Oulun Steinerkoulun Lehti Tunti kasvaa hetkistä, siemenestä puu. Pisaroista puronen pian valmistuu. Teot pienet rakkauden ilon tuovat sydämeen. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren luento Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa? Tiistaina 29.3. Oulun steinerkoulu, Kaarretie 14, Tuira Tilaisuus alkaa klo 18.30. Lipunmyynti ja ovet avataan klo 18. Liput 10, kannatuslippu 30 Oulun steinerkoulun uuden koulurakennuksen hyväksi. Tilaisuudessa on lapsiparkki sekä kahvila. Tervetuloa! WSOY/Veikko Somerpuro
2 Innostus ja oppimisen ilo Vautsi, tuumaa innostuneesti ja hymyssä suin 7-vuotias havaitessaan jotain uutta ja mielenkiintoista. Nauravin silmin seuraa 4-vuotias perässä ihmetyksestä jo valmiiksi hyristen. Ihmettelyn taito, kyky innostua, tahto tutkia ja kokeilla pelkäämättä epäonnistumista lapsella on sisäsyntyinen halu havainnoida ympäristöään kaikin aistein, ilmentää itseään tekemisensä kautta ja kokeilla tehdä itse. Monet historioitsijat ovat nimittäneet Leonardo Da Vinciä kaikkien aikojen tiedonhaluisimmaksi henkilöksi. Hän oli taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, muusikko, insinööri, matemaatikko ja luonnontieteilijä. Hän tutki tarkoin luontoa, sen kauneutta ja matemaattisia mittasuhteita hän näki kaikkialla kiehtovia mysteereitä. Glenn Doman on todennut, että jokaisella lapsella on syntyessään suurempi potentiaalinen älykkyys kuin mitä Da Vinci milloinkaan käytti. On ihailtavaa nähdä se pulppuava ilo ja riemu, ehtymätön luovuus ja loputon seikkailu, jota lapsi tekemisellään ja olemuksellaan ilmentää. Lapsi ammentaa rajattomien mahdollisuuksien aarrearkustaan mitä hienoimpia luomuksia, ponnistelematta lainkaan. Mikä on meille vanhempina tärkeämpää kuin vaalia lapsessa tätä perusolemusta. Sisäiseen hyvinvointiin luonnollisen oppimisen keinoin Useimmat vanhemmat haluaisivat lastensa ennen kaikkea löytävän elämässään tien sisäiseen hyvinvointiin ja vapauteen. He toivoisivat lastensa kasvavan terveen itsetuntemuksen omaaviksi, lähimmäisiään arvostaviksi yksilöiksi, jotka pystyvät rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta kokemaan elämänsä lahjana ja kiehtovana seikkailuna. Pienistä ihmisistä on autettava kasvamaan vahvoja, terveitä persoonallisuuksia, jotka eivät kadota voimaansa ja innostustaan vaikeinakaan hetkinä. Perhosen toukasta, perin hassunkurisen näköisestä lötköstä, kuoriutuu koteloitumisen jälkeen kaunis perhonen. Muutos on perusteellinen. Syntyvä perhonen käyttää entistä ruumistaan uuden olemuksensa ravintona, kierrättää itsensä syntyäkseen uudelleen. Myös ihminen käy kehityksensä aikana läpi monta suurta muutosta. Vastasyntyneen muodonmuutos itsenäisesti ajattelevaksi, luovaksi ja kauniiksi pikkuihmiseksi on henkeäsalpaavan ihmeellinen. Eivätkä muutokset lopu siihen vaan ovat itse asiassa vasta alullaan. Aivotutkijoiden mukaan puolet ihmisen oppimiskyvystä kehittyy neljän ensimmäisen elinvuoden aikana ja kyky lisääntyy edelleen kolmasosalla kahdeksan vuoden ikään mennessä. Kaikki, mitä lapsi aistiensa välityksellä havainnoi ja kokee, tallentuu suodattamatta alitajuntaan. Amerikkalainen solubiologi ja aivotutkija tohtori Bruce Lipton onkin osuvasti todennut, että alle kouluikäinen lapsi on kuin kävelevä videonauhuri. Aivojen videonauha tosin tallentaa muun muassa myös erilaisten kokemusten ja tapahtumien synnyttämät tunnereaktiot. Suurin osa aistein koetusta kokemuksellisesta informaatiosta tallentuu alitajuntaan. Myös valtaosa tiedosta opitaan parhaiten alitajuisesti. Rennon keskittymisen tila mahdollistaa inspiraation, tietojen nopean omaksumisen ja muistitoiminnan tehostumisen ja takaa näin parhaan oppimisen aikuisillakin. Esimerkiksi tietynlaisten musiikkirytmien avulla kyseiseen tilaan päästään helposti. Musiikki on valtatie muistijärjestelmään. Kullakin ihmisellä on oma mieluisin oppimis- ja työskentelytapansa tai -tyylinsä. Kaikki kuitenkin käyttävät kaikkia oppimistapoja eri painotuksin. Lapset oppivat parhaiten siitä, mitä he kokevat kaikilla aisteillaan. Etenkin alakouluikäisillä oppiminen myös lukeminen, kirjoittaminen tai matematiikka voi olla hauskaa niin kauan kuin se on leikin kaltaista. Glenn Doman Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Raisa Cacciatore sai helmikuussa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, joka myönnettiin sanavalmiille kasvattajalle, lasten ja nuorten rohkealle puolustajalle. Raisa Cacciatore on itse käynyt steinerkoulun: Muistelen kouluaikaani suurella lämmöllä. Steinerkoulu tarjoaa itsetunnon vahvistamiseen mainion mahdollisuuden. Pysyvät ihmissuhteet, monet perinteet ja rituaalit sekä siten samoina toistuvat ja ennakoitavat rytmit rakentavat arkea ja samalla lapsen ja nuoren mieltä. Niitä vastaan on myös turvallista murrosiässä kapinoida. Taito- ja taideaineiden merkitys itsetunnon rakentumiselle on valtava, koska erilaiset lapset saavat onnistumisen kokemuksia ja mielikuvamaailman vahvistusta runsain mitoin. Arvokasvatuksen painottaminen sekä historiaan tutustuminen eri tavoin ovat hyviä juttuja ja tarjoavat elämänpolun ymmärrystä ja perspektiiviä tähän hetkeen. Eurytmiassa saa kokea oman kehon hallintaa ja ilmaisua sekä oppia pitäytymistä tässä hetkessä. Raisan steinerkoulun ekaluokalla tekemä satupiirros on todennut: Oppiminen on elämän hienointa ja hauskinta leikkiä. Kaikki lapset uskovat tämän luonnostaan, ja he uskovat sen, kunnes saamme heidät uskomaan, että oppiminen on kovaa työtä ja epämiellyttävää. Jotkut eivät omaksu tätä vaan uskovat läpi elämänsä, että oppiminen on hauskaa ja ainoaa leikkimisen arvoista leikkiä. Näitä ihmisiä kutsutaan neroiksi. Omaa tahtia kohti omaa totuutta Nykymaailma tulvii tietoa. Koulutuksen yksi tehtävä onkin opettaa kyky suodattaa, analysoida ja soveltaa tietoa, muodostaa siitä oma mielipide ja luoda siitä uutta tietoa. Tarvitaan yhä enemmän elävää ajattelua, kykyä oppia itse ja tarkastella asioita eri näkökulmista viisautta luoda oma totuutensa. Lapsella on myös oikeus lapsuuteensa ja omaan tahtiin tapahtuvaan kehitykseensä. Koti on kaikkein tärkein ja arvokkain opinahjo, jonka turvallisissa puitteissa lapsen itsetuntemus