3 Aviapoliksen suuralue

3 16

alueittain 21 3 Aviapoliksen suuralue Pinta-ala (km²) 38, 24,4 Väestö 1.1.21 15617 197 636 Asukkaita / km² 411 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 26,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,2 Työttömyysaste 29 () 5,8 Työllisyysaste 28 () 82,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 391,6 14,1 Aluekuvaus ja historia sijaitsee keskellä ta. Suuralueeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa, jotka ovat Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokenttä. Etelässä suuralue rajautuu Helsinkiin ja pohjoisessa Tuusulaan. Helsinki-n lentokenttä sijaitsee Aviapoliksen suuralueella. Itä-länsisuunnassa alueen läpi kulkee Kehä III ja etelä-pohjoissuunnassa itälaidalla Tuusulanväylä. Suuralueen lounaiskulmassa sijaitsee Silvolan tekojärvi, joka on koko pääkaupunkiseudun vesihuollon varavesiallas. Vuonna 1962 valmistunut tekojärvi saa vetensä Päijänteestä, 12 kilometrin mittaista tunnelia pitkin. Luonto ja elinympäristö Koko eteläraja esta on njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Joenvarressa on muun muassa Pitkäkosken luonnonsuojelualue, kuin myös Ruutinkoski-Krakanojan luontokokonaisuus, josta osa on suojeltu luonnonsuojelulailla. Tammistonmäen monisatavuotinen tammi- ja pähkinäpensaslehto rauhoitettiin jo 194-luvulla. Asuminen ja väestö en asuntokanta on huomattavasti uudempaa kuin muilla suuralueilla. Alueen asunnoista yli puolet on rakennettu 2-luvulla. Pakkalan, Ylästön ja Tammiston kaupunginosat ovatkin viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet n asuntorakentamisen painopistealueita. ella on enemmän kerros- kuin pientaloja ja puolet asunnoista on omistusasuntoja, mikä on vähemmän kuin muilla suuralueilla. Vuoden 211 alussa suuralueen väkiluku oli hieman yli 16 4. Väestö on lisääntynyt vuodesta 21 vuoteen 211 mennessä yli 11 asukkaalla ja väestömäärän uskotaan kasvavan vielä monen vuoden ajan. Aviapoliksen väestö on nuorekasta. Alueella asuu suhteellisesti enemmän alle kouluikäisiä ja vähemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin muilla suuralueilla. Perheväestöön kuuluvien osuus ja perheiden keskikoko ovat toiseksi suurimpia Kivistön suuralueen jälkeen. Koulutus- ja tulotaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä Lentokentän ympäristöä on suunniteltu 196-luvulta lähtien, mutta laajempi toimitilarakentaminen lähti käyntiin 199-luvulla. en työpaikkamäärä on omaa luokkaansa verrattuna muuhun seen. Suuralueella sijaitsee työpaikkojen määrällä mitattuna kaksi n suurinta aluetta, Lentokenttä ja Veromies. Vuoden 28 lopussa suuralueella oli työpaikkoja 34 733, joka on kolmasosa kaikista n työpaikoista. Eniten työpaikkoja oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Kehityssuunnitelmat tta on jo 199-luvulta saakka vahvasti kehitetty sekä asuin- että työpaikka-alueena ja kehitystyö jatkuu edelleen. Kehäradan valmistumisen myötä liikenneyhteydet parantuvat huomattavasti, kun Aviapoliksen ja Lentokentän asemilta avautuu raideyhteys muun muassa Helsingin keskustaan. Lisäksi yksi Kehäradan asemavarauksista on Viinikkalan teollisuusalueella. Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolisalueen keskustaa ja siitä kehitetään toiminnallisesti monipuolista aluetta. Aviapolis-aseman ympärille aiotaan rakentaa kaupunginosakeskus ja Tikkurilantien pohjoispuolelle kaavaillaan Kartanonkosken kokoista Pyttisbergetin asuinaluetta. Myös Tikkurilantien ja Ilmakehän väliin jäävä teollisuusalue muuttuu vähitellen työpaikkaja asuinalueeksi, jossa on myös palveluja. Valimotien varrella Tammistossa sijaitsee yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista kaupan alueista. Alueella asioidaan tulevaisuudessa yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimotielle tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen pohjalta selkiytetään alueen opastusta ja parannetaan yhteyksiä kaupasta bussipysäkeille ja kevyen liikenteen reiteille. n yhden tunnetuimman kohteen, kauppakeskus Jumbon, viereen on kaavailtu toimistotornia, Avia Toweria. Tämän Aviapoliksen uusimman maamerkin toteuttamisaikataulu on avoin. Asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt Kartanonkoskelta ja Tammistosta Pakkalanrinteeseen, jonne on nousemassa 2-5-kerroksisten asuintalojen alue. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu 12 pientalotonttia. Tammiston eteläkärkeen rakennetaan tällä hetkellä viimeisiä taloja ja myös Ylästöön on tulossa asuinrakentamista. 17

3 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 2899 345 11,9 199 2957 1422 48 28 9,5 2 491 2396 49 275 5,6 116 2,4 21 15617 7957 51 529 3,4 1191 7,6 215* 18629 22* 19599 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 176 325 153 351 356 1991-2355 67 15 7289 5391 21-9 1336 245 19 28 19924 Avopari ja 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 13 Aviopari ja 39 Enintään perusaste Aviopari ilman 2 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 17 Korkea-aste Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 2899 8 12 15 32 25 7 199 2957 11 12 11 35 24 7 2 491 13 14 11 35 22 6 21 15617 15 11 1 42 18 4 215* 18629 13 13 1 36 22 7 22* 19599 11 14 11 31 24 9 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 746 83 3,1 199 841 88 3,1 2 1413 88 3,1 21 4481 85 3, Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 171 23 25 23 18 7 3 199 19 2 3 2 2 7 2 2 193 25 31 17 18 7 2 21 6582 31 31 17 16 4 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 2 291 58 378 839 25 482 1995 2 84 64 413 751 22 681 2 3 83 17 883 619 28 168 28 1 959 367 473 558 33 532 18

3 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 158 15 28 23 23 1 1 199 1719 12 25 3 24 9 2 2833 13 28 28 23 8 28 887 1 36 3 16 9 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 1511 12 23 25 22 18 2 217 1 27 25 23 16 25 4775 8 3 28 21 13 21 76 8 32 28 21 12 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 1719 99 574 155 21 329 1621 1277 392 25 775 398 2988 989 28 887 3894 373 125 221 199 2,7 77 31,4 2 2,6 8 33,2 21 2,4 76 33,8 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 126 97 195-69 359 87 7 4 197-79 21 36 8 45 198-89 256 99 199-99 12 22 18 59 2-8 4854 17 17 66 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 136 69 51 67 49 1981-85 79 79 1 1986-9 2 2 1 1991-95 498 48 82 9 18 1996-667 59 76 158 24 21-5 3255 1357 42 1898 58 26-9 1611 276 17 1335 83 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 34733 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 19

