HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 2014/XXXX KOSKELA KOSKELAN SAIRAALAN ALUE JA KORTTELI 979 TONTIT 4 JA 9 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
LUONNOS YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA: Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: kaavamuutoksen valmistelu, projektipäällikkö Antti Varkemaa, arkkitehti Paula Kinnunen, arkkitehti Tommi Suvanto liikennesuunnittelu, diplomi-insinööri Jaakko Heinonen teknis-taloudelliset asiat, diplomi-insinööri Suvi Hokkanen rakennussuojelu, tekniikan tohtori Riitta Salastie ympäristösuunnittelu maisema-arkkitehti Maija Lounamaa kaavapiirtäminen, NN vuorovaikutus, vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen, tiedottaja Marja Lintula Kaupungin kanslia, talous- ja suunnitteluosasto projekti-insinööri Ilkka Korpi HSY vesihuolto alueinsinööri Tarmo Hyvärinen Helsingin Energia: NN Kaupunginmuseo: tutkija Anne Salminen, tutkija Johanna Björklund Kiinteistövirasto: hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Raveala, tonttiasiamies Pekka Saarinen Rakennusvalvontavirasto: arkkitehti Paula Roine tai arkkitehti Ulla Vahtera Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto: aluesuunnittelija Petri Arponen suunnitteluinsinööri Anni Tirri Ympäristökeskus: ympäristötarkastaja Eeva Pitkänen Muut asiantuntijat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: NN Kaupunkisuunnitteluviraston konsultit Destia Oy: insinööri Taina Mattila, Infrasuunnittelu, Liikenne ja ympäristö Maisema-arkkitehtitoimisto Byman Ruokonen: maisema-arkkitehti Byman
LUONNOS ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.2014 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 26 kaupunginosan (Koskela) asemakaavoittamatonta Koskelan sairaala-aluetta ja tontteja 979/ 4 ja 9. Kaavan nimi: Koskelan sairaala ja pesuloiden tontit Hankenumero: 2482_1 HEL 2013-005264 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 15.5.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Koskelan eteläreunalla ja siihen kuuluu asemakaavoittamaton sairaala-alue osoitteessa Käpyläntie 11, sekä yksityisen että kaupungin pesuloiden tontit 979/ 4 ja 9 osoitteissa Kunnalliskodintie 2 ja 4.
LUONNOS
1 LUONNOS SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... x ASEMAKAAVAN KUVAUS x Tavoitteet. x Mitoitus. x Korttelialueet. x Liikenne x Palvelut. x Luonnonympäristö. x Suojelukohteet.x Yhdyskuntatekninen huolto. x Maaperä, kallioperä, pohjavesi, rakennettavuus ja pilaantuneisuuden kunnostaminen x Ympäristöhäiriöt.. x Pelastusturvallisuus x Vaikutukset x 1 TIIVISTELMÄ Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten suojelemisen ja muuttamisen asuinkäyttöön. Alue muuttuu kokonaisuudessaan pääosin asuinkäyttöön. Suunnitellun neljän toisistaan poikkeavan vaihtoehdon mukaisesti asukkaita alueelle tulisi 1500-3000 asukasta. Uuden asuinrakentamisen määrä suunnittelualueella vaihtelee 67 000 k-m2-123 000 k-m2 välillä. Päiväkotitoiminnan on suunniteltu olevan mahdollista ainakin kahdessa vanhassa sairaalarakennuksessa B ja E. Asumisen lisäksi alueelle suunnitellaan vanhusten
2 LUONNOS monipuolista palvelukeskusta. Rakennusten ensimmäisiin kerroksiin osoitetaan myös liike-, toimisto- tai julkista palvelutilaa sopiville paikoille. Suunnittelualueella olemassa olevat yhtenäisemmät puistomaiset alueet on pyritty säilyttämään osana alueelle ominaista identiteettiä. Alkuperäisen paviljonkisairaala-alueen suunnitelman keskeiset kulkuväylien akselit alueen läpi on otettu huomioon suunnittelussa. ASEMAKAAVAN KUVAUS Korttelialueet Tavoitteet Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen ja muuttaminen asuinkäyttöön. Tavoitteena on muuttaa alue pääosin asuinkäyttöön siten, että alueelle sijoitetaan uusia asuinkerrostaloja ja näiden mahdollisesti vaatimia palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja on mahdollista sijoittaa alueelle. Niiden sijainti ja määrä päätetään myöhemmin. Suunnittelualueella olemassa olevat yhtenäisemmät puistomaiset alueet on tavoitteena säilyttää. Muutosalueen pinta-ala on 127 100 m2. Suunnitellun neljän toisistaan poikkeavan vaihtoehdon mukaisesti uuden