kehittyy. Vanhempien rooli myös lapsen arvojärjestelmän kehittymisessä on ensisijainen. Koulun tarkoitus on rohkaista lapsia tutkimaan näitä arvoja aina muodollisen koulutuksen päättymiseen asti, soveltamaan niitä käytäntöön ja myös asettamaan ne tarvittaessa kyseenalaisiksi. Parhaimmillaan eri vaiheiden opinahjoissa kyetään tukemaan lapsen yksilöllistä kehitystä ja auttamaan lasta tiedostamaan omat lahjakkuutensa sekä kehittymään kokonaisvaltaisesti. Kehittyvä lapsi ja nuori tarvitsee kaikissa vaiheissa turvalliseksi kokemaansa aikuista ja luovuutta ravitsevaa ympäristöä. Jokainen lapsi ansaitsee kaiken rakkauden, jota hänen ympärillään olevilla aikuisilla on hänelle antaa. Kokonaisvaltaista oppimista yksilöllisesti Steinerkoulun tarkoitus on kasvattaa ihmistä kokonaisuutena. Perusajatuksena on lapsen ja nuoren olemuksen kunnioittaminen, terveen itsetunnon vahvistaminen ja yksilöllisen kehityksen tukeminen. Opetuksessa otetaan huomioon kasvun ja kehityksen eri vaiheet ja herkkyyskaudet. Lapsen ja nuoren mielikuvitusta, tahtoa, tunnetta ja omaehtoista ajattelua, kykyjä ja taitoja pyritään kehittämään ja vahvistamaan tasapainoisesti. Tavoitteena on kasvattaa aloitekykyisiä, terveesti itsensä tuntevia, rohkeita ja luovia yksilöitä. Ihmisten väliset suhteet, toiseen sitoutuminen ja rakkaus ovat yhtä tärkeitä kuin opettajan lapsille välittämä asiatieto. Se on kuin koulun käymistä kodissa, mutta kodin ulkopuolella. Luonnon rytmien ja kiertokulun tarkkaileminen kuuluvat olennaisena osana steinerkoulun ja -päiväkodin opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi viljan polku siemenestä valmiiksi leiväksi kaikkine vaiheineen koko prosessin omakohtainen kokeminen antaa lapselle syvällisen ymmärryksen yhteydestämme luontoon ja elintärkeästä symbioosistamme sen kanssa. Myös rytmit, musiikki, laulaminen, soittaminen, loruttelu, tarinat, näytelmät kaikenlainen itseilmaisu, käsillä tekeminen ja kokonaisvaltainen omakohtainen kokeminen ovat tärkeä osa steinerkoulussa ja -päiväkodissa tapahtuvaa oppimista. Professori Reijo Wilenius on todennut: Suomessa on maailman parhaana pidetty koulujärjestelmä. Menestymme hyvin, kun mitataan lukutaitoa, luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista. Toisaalta lasten ja nuorten pahoinvointi, mielialahäiriöt ja väkivallan käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi. Pisatutkimuksissa menestyminen ei kerro luovuudesta, tunne-elämän kehityksestä tai vuorovaikutustaidoista. Hän jatkaa: Steinerkouluissa tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään muun muassa taidekasvatuksessa. Taide- ja taitoai- Vuokrataan Vuokraa juhlapaikaksi idyllinen Villa Pukkila! Vanhojen kuusten ja sembramäntyjen katveessa juhlit häitä ja syntymäpäiviä, ristiäisiä ja valmistujaisia. Vuonna 1892 rakennettu Villa Pukkila sijaitsee Hietasaaressa Mustasalmen rannassa osoitteessa Paattikuja 4. Villa Pukkilan omistaa Oulun kannatusyhdistys ry, ja steinerkoulun oppilaat myös käyttävät aluetta koulupäivien aikana etenkin syksyisin ja keväisin muun muassa maan viljelykseen. Villa Pukkila on kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus, jota kunnostetaan talkootyönä Museoviraston valvonnassa. Kohteeseen voit tutustua osoitteessa www.oulun-steinerkoulu.fi /VILLA PUKKILA. neiden avulla voidaan ilmaista tunteita, avartaa mielikuvitusta ja kasvattaa ymmärrystä tulkita muita ihmisiä ja maailmaa eli lisätä yleistä suvaitsevuutta. Myös draamapedagogiikkaa hyödynnetään paljon. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioon ottamista. Steinerkoulun uudisrakennuksen suunnittelu etenee Hedelmällistä kasvupolkua elämänilon lähteille Koulutuksella on pyrittävä tuomaan esiin sitä, mitä lapsessa luonnostaan on. Tarkoitus on kykyjä ja taitoja tasapainossa kehittäen kasvaa eheiksi ihmisiksi, oppia elämään syvemmin, todemmin ja sovussa niin itsensä kuin ympäristönsä kanssa. Ihmisellä, joka todella ymmärtää, mitä itseluottamus on, on sisäinen tahto elää eettisten periaatteiden, ei pelkästään ulkoisten sääntöjen, määräämällä tavalla. Lapsemme ovat myös meille vanhemmille ja muille aikuisille suurenmoisia opettajia. Kyse on siitä, haluammeko me kasvaa ja kehittyä ja uskallammeko välillä kyseenalaistaa myös omat uskomuksemme, joiden pohjalle olemme elämäämme rakentaneet. Eikä todellakaan olisi pahitteeksi, jos voisimme löytää sisäisen innostuksemme uudelleen ja osaisimme ilmaista itseämme sellaisina kuin olemme. Me olemme lastemme luonnollisia esikuvia ja meiltä he monet oppinsa apinoivat. Kun koulutaipaleensa päättävä nuori lähtee innostuneena jatkamaan valitsemaansa polkua rinnassaan polttava halu luoda elämällään ja elämässään jotain merkityksellistä, on siihenastinen taival kantanut hedelmää. Koti, päiväkoti ja koulu, vanhemmat ja muut kanssakasvattajat ovat onnistuneet tehtävässään ja yhteistyössään. Jokaiselle nuorelle soisi mahdollisuuden luoda oman tulevaisuutensa itseensä ja maailmaan luottaen ja näin löytää tien elämänilon lähteille. Riemullista kevättä ja elämäniloa toivottaen Petteri Lahtela Oulun steinerkoulun johtokunnan puheenjohtaja petteri.lahtela@gmail.com Toppilansaaren kaupunginosan korttelin 15 tontti numero 5 lepäilee vielä raskaan lumikuorman alla, mutta tontille suunniteltu Oulun steinerkoulun uudisrakennus on paperilla jo pitkällä. Arkkitehti Lauri Louekari on käynyt tilaratkaisuja läpi koulun henkilökunnan kanssa pitkin talvea, ja tällä hetkellä on menossa rakennuksen kustannuslaskenta. Suunnitelmissa on otettu huomioon koulun pedagogisia erityispiirteitä kunnioittavat materiaali- ja tilankäyttövaatimukset. Tavoitteena on saada hankkeen rahoitusmallit selviksi kevään aikana. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, rakennushanke on mahdollista käynnistää vielä tämän vuoden aikana. Julkaisija Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys ry Kaarre 14, 90500 Oulu p. 5542871 www.oulun-steinerkoulu.fi Toimituskunta Petteri Lahtela, Ulla Suvanto, Maili Liimatta, Rea Fagerström, Eija Ollikkala, Janne Hansen-Haug, Kati Salkosuo, Annareetta Enkvist Painosmäärä 100 000 kpl Painopaikka Joutsen Median Painotalo Etusivun maalaus Atte Salkosuo 2 lk.