4 Ylästö Ylästö Pinta-ala (km²) 8,7 24,4 Väestö 1.1.21 4677 197 636 Asukkaita / km² 536 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 31, 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,9 Työttömyysaste 29 () 5,1 Työllisyysaste 28 () 79,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 16,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Ylästön kaupunginosa rajautuu lännessä ja etelässä njokeen. Pohjoisesta alueen keskiosaan työntyy metsäinen selänne. Selänteen leikkaa Kehä III, joka samalla rajaa kaupunginosan pohjoisessa. Idässä alue sivuaa njokeen laskevaa Krakanojaa. Alueen vanhin asutus on keskittynyt vanhan Kuninkaantien varrelle, jota nykyisin kutsutaan Ylästöntieksi. Kuninkaantien reunalla, Kirkkokallion kupeessa, sijaitsee Voutilan kylä. Vanhinta kylän rakennuskantaa on säilynyt todennäköisesti jo 17-luvulta lähtien, mutta kylään on myös harkiten rakennettu uutta. Korkealla mäellä sijaitsevasta kylästä avautuu kaunis näköala jyrkästi alas laskevaan njokilaaksoon, joka yhdessä Voutilan kylän, nkosken ja Kuninkaantien kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön. Merkittävimmät kohteet Voutilan kylässä ovat: Smeds, Oweritas, Nedre Påvals, Ekström, Påvals, Salas, Övre Thors ja Nedre Thors. Voutilan kylän eteläpuolella, Silvolan tekojärven ja Kaivokselan välissä, sijaitsee Sillböle gård, jonka päärakennus on 18-luvun alkupuolelta. Ylästöntien varressa, nykyaikaisten omakotitalojen keskellä, on 18-luvun alkupuolelta peräisin oleva Vikströmin torppa, joka on lajinsa harvinaisia edustajia lla. Ylästöntien 11

alueittain 21 4 Ylästö eteläpuolella sijaitsee puolestaan historiallinen Ylästön kyläkeskus, joka mainitaan jo 14-luvulla. Kylän huomattavimpiin rakennuksiin kuuluu keskeisellä paikalla Lehtikummun mäellä sijaitseva Klemetsin talo, jonka kaksikerroksinen hirsinen päärakennus on 18-luvun alkupuolelta. Ylästön kylän itäpuolella, njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella, on myös useita rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Näihin lukeutuu Vilhelmsbergin pienasumukset 18-19 -lukujen taitteesta, Tallbacka/Fridhemmin tila 18-luvun lopusta sekä Petaksen myöhäisempiretyyliä edustava entinen virkatalo 18-luvun puolivälistä. Ylästön lounaisosan pinta-alasta suuri osa on Silvolan tekojärven, koko pääkaupunkiseudun vesihuollon varavesialtaan, peitossa. Vuonna 1962 valmistunut tekojärvi sai ensin vetensä njoesta, mutta vuodesta 1982 lähtien vesi on johdettu altaaseen Päijänteestä, 12 kilometrin tunnelia pitkin. Luonto ja elinympäristö Ylästön luonnonalueet ovat vaihtelevia. Etelässä njoki kaartuu voimakkaasti itään ja yltyy noin kilometrin mittaiseksi koskeksi, jota kutsutaan Pitkäkoskeksi. Pitkäkosken luonnonsuojelualueen maisema edustaa jäännettä alueen alkuperäisestä luonnosta rehevine reunuslehtoineen ja rantakuusikkoineen. Pitkäkosken luonnonsuojelualueeseen on helppo tutustua luontopolkujen, portaiden ja opastaulujen ansiosta. Pitkäkosken ja Silvolan tekojärven välissä oleva Silvolan metsä on laajuutensa ja luonnon monimuotoisuutensa ansiosta arvokas. Silvolan metsät yhtyvät Helsingin puolella sijaitseviin Haltialan metsiin muodostaen pitkän ekologisen käytävän. Alueen lehdot, jalopuut ja lahopuut tarjoavat oivan elinympäristön etenkin linnuille ja lepakoille. Kuljettaessa njokea Pitkäkoskesta itään päin vastaan tulee toinen koskialue, Niskalankoski. Kosken pohjoispuolisella peltoalueella on rehevä purovarsilaakso, jolla on luontoarvojensa lisäksi merkittävä maisema- ja virkistysarvo. Kaupunginosan itälaidalla joki kääntyy virtaamaan kohti etelää, jossa on kolmas koskialue, Ruutinkoski. Ruutinkoski rantoineen muodostaa Haltialan kartanon alueen kanssa historiallisesti yhtenäisen ja luonnonsuojelullisesti tärkeän maiseman, josta osa on suojeltu luonnonsuojelulailla. Hieman pohjoisempana Ruutinkoski-Krakanoja muodostaa kiinteän kokonaisuuden ja alueelle on tehty suojeluvaraus osin alueen maiseman, osin alueen vesi- ja rantakasvillisuuden vuoksi. Ylästön komeimmat kalliot ja vanhimmat metsät löytyvät alueen pohjoisosista, jonne vuonna 22 perustettiinkin Blåbärkärrsbergenin luonnonsuojelualue. Blåbärkärrsbergenin luonnontilainen ja monipuolinen kalliometsä haluttiin rauhoittaa alueella, joka on vilkkaan rakentamisen kohteena. Osittain samoin perustein luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi on luokiteltu Hagakärrsbergenin kalliot, jotka sijaitsevat Voutilan kylän itäpuolella. Hagakärrsbergenin yhtenäisellä metsäalueella on myös komeita siirtolohkareita, luolamuodostelmia ja muinaisranta. Kallioiden kupeessa sijaitseva Tuupakan lampi suoreunustoineen on säilynyt melko luonnontilaisena. Asuminen ja väestö Ylästön asuinrakennetta voisi parhaiten kuvailla sanalla mosaiikkimainen. Talot ovat myyneet maitaan eri aikaan, minkä vuoksi alueet ovat rakentuneet eri aikaan. Ylästö on myös kaavoitettu palasina, alue kerrallaan. Ylästöön onkin muodostunut hyvin erityyppisiä asuinalueita ja alueella yhdistyy uusi ja vanha rakentaminen. Ylästöntien varrella on aikanaan ollut torppa-asutusta, josta merkkinä on edelleen nähtävissä punaisia, vanhoja taloja. Ylästö on ollut yksi nopeimmin kasvaneista alueista koko lla. Lähes puolet Ylästön asunnoista on rakennettu 2-luvulla. 199-luvulla kaupunginosa sai ensimmäiset kerrostalonsa ja alueelle valmistui myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Harvassa vantaalaisessa kaupunginosassa on asumisoikeusasuntojen osuus yhtä suuri kuin Ylästössä, kymmenen prosenttia. Hurja kasvuvauhti näkyy myös väkiluvussa, joka on vuodesta 198 nelinkertaistunut ollen vuoden 211 alussa 4 73. Suurimmat kasvupaineet ovat kuitenkin Ylästön osalta ohi ja väkiluvun arvellaan tästä eteenpäin kasvavan varsin maltillisesti. Ylästössä asuu paljon päivähoito- ja kouluikäisiä. Elinkeinoelämä Vuonna 28 Ylästössä kirjattiin olevan yli 2 5 työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet Ylästöntien ja Kehä III:n varrelle. Lähes 4 prosenttia Ylästön työpaikoista on kaupan alalla, mutta myös kuljetusta ja varastointia harjoittavat yritykset arvostavat alueen hyviä yhteyksiä. Ylästössä on alakoulu ja kolme päiväkotia. Kuulakamarissa on tarjolla kotimusiikkia ja konsertteja ja myös seurakunta järjestää tapahtumia tiloissaan. Kehityssuunnitelmat Ylästön eteläosaan on syntynyt muun muassa moderni puinen pientaloalue. Ylästön asuinalue laajenee tulevaisuudessa myös Silvolan tekojärven suuntaan sekä Itäpellontien pohjoispuolelle. Lisäksi Krakanpellolle on suunnitteilla omakotitontteja. Voutilan ja Tolkinkylän keskiaikaisperäisten kyläkokonaisuuksien kyläkuvat on tarkoitus suojella asemakaavalla ja samalla määritellä alueiden rakentamistapa ja rakentamismahdollisuudet. 111