asuinrakentamisen kerrosalan (AK) määrä suunnittelualueella vaihtelee noin 67 000 k-m2-123 000 k-m2 välillä, joka tarkoittaa noin 1600-3000 hengen asukasmäärää. Kaikissa vaihtoehdoissa saa yhteensä 2890 k-m2 sijoittaa B- ja E-rakennuksiin päiväkotia varten. Alueelle sijoitetaan mahdollisesti myös sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja. Sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin mahdollisesti osoitettava erityisasumisen ja monipuolisen palvelukeskuksen kerrosala sisältyy edellä mainittuihin asumiselle osoitettuun kerrosalamäärään. Lisäksi saa rakentaa tonttikohtaisten pysäköintilaitosten tarvitseman kerrosalan 1ap/120 k-m2 asuinkerrosalaa ja 1ap/ 380-320 k-m2 hoitolaitosten kerrosalaa ja päiväkotia varten, mikä merkitsee yhteensä 500-1000 autopaikkaa alueella vaihtoehdosta riippuen. Lähtökohdat
3 LUONNOS Sairaalan alue sijaitsee Kunnalliskodintien, Koskelantien LPA - alueen ja Käpyläntien välisessä kolmiossa, osoitteessa Käpyläntie 11. Pesuloiden tontit osoitteissa Kunnalliskodintie 2 ja 4, sijaitsevat sairaalan alueen pohjoispuolella Kunnalliskodintien varrella. Sairaala alue on yleisilmeeltään suljettu, vehreä laaja puistonomainen saareke Käpylän ja Koskelan rajalla. Koskelan sairaala on muiden vanhojen hoitolaitosten tavoin vaiheittain kasvanut kokonaisuus. Kunnallisesta vaivaistalosta aloittanut laitos on vähitellen kasvanut terveyskeskussairaalaksi ja alueen rakennuskantaa on tarpeen mukaan täydennetty. Sairaalan alueella rakennuksia on 14. Niiden valmistumis- ja laajennusvuodet ovat 1910-1961 välillä. Vuonna 2010 Koskelan sairaala siirtyi sosiaaliviraston alaisuuteen. Koskelan sairaalan rakennukset ovat olleet jo kauan vajaasti käytössä. Koskelan sairaala-alueella sijaitsee pääasiassa pitkäaikaishoidon vuodeosastokäytössä vuodeosastorakennuksia (B, C, F, G, N). Näissä rakennuksissa sijaitsee ravintohuollon tilat sekä Vantaan kaupungin liikelaitoksen tuottama yritystyöterveyshuolto. Lisäksi alueella sijaitsee kotihoidon tiloja, teknisen huollon rakennus, kappeli sekä muutama pienempi rakennus. Rakennukseen N on suunniteltu psykiatrian poliklinikkatoimintoja. Rakennus A:ssa sijaitsee päivähoidon väistötiloja. Alueella on myös maanalainen käytäväverkosto. Koskelan pesuloiden tonteilta puretut Helteks pesula sekä höyrylaitos on rakennettu vuonna 1959. Pesula fuusioitiin Uudenmaan Sairaalapesulaan tammikuun 2009 alussa ja toiminta siirtyi Keravalle. Toinen kaupungin vuokratontilla sijaitseva vuonna 1952 rakennettu pesularakennus on Lindström oy:n omistuksessa. Asuinrakennuksissa toimii nykyisin rakennuksissa U ja V yksityinen hoitolaitos Koskikoti, joka koostuu viidestä ryhmäkodista. Kaksi on HEKA-Kumpulan hallinnoimia vuokraasuinrakennuksia. Koskelan sairaala-alue on asemakaavoittamaton. Pesuloiden tontit ovat asemakaavassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Alueelle saa rakentaa pesulatoimintoja palvelevia rakennuksia. TY - tonteille saa sijoittaa asuntoja ainoastaan kiinteistöjen henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus kaupungin pesulan tontilla on 17 400k-m 2 ja yksityisen pesulan tontilla 4 650k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Alueelle on tarkoitus sijoittaa uusia asuinkerrostaloja ja näiden mahdollisesti vaatimia palveluja, sekä mahdollisesti myös sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja. Alueelle on laadittu neljä vaihtoehtoista, keskenään poikkeavaa suunnitteluratkaisua. Vaihtoehtoisilla suunnitteluratkaisuilla pyritään löytämään valmistelijoiden, osallisten ja päättäjien kanssa yhteistyössä kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoisin ratkaisu alueelle. Saadun palautteen perusteella työstetään jatkosuunnittelun pohjaksi asemakaavaluonnos, joka viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi. Yhden osa-alueen osalta asemakaavaehdotus valmisteltaneen kumppanuuskaavoituksella. Suunnittelualueella olemassa olevat yhtenäisemmät puistomaiset alueet ja sairaala-alueen alkuperäisessä suunnitelmassa esiintyneet kulkuväylien keskeiset akselit on tavoitteena säilyttää. Olemassa olevaa puistomaista aluetta on suunnittelualueella noin 59 600 m2.