3 Steinerkoulussa kaikki tekevät kaikkea Päättäessään valita lapselleen steinerkoulun vanhemmat joutuvat usein perustelemaan valintaansa. Mikä steinerkoulusta tekee erilaisen verrattuna peruskouluun? Erottava tekijä on steinerpedagogiikka. Steinerkoulussa ja peruskoulussa opitaan yhdeksän vuoden aikana samat asiat eri tavalla ja joskus eri järjestyksessä. Lisäksi steinerkoulussa on tavallisten oppiaineiden lisäksi steinerpedagogiikkaa tukevia oppiaineita. Pärekoria tekemässä Kaisa 5.luokka. Työtä opastamassa opettaja Tarja Eteläinen. Oppimista ilman oppikirjoja ja arvostelua Kolmasluokkalaiset värjäämässä lankaa Pukkilassa. Kuva Hannele Siira-Kemppainen luokillakaan valinnaisia. Lukiovaiheessa valinnaisten aineiden määrä kasvaa, mutta edelleen taiteelliset ja käytännölliset aineet rytmittävät koulupäivää. Seitsenvuotiskaudet ohjaavat opetusta Steinerpedagogiikan mukaan kaikella ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat herkkyyskautensa. Ihmisen kehitystä tarkastellaan seitsenvuotisen rytmin avulla. Kouluikäisen lapsen kannalta ovat merkittäviä ensimmäiset kolme seitsenvuotiskautta. Näihin liittyvät tahdon, tunteen ja ajattelun kehityksen herkkyyskaudet. Alle kouluikäisen lapsen kasvattajan tehtävä on luoda lapsen kasvuympäristö rauhalliseksi ja turvalliseksi. Lapsen toiminnan ja fyysisen aktiivisuuden tarve on kokonaisvaltaista. Tämän toiminnan ja tahdon kehittymisen välillä on yhteys. Turvallinen ympäristö, jossa lapsi saa häiriöttömästi toimia, heijastuu jopa aikuisuuteen saakka toimeen ryhtymisen helppoutena Toisen seitsenvuotiskautensa alussa tai ensimmäisen lopulla lapsi aloittaa koulun. Kouluikäinen lapsi elää tunne-elämänsä kehittymisen aikaa. Steinerpedagogiikassa tunne-elämys ja kuvallisuus ovat opetuksen perusta. Tunne-elämys liittää tiedollisen opetuksen lapsen omiin kokemuksiin. Steinerkoulun Kolmosluokkalainen Pinja elonkorjussa Pukkilassa. Kuva Hannele Siira-Kemppainen luokassa liikutaan paljon. Päivä alkaa aamurytmeillä, jotka herättävät runojen ja lorujen, tömistysten ja taputusten avulla lapsen uuteen koulupäivään. Opetustila ei rajoitu luokkahuoneeseen. Opetustunteja voidaan pitää helposti myös ulkona. Koulun alkamisesta kahdeksanteen luokkaan saakka eli koko toisen seitsenvuotiskauden ajan luokkaa ohjaa sama luokanopettaja. Viimeisillä luokanopettajavaiheen luokilla aineenopettajien määrä saattaa kasvaa, mutta varsinaiseen aineenopettajavaiheeseen siirrytään vasta yhdeksännellä luokalla. Kolmas seitsenvuotiskausi on ajatuksen heräämisen aikaa. Murrosikä on ohitettu tai ainakin sen pahimmat myrskyt ovat rauhoittuneet. Opettajan rooli muuttuu auktoriteetista asiantuntijaksi. Tiedollinen opetus painottaa kokonaisuuksien ymmärtämistä, jonka pohjalta pyritään herättämään oppilaan oma itsenäinen päättely ja oivaltaminen. Tiedollisen opetuksen vastapainona on edelleen paljon taito- ja taideaineita. Aineenopettajavaiheen opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on suunnata nuori yhteiskuntaan ja nykyajan ymmärtämiseen. Steinerkoulussa ei yleensä käytetä oppikirjoja. Oppilaat tekevät itse työvihkonsa, alaluokilla opettajan mallin tai sanelun mukaan, siirtyen yläluokilla vähitellen itsenäiseen tekstin tuottamiseen. Itse tehty vihko vahvistaa oppilaan kykyä ryhtyä itsenäisesti toimeen ja antaa omalle työlleen suunta. Itse tehty kirja myös auttaa asioiden sisäistämistä ja oman kiinnostuksen syttymistä. Se synnyttää joustavammin ja helpommin oppilaan omakohtaisen kokemuksen kuin valmis oppikirja. Kirjoja ja Internetiä käytetään oppitunneilla ja kotitehtävissä luovasti ja vapaasti tiedon lähteinä. Kirjattomuuden avulla pyritään kuin vahingossa kasvattamaan nuori lähdekriittiseksi lukijaksi ja vertailemaan annettua tietoa. Oppikirjoja käytetään steinerkoulussa kuitenkin esimerkiksi kielten opiskelussa. Myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva luokka käyttää harkinnan mukaan valmiita lukion kirjasarjoja. Numeroarvostelua ei steinerkoulussa käytetä. Opettajan tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan opetettavasta asiasta asian itsensä tähden, ei sen vuoksi minkä numeron oppilas saisi. Oppilaat saavat keväisin kirjallisen lausunnon koulumenestyksestään ja omasta edistymisestään. Alkuopetusluokilla tämä lausunto osoitetaan vanhemmille. Lapset sen sijaan saavat 1500 vaihtoautoa: www.rinta-jouppi.com lukuvuoden lopuksi oppilasta kuvallisesti puhuttelevan runon tai kertomuksen. Ensimmäisen numerotodistuksen oppilaat saavat kahdeksannen luokan keväällä, jonka jälkeen seuraavissa todistuksissa on kirjallisen lausunnon lisäksi myös numeroarvostelu. Mitä steinerkoulussa opitaan Steinerkoulussa kaikki opiskelevat kaikkea. Steinerkoulussa on mahdollisuus opiskella samoja oppiaineita kuin peruskoulussakin. Oppiminen alaluokilla tapahtuu usein hitaammin kuin peruskoulussa. Yksipuolinen älyyn vetoava opetus on ensimmäisten luokkien aikana häiriötekijä lapsen tasapuoliselle kasvulle. Se jättää tunne-elämän kehittymään oman onnensa nojassa ja antaa opetuksen sisällön muodossa, jossa lapsi ei vielä kykene asioita sisäistämään. Näin oppiminen jää ulkokohtaiseksi. Steinerkoulussa ei ole sukupuoleen sidottuja oppitunteja. Sekä tytöt että pojat virkkaavat ja tekevät puutöitä. Liikuntatunneillakin toimitaan sekaryhmissä. Taito- ja taideaineet ovat kaikille pakollisia vielä lukiossakin. Steinerkoulu ei kuitenkaan ole taidekoulu, vain taito- ja taideaineet toimivat vastapainona teoreettisille oppiaineille ja tukevat näin lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua. Kaikessa opetuksessa pyritään taiteellisuuteen, luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. Pedagogisena tavoitteena on säilyttää jokaisesta lapsesta löytyvä luovuus. Steinerkoulussa taideaineilla on niiden itseisarvon lisäksi välinearvo pyrittäessä kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Taiteellisuus on tärkeä osa ympäröivän maailman ymmärtämistä. Taidekasvatuksen, elämyksien ja toiminnan läpäisemä opetus tukee tietoaineiden omaksumista. Steinerkoululainen käy läpi samat asiat kuin peruskoululainenkin, mutta steinerkoulussa oppilas vain saa enemmän! Ulla Suvanto Emmi, 10. luokka Vuodesta 1957 Steinerpedagogiikka perustuu kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen kouluvuosien loppuun saakka. Alaluokilla toiminnallisella kasvatuksella on merkittävä rooli. Myös tietopuolinen opetus on kaikissa aineissa elämyksellistä. Tämä tarkoittaa, että opetuksen sisäistäminen vaatii oppilaan omakohtaisen kokemuksen, joka saavutetaan tunne-elämyksen avulla. Mitä nuoremmasta oppilaasta on kysymys, sitä enemmän opetuksessa vältetään käsitteellistä opetusta (älyllisiä abstraktioita, teorioita ja väittämiä) ilman oppilaan omakohtaista kokemusta. Omakohtainen kokemus ja tunne-elämys pyritään saamaan aikaan taiteellisen ja toiminnallisen opetuksen avulla. Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu ihmiskuvaan, jonka mukaan ihminen on fyysisen ja sielullisen olennon lisäksi myös henkinen olento. Ihmisyksilöä ei käsitetä vain perimän ja ympäristötekijöiden tuotteeksi. Nämä muovaantuvat kokonaisuudeksi, jota viime kädessä määrää ihmisen yksilöllinen minuus. Opetussuunnitelma pyrkii tukemaan ihmisen kasvua kokonaisvaltaisesti. Opetuksessa on tiedollisten aineiden lisäksi tärkeä osa taiteellisilla ja käytännöllisillä oppiaineilla, jotka eivät ole ylä- Nappi Kikka Design Ateljee Seija Mällinen Laaja valikoima nappeja, nauhoja, vetoketjuja ja paljon muita ompelutarvikkeita. Neulelangat -20% maaliskuun ajan Ompelukoneet: Pfaff ja Singer Ompelukonehuolto: kaikki merkit, myös teollisuuskoneet ja saumurit Korjausompelua tinkimättömällä ammattitaidolla, myös mittatilaustyöt!! Pakkahuoneenkatu 18, 90100 OULU puh. 0440-461900 avoinna: ma-pe 9:30-17:30, la 10:00-14:00
4 Kalevalaa neljännellä luokalla Sadut ja tarinat steinerkoulussa Steinerkoulussa sadut ja tarinat ovat tärkeä osa opetusta ensimmäiseltä luokalta aina yläluokille saakka. Tarinan kuunteleminen on rauhoittumista aktiivisen työskentelyn lomassa. Opetusta rytmittää sisään- ja uloshengitys: välillä keskitytään kuuntelemaan opetusta, sitten tehdään vihkotöitä, piirretään tai maalataan, lopuksi kuunnellaan opettajan kertomaa tarinaa. Aktiivisen tekemisen ja kuuntelevan vastaanottamisen vuorottelu auttaa lapsia jaksamaan ja keskittymään paremmin koulutyöhön. Sadut ja tarinat ovat sielullista ja henkistä ravintoa lapselle. Ne tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, vahvistavat mielikuvanmuodostusta, antavat tietoa maailmasta, eri kulttuureista ja ihmisen elämästä. Kertomusaineisto muuttuu lapsen iän ja kehitysvaiheen myötä: ensimmäisellä luokalla aineistona ovat kansansadut, toisella luokalla eläintarinat ja legendat, kolmannella luomiskertomus sekä Vanhan testamentin kertomukset, neljännellä Kalevala, viidennellä muinaiset kulttuurit sekä kreikkalainen mytologia ja kuudennella Rooman historia. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla kertomusaineisto käsittelee eri kansojen elämää ja merkittävien henkilöiden elämäkertoja. Sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan Neljännellä luokalla keskeisenä kertomusaineistona on siis Kalevala, kansalliseepoksemme. Kalevalaa voidaan kertoa läpi vuoden tai Kalevalaa voidaan käsitellä keskitetysti vain osan vuotta. Neljäsluokkalaiset ovat juuri käyneet läpi 9 10- vuotiaan lapsen kehityskriisin, voimakkaan minäkokemuksen, jonka seurauksena he ovat alkaneet kokea itsensä uudella tavalla, erillisinä ympäröivästä maailmasta ja toisista ihmisistä. Neljännellä luokalla alkaakin useita uusia oppiaineita, kuten luonnontiede, maantieto ja historia. Tähän vaiheeseen sopii hyvin myös Kalevalaan tutustuminen: Kalevalan myyttinen kuva maailman luomisesta, ihanteista ja kulttuurimme alkuvaiheista kiehtovat neljäsluokkalaisia. Kalevala alkaa maailman luomisesta ja päättyy Marjatan pojan, uuden ihmisen, syntymään. Kalevalan sankarit Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen seikkailevat Kalevalan ja pimeän Pohjolan välillä. He joutuvat tekemään tehtäviä, joista on vaikea suoriutua. Lietsoi tuulet löyhytteli: itä lietsoi, lietsoi länsi, etelä enemmän lietsoi, pohjoinen kovin porotti. Eurytmian pyörteissä Vili (vas.), Olli-Veikko ja Rosaliina. Niitä ovat muiden muassa Pohjolan neidon kosinta, Sammon taonta ja Sammon ryöstö. Hyvän ja pahan, valoisan ja pimeän taistelu on alati läsnä Kalevalan tarinoissa. Kalevalan sankaritarinat vahvistavat oppilaiden sisäistä rohkeutta ja auttavat kohtaamaan maailman asioita ja ilmiöitä selkä suorana ja pystypäin. Viel on muitaki sanoja, ongelmoita oppimia Kalevalan runot ovat alun perin laulurunoutta, joka on siirtynyt perimätietona sukupolvelta toiselle. Siksipä Kalevalan tekstiä on paljon helpompi ymmärtää ääneen luettuna tai kuultuna kuin hiljaa itsekseen lukien. Kalevalainen runonlausunta elää vielä syvällä suomalaisen sisimmässä, ja runonlausunnan virtaan on vielä meidän aikanammekin mahdollista heittäytyä. Kalevalainen runomitta, nelipolvinen trokee, sekä alkusointu eli alliteraatio tukevat Kalevalan kielen ymmärtämistä. Kalevalan tarinoita kerrottaessa tärkeintä ei neljännellä luokalla kuitenkaan ole tiedollinen oppiminen tai ymmärtäminen, vaan kokonaisvaltainen taiteellinen eläytyminen ja myötäeläminen, sydämellä ymmärtäminen. Runomuotoisuuden lisäksi Kalevalan kieli on täysin erilaista kuin nykyinen puhekielemme. Erikoiset sanat ja ilmauksien rikkaus herättävät lasten kielellisen kiinnostuksen. Outoja sanoja on mukava pohtia ja makustella. Lapset voivat myös innostua etsimään kuvaavampia sanoja tuttujen ja tavanomaisten tilalle myös omissa teksteissään. Lähe nyt kanssa laulamahan, saa kera sanelemahan Opettajan kertomien tarinoiden, keskustelujen ja yhdessä luettujen runojen pohjalta oppilaat tekevät kukin oman työvihkon. Vihkoon kirjoitetaan runoja ja piirretään kuvia. Kalevala tarjoaa myös paljon aineistoa maalaustunneille ja muotopiirustukseen. Kalevalaisia sävelmiä lauletaan ja soitetaan huiluilla sekä kanteleilla. Useat luokat valmistavat myös kuvaelmia, runoesityksiä ja näytelmiä Kalevalan aiheista. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja luokasta ja opettajasta riippuu, millä tavalla Kalevalaa luokassa työstetään. Yksi asia kuitenkin näyttää toistuvan vuodesta toiseen: neljäsluokkalaiset ovat aina yhtä kiinnostuneita ja innostuneita Kalevalasta, ja heidän on yllättävänkin helppoa ymmärtää runojen sisältöjä ja merkityksiä. Kalevalaiset runot ja laulut kaikuvat neljänsissä luokissa tutulla poljennolla, helein äänin. Kirsi Perttola-Ylinampa neljännen luokan opettaja Kuva Marulla Koponen, neljännen luokan Sammon ryöstö -näytelmästä. Koko kaupungin Vinski, 5.luokka 2010 vasemmalla apteekkari Jenni, oikealla Vinski Kasper. Sanataidetta ja draamailmaisua Sanataide ja draama ovat aina olleet tärkeä osa steinerkoulun pedagogiikkaa. Toisin kuin peruskouluissa Oulun steinerkoulussa draamatunnit eivät kuulu valinnaisaineisiin, vaan opetuksen piiriin kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Koulussa toimii tätä varten kokopäivätoiminen draamataiteen opettaja. Sanataiteen ja draaman liittäminen osaksi jokaisen oppilaan arkea on yritys vahvistaa pedagogiikan punaista lankaa eli tarjota välineitä ja mahdollisuuksia itsensä kokonaisvaltaiseen työstämiseen ja kasvuun. Olen työskennellyt lasten ja nuorten parissa kymmenisen vuotta ja valmistanut heidän kanssaan useita näytelmiä ja projekteja vuodessa. Nämä draamalliset prosessit vaativat usein samoja kykyjä ja taitoja, joita tarvitsemme myös muussa elämässä: kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä niin itsessä kuin toisissa, kykyä tarttua kaaokseen omalla tekemisellä, kykyä sietää paineita ja kantaa vastuuta. Näen työssäni päivittäin, miten tärkeää on, että koulussa on tiedollisen ja taidollisen oppimisen lisäksi mahdollisuus harjoitella myös ihmisenä olemisen taitoja. Mari-Jaana Korhonen Puhe- ja draamataiteen opettaja Sinussa asuu hyvä olo Löydä se! Nyt Oulussa upeat, luonnonmukaiset hoidot Huhtikuun tutustumistarjouksena Klassinen kasvohoito 2h 80 (105 ) Life detox -kehonpuhdistus 30 (35 ) Klassinen hieronta 50 min 25 (35 ) Myynnissä Dr. Hauschka tuotteita Hieronta, kauneus ja hyvinvointipalvelut Piia Raiskio p.045 8759 123 Tervetuloa! Koskitie 25 A 2krs. KESÄ KUTSUU OSALLISTUMAAN! OULU KESÄLUKIO kursseja lukion eri vuosiluokille Differentiaalilaskenta Englanti Lyhyt ja pitkä matematiikka Ruotsi Psykologia Tekstitaito ja kielenhuolto Terveystieto KESÄN AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Filosofia 25 op Kasvatustiede 25 op Kirjallisuus 25 op kielikursseja englannin, espanjan, ranskan, ruotsin ja saksan kielessä suomen kielen opetusta ulkomaalaisille MUITA KOULUTUKSIA mm. 50 lennokasta vuotta Ylivilkas lapsi, lennokas aikuinen 16.4.11, luennoitsija Markku Mutanen Maalauksen kesäkurssi 5. 7.8.11, kuvataitelija Pirjo Halttu Sointumerkeistä soittaminen ja vapaa säestys (piano) 13. 17.6.11, musiikinopettaja Heikki Ruismäki Werbeck-laulukurssit Lauluharjoituksia kaikille, Peruskurssi 19.5., Jatkokurssi I 20. 21.5.11, Jatkokurssi II 20. 21.5.11, laulunopettaja, laulaja Christiaan Boele www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/toimipaikat/oulu Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, PL 2437 (Kauppurienkatu 8 B) 90014 OULUN YLIOPISTO Puhelin (08) 321 4073, 321 4075, faksi (08) 370 180, kesayo@pohjois-pohjanmaa.fi www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi Salmenrannassa kotisi on juuri parhaalla paikalla eturivissä. Uusi puistomainen asuinalue, jonka loistava sijainti, mahtavat näköalat sekä avara tontti takaavat asumisen viihtyisyyden myös tulevaisuudessa. Uusi Oulun steinerkoulu rakennetaan heti salmen toiselle puolelle. Katso lisätietoja: www.rakennusteho.fi
5 Steinerpedagogiikka elää Puolivälinkankaalla Pääsiäismyyjäiset su 17.4. klo 11-15 Pian kahden vuoden ajan Puolivälinkankaalla on toiminut steinerpedagogisesti suuntautunut päiväkoti Taivonkaari, joka on oman kannatusyhdistyksen ylläpitämä. Taivonkaari toimii Asunto-osuuskunta Hiidenkiukaan pihapiirissä. Eskariasioissa Taivonkaari ja steinerkoulu ovat yhteistyössä, ja ensimmäiset taivonkaarelaiset ovat koulussa nyt ekaluokalla. Hiidenkiuas on 24 asumisoikeusasunnon muodostama kokonaisuus, joka rakennettiin 1990-luvun alussa yhteisöasumisen lähtökohdista. Luhtitalon ja rivitalon lisäksi pihapiirissä on lähes 300 neliön suuruinen yhteistalo, joka toimii iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden yhteisenä olohuoneena ja harrastetilana. Päiväajat talon täyttää päiväkodin kotoinen arki. Tilat on aikanaan rakennettu päiväkotitiloiksi, joten Taivonkaarenkin on heti alusta ollut mahdollista valmistaa luomuruokaa paikan päällä. lä noin 25 lasta ja viisi palkattua työntekijää. Taivonkaaressa lapsi voi aloittaa jo alle 3-vuotiaana ja jatkaa kouluun menoon asti. Päiväkoti tarjoaa myös harjoittelijoille hyvän paikan tutustua steiner- Hiidenkiuas on suojaisa ja viihtyisä keidas keskellä Puolivälinkankaan betonilähiötä. Se on useaan kertaan palkittu niin pihansa kuin yhteisöllisen toimintansakin vuoksi. Taivonkaaressa on tällä hetkel- päiväkodin toimintaan. Toiminnan vahvistamiseksi päiväkodin kannatusyhdistys etsii uusia jäseniä. On hienoa, että steinerpedagogiikkaa on saatu tietoisuuteen ja sitä kohtaan on tässä kaupungissa kasvava kiinnostus. Hiidenkiukaan lapset ovat etusijalla päiväkotiin, ja tällä hetkellä noin puolet taivonkaarilaisista asuu pihapiirissä. Mikäli asuminen mukavassa ja lapsilähtöisessä asuinyhteisössä houkuttaa, kannattaa liittyä Hiidenkiukaan jonoon. Ja mikäli päivähoito kotoisassa ja lapsilähtöisessä Taivonkaaressa houkuttaa, voi päiväkodin jonoon liittyä, vaikka ei Hiidenkiukaalle olisikaan muuttamassa. Lisätiedot: Taivonkaaren päiväkoti: 044-2188 999, 044-0218 899 http://taivonkaari.fi/ Hiidenkiukaan asumisyhteisö: http://personal.inet.fi/koti/hiidenkiuas/ Steinerkoulusta eväitä elämään Lämpimästi tervetuloa koko perheen voimin! Lisätietoja www.valorinkiry.com Mitä yhteistä on Oskar Osalalla ja Jennifer Anistonilla? Äkkipäätä ajatellen ei mitään, mutta kun pintaa raaputetaan, selviää, että molemmat ovat steinerkoulun kasvatteja, kuten myös monet muut tunnetut ihmiset ja heidän lapsensa. Lasten kohteleminen yksilöinä mahdollistaa menestymisen elämässä, jopa elokuvakankaalle tai NHL-kaukaloihin asti. Kun lapsen psykososiaalista kokonaisuutta kunnioitetaan, lapsi oppii toteuttamaan itseään aikuisenakin ja voi toimia hyvinkin erilaisissa ammateissa. Miten Oulun steinerkoulun kasvatit sitten ovat valinneet uransa ja millaisia eväitä he ovat koulusta elämäänsä saaneet? Artesaani Aino Tervo työskentelee värikkäitä retrovaatteita myyvässä Metsola-puodissa. Hän on juuri aloittanut työssään myyjänä eikä edes vielä tiedä, mihin kaikkeen luovuus loppujen lopuksi yltääkään, mutta ainakin värien, vaatteiden ja kankaiden sommittelussa se pääsee valloilleen. Luovuus tuleekin päällimmäisenä Ainolle mieleen hänen muistellessaan steinerkoulun eväitä elämässään: Minun elämääni Oulun steinerkoulusta ja siellä opitusta jäi käsillä tekemisen taito. Monipuolinen taide- ja käsityöopetus luultavasti saivat minut opiskelemaan käsityöalan ammattilaiseksi, sisustustekstiiliartesaaniksi. Taide- ja käsityötuntien lisäksi useimmilla steinerkoulun oppilailla mieleen painuu lukion lopussa tehtävä kulttuurimatka. Tämä unohtumaton elämys muistuu myös Ainon mieleen: Mieleenpainuvin muisto ajastani Oulun steinerkoulussa on 12. luokalla tekemämme kulttuurimatka Kazakstaniin, Almatyn kaupunkiin. Elämyksiä täynnä olevat viiden päivän junamatkat Venäjän