ja aikaisempaa useammin miehet ja naiset käyttävät alkoholia yhdessä. Päihteiden runsas käyttö ja äidinrooli ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa. Äidin päihdeongelman ja lapsen tapaturmien välinen selvä yhteys on havaittu useissa tutkimuksissa (mm. VANLA) niin Suomessa kuin muualla. Kodin seinien sisällä tapahtuvat asiat pysyvät usein liian pitkään muilta salassa. Vanhempaa on vaikeaa auttaa, jos avuntarvetta ei tunnisteta ja tunnusteta.
Alkoholin kulutus ja haitat Alkoholi on merkittävä tekijä selitettäessä töistä poissaoloja. Alkoholinkulutuksen ja sairauspoissaolojen välinen yhteys näyttää aiemmin tehtyjen tutkimustulosten (esim. AVTK-aineisto) perusteella olevan erityisen vahva matalasti koulutetuilla miehillä. Alkoholiperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset olivat vuonna 2011 noin 135 miljoonaa euroa. Vuosina 2006 2010 keskimäärin lähes 12 000 suomalaista sai vuosittain kelan työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteluissa esiintyi alkoholisairaus. Alkoholista johtuvat välittömät haittakustannukset vuonna 2012 olivat 1.2 1.4 miljardia euroa ( suurin kustannusluokka muodostui onnettomuus ja rikosvahingoista; 358 milj.euroa)
Ota puheeksi oma huolesi Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa peruspalveluissa toimivilla on keskeinen asema. Kaikissa hoitopaikoissa /toimintayksiköissä on tärkeää muistaa alkoholiongelmien yleisyys. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon ja tuen edellytys. Haittoja syntyy myös tavallisten suomalaisten alkoholinkäyttäjien joukossa, ei vain ongelmakäyttäjillä Tulevaisuuden ongelmakäyttäjät tulevat nykyisyyden kohtuukäyttäjistä: Virtausta tulee hidastaa ja ehkäistä.
Puheeksiottamisen vaikeudet/esteet Asian sisältö (väkivalta yms.) työpisteellä merkitystä Varmuuden haku (objektiivinen tieto) Asiakkaan status Asiakkaan, kollegan, esimiehen reaktiot Sopiva aika / tilanne (Huono/hyvä) kontakti ko. henkilöön Pelko työmäärän lisääntymisestä, vaillinaiset tiedot muista toimijoista ( palvelujärjestelmä) Epävarmuus tai ammattitaidon puute Työntekijän omat asenteet Kulttuurierot Sukulais-, naapurisuhteet
Yhteistyöhaluton; ei se ole motivoitunut Motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö Sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa motivaatioon: Hoitavan/kohtaavan työntekijän asenne ja läsnäolo vaikuttaa osaltaan asiakkaan motivaatioon. Työntekijän tehtävänä on herätellä ja vahvistaa asiakkaan motivaatiota ( tuki-kontrolli yhdistelmät, ks. Arnkil&Eriksson) Muutosvalmius on tilannesidonnainen tekijä; kun ihminen on valmis, halukas ja kykenevä muutokseen
Puheeksiottamista ja yhteistyötä tukee se, että Puheeksiottaminen tähtää asianosaisen oman voimaantumisen ja elämänhallinnan kasvuun. Asiakkaiden/perheiden kanssa työskentelevillä on työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista ( esim. miniinterventio ja muut puheeksiottomenetelmät). Huom! Dokumentoinnin tärkeys Tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto( tiedossa olevat palvelupolut/hoitopolut), jolta voi saada lisäapua Yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista ( eri työntekijätahot + asiakas ja hänen verkostot)
KIITOS! heli.heimala@avi.fi