4 LUONNOS Alueelle on laadittu neljä keskenään poikkeavaa suunnitteluratkaisua. Kaikki olemassa olevat sairaalarakennukset N-rakennusta lukuun ottamatta on kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa säilytetty ja muutettu pääosin asuinkäyttöön. Puistoilla on huomattavaa kaupunkikuvallista ja paikallista merkitystä, joka on pyritty ottamaan huomioon kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa. Olemassa olevat rakennukset muutetaan asumiseen ja B- sekä E-rakennuksiin saa sijoittaa myös päiväkotitoimintaa. Päiväkodin piha-alue sijoittuu rakennusten eteläpuolelle ja sijaitsee puistossa. Jatkosuunnittelussa osa korttelialueista voidaan tarvittaessa osoittaa erityisasumista ja sosiaalitoimen palveluja varten (AKS). Kappelia on suunniteltu asuinalueen yhteiseksi asukastilaksi. Ratkaisuissa on haettu eroavuuksia mm. toteutettavuudessa, pysäköintiratkaisuissa, vanhan ympäristön säilymisessä, alueen identiteetissä, liittymisessä ympäröivään kaupunkirakenteeseen, yhteyksissä, viherympäristöissä, rakennetun ja puiston välisessä määrässä, urbaaniuden asteessa ja asuntojen määrässä. Pysäköintitilat sijoittuvat eri vaihtoehdoissa joko pääosin maanpäällisille pysäköintialueille, pysäköintitaloihin tai maanalaisiin pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisesti tai keskitetysti. Asukkaiden määrä vaihtelee ratkaisusta riippuen noin 1 600-3 000 asukkaan välillä. Vaihtoehto A, "Käpylän tyyliin": Täydennysrakentamista on tutkittu alueella tyypillisesti käytetyillä lamellitaloilla, jotka ovat vapaasti tontille sijoitettuja. Suunnitelma jatkaa Käpylän Olympiakylän ja Kisakylän avointa korttelirakennetta Koskelan alueelle. Rakennustyypissä tavoitellaan muistumia Käpylästä mm. kattokaltevuuden ja materiaalien osalta. Pesuloiden tontilla uudisrakennukset jatkavat viuhkamaista olemassa olevien lamellitalojen sarjaa. Pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi osaltaan maantasopysäköintinä ja osittain maan alle rakennettavilla pysäköintilaitoksilla. Eteläosan asuintalokorttelin rajalla Kullervontien jatkeena olevaa pysäköintialuetta laajennetaan suunnitelmassa Koskelan puolelle. Uudisrakennusten piha-alueet ovat istutettuja ja ne yhdistyvät aitaamattomina historiallisen sairaalapuiston viheralueisiin. Eteläosan puistoalue supistuu päiväkodin pihaksi. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-7 kerroksen välillä ja kerrosalaa uudelle asumiselle on laskettu yhteensä noin 67 000 k-m2. Uusia asun-
5 LUONNOS toja saadaan noin 1 600 asukkaalle. Puistoaluetta on sairaala-alueella noin 34 600m2 ja pesuloiden alueella noin 2 700 m2. Puistoaluetta on yhteensä noin 37 300 m2. Vaihtoehto B, "Katujen varsilla": B-vaihtoehdossa täydennysrakentaminen sijoittuu pääasiassa sairaalan aluetta reunustavien katujen varsille. Lisäksi vanhojen säilytettävien rakennusten muodostamaa kokonaisuutta on täydennetty uusilla asuinkerrostaloilla. Pesuloiden alueelle on suunniteltu puoliumpinainen uusien rakennusten kortteli. Pysäköintipaikat on sijoitettu maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin, mikä mahdollistaa asuinkortteleissa ympäristölle tyypilliset vihreät pihat