halki, oleilu perhemajoituksessa sekä Almatyssa tekemämme retket tekivät vaikutuksen ja kasvattivat aikuistumisen kynnyksellä. Steinerkoulujen opetussuun- Salla-Meri, 10. luokka nitelmassa pyritään rakentamaan maailmankuva rikkaasta ja elävästä kokonaisuudesta, johon ihmisen kasvu ja kehityskin kuuluvat aina ensimmäisestä luokasta lukion viimeiseen. Ainakin Ainon kohdalla tämä tavoite tuntuu toteutuneen: kulttuurimatka on yhä hänen muistoissaan sellainen aikuistumisen kynnys, jolta on ollut hyvä astua maailmaan. Annareetta Enkvist Posion Mökki- ja Eräpalvelut Oy Puh. 040 732 1759 Rakennusalan ammattilaisten suosimia suunnittelutyökaluja jo vuodesta 1985. www.jcad.fi. HIERONTA- JA LIIKUNTAPALVELUT Apua niskahartiasärkyyn Lihashuoltoa aktiiviliikkujalle Kiristävät lihakset rennoiksi! Hieronnat: 50min 35 75min 45 90min 55 110min 70 Huhtikuussa Tarjous -15% tällä kupongilla 50min hieronnasta Meiltä myös kuntosali- ja kahvakuulaohjaukset Lisätiedot- ja ajanvaraus: 044 716 9779 Lihasfysik@lihasfysik.fi Koskitie 25A, 2krs. Avoimet ovet ja keskustelutilaisuus Sunnuntaina 3.4. klo 15 Oulun steinerkoululla Kaarretie 14. Tervetuloa tutustumaan Oulun steinerkouluun ja päiväkoti Punavarpuseen! Koulun oma kauppa Löytölintu avoinna
6 Punavarpunen Keitä he ovat, voimmeko auttaa heitä Aamuun he heräävät ja ovat meille yleensä itsestäänselvyys. Tulevat herätettyinä tai heränneinä sänkyyn tai keittiöön. Nukutun yön tunnelmassa he sopertelevat pöppyrässä jotain suloista, kiukkuavat, narisevat aamun raskautta tai marisevat muuten vain tai jatkavat edellisenä päivänä aloitettua leikkiä... Me ravitsemme heidät parhaamme mukaan. Ja aika monet heistä lähtevät hoitoon. Minä valmistan heille tilan henkisen ja fyysisen. Keitän teetä ja sytytän kynttilän. Avaan ikkunan, ja aamutuuli raikastaa huoneen. He saapuvat monin tavoin aamun hämärästä, sinestä tai kirkkaudesta, yksi piilossa rakkaan ihmisen kaulakuopassa toisen rynnätessä ohi riemukkaasti kiljuen. Ja kolmas tahtoo heti määrätietoisesti kuoria porkkanaa, neljännen ja viidennen tuupatessa äitiä matkaan Tätä kaikkea seuraa tanssia, pienen huomaamaton hipaisu, koskenkuohua, kuin sinfoniaa, sitä rikastavine riitasointuineen, kilinää, helinää, kolinaa Ja sitten kaikki tyyntyy ja vaimenee. Istun heidän kanssaan ja saan kaikessa tekemisessänsä nähdä tuoreen aamun tunnelman. Joku syö kukkuralautasellisen puuroa toisen natustellessa hissun kissun omenanpalaa. Huolehdin, että kylliksensä saavat, kukin laatunsa mukaan. Yksitellen he siirtyvät muovaamaan maailmaansa leikkimällä. Ajatus versoo ja kukkii leikin monimuotoisissa kuvioissa. Samanaikaisesti huskytarhassa hoidetaan pentuja, kuoritaan porkkanoita, naulataan, rakennetaan aavekonetta Ja aavekoneen rakennusprosessi muuntuu meren luomiseksi, meren keskellä on majakka, ja linnut uivat meren pinnalla. Huskyt ovat muuttaneet pois joutsenten lipuessa niiden tilalle. Ja muutamat kuorivat porkkanoita. Missä aika, kiire? Onneksi ei täällä! Huilu tai laulu kokoaa heidät piiriin. He laulavat, leikkivät, nuo sarvekkaiset koppakuoriaiset ja oravat liehuhäntineen ja kuten meren pauhu lopulta tyyntyy, niin hekin hiljenevät. Ulos, ulos, ulos, kaikuu sanomattomana ja sanottuna tilassa. Ja niin kuin helmet nauhassa, kulkevat he rauhassa Tämä laulu eletään usein todeksi, mutta ei aina... Ruokailuhetki on enemmän ja juuri sitä. Se on suvaitsevaisuuden opettelua. Myky voi olla hyvä ja vihreänruskea herkkua. Ja aika usein saavutamme sen hetken maksimaalisen kauneuden Missä aika, missä kiire? Ei täällä. He maistelevat ja nauttivat siitä, mitä tekevät: yhdessä syömisestä. Toisaalla aavekone laajenee entistä ehommaksi Me valmistamme heille tilan levätä. Toiset avaavat korvat apposen auki tarinalle, mutta se yksi nukkuu jo. Erästä ei valmistamamme tila täysin tyydytä, mutta sittenkin hän torkahtaa. Laulullani tahdon antaa heille hetkeksi kaiken mahdollisen hyvän, ja he juovat laulut uniinsa. Ravintoa tämäkin Pienten unen hetki tuntuu pyhältä. Tunnelman intensiteetti on kiistaton. Eräs ja muutama muu lähtevät ulos ja tulevat punaposkisina takaisin. Ne kaksi vaaleaa täytyy hakea kaukaa, kaukaa unen maasta, sillä he tahtoisivat olla siellä vielä vähän, vähän aikaa. Teetä ja kaikkea on, mutta uni vaaleanpunaisessa valossa maistuisi vielä Toisaalla aavekone on rakennettu niin, että sitä voi jopa nostaa hissillä ylös ja alas. Iltapäivän sinestä, tuiskusta tai kirkkaudesta heidän rakkaansa saapuvat noutamaan heitä. Yksi hyppää syliin, toisella on leikki kesken. Ne kaksi huutavat oven käydessä aina yhtä riemukkaasti Äiiiitiii, vaikka ovesta sisään astuu koulun puolelta opettaja. Vihdoin äiiitiii saapuu, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vähitellen he kaikki ovat rakkaittensa kanssa, kuka missäkin. Minä toivon, että heidän on hyvä olla. Yönsydämessä ajattelen, että huomenna tapaan heidät taas. Ja minä ihmettelen, keitä he ovat. Varmaa on se, että he kantavat tulevaisuutta kuin tulen liekkiä käsissään. Meidän tehtävämme on varjella tulta, pitää liekki elinvoimaisena, jotta se voi roihahtaa, kun sen aika on. Pedagogiikkaa pähkinänkuoressa Vuodenkierrossa Korkean lumiharjan keskellä kiemurtelee kapea polku Villa Pukkilan luontoon. Eskarit ensimmäisinä kiipeävät harjanteelle, ripeästi, lumivallia ylös ja alas. Juoksujalkaa he pyrähtävät viljelyssarkojen taakse, korkeiden puiden alueelle. Siellä alkaa välittömästi oksien ja puiden raivaus ja majojen rakennus ja mitä rakennuspaikkoja oksaiset puut lapsille antavatkaan! Metsäyhdyskunta rakentuu! Pienemmät lapset kiipeävät lu- Villa Pukkila Ulkoilua Villa Pukkilassa. miharjanteelle etukenossa, ja tädit turvaavat menoa takana. Kun lapset ovat kiivenneet mäen harjanteelle, he laskevat mäen toista reunaa alas. Koskematon hanki kutsuu ryhmän nuorimmaista konttaamaan umpihankeen uutta polkua. Tytöt lentävät luudalla kevätauringossa ja tekevät lumienkeleitä. Tietäjäkuusen suojelevien oksien alle pääsee kumartamalla. Siellä on nuorempien lasten hämyisä pesä. Lapset kantavat käsissään auringonkukan siemeniä linnuille, puunjuureen omaan paikkaan peräkanaa. Harmaaturkkinen orava hyppelee puissa ja pikkulinnut laulavat meille kevättä. Kasvattajilla on yksi taikasana, jolla leikkivät lapset tavoittaa Villa Pukkilan luonnosta vanhan puutalon terassille yhteisen pöydän ääreen: VÄLIPALA! Punavarpusen ja Vihervarpusen lasten vuodenkiertoon kuuluvat retket Villa Pukkilaan ympäri vuoden. Olennainen kysymys on: Kuka sinä olet, miten voin tukea sinua elämänmatkallasi? Unohdamme helposti, että ihmislapsi, verrattuna