4 Ylästö 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Ylästö Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 189 174 16, 199 159 797 5 182 11,4 2 263 129 5 185 7,1 23,9 21 4677 2333 5 241 5,2 2 4,3 215* 4854 22* 516 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 562 138 64 147 982 1991-153 291 79 2739 1898 21-9 1919 575 78 5159 3737 Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 22 Avopari ilman 8 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 189 8 14 15 29 28 7 199 159 12 14 11 33 23 8 2 263 14 17 9 31 23 7 21 4677 14 16 8 33 23 6 215* 4854 11 18 9 26 28 8 22* 516 9 17 1 23 31 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 51 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Ylästö Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 3 89 3,1 199 475 97 3,2 2 753 94 3,3 21 1367 94 3,2 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 389 17 28 21 23 7 3 199 534 13 3 2 23 1 3 2 858 13 29 19 26 1 3 21 1566 13 28 21 28 8 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 27 29 871 719 24 749 1995 1 466 33 88 749 23 62 2 1 884 57 478 238 3 59 28 3 161 117 653 914 37 22 112

4 Ylästö Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 572 14 24 25 27 9 1 199 88 11 22 33 24 1 2 1364 9 2 33 27 1 28 2412 5 22 38 23 12 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 747 8 12 23 29 28 2 934 6 11 25 31 27 25 1313 4 8 22 33 32 21 1639 3 7 21 35 33 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 88 447 332 11 21 1467 688 65 174 25 247 861 863 323 28 2412 997 129 338 48 199 3, 88 31,4 2 3, 94 32,7 21 3, 13 35,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 48 1 195-69 185 98 197-79 53 1 198-89 218 1 199-99 359 51 33 16 2-8 755 99 1 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 36 36 1 1981-85 65 65 1 1986-9 166 166 1 1991-95 164 99 6 65 4 1996-219 19 5 11 5 21-5 452 85 19 367 81 26-9 237 237 1 2 1 3 2 5 2 1 5 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Ylästö 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 2558 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 113

41 Viinikkala Viinikkala Pinta-ala (km²) 6,4 24,4 Väestö 1.1.21 92 197 636 Asukkaita / km² 14 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 ().. 27,3 Vieraskieliset 21 ().. Työttömyysaste 29 ().. Työllisyysaste 28 ().. 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 ().. 14,1 Aluekuvaus ja historia Viinikkalan kaupunginosa rajautuu lännessä njokeen ja pohjoisessa Kiilan kaupunginosaan. Idässä raja kulkee Katriinantietä ja Tikkurilantietä pitkin ja etelässä rajana on pääasiassa Kehä III. Naapurissa sijaitsevan lentokentän kolmas kiitotie ulottui aiemmin Viinikkalan puolelle, mutta 2-luvun puolivälissä tehtyjen rajamuutosten johdosta kiitotiet kuuluvat nykyisin kokonaan Lentokentän kaupunginosaan. Viinikkalan ja nlaakson rajalla kulkevalla njoella on ollut merkittävä vaikutus alueen historiaan. njoen kosket valjastettiin viimeistään 18-luvulla teollisuuden käyttöön. W.W. Wahlberg perusti nkosken ympärille teollisten toimintojen keskittymän, johon kuului muun muassa Dahlforsin viilatehdas, myllyjä, ruukki ja erilaisia tuotantolaitoksia. Vesivoiman tehostamista varten Wahlberg rakennutti nkoskeen väliaikaisen padon, joka jäikin pysyväksi. Viilatehtaan tiilinen tehdas valmistui vuonna 193 ja se toimi aina 196-luvulle saakka. Wahlbergin kuoltua perikunta myi viilatehtaan ja alueen rakennukset n kaupungille. Vuonna 1984 tapahtunut tulipalo aiheutti mittavat vahingot viilatehtaalle ja rakennus päätettiin purkaa. Aktiivisten asukkaiden ansiosta viilatehtaalle myönnettiin kuitenkin suojelupäätös ja kaupunki 114