puineen ja istutuksineen. Pysäköintilaitokset on sijoitettu kaava-alueen nurkkiin ja Käpyläntien ja alueen itä-länsisuunnassa halkaisevan kadun/ raitin kulmaan. Pysäköintipaikkoja tarvitaan noin 750 kpl. Keskiosa eteläisestä viheralueesta on säilytetty puistona. Myös sairaalarakennusten välisen alueen puustoista aluetta säilytetään rakentamattomana. Uusia asuinrakennuksissa on pääasiassa viidestä kuuteen kerrosta. Uutta asuntokerrosalaa syntyy noin 88 000 k-m2. Uusia asuntoja saadaan noin 2 200 asukkaalle. Puistoaluetta on sairaala-alueella noin 27 500 m2. Pesuloiden alueella ei ole puistoa. Puistoaluetta on yhteensä noin 27 500 m2. Vaihtoehto C, "Suojaisat tehokorttelit": Suunnitelmavaihtoehdon tavoitteena on korostaa alueen identiteettiä sen historiallisista näkökulmista katsottuna, sekä sijoittaa samalla alueelle täydennysrakentamista rajaten puistoalueita ja säilytettävien rakennusten kokonaisuutta siten että niiden luonne ja identiteettiä luova rooli korostuvat. Uudet rakennukset ovat L-muotoisia asuinkerrostaloja. Rakennukset sijaitsevat reunustaen katuja ja rajaten keskeisiä puistoalueita sekä tontteja muodostaen suojaisia oleskelualueita. Piha-alueet avautuvat puistoalueille. Pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi pihakansien alle rakennettaviin 1-2 kerroksisiin tonttikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Yhtenäisemmät puistomaiset alueet suunnittelualueen eteläisimmässä osassa
6 LUONNOS ja keskellä sairaalarakennusten rajaamana on säilytetty. Pesuloiden tontille on suunniteltu kortteleiden keskelle uusi puisto. Rakennuksissa on neljästä kuuteen kerrosta ja asumiselle on laskettu yhteensä noin 120 000 k-m2. Uusia asuntoja saadaan noin 3000 asukkaalle. Puistoaluetta on sairaala-alueella noin 33 500 m2 ja pesuloiden alueella noin 6 000 m2. Puistoaluetta on yhteensä noin 39 500 m2. Vaihtoehto D, "Koskelan Manhattan": Täydennysrakentaminen toteutetaan tässä vaihtoehdossa sijoittamalla pistetaloja suunnittelualueen reunoille katujen varsille. Suunnitelma säilyttää suurin osa entisestä sairaala-alueesta puistomaisena ympäristönä ja keskittää täydennysrakentaminen alueen kulttuurihistoriallisesti vähempiarvoisille osille. Koskelantien reuna, pääosa eteläisestä viheralueesta on säilytetty rakentamattomana. Keskeiset rakentamisen alueet ja korkeimmat rakennukset on sijoitettu Kunnalliskodintien varteen ja pesuloiden tontille. Muutama matalampi pistetalo sijaitsee H- rakennuksen vieressä ja Käpyläntien varrella. Ratkaisu mahdollistaa verrattain suuren yhtenäisen puistomaisen alueen muodostumisen historiallisen sairaala-alueen ympärille ja eteläosan avoimelle viheralueelle. Talotyypiksi on vaihtoehdossa valittu korkeudeltaan vaihteleva pistetalo, jolle löytyy vertailukohtia esimerkiksi Käpylän Olympiakylän pistetaloista. Pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksi pistetalojen välisille alueille osittain tai kokonaan maan alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-16 kerroksen välillä ja uutta asuntokerrosalaa syntyy yhteensä noin 84 000 k-m2. Uusia asuntoja saadaan noin 2100 asukkaalle. Puistoaluetta on sairaala-alueella noin 44 000 m2. Pesuloiden alueella ei ole puistoa. Puistoaluetta on yhteensä noin 44 000 m2. Virkistysalueet (VP) Yhtenäinen puistomainen alue sairaala-alueen keskellä sairaalarakennusten rajaamana on kaikissa vaihtoehdoissa suunniteltu puistoalueeksi. Suunnittelualueen eteläisin puistomainen alue on vaihtoehdoissa B, C ja D osoitettu uudeksi puistoalueeksi. C vaihtoehdossa on pesu-