eläimen poikaseen, kasvaa hitaasti. Ja tämä kehityksen lainalaisuus ei tule muuttumaan. Rakkaus ja kiinnostus lasta kohtaan on kaiken pedagogisen tekemisen perustana. Tältä perustalta voimme kohottaa esiin muutamia olennaisia asioita, jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä ennen kouluikää. Näitä ovat: Jäljittely Ennen kouluikää lapsi oppii pääosin jäljittelemällä. Hän elää luonnostaan rakkauden, hyvyyden ja totuudellisuuden tunnelmassa. Kasvattaja pyrkii olemaan esikuvana näistä laaduista. Lapsi voi päiväkodissa kehityksensä mukaisesti liittyä arkiaskareiden tekemiseen. Tämä tukee lapsen sisäistä aktiivisuutta. Rytmisyys Yhtä lailla kuin arjen työt juurruttavat lasta fyysiseen tilaan, liittää rytmisyys lapsen aikaan. Päivittäin ja viikoittain toistuvat toiminnot, kuten leipomis- ja retkipäivät, vahvistavat lapsen kokemusta ajasta ja tuovat turvallisuudentunnetta. Vapaa leikki Vapaassa leikissä lapsi toimii omasta tahdostaan käsin. Leikki suuntautuu tarpeen mukaisesti. Vapaan leikin myötä kehittyvät luovuus, sosiaaliset taidot ja ongelmien ratkaisukyky. Pitkäkestoinen vapaa leikki on intensiivisen keskittynyttä, täyttä tekemistä. Aikuisen leikkiä kunnioittava asenne edesauttaa leikin muodostumista. Steinerpedagogisesta varhaiskasvatuksesta kiinnostunut löytää lisätietoa helposti. Tahtoisin lopuksi herätellä ajatuksennystyrää jos toistakin miettimään sitä, mikä nykyisessä pedagogisessa keskustelussa on kuin meren pintavaahtoa, trendeistä nousevaa ja mikä taasen lapsen olemusta, lapsen laatua kunnioittavaa pedagogiikkaa? Otaksun, että lasta havainnoimalla, eläytymällä lapsen tapaan haistella, maistella, tunnustella, käsittää siten maailmaansa, voimme löytää ajan- ja lapsenmukaista pedagogiikkaa. Siten voimme vähän ymmärtää, keitä he ovat, ja tästä ymmärryksestä käsin voinemme heitä myös auttaa. Tarja-Kaisa Otsamo, Päiväkoti Punavarpunen
7 Punavarpunen Vuodenkierto steinerpäiväkodissa Rytmisesti toistuva vuodenaikojen vaihtuminen on alati läsnä steinerpäiväkodin arjessa. Täällä pohjoisessa myös neljän vuodenajan, valoisan ja pimeän, kylmän ja lämpimän, selkeä vaihtelu auttaa lasta kokemaan ja tuntemaan niiden erilaisuutta. Päiväkodin vuodenaikapöytä rakennetaan kuvaamaan sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Pieni lapsi ei niinkään havainnoi luontoa tietoisesti vaan elää sen tunnelmassa, värien, muotojen, tuoksujen ja äänten luomassa kokonaisuudessa. Vuodenajan mukaan muuttuva pöydän tunnelma löytyy esimerkiksi kukista, lehdistä, oksista, sammaleesta, kivistä, simpukoista, tarinoihin liittyvistä viitteellisistä nukeista ja eläimistä kaikesta, mikä ravitsee lapsen omaa sisäisyyttä sekä kauneuden, toden ja hyvyyden kaipuuta. Lapset voivat osallistua pöydän tekemiseen tuomalla sinne luonnosta lö ytämiään aarteita. Vuodenaikojen tuomat kohokohdat, juhlat, eroavat myös toisistaan laadultaan ja tunnelmaltaan. Martti Lindqvist kuvaa juhlaa näin: Juhla ei ole ensisijaisesti tapahtuma, vaan muutos ajan laadussa. Kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina on vietetty toistuvia juhlia. Juhlan ytimessä aika pysähtyy ja tiivistyy. Steinerpäiväkodissa jokaista vuodenaikaa juhlistetaan suurena salaisuutena, loputtomana aarrearkkuna. Vuodenaikaan liittyvien satujen, tarinoiden ja laulujen kautta annetaan lapsen sisäisyyteen kuva vuodenajan tunnelmasta. Tämä auttaa häntä liittymään maailmaan ja kokemaan sen täydesti ja myötäeläen. Vuodenkierron merkkihetki on lapsen oma syntymäpäivä, jonka juhlistaminen on kunnianosoitus sille uudelle, jota hänessä on vuoden aikana rakentunut. Se on myös kiitollisuuden osoitus siitä, että hän on saanut elämän ja saapunut juuri tämän perheen luokse. Sadonkorjuun juhla on kiittämistä luonnon antimista. Syksyn kukat, lehdet, juurekset, vihannekset ja hedelmät ovat kypsyneet auringon ja maaäidin helmassa. Sadonkorjuun aikaan niistä iloitaan ja samalla myös kätketään sipuleita maahan tulevan kevään kukiksi. Syksyllä kasvien elämä siirtyy lepäämään juuriin ja maan alle. Sadonkorjuun värit ovat maan- läheisiä. Sadonkorjuuta on perinteisesti Suomessakin juhlittu Mikaelin päivän aikaan. Mikael on kuva sielun rohkeudesta ja mahdollisuudesta tunnistaa sitä itsessä. Lyhtyjuhlaa vietetään Martin päivän aikaan marraskuussa. Sen Oulun Steinerpäiväkoti Punavarpunen Tämänkin tontun löydät vuodenkierto-näyttelystä, pääkirjaston ala-aulan vitriinistä. Steinerpäiväkodissa jokaista vuodenaikaa juhlistetaan suurena salaisuutena, loputtomana aarrearkkuna. tunnelma on toisesta välittäminen ja auttaminen. Pimeyden lisääntyessä valon merkitys korostuu. Lapset tekevät itse lyhdyn, sytyttävät sinne kynttilän ja kulkevat yhdessä aikuisten kanssa pimeyden läpi. Yhdessä lauletut laulut rohkaisevat mieltä ja luovat läheisyyttä. Yhdessä leivottua leipää jaetaan kaikille. Joulua vietetään pohjoisella pallonpuoliskolla pimeimpään aikaan. Sen odottaminen aloitetaan ensimmäisenä adventtina, jolloin lapsi hakee adventtipuutarhassa tulen kynttiläänsä enkelihahmon opastamana ja saattamana. Lapsi sytyttää oman kynttilänsä havuspiraalin keskellä olevasta kynttilästä ja asettaa sen spiraaliin omaa ja toisten kulkua valaisemaan. Joulun odotus alkaa hartauden kokemuksella. Joulukuusi on paratiisin puun vertauskuva. Se koristellaan ruusuin ja kynttilöin. Joulun seimeen laitetaan kiviä, kasveja ja eläimiä sekä tietenkin Maria ja Joosef. Adventin aikana enkeli tuo seimen lasta aina vain lähemmäksi maata. Paimenet tulevat seimeen joulun alla. Loppiaisena seimeen saapuvat myös Itämaan tietäjät Betlehemin tähden johdattamana. Jouluun kuuluvat toki myös tontut ja laululeikit. Joulun tarkoitus on tuoda lahjanaan iloa kaikille ja erityisesti lapsille. Talvi on meillä pohjoisessa tarpeeksi pitkä, jotta siitä voi ottaa kaiken ilon irti. Paksu lumipeite, pakkasen tuoma kipakkuus ja lumisateen erilaiset muodot lempeistä lumihiutaleista pyryyn ja tuiskeeseen, talviaurinko ja kumottava kuutamo, tähtitaivas ja leimuavat revontulet ovat talven kuvia. Kunnon talvi antaa lapsen elämälle aivan erityisen ulottuvuuden verrattuna lauhemman ilmanalan olosuhteisiin. Tal- Kaarretie 14 90500 Oulu Puh: 08-345 642 info@punavarpunen.org www.punavarpunen.org vella lapsi seikkailee talven kuninkaan valtakunnassa lumen ja jään keskellä. Sukset, pulkat ja luistimet ovat siellä oivia kulkuneuvoja. Talven kuninkaankin on kuitenkin ajallaan väistyttävä. Kevään suuri juhla, pääsiäinen, tuo valon ja ilon pitkän talven jälkeen. Pääsiäiseen kuuluvat pienellä lapsella pääsiäisruoho, silmut, pääsiäismunat, pienet