alueittain 21 41 Viinikkala kunnosti rakennuksen. Nykyisin viilatehdas on n vanhin säilynyt teollisuusrakennus. joen ylittävä puusilta on puolestaan n ainoa säilynyt puusilta ja se on rakennettu vuonna 1876. Viilatehtaan lisäksi kaupunki paransi nkosken ympäristön virkistyskäyttöä. Joen ympärille rakennettiin helppokulkuisia polkuja ja nkosken yli sadan vuoden ikäinen pato restauroitiin. Alueen kalakannatkin on saatu elpymään. Vanhan viilatehtaan paikalla toimii nykyisin tilausravintola Kuninkaan Lohet Oy ja yritys on myös kunnostanut tien toisella puolella sijaitsevan vanhan ruotsalaisen kansakoulun idylliseksi kokous- ja koulutustilaksi Kuninkaan Kartanoksi. Viinikkalan kylä lähellä nkoskea on kaupunginosan vanhinta asuinaluetta. Viljelysaukean keskellä sijaitseva kylä on edustava esimerkki 19-luvun alun maatalousyhteisöstä ja se on tärkeä osa suurempaa kulttuurimaisemallista kokonaisuutta, johon kuuluvat njokilaakso koskialueineen ja kylän ohittava Kuninkaantie. Viinikkalan kylän rakennukset muodostavat vaikuttavan ja kauniin maatalousrakennusten ryhmän. Kylän näyttävimmät ja hyväkuntoisimmat rakennukset ovat Hommas ja Nystuga. Hommaksen päärakennus on valmistunut vuonna 1922 ja Nystugan vuonna 188. Näiden lisäksi kiinteään kylämaiseman kokonaisuuteen kuuluu Gårds. Kylän laidalla, läheisesti nkosken alueeseen liittyen, sijaitsee myös kaksi iäkästä ruotsinkielistä opinahjoa: nkosken entinen ruotsinkielinen kansakoulu ja n entinen ruotsinkielinen alakoulu. Näistä ensimmäinen valmistui vuonna 1896 ja jälkimmäinen 19-luvun alussa. Viinikkalan kylä ja Ylästön puolella sijaitseva Voutilan kylä ovat mahdollisesti aikoinaan olleet yksi kylä. Luotettavia tietoja kylien yhteisestä historiasta ei kuitenkaan ole saatavilla. Viinikkalan eteläosassa, Tuupakanmäellä, on puolestaan aikanaan sijainnut kylän suurin maatalo, Stubbacka. Stubbackan talon maille on rakentunut nykyaikainen Tuupakan yritysalue, joka on saanut nimensäkin talosta. Luonto ja elinympäristö Kehä III:n vartta lukuun ottamatta Viinikkalassa on rakentamattomia alueita ja tilanne pysynee jatkossakin samanlaisena lentomelun takia. Pohjoisen metsäalueen maasto on vaihtelevaa, vaikka korkeuserot eivät ole suuria. Kiilan rajalla sijaitsevasta Viinikanmetsästä on luontotyyppinä suojeltu mäellä kasvava jalopuumetsikkö. Muukin osa Viinikanmetsästä on arvioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi etenkin edustavien lehtojen takia. Viinikanmetsässä elää muun muassa valtakunnallisesti harvinaisia perhoslajeja ja vantaalaisittain harvinaisia kasvilajeja. Viinikkalan eteläosassa, Voutilan kylän kupeessa Tuupakanmäessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, Voutilan kallioketo. Se on yksi edustavimmista kalliokedoista lla. Arvokkaita ovat myös Tuupakanmäen tuoreet niityt, joilla kasvavat vantaalaisittain harvinaiset ketokäenminttu ja heinäratamo. Asuminen ja väestö Myös Viinikkalan pohjoisosan laajassa jokilaaksossa on vanhaa maatalousasutusta, mutta hyvin väljästi. Monet taloista on rakennettu ennen vuotta 192. Uudempaa, lähinnä 197-luvulla rakennettuja omakotitaloja on sijoittunut etenkin Kehä III:n tuntumaan. Rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä ja asukasluku on pysynyt pienenä. Kerrostaloja Viinikkalassa ei ole. Viinikkalassa asui vuoden 211 alussa 93 asukasta ja se on väestöltään n neljänneksi pienin kaupunginosa. kymmenten ajan väkiluku on hitaasti vähentynyt, pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Väestön ennustetaan vähenevän jatkossakin. Elinkeinoelämä Viinikkalasta puhutaan nykyisin työpaikkakeskittymänä ja suurin osa työpaikoista on sijoittunut Kehä III:n varrelle. Työpaikat ovat lisääntyneet 199-luvun lopusta lähtien: vuonna 1995 alueella oli työpaikkoja 1 44, vuonna 2 jo 3 329 ja vuonna 28 peräti 4 469. Viinikkalan työpaikoista selvästi suurin osa, runsas 4 prosenttia, on kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Seuraavaksi eniten, 24 prosenttia, työpaikkoja löytyy tukku- ja vähittäiskaupasta. Viinikkalassa on useita isoja, useamman sadan hengen, yrityksiä. Viinikkalan palveluvarustus on vähäinen. Yksityinen Ida-Maria koti tarjoaa kuitenkin dementiaan sairastuneille henkilöille turvallista elämää kodikkaassa ympäristössä. Lisäksi Tuupakassa on n kaupungin työkeskus ja varikko. Kehityssuunnitelmat Viinikkala on lentomelualuetta eikä alueelle ole suunnitteilla lisää asuntorakentamista. Viinikkalan kehityssuunnitelmat liittyvätkin teollisuus- ja logistiikkatoimintoihin. Kaupunginosan itäreunalla sijaitseva Kytökallion puistoalue on tarkoitus muuttaa lentoliikennealueeksi sekä teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Finavialla on tarkoitus rakentaa kaavamuutosalueen pohjoisosaan rajoittuen lentokoneiden jäänpoistoalue ja kentän aurauslumen vastaanottopaikka. Suunnitteilla on myös logistiikkatunnelin tai -sillan rakentaminen Tikkurilantien pohjoispuoliseen kortteliin. Rakenteilla oleva Kehärata kulkee pian Viinikkalan halki ja yksi asemavarauksista on teollisuusalueella. 115

5 Tammisto Tammisto Pinta-ala (km²) 1,7 24,4 Väestö 1.1.21 2783 197 636 Asukkaita / km² 1622 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 21,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 6, Työttömyysaste 29 () 5,4 Työllisyysaste 28 () 88, 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 85,1 14,1 Aluekuvaus ja historia en eteläisin kaupunginosa on Tammisto, jonka rajanaapurina on idässä ja lännessä Helsinki. Kaupunginosaa reunustavat lännessä njoki ja idässä Keravanjoki. Pohjoinen laita rajautuu Pakkalaan. Tammisto on tasaista - ja Keravanjoen suistoaluetta. Etelässä joet yhtyvät ja jatkavat yhdessä kulkuaan kohti merta. tuhansien aikana merenpohjaan kertyneet savikot selittävät Tammiston tasaisuuden. Tammiston laajat savikot olivat pitkään viljeltyjä, kunnes uudet asuinalueet valtasivat pellot. Peltoalassa tapahtuneet muutokset ovatkin lla olleet suurimpia Tammistossa ja naapurikaupunginosa Pakkalassa. Komeiden lehtipuiden reunustama Tammistontie kulkee Tammiston pohjoisosan luonnonsuojelualueen reunalla. Tien varrella, Tammiston mäellä sijaitsi Rosendahlin kartano aina 19-luvun alkupuolelle saakka. Rosendahlin, Backaksen ja Haltialan kartanot sijaitsivat saman, laajan peltoaukean äärellä. Seutu on maisemaltaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää, jatkuen aina Ylästöön saakka. Rosendahlin kartano siirtyi vuonna 1916 Hankkijalle, jonka perustamalla koetilalla kehitettiin Suomen oloihin suotuisia kasvilajikkeita. Kartanon nimi muutettiin Tammiston tilaksi ja koetilatoiminta jatkui 197-lu- 116