7 LUONNOS loiden alueelle lisäksi suunniteltu puistosarjan kolmas uusi puistoalue ja D vaihtoehdossa on Koskelantien varrelle jäävä alue osittain uutta puistoa. Puistoalueita on suunnitelmissa 27 500 m2-44 000 m2. Liikenne Lähtökohdat Arvioitu liikennemäärä Koskelantiellä on noin 18 200 ajoneuvoa / vrk, Kunnalliskodintiellä 6 900 ajoneuvoa/ vrk ja Käpyläntiellä 6 700 ajoneuvoa/ vrk. Sairaala-alueelle on neljä ajoneuvoliittymää Kunnalliskodintieltä, yksi Koskelantieltä ja yksi Käpyläntieltä. Pesuloiden tonteille on yhteensä neljä liittymää Kunnalliskodintieltä ja yksi Antti Korpin tieltä. Raitiovaunulinjan 1 päätepysäkki Pohjolanaukiolla sijaitsee keskimäärin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Lähin runkobussilinjan pysäkki Kustaa Vaasan tiellä sijaitsee noin 600 metrin päässä Valtimontien liittymän vieressä. Suunnittelualuetta rajaavilla kaduilla kulkee useita bussilinjoja. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 120 k-m2. Asukkaille tar-koitettujen pysäköintipaikkojen lisäksi tarvitaan asukkaiden vieraille vähintään 1 ap / 1 000 k-m2. Vieraspaikat voivat sijaita myös katu- tai yleisillä alueilla. Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 30 m² asuntokerrosalaa. Vähintään 75 % paikoista on sijoitettava rakennuksiin. Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 90 m2 toimistokerrosalaa. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2025 Koskelantien liikennemääräksi arvioidaan 30 800 ajoneuvoa / vrk, Kunnalliskodintiellä 10 800 ajoneuvoa/ vrk ja Käpyläntiellä 9000 ajoneuvoa/ vrk. Liikenne-ennuste on laadittu nykyisten liikennejärjestelyiden pohjalta, joiden arvioidaan tuottavan suurimman liikennemäärän alueen läheisyyteen. Vaihtoehdoista riippuen pesuloiden tontille on tonttiliittymiä Kunnalliskodintieltä sekä Antti Korpin tieltä yhdestä kahteen. Sairaalan alueelle on useita tonttiliittymiä Kunnalliskodintieltä. Lisäksi Käpyläntieltä ja Koskelantieltä on tonttiliittymiä alueelle. Vaihtoehdoissa B ja C on vanhan akselin kohdalle suunniteltu Käpyläntiehen liittyvä alueen sisäinen katu. Vaihtoehdoissa B ja C on Koskelantielle suunniteltu katuliittymä. Suunnittelun tarkentuessa myös muita liittymiä saatetaan alueelle tarvita huollon ja pelastusteiden järjestämiseksi. Pelastustiet ja ajoyhteydet pysäköintiin sijaitsevat vaihtoehdosta riippuen joko tontilla tai alueen sisäisellä kadulla. Keskeinen akseli eteläisestä puistosta pesuloiden tontin suuntaan on suunniteltu palvelevan pääasiassa jalankulkua ja pyöräilyä. Uusien asukkaiden tuottama liikennemäärän lisäys alueella on arviolta 1 200-2 200 ajoneuvolla tehtyä matkaa vuorokaudessa vaihtoehdosta riippuen. Pysäköintipaikkatarpeen vähentämiseksi tutkitaan mahdollisuutta korvata osa paikoista yhteiskäyttöautopaikoilla.
