Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen

Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina) u 5C (Eerika, Vilma, Sanna) u + Norssi?

SU Opintojakson suoritettuaan opiskelija u ymmärtää kielen merkityksen (monilukutaidon) eri oppiaineissa ja niitä yhdistävänä tekijänä u osaa luoda ja ohjata monilukutaitoa kehittäviä oppimisprosesseja. Sisältö: monilukutaidon ja monikielisyyden pedagogiikka suhteessa sovellettavaan alueeseen LI Opintojakson suoritettuaan opiskelija u ymmärtää motorisen oppimisen merkityksen eri oppiaineissa ja niitä yhdistävänä tekijänä u osaa suunnitella ja ohjata lapsen hyvinvointia edistäviä oppimisprosesseja. Sisältö: liikuntakasvatuksen soveltaminen eri oppiaineisiin, hyvinvoinnin edistäminen eri oppiaineissa

Äikän sisältöalueita (POPS 2014) u S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen u S2 Tekstien tulkitseminen u S3 Tekstien tuottaminen u S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen u Kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaidot u Kielen rakenteet (kielioppi) ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä u Kulttuurisisällöt: keskeisiä sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit

Teemoja esim. u Havaintomotoriset ja perusmotoriset taidot monilukutaitoa liikunnassa u esi- ja alkuopetus u havaintomotoriset pelit lapsilähtöisyys, motivaatio, osallisuus, pätevyys hyvinvointi u pelin lukeminen u esim. kartanlukutaito monilukutaitona dekoodauksen taidot tulkinnan ja ymmärtämisen taidot u Puheen ja ilmaisun puoli, tunne- ja vuorovaikutustaidot (OPS laaja-alaisuus) u pedagoginen ohjauspuhe u Kehollisuus ja konkretia kielen oppimisessa u Suggestopedinen kielenoppiminen; total physical response u Oppiminen: motoriset taidot ja kieliosaaminen u Kriittinen medialukutaito: kehonkuva, hyvinvointi, visuaaliset ihanteet u Mitä kaikkea muuta?

Opetuksen suunnittelun prosessi 1. Omat käsityksenne ilmiöstä ja ilmiöpohjaisesta opetuksesta 2. Tietosisältöä ilmiöstä (sisältötieto ja yleinen pedagoginen tieto) 3. Opetussuunnitelmallista tietoa 4. Opittavan ilmiön merkityksellisyys oppilaille 5. Oppimateriaalit oppimisen tukena 6. Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus 7. Arvioinnin suunnittelu ja toteutus Eri vaiheet liittyvät toisiinsa, ja niistä noussutta ymmärrystä tulee käyttää viimeistään kohdissa 6. ja 7. Joihinkin osiin voi laittaa enemmän paukkuja kuin toisiin. Kainulainen, opetiimi, Shulman

1. Omat käsityksenne ilmiöstä ja ilmiöpohjaisesta opetuksesta u Oma käsityksenne opetuskokonaisuuden toteuttamisesta suhteessa integraation lajeihin: jatkumolla monitieteinen integraatio ilmiölähtöinen (ks. esim. http://www.konstit.fi/koti/mcollanus/) u Valitsimme tämän ilmiön / nämä sisällöt, koska u Millaista esiymmärrystä teillä on ilmiöstä / sisällöistä?

2. Tietosisältöä u Mitä opittavasta ilmiöstä on pedagogisesti mielekästä tietää ja ymmärtää? (Opettajan syytä perehtyä syvällisemmin kuin oppilaan) u Taustoituksessa tieteellisten julkaisujen ja muiden lähteiden käyttö u Millaista monilukutaitoa vaatii? Millaisia motorisia taitoja? Miten tukee hyvinvointia? u Millaisia taitoja oppilas tarvitsee ilmiön kanssa toimimiseen?

3. Opetussuunnitelmallista tietoa u Mitä uusi ops sanoo aiheesta? (http://www.oph.fi/ops2016/perusteet) u Miten opetuskokonaisuus kietoutuu tämän kurssin tavoitteisiin? Entä OKL:n opsin ilmiöihin? u Mitä tavoitteita voitte opsin perusteella asettaa opetuskokonaisuudelle? molempien opsien tavoitteet u Suodattakaa ops-teksti oman päänne läpi; älkää vain kopioiko (korkeintaan tavoitteet voi kopioida)

4. Opittavan ilmiön merkitys oppilaille u Mitä kautta ilmiö voisi tulla ikäryhmänne oppilaille merkitykselliseksi? u millaisin työtavoin, sisällöin, tekstein, millä medioilla, millaisella toiminnalla tms. u Miten oppilaiden ajattelu ja toiminta saadaan näkyville? u Toteutuksen jälkeen: Mitä havaintoja teitte siitä, miten ilmiö näyttäytyi ikäryhmän oppilaiden kokemusmaailmassa?

5. Oppimateriaalit oppimisen tukena u Miten ilmiö näkyy eri oppikirjoissa tai oppimateriaaleissa: u miten ja missä yhteyksissä ilmiötä käsitellään, miten se on rajattu sisällöllisesti, jäsennetty pedagogisesti? u miten sitä opiskellaan (harjoittelutavat ja tehtävätyypit)? u Mitä ideoita saatte materiaalista omaan kokonaisuuteenne? u Mikä mielestänne toimii materiaalissa, mikä kenties ei? Mitä muita näkökulmia ilmiöön?

6. Opetuskokonaisuuden toteutus ja 7. arviointi u Tavoitteet ja toteutussuunnitelma u Arvioinnin suunnittelu: u kuinka opettajan ja oppilaiden ajattelun kehittymistä, oppimista, tuetaan, tutkitaan ja seurataan prosessin aikana ja tulevaisuudessa u miten prosessin aikana tapahtunut oppiminen saadaan näkyville? u Prosessin arviointi oman oppimisen näkökulmasta u Tähän on kriteerit suhteutettuna Bloomin taksonomiaan

Vielä tehtävästä u Tehtävässä on kyse juuri teidän kehittymisestänne. Siten tuotokset voivat näyttää hyvinkin erilaisilta. u Joillakin suurin oivallus voi tulla tietosisältöä hahmottaessa, joillakin kuningasajatus saattaa tulla suunnitelmaan tai oppimisen arviointiin. u Tarkoituksena ei ole tulla valmiiksi valitun ilmiön opettajana vaan enemmänkin aloittaa kehittyminen, oivaltaa jotakin uutta aiheesta, sen opettamisesta ja integroinnista. u Kehitystehtävän rakenne noudattelee Jorma Ojalan opetuksellista rekonstruktiomallia sekä Shulmanin (esim. 1987) opettajan tiedonstruktuuria, joilla pyritään hankkimaan pedagogista sisältötietoa. u Tehtävässä on myös käytetty hyväksi Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ajan hermolle -täydennyskoulutushankkeen kehitystehtäväideaa.