alueittain 21 5 Tammisto vun alkupuolelle saakka. Kartanorakennukset purettiin 198-luvulla ja nykyisin paikalla on kerros- ja rivitaloja. Rosendahlin kartano ja Tammiston koetila jatkavat elämäänsä alueen nimistössä, sillä alueelta löytyy niin Koetilankatu, Sisukaurankaari kuin Rosendalinkujakin. Tammiston vanhoihin, arvokkaisiin kohteisiin kuuluu Keravanjoen ylittävä Siltamäen kivisilta, jonka rakentamisesta päätettiin vuonna 1895. Silta on osa vuosisatojen ikäistä Kirkonkyläntietä, jota pitkin liikenne kulki Helsingin pitäjän kirkonkylästä Helsinkiin. lla on säilynyt kolme vanhaa kivisiltaa, joista hyvässä kunnossa oleva Siltamäen kivisilta on suurin. Luonto ja elinympäristö Nimensä mukaisesti Tammiston merkittävin luontokohde liittyy tammeen. Tammistonmäen monisatavuotinen tammi- ja pähkinäpensaslehto on ainutlaatuinen koko Helsingin seudulla. Luontaisesti syntynyt tammimetsä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna 1946. Osaa Tammiston luonnonsuojelualueesta hoidetaan säännöllisesti, jotta lehto säilyisi, mutta ikikuusikoiden annetaan kasvaa luonnontilassa. Suuret tammet ja reheväkasvuiset pähkinäpensaat luovat Tammiston metsään eteläisen tunnelman. Tammien ja pähkinäpensaiden lomassa kasvaa vaahteroita ja metsälehmuksia. Suojelualueen itäreunaan on istutettu saarnia ja mäen pohjoispuoli on erityisen kookkaiden ja komeiden kuusien aluetta. Kallion laella kukkivat kalliokedot. Tammiston metsä on myös arvokasta lintu- ja perhosaluetta, jossa viihtyvät muun muassa pikkutikka ja uuttukyyhky. Vaateliaista laululinnuista tavataan esimerkiksi mustapääkerttuja ja kultarintoja. Asuminen ja väestö Tuusulanväylän matkaajilta voi helposti jäädä huomaamatta nyt jo puistomainen Tammimäentien omakotialue, joka on rakennettu Tammiston pelloille 195- ja 196-luvuilla. Tiiviin alueen katuverkko on kampamainen ja tontteja reunustavat useimmiten kauniit pensasaidat. Täällä on helppo löytää oikeaan osoitteeseen, sillä tiet on nimetty hauskasti ja yksinkertaisesti. Eteläisin tie on nimeltään Ensimmäinen tie, seuraava Toinen tie ja näin jatkuu kunnes pohjoisimpana vastaan tulee Kahdeksas tie. Tammimäentien omakotialueen rakentumisen jälkeen Tammisto sai kauan aikaa elellä rauhallista elämäänsä peltojen keskellä. 2-luvulla alue koki mullistuksen, kun omakotialueen ja njoen väliselle pellolle alkoi nousta rivi- ja kerrostaloja. Tammiston modernilla ja tiiviillä asuinalueella on yli 1 uutta asuntoa ja siitä on tullut suosittu asuinpaikka. Tammiston asunnoista kolme neljästä sijaitsee kerrostaloissa ja useampi kuin joka kolmas on vuokra-asunto. Tammiston asukasluku oli vielä vuonna 2 alle 3, mutta vuoden 211 alussa alueella asui hieman yli 3 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden johdosta. Tammiston ikärakenne on varsin poikkeava muihin kaupunginosiin nähden. Alueella asuu erityisen paljon päivähoitoikäisiä ja työikäisiä, mutta vähän kouluikäisiä ja vanhuksia. Elinkeinoelämä Tammiston läpi kulkeva Valimotie rakennettiin 196-luvulla ja se johti aikanaan Bera -nimiselle valimolle. Lentokenttä ja lentomelu vaikuttivat alueen suunnitteluun ja Valimotien varren alueet kaavoitettiin teollisuus- ja varastokäyttöön. Tammiston ja Pakkalan asuinalueet eivät tuolloin olleet suunnitelmissa. Nykyisin lentoaseman lähestymis- ja nousureitit ovat rajatumpia ja lentokoneet hiljaisempia. Näin myös lentomelualueita on saatu pienenemään. Tammiston työpaikka-alue alkoi rakentua 198-luvulla. Nykyisin Tammisto on osa laajaa Aviapolis-aluetta ja sinne on 2-luvulla valmistunut runsaasti uusia toimitiloja. Tammiston edullinen liikenteellinen sijainti Tuusulanväylän varressa onkin houkutellut alueelle yritystoimintaa. Vuonna 28 kaupunginosassa oli tarjolla töitä yli 1 4 työntekijälle. Tammistoon on keskittynyt suuria tavarataloja ja kaupan erikoisliikkeitä. Monipuolisesta kauppavalikoimasta löytyy lähes joka alan liikkeitä urheilukaupasta lelukauppaan ja kodinkonekaupasta sisustusliikkeisiin. Lähes 7 prosenttia Tammiston työpaikoista onkin kaupan alalla. Jalostuspuolen suurin työnantaja on muun muassa kompasseja ja rannetietokoneita valmistava Suunto Oy. Julkisen puolen palveluja Tammistossa on vähän. Alueella on päiväkoti ja toinen on rakenteilla. Kehityssuunnitelmat Tammiston uusi asuinalue on lähes valmis. Viimeisiä asuntoja rakennetaan eteläkärkeen Tuusulanväylän länsipuolelle. Tammistossa sijaitsee yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista kaupan alueista. Vuodesta 2 vuoteen 27 vähittäiskaupan ja sen yhteydessä olevien kaupan varastojen määrä on noussut noin 4 kerrosneliömetristä noin 115 kerrosneliömetriin. Valimotien varrella oleva kaupan keskittymä ja siihen liittyvä liikenne on yksi alueen kaupunkisuunnittelun haasteista. Alueella asioidaan pääosin autolla, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimotielle tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen pohjalta selkiytetään alueen opastusta ja parannetaan yhteyksiä kaupasta bussipysäkeille ja kevyen liikenteen reiteille. 117