8 LUONNOS Palvelut Lähtökohdat Luonnonympäristö Alueella on hyvät liikenneyhteydet. Sekä raideliikenne että Lahden väylän ja Koskelantien linjaautoliikenne palvelevat alueen asukkaita. Alue tukeutuu Käpylän ja Koskelan kaupallisiin palveluihin. Suunnittelualueella on päiväkoteja ja vanhusten hoitopalveluja, jotka säilyvät alueella. Uusi asutus, noin 1600-3000 asukasta, tukeutuu Koskelassa ja Käpylässä tarjolla oleviin kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Uusi asutus tukee alueella olevien koulujen säilymistä ja lisää alueen varhaiskasvatuksen tilojen tarvetta. Tarvittaessa kaupungin oma ryhmäkoti sekä monipuolinen palvelukeskus sijoitetaan suunnittelualueelle. Sairaala-alueen B- ja E-rakennuksiin saa sijoittaa myös päiväkotitoimintaa. Edellisen ja tämän tilat sisältyvät alueelle vaihtoehdoissa laskettuun asuinkerrosalaan. Päiväkodin piha-alue sijoittuu rakennusten eteläpuolelle puistoalueelle. Kappelia on suunniteltu asuinalueen yhteiseksi asukastilaksi. Rakennusten ensimmäisiin kerroksiin osoitetaan mahdollisesti myös liike-, toimisto- tai julkista palvelutilaa niille paikoille, jotka tukevat olemassa olevaa palvelurakennetta, ja joilla katsotaan olevan edellytyksiä liike- tai vastaavaan ei kaupalliseen toimintaan. Suojelukohteet Lähtökohdat Pesuloiden tonteilla on säilynyttä puustoa tonttien pohjoisilla reunoilla. Sairaala-alueen korkeussuhteet vaihtelevat +17.6 ja +29.6 välillä. Pesuloiden tonttien alueella korkeussuhteet vaihtelevat +21.8 ja +30.0 välillä. Alueen korkein kohta on hallintorakennuksen tuntumassa. Sairaalan piha laskee itään kohti Koskelantietä, länteen kohti Käpyläntietä, pohjoiseen kohti Kunnalliskodintietä ja etelään kohti viheraluetta. Piha-alueet ovat paikoin kallioisia ja sairaala-alueelle on kasvanut vehreä puusto. Sairaalan alueen piha-alueet on suunniteltu yksityiskohtaisesti työja vaivaistaloa varten laaditussa alkuperäisessä asemapiirroksessa. Hyötypuutarhan paikalle istutettu puisto toimii nykyisin potilaiden virkistyspaikkana. Puistoalueille ei ole tulla osoittamaan erityisiä luonnonympäristöön kohdistuvia kaavamääräyksiä. Asuinrakennusten kortteleiden pihaalueiden muotoilua ja istuttamista tullaan ohjaamaan asemakaavamääräyksin. Lähtökohdat Pääosa sairaalan alueen olemassa olevista rakennuksista sekä sairaalan ympäristö omaavat suojeluarvoja. Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Vaikka tontti ei sisälly RKY- luetteloon, kuuluu alue Helsingin yleiskaa-
9 LUONNOS va 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Sairaalan kappeli, joka valmistui vuonna 1914, kuuluu kirkkolain mukaisesti suojeltaviin rakennuksiin ja Museoviraston valvontaan. Alueen ympäristö ja rakennukset omaavat arvoja, joita pyritään säilyttämään. Alueesta on tekeillä ympäristöhistoriallinen selvitys. Selvityksiä käytetään asemakaavallisen suojelun tarpeen arvioinnissa. Suojelua ohjataan asemakaavamääräyksin. Yhdyskuntatekninen huolto Lähtökohdat Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. /Kaava-alue on nykyiseen verkostoon liitettävissä. Uusi asuinalue on liitettävissä edullisesti yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kortteleille rakennetaan uusia kunnallisteknisiä verkostoja. Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Ympäristöhäiriöt Lähtökohdat Suunnittelualue on kalliota, moreenia ja sairaalan alueen eteläosa kitkamaata. Rakennukset perustetaan pääosin maanvaraisesti, eteläosassa saattaa olla tarvetta paalutuksille ja kallioalueilla louhintaan. Lähtökohdat Koskelantiellä liikennemäärä on noin 18 900 ajoneuvoa arkivuorokaudessa, Käpyläntiellä 6 700 ja Kunnalliskodintiellä 6 900. Suunnittelualueelle aiheutuva meluhaitta tulee ottaa huomioon alueen täydennysrakentamista suunniteltaessa. Alustavan suunnitteluvaiheen aikana on laadittu meluselvitys neljästä suunnitteluvaihtoehdosta. Melulaskennan tuloksina on esitetty päiväajan keskiäänitasot ennustevuoden 2035 liikennemääräarvioilla. Lisäksi on tehty laskelmat rakennusten julkisivuille kohdistuvista keskiäänitasoista. Liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä Koskelan sairaalan alueella ja pesuloiden tonteilla, mikä tulee ottaa huomioon myöhemmin asemakaavamääräysten laatimisen yhteydessä.
10 LUONNOS Pelastusturvallisuus Esteettömyys Nimistö Niille suunniteltujen asuinrakennusten julkisivuille, joille kohdistuu haitallista melua, tulee kaavaan ääneneristävyysmääräys liikennemelua vastaan. Liikenteen pakokaasujen ja hiukkasten haitta-alueen leveyttä arvioidaan suunnittelutyön kuluessa. Hyvän sisäilmanlaadun varmistamiseksi tuloilmanotto on järjestettävä tarvittaessa suodatettuna sisäpihan puolelta tai rakennuksen katolta Ympäristöhäiriöiden vaikutuksia on arvioitu tarkemmin meluselvityksessä sekä vaikutusten arviointitaulukossa. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävällä laajuudella pelastusturvallisuus ja varmistetaan ajoyhteyksien mitoituksen riittävyys pelastusajoneuvoille. Asemakaava-alueen piha-alueilla mäkisen maaston kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota esteettömien yhteyksien järjestämiseen. Mikäli alueilla olevia tunneliyhteyksiä käytetään hyväksi tulevan asuinalueen tilaratkaisuissa, tulee niiden yhteyksien järjestämisessä kiinnittää huomiota esteettömyyteen. Muilta osin asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Suunnittelualueelle tulee uutta nimistöä puistoille ja kaduille, jotka viedään nimistötoimikunnan käsittelyyn jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaavan vaikutukset Suunnitteluvaihtoehdoista on laadittu erillinen vaikutusten arviointitaulukko. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ei ole suunnittelualuetta koskevia erityisiä tavoitteita. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.
11 LUONNOS Maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole merkintöjä. Yleiskaava Asemakaavat Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asumiselle ja toimitilalle tarkoitettua kerrostalovaltaista aluetta. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Koskelan sairaala-alue on asemakaavoittamaton. Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Kaupungin pesulan tontilla on voimassa 1988 vahvistettu asemakaava nro 9413, jossa tontti on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Alueelle saa rakentaa pesulatoimintoja palvelevia rakennuksia. TY - tonteille saa sijoittaa asuntoja ainoastaan kiinteistöjen henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus Helteks pesulan tontilla on 17 400km 2 ja Lindström Oy:n yksityisen pesulan tontilla 4 650k-m 2. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Pesuloiden tontit on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja sairaalan alue valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Maanomistus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunginmittausosasto on laatinut pohjakartan. Helsingin kaupunki omistaa sekä Koskelan sairaalan että pesuloiden alueen. SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo Viranomaisyhteistyötahot Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.5.2013). Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston, tilapalvelun ja geoteknisenosaston, sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatusviraston, opetusviraston ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja kaupupunginmuseon sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin kaavakävelyllä 10.6.2013. Mielipiteet Kaavan ja kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse yksi mielipide, joka koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.