5 Tammisto 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Tammisto Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 341 45 13,2 199 37 152 5 28 2 271 135 5 2 7,4 2,7 21 2783 143 51 76 2,7 166 6, 215* 3168 22* 322 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 -29 32 3 284 315 1991- -7 23 26 272 276 21-9 2518 318 32 419 1877 Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 9 Aviopari ilman 26 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 341 7 11 13 33 23 13 199 37 7 12 8 31 3 12 2 271 7 11 7 23 4 12 21 2783 15 5 13 47 17 4 215* 3168 15 9 7 43 18 7 22* 322 12 14 7 37 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 28 Enintään perusaste Avopari ilman 26 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Tammisto Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 94 84 2,9 199 87 82 2,9 2 84 85 2,7 21 832 8 2,7 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 133 25 29 23 13 7 3 199 121 24 33 18 17 5 2 2 116 27 36 21 12 3 2 21 1364 37 36 14 1 1 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 246 7 537 116 3 639 1995 234 5 574 673 23 823 2 232 6 477 621 27 921 28 2 27 68 18 757 33 556 118

5 Tammisto Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 172 11 19 31 19 19 1 199 176 13 18 29 32 9 2 146 6 19 23 34 18 28 1721 16 41 21 12 8 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 176 86 74 16 21 153 64 74 15 25 787 37 376 14 28 1721 671 827 174 49 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2,5 68 3,1 2 2,3 77 38, 21 2, 67 34,9 2 1 1 75 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Tammisto 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 1465 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 132 8 23 26 3 13 2 133 8 23 23 32 14 25 297 11 18 32 32 8 21 15 12 38 27 19 4 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 23 1 195-69 57 1 197-79 9 1 198-89 14 1 199-99 13 1 2-8 1257 2 19 8 1 25 1 75 5 25 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 5 5 1 1981-85 5 5 1 1986-9 1 1 1 1991-95 4 4 1 1996-1 1 1 21-5 477 232 49 245 51 26-9 92 276 31 626 69 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 6 7 119

51 Pakkala Pakkala Pinta-ala (km²) 3,4 24,4 Väestö 1.1.21 7886 197 636 Asukkaita / km² 2294 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,4 Työttömyysaste 29 () 6,3 Työllisyysaste 28 () 83,3 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 122,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Pakkala sijaitsee keskellä ta. Alue rajoittuu pohjoisessa Kehä III:een ja lännessä Tuusulanväylään. Suurin osa Pakkalasta on njoen savikkolaaksoa, joka on edelleen osittain viljelykäytössä. njokilaakso on tarjonnut suotuisan asuinpaikan jo esi-isillemme, sillä alueella on asuttu sekä kivikaudella että keskiajalla. Pakkalan kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanon mukaan, joka sijaitsee njokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Kartano sijaitsee Backaksen kartanomäellä, joka oli aiemmin Veromiehenkylän keskus. Backaksen 16-luvulta peräisin oleva vauras kartano siirtyi Osuusliike Elannon haltuun 19-luvun alussa. Tällöin 18-luvun alkupuolella rakennettu kartanorakennus sai nykyisen ulkoasunsa. Kartanon suojellut talousrakennukset ja työväen asunnot ovat poikkeuksellisen näyttäviä, pääasiassa punatiilisiä. Backaksessa harjoitettiin viljelyn lisäksi karjataloutta ja tilalla tuotetut elintarvikkeet menivät myyntiin Elannon omiin myymälöihin. Nykyisin päärakennuksessa toimii tilausravintola. Kesällä kartanolla järjestetään perinteinen Backas Jazz -tapahtuma. Elannon aikana Backaksen alueelle muutti paljon suomenkielisiä työntekijöitä perheineen. Lähin suomenkielinen koulu oli melko kaukana, Tikkurilassa, joten 12

alueittain 21 51 Pakkala vuonna 1926 Ylästöntien varteen valmistui Veromiehen koulu. Sittemmin tätä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta koulua on laajennettu ja korjattu useaan otteeseen. Koulu on edelleen käytössä, nimi vain on muuttunut Veromäen kouluksi. Luonto ja elinympäristö Pakkalan merkittävin luontokohde on Krakanoja rantoineen, joka yhdessä Ylästön puolella sijaitsevan Ruutinkosken kanssa muodostaa kiinteän kokonaisuuden. Ruutinkosken rantavyöhyke kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja alue on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Alueella esiintyy vaateliaita lehtolajeja, kuten isokäenrieska ja keltavuokko, ja siellä elää myös uhanalaisia lintuja, kuten peltosirkku. Myös Krakanojan alueelle on tehty luonnonsuojeluvaraus arvokkaana puroluontokohteena. Asuminen ja väestö Pakkalan ensimmäinen vilkas rakennusvaihe sijoittui 195- ja 196-luvuille, jolloin rakennettiin muun muassa Veromäen asuinalue. Seuraava aktiivinen rakennusvaihe oli vasta 199-luvulla, jolloin Pakkalaan alkoi nousta ripeään tahtiin pääasiassa kerrostaloja. Tällöin rakennettiin Pakkalan itälaidalle Sandbackan alue, josta rakentamisen painopiste siirtyi 2-luvulla Kartanonkoskelle. Ylästöntien ja Tammistonmäen välissä sijaitseva Kartanonkoski on yksi n tunnetuimmista asuinalueista. Uuden asuntoalueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailuohjelman tavoitteissa mainitaan muun muassa, että asuntoalueen on sovelluttava njoen kulttuurimaiseman, Backaksen kartanomiljöön ja Veromiehen koulun muodostamaan kokonaisuuteen, toisin sanoen sen on otettava huomioon alueen historia ja maisema. Voittanut ehdotus oli suunniteltu puutarhakaupunkiperiaatteella pohjoiseurooppalaiseen uusklassiseen tyyliin. Kartanonkosken rakentaminen aloitettiin keväällä 2 ja alueen harjakattoiset, värikkäät ja matalat kerros-, rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Vilkkaan rakentamisen johdosta pellot ovat saaneet väistyä ja tilalle on tullut asuntoja ja toimitiloja. na 2-21 Pakkalassa rakennettiin selvästi enemmän kuin n muissa kaupunginosissa. Pakkalaan valmistui kyseisenä ajanjaksona yli 3 asuntoa, joka oli enemmän kuin yhdenkään kokonaisen suuralueen asuntotuotantomäärä kyseisenä ajanjaksona. Uudistuotanto on ollut pitkälti kerrostalorakentamista, minkä vuoksi Pakkalan asuntokanta on muuttunut kerrostalovaltaiseksi. Alueen asumismuodot eivät ole vantaalaisittain kovin tyypillisiä, sillä lähes puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja on paljon. Runsaasta rakentamisesta johtuen Pakkalan väestö on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. 199-luvun alussa asukkaita oli alle 4, mutta vuoden 211 alussa asukkaita oli yli 8 4. Pakkala onkin nykyisin väestömäärältään n neljänneksi suurin kaupunginosa. Alle kouluikäisten osuus on Pakkalassa suurempi kuin missään muualla lla ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi vain Veromiehessä. Elinkeinoelämä Pakkalan oivallinen sijainti Kehä III:n ja Valimotien kupeessa on houkutellut alueelle runsaasti yritystoimintaa. Vuonna 1995 työpaikkoja oli alle 2, mutta vuonna 28 määrä oli kohonnut lähes 5 6 työpaikkaan. Joka viides työpaikka on teollisuuden parissa, mutta ylivoimaisesti isoin osa, lähes puolet, on kaupan alalla. Yksi n tunnetuimmista kohteista on kauppakeskus Jumbo. Jumbon suunnitteleminen aloitettiin jo 197-luvulla, mutta vastustuksen takia sen rakentaminen pääsi vauhtiin vasta 199-luvulla. Jumbo on osa laajempaa nportin liikekeskusta ja yrityspuistoa. Alueella on monenmoista yritystoimintaa aina elintarviketeollisuuden laitoksista rakentamisen ja autoalan liikkeisiin. Myös usea hotelli on löytänyt alueelta hyvän sijaintipaikan. Yrityspuistossa sijaitsee yrityspalvelukeskus Leija, jonka tiloissa toimii lähes 3 yritystä ja yhteisöä. Väestön lisääntymisen myötä Pakkalan palvelutkin ovat lisääntyneet. Lapsia varten alueella on Kartanonkosken neuvola sekä useita päiväkoteja ja kouluja. Lisäksi Pakkalassa on n ammattiopisto Varian toimipiste, kirjasto ja nuorisotalo. Kehityssuunnitelmat Kartanonkosken asuinalue on muutamaa kerrostaloa lukuun ottamatta valmis ja asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt Väinö Tannerin tien pohjoispuolelle Pakkalanrinteeseen, jonne nousee 2-5-kerroksisten asuintalojen alue. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu 12 pientalotonttia ja alueelle rakentuu muun muassa englantilaistyyppisiä pientaloja. Asuinrakentamista on suunnitteilla myös Lentoasemantien varteen Elannontien eteläpuolelle. Myös Pakkalan kaupalliset palvelut täydentyvät tulevaisuudessa. Suurin kaupallisia palveluita koskeva kehityshanke on Jumbon viereen Lentoasemantien varteen sijoittuva toimistotorni. Suunniteltu rakennus, Avia Tower, on enintään 2 kerrosta korkea. Maantasokerrokseen sijoittuu liiketiloja ja kellariin pysäköintiä. Hanke on uusin Aviapoliksen maamerkeistä, mutta sen toteuttamisaikataulu on avoin. 121

51 Pakkala 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Pakkala Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 56 48 8,6 199 416 19 46 22 5,3 2 1617 793 49 42 2,6 79 4,9 21 7886 478 52 197 2,5 788 1, 215* 9831 22* 168 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 -15 52 21 685 821 1991-158 23 21 3477 2178 21-9 5973 1532 72 1886 13573 Avopari ja 11 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 17 Aviopari ilman 17 Avopari ilman 2 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 56 5 12 18 3 28 6 199 416 1 8 15 36 26 5 2 1617 14 1 15 42 16 3 21 7886 16 11 9 46 16 3 215* 9831 14 12 11 38 19 6 22* 168 11 13 13 33 22 8 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Pakkala Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 131 79 3,2 199 113 77 2,8 2 448 79 2,8 21 2213 82 2,9 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 198 2 23 27 16 1 4 199 167 23 34 19 18 4 1 2 742 37 32 14 1 5 1 21 3513 35 3 16 13 4 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 333 8 291 86 24 9 1995 749 15 711 617 2 977 2 1 41 35 293 297 25 192 28 5 532 175 131 638 31 658 122

51 Pakkala Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 319 18 29 19 23 11 199 254 17 28 22 25 7 2 186 18 42 23 13 4 28 4561 1 42 29 13 6 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 254 166 76 12 21 1452 713 554 185 25 475 181 1716 549 28 4561 214 1833 54 12 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2,5 71 34,2 2 2,2 66 32,5 21 2,2 68 31,8 2 1 7 6 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Pakkala 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 5582 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 393 14 4 27 12 7 2 81 1 46 26 13 5 25 2941 7 41 31 16 5 21 3711 7 4 32 15 6 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 35 89 195-69 64 67 6 22 197-79 9 56 198-89 2 95 199-99 641 5 9 86 2-8 2839 2 2 78 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 1 1 1 1981-85 4 4 1 1986-9 21 21 1 1991-95 33 39 94 21 6 1996-437 4 92 37 8 21-5 2 321 1 4 45 1 281 55 26-9 471 471 1 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 123

52 Veromies Veromies Pinta-ala (km²) 3,5 24,4 Väestö 1.1.21 174 197 636 Asukkaita / km² 5 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 21,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,8 Työttömyysaste 29 () 6,2 Työllisyysaste 28 () 76,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 6289,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Veromiehen kaupunginosa sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla Kehä III:n, Tuusulanväylän ja lentokentän rajaamana. Veromiehen alue laajeni 2-luvun puolivälin jälkeen, kun siihen liitettiin osa Lentokentän kaupunginosasta. Veromiehen alueella kohtaavat jääkauden jälkeensä jättämät kalliomäet ja hiekkakerrostumat sekä hedelmälliset jokilaaksojen savikot. Alueelle on 195-luvulta lähtien rakennettu n laajinta yhtenäistä työpaikka- ja varastoaluetta. Veromies tunnettiin aiemmin Veromiehenkylänä. Alueen nimi viittaa ammattiin. Veromiehenkylä on vanha kylä, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 148. Historiankirjojen mukaan kylässä pidettiin jo 15-luvulla käräjiä. Muita käräjien pitopaikkoja olivat Tolkinkylä ja Kirkonkylä. Näissä kylissä myös toimeenpantiin rangaistuksia, joista osa oli ajan mukaisesti julkisia. Veromiehen alueella on useita rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka edustavat n modernia teollista rakennusperintöä. Entisen Huber Oy:n kolme isoa kaarikattoista varastohallia 196-luvulta ovat poikkeuksellisen näyttäviä tehdasrakennuksia. Vesijohtoliike Huberin kunniakkaita perin- 124