12 LUONNOS Viranomaisten kannanotot Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat alueen asukaskoostumuksen monimuotoisuuden edistämiseen lisäämällä omistusasumista, täydennysrakentamisen sijoittamiseen ja tulevien rakennusten korkeuksiin sekä olemassa olevien puistoalueiden, vehreyden ja laajojen piha-alueiden sekä rakennusten säilyttämistarpeisiin. Uutta rakentamista ja alueen kehittämistä pidettiin yleisellä tasolla toivottavana alueelle. Museovirasto 31.5.2013 Museoviraston ja maakuntamuseoiden välisen yhteistyösopimuksen perusteella Helsingin kaupungimuseo toimii asiassa museoviranomaisena. Kaupunginmuseo 17.6.2013 Kaupunginmuseo katsoo, että rakennusten suojelutavoitteiden laatiminen ja rakennusten käyttötarkoituksen muutos vaatii tuekseen tarkemmat selvitykset kuin jo tehdyt. Lisäksi on syytä selvittää alueen ympäristöhistorialliset arvot, mm.kartoittamalla mahdolliset piha- ja puistosuunnitelmat sekä inventoimalla alueen nykyinen puusto, rakenteet ja reitistö. Kaupunginmuseo katsoo, että täydennysrakentamisen tulee tapahtua Koskelan sairaala-alueen kulttuuriympäristön ehdoilla ja mahdollisuudet täydennysrakentamiseen ovat toteuttamiskelpoisimmat pesuloiden tontilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Vesihuolto 19.6.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seuraavaa: Korttelin 979 tontin 4 alueella on kaksi vuonna 2007 saneerattua viemäriä. Viemärit tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Viemäreitä varten tulee kaavaan merkitä 6 metriä leveä johtokuja tai ne tulee siirtää. Siirto tulee rahoittaa HSY:n ulkopuolisella rahoituksella. Asemakaavaselostuksen vesihuoltoliitteessä tulee esittää vesihuollon uudisrakentaminen ja johtosiirrot kustannusarvioineen. Kiinteistöviraston geotekninen osasto 23.9.2013 Asemakaava- ja asemakaavan muutosalueella kallion pinta on lähellä maanpintaa lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa. Esitämme, että alueen tulevan käytön suunnittelussa selvitettäisiin mahdollisuus keskitettyyn kalliopysäköintilaitokseen ja siihen yhdistettyyn väestönsuojaan. Rakennusvirasto 11.6.2013 Koskelan sairaala-alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys osana kaupungin viheralueverkostoa sekä alueen maisemakulttuuriset arvot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on osallisiksi mainittu rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Rakennusvirasto pyytää korjaamaan osallisten luettelon niin, että osallisena on rakennusvirasto. Sosiaali- ja terveysvirasto 14.6.2013 Sosiaali- ja terveysviraston suunnitelmissa on toteuttaa monipuolinen palvelukeskus Koskelan alueelle. Virasto ei ole vielä määritellyt, kuinka paljon palveluasumista Koskelan alueelle esitetään ja kuinka laajaa muu palvelukeskuksen toiminta tulee olemaan. Asemakaavatyön yhteydessä pitää tehdä tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Alustavan suuntaa-antavan arvion mukaan monipuolinen palvelukeskus on yhteensä noin 12 500 hym2. Palvelukeskuksen ja palveluasumisen sijoittaminen toistensa yhteyteen on toiminnallisesti järkevää. Palvelukeskuksen olisi hyvä sijaita keskeisesti asuinalueella, siellä missä on muutakin toimintaa. Sen pitäisi luontevasti houkutella toimintaansa kotona asuvia ikäihmisiä. Sen kahvilaan ja muuhun toimintaan pitäisi olla helppo tulla. Siksi sen sijainti Koskelan vanhalla alueella olisi parempi vaihtoehto kuin pesulan alueella. Tunneliverkosto soveltuu vanhusten talviliikuntaan ja sen hyödyntämien palvelukeskuksen käyttöön tulee selvitellä. Palvelukeskuksen sijoittumisen suhteen pitää punnita eri vaihtoehtoja niiden hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi yhtenä vaihtoehtona Koskelan alueen palveluasuminen sijoitetaan täydennysrakentamiseen ja pal-
13 LUONNOS velukeskus mahdollisesti peruskorjattavaan kiinteistöön. Tilakeskuksen teettämän konsulttityön perusteella ryhmäkotien sijoittaminen vanhoihin rakennuksiin on kallista. Niiden korjaaminen on kallista ja ne tulevat käyttökustannuksiltaan kalliiksi, koska niihin ei voi toteuttaa 14-15 asukkaan ryhmäkoteja, joten niiden henkilökuntamitoitus ei ole optimaalinen. Ympäristökeskus 13.6.2013 Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioida liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaitat. Pesulatonteilla on tehty alustavia maaperän pilaantuneisuusselvityksiä ja osittain myös kunnostustoimia. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää lisätutkimus- ja kunnostustarve erityisesti vielä purkamattoman pesulan tontilla.