alueittain 21 52 Veromies teitä Robert Huberin tiellä sijaitsevissa halleissa jatkaa LVI-Dahl Oy. Myös Auramo Oy:n kaksi punatiilistä rakennusta on luokiteltu arvokkaiksi. Vuonna 1964 valmistuneessa rakennuksessa toimii yhtiön pääkonttori ja vuonna 197 valmistuneessa rakennuksessa konepaja. Veromiehen itälaidalla on eri-ikäisiä Wihuri Yhtymään kuuluvia rakennuksia, joista kaksi vanhinta punatiilistä, arvokkaaksi luokiteltua tehdasrakennusta ovat 195-luvulta ja uudempi, oman aikansa tyypillinen tehdasrakennus, 197-luvun puolivälistä. Luonto ja elinympäristö Veromies on tiiviisti rakennettua yritysaluetta, joten luonnolle on tilaa varsin vähän. Alueen pohjoisosassa on toistaiseksi rakentamattomia alueita, joista Pyttisbergetin kallioalue ja sen lähellä oleva puronvarsimaisema tullaan säilyttämään viheralueena. Asuminen ja väestö Piakkoin lentokentän avajaisten jälkeen, vuosina 1953-1955, Veromiehen alueelle rakennettiin Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle tarkoitettu asuinalue, Aerola. Pienen ja valoisan alueen muodostavat rinteeseen kauniisti porrastuvat kaksi asuintaloa ja niiden välissä oleva sauna-pesutuparakennus, jotka on suunniteltu Alvar Aallon toimistossa. Rakennusten läheisyydessä uudempaa asutusta edustavat Finnairin rakennuttamat 197-luvun kerrostalot, joista käytetään myös nimitystä Aerola. Lisäksi Veromiehessä on siellä täällä teollisuusalueiden yhteydessä huoltohenkilökunnan asuntoja. Veromiehen hieman poikkeuksellisesta asuntokannasta johtuen vuokra-asuntojen osuus, 88 prosenttia, on n suurin. Asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa ja pääosa asunnoista on melko pieniä. Asuntojen keskikoko jää alle 6 neliömetrin. Veromiehen väestömäärä oli suurimmillaan 197-luvun lopussa, jolloin alueella asui lähes 5 asukasta. Noista ajoista asukasluku on selvästi vähentynyt, ollen vuoden 211 alussa 169. Tulevaisuudessa Veromiehen asukasluku saavuttanee uudet huippulukemat, koska asuntorakentamisen myötä alueella uskotaan asuvan yli tuhat asukasta vuonna 22. Suurin osa asukkaista on 16-64-vuotiaita ja yli puolet on yksinasuvia. Työsuhdeasuntojen suuren määrän vuoksi jopa 8 prosenttia Veromiehen työllisistä käy töissä lla. hotelleja, erityiskauppoja ja tuotantolaitoksia. Iltaisin Veromies on hiljaisempaa aluetta. Veromiehessä on töitä tarjolla lähes 7 9 ihmiselle. Vajaa kolmannes työpaikoista on kaupan ja vajaa neljännes kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Teollisuus- ja varastoalueen keskelle, lähelle tulevia työpaikkoja, on sijoitettu myös n ammattiopisto Varian Rälssitien toimipiste. Oppilaitoksessa opiskelijat voivat suorittaa autoalan, lentokoneasennuksen tai logistiikan perustutkinnon. Lisäksi Finavian ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa Avia Collegessa annetaan korkeatasoista koulutusta eri ilmailuammatteihin liittyen. Veromiehessä voi myös tutustua ilmailun valtakunnalliseen erikoismuseoon, Suomen Ilmailumuseoon. Kehityssuunnitelmat Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolis-alueen keskustaa. Siksi siitä halutaan kehittää toiminnallisesti monipuolinen alue, joka on keskeneräisenäkin kiinnostava ja elää ympäri vuorokauden. Tämä tarkoittaa jatkossa kaupunginosakeskuksen rakentamista Aviapolis-aseman ympärille sekä Kartanonkosken kokoisen Pyttisbergetin asuinalueen rakentamista Tikkurilantien pohjoispuolelle Technopoliksen ja Aerolan väliselle alueelle. Tuusulanväylän länsipuolella sijaitseva, Tikkurilantien ja Ilmakehän väliin jäävä teollisuusalue muuttuu vähitellen työpaikka- ja asuin- sekä palvelupainotteiseksi alueeksi. Alueelle on valmistumassa 3 asuntoa. Aerolan jatkorakentamista pohjoiseen tutkitaan Pyttisbergetin suunnittelun yhteydessä. Lentokentän läheisyys luo paineita myös hotellirakentamiselle. Elinkeinoelämä Veromiehen yritys- ja teollisuusalue on keskeinen osa Aviapolis-aluetta. Päiväsaikaan Veromies kuhiseekin elämää. Kaupunginosassa sijaitsee toimistoja, varastoja, 125

52 Veromies 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Veromies Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 474 34 7,2 199 292 125 43 11 3,8 2 236 98 42 13 5,5 9 3,8 21 174 77 44 5 2,9 23 13,2 215* 74 22* 1299 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 -158 65 13 639 849 1991- -43 32 8 463 53 21-9 -57 19 3 392 465 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 26 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 474 14 1 18 41 15 3 199 292 11 11 1 49 16 3 2 236 5 14 13 35 33 1 21 174 5 9 17 28 4 2 215* 74 1 6 14 37 22 11 22* 1299 1 6 12 39 2 12 1 Avopari ja 13 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Enintään perusaste Aviopari ja 21 Avopari ilman 8 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Veromies Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 116 82 3,1 199 76 76 2,9 2 66 79 2,8 21 39 62 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 175 25 21 27 18 6 3 199 13 35 28 18 15 4 2 18 41 23 17 16 4 21 95 54 25 13 5 3 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 227 5 993 229 26 42 1995 181 4 372 93 24 155 2 176 4 562 421 25 923 28 154 4 382 678 28 459 126

52 Veromies Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 286 18 4 17 17 7 1 199 2 1 4 29 16 6 2 15 12 21 23 35 8 28 125 12 23 2 25 2 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 136 35 21 31 1 3 2 133 35 2 32 11 3 25 128 36 2 31 11 2 21 121 37 2 32 1 1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 2 165 29 6 21 139 11 23 6 25 113 88 19 6 28 125 99 21 2 3 199 2,2 59 27,9 2 2,2 62 3,9 21 1,8 59 37,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 2 1 195-69 29 21 69 197-79 14 88 198-89 1 1 199-99 1 2-8 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 71 69 97 2 3 1981-85 2 2 1 1986-9 1 1 1 1991-95 1996-21-5 26-9 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Veromies 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 7862 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 127