tipuset ja karitsat uuden elämän ja kasvun alkaminen. Kevään ja pääsiäisen värit ovat heleät. Kevätkeijut ja kukkaislapset tuovat kepeyttä lupauksena pitenevistä päivistä ja auringon lämmöstä. Kesä on luonnonvalon ja lämmön täyttymyksen aikaa. Kesä aloitetaan kevätjuhlalla piirileikkeineen ja lauluineen. Päiväkodin lapset ja aikuiset jäävät kesälomalle nauttimaan vihertyvästä ja kukkivasta luonnosta, linnunlaulusta ja uintiretkistä. Kesän keijut tuovat kesään omaa, huoletonta tunnelmaansa. Esikoululaisille toivotetaan hyvää matkaa syksyllä alkavaan kouluun. Vuoden kierto vie heitä eteenpäin auttaen, ikäkauden mukaan, tunnistamaan itsestä, toisista ja ympäröivästä maailmasta erilaisia laatuja ja tunnelmia. Ne ovat paljon monipuolisempia ja hienovaraisempia kuin tunne-elämän muokkaamiseen tarkoitetun viihdeteollisuuden tarjoamat yksiviivaiset stereotypiat. Anna-Mari Sutela-Tervonen Lähteet: Dahlström Marja: Ajatuksia pienten lasten vanhemmille steinerpedagogiikan näkökulmasta. 2008. Leeuwen & Moeskops: The Nature Corner. Celebrating the year s cycle with a seasonal tableau. 1999. Oulun steinerpäiväkoti Punavarpusen varhaiskasvattajat Merja Laine ja Tarja-Kaisa Otsamo. Oulun steinerpäiväkoti Punavarpusen Vuodenkierto -näyttely esillä Oulun pääkirjaston ala-aulan vitriinissä 28.3.-18.4. Oulun steinerpäiväkoti Punavarpunen esittää nukketeatteriesityksen Rukkanen Oulun pääkirjaston lastenosaston satuhuoneessa pe 8.4. klo 18.30 la 9.4. klo 12 ja 13.30 Esityksiin on vapaa pääsy Kokonaisvaltaista energiahoito koko perheelle Virpi Tuomivaara p. 040-8210869 www.valoon.fi
8 Innostavaa opiskelua steinerkoulun lukiossa Päättötyönä yksiön remontointi ja sisustaminen Oulun steinerkoulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, johon kuuluu myös lukio. Lukion ensimmäiselle luokalle voi hakea, vaikka ei ole käynyt steinerkoulua. Päättötyöni oli isovanhempieni omistaman yksiön remontti Kaijonharjussa. Kerrostalo on 70-luvulla rakennettu, eikä yksiöön ollut tehty mitään suurempia korjauksia aiemmin: lattiassa oli muovimatto, keittiössä kulahtaneet valkoiset kaakelit ja kaapeissa lastulevyovet. Eteisen ja keittiön kaapit oli joku maalannut tunkkaisen myrkynvihreiksi. Suurin työ oli laittaa lattia. Harmaan muovimaton irti repiminen oli hikistä, hidasta ja pölyistä hommaa. Sen tilalle laitoin eteiseen suuret tummanharmaat laatat ja keittokomeroon kahta eri kokoa vaaleita laattoja. Olohuoneen ja alkovin lattiaan ladoin tammiparketin. Päättötyöni ohjaaja ja mielipidekiistakumppanini oli vaarini. Hän ei ole rakennusalan ammattilainen, mutta tehnyt elämässään kaikenlaista mottonaan kyllä amatööri aina ammattilaisen voittaa kun itselleen tekee. Minäkin tein yksiötä ikään kuin itselleni, kun haaveenani oli muuttaa sinne pois vanhempieni nurkista. Itse asiassa se oli paluu takaisin samaan yksiöön, jossa asuin kolmevuotiaaksi asti ennen muuttoamme suurempaan asuntoon. Harjoittelin laittamaan laattoja myös seinään. Sain ilmaiseksi myynnistä poistuneita erivärisiä neliön muotoisia laattoja ja sommittelin niistä tiskipöydän ja lie- Jos haluaa lukio-opiskelulta muutakin kuin kirjojen ulkolukua, steinerkoulun lukio voi olla juuri sopiva paikka. Kokonaisvaltainen ja monipuolinen opetus sisältää tavallisten lukiokurssien lisäksi runsaasti erilaisia taito- ja taideaineita: kädentöitä, kuvataiteita, kivenveistoa, musiikkia ja liikuntaa. Myös työelämään tutustumiseen ja retkeilyyn on varattu aikaa. Oulun steinerkoulun lukio on luokkamuotoinen, joten luokkayhteisö säilyy samana koko lukion ajan. Jokaisella luokalla on oma kotiluokka ja kaksi luokanvalvojaa. 12. luokalla opiskelijat valmistavat päättötyön valitsemastaan ai- 12. luokan näytelmä Revisori. heesta. Se voi olla käytännöllinen, taiteellinen tai teoreettinen. Päättötöinä on tehty muun muassa juhlapukuja, kirjoja ja tutkielmia, maalauksia, huonekaluja ja keramiikkaa. Steinerkoulun päättöluokalla valmistetaan myös kokoillan näytelmä. Lavalla on nähty näytelmäkirjallisuuden klassikoita ja nykynäytelmiä, mutta myös itse kirjoi- tettuja näytelmiä. Vuosi huipentuu kulttuurimatkaan, joka suuntautuu luokan kiinnostuksen mukaan joko Euroopan kulttuurikaupunkeihin tai jopa Euroopan ulkopuolelle. 13. vuosi valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelijat opiskelevat valitsemiaan aineita ja osallistuvat muiden lukiolaisten tavoin valtakunnallisiin ylioppilaskirjoituksiin. Matkailua ja työntekoa Matkat ja erilaiset leirikoulut kuuluvat steinerkoulun arkeen. Steinerkoulujen 5.-luokkalaiset ympäri Suomea kokoontuvat keväisin Tampereelle ottelemaan paremmuudesta kreikkalaisessa viisiottelussa. 8. luokalla matkustetaan yleensä Pohjoismaissa, mutta 12. luokka saattaa lähteä kulttuurimatkallaan hyvinkin kauas, jopa Euroopan ulkopuolelle. Matkoja edeltää ahkera rahankeruu, mikä osaltaan lujittaa luokan yhteishenkeä ja opettaa arvostamaan edessä olevaa matkaa. Tämän vuoden 12. luokka matkusti tammikuussa kuukaudeksi Dominikaaniseen tasavaltaan ja teki siellä töitä pienen Rio Limpion kylän auttamiseksi. Kuvassa Petri, Taneli, Esko, Joonas ja Santeri poimivat puusta passiohedelmiä paikallisella biodynaamisella tilalla. Kuva: Tua Tervonen Bio-Välitys Oy Anna Heikkilä Meiltä löydät laajimman valikoiman itsehoitovalmisteita sekä n. 700 luomuelintarviketta, myös hedelmät ja vihannekset, n. 250 homeopaattista valmistetta, luonnonkosmetiikkaa, sekä paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan palvelevaan erikoismyymäläämme! The Reconnection Henkinen valmennus Henkisenkasvun valmennus EaVISIO Life Galleria Isokatu 23, 90100 Oulu, puh. (08) 376 345 Avoinna: ma&pe 9 19 ti-to 9 18.30 la 9 16 su 12 16 Kati Salkosuo p. (040) 5472739 www.eavisio.fi eavisio@gmail.com Kuva Olli Laisalmi Koskitie 28 www.vihreähuone.fi toikin rohkeutta astua aikuisen saappaisiin. Kun sain ylioppilaslakin, lensin pesästäni ja menin töihin Helsinkiin sushiravintolaan. Nyt opiskelen Hämeenlinnassa Hämeen ammattikorkeakoulussa ohjaustoimintaa. Tässäkin hommassa tarvitaan niin sydäntä, päätä kuin käsiäkin. Ilman aiempaa kokemusta, jota koulussa ja Oulussa koin, en varmaankaan olisi nyt tässä, toteuttamassa omia unelmiani. Life Hyvinvoinnin oma erikoisliike! Kokonaisvaltaista energiaparantamista, joka vaikuttaa niin fyysisellä, psyykkisellä kuin henkisellä tasolla. Luontotie 13, 91980 Lumijoki P. 387 629 www.biovalitys.net 12. luokan päättötyönä yksiötä remontoidessaan Anna Heikkilä sai opiskella muun muassa lukkoponttiparketin laittoa. www.oulun-steinerkoulu.fi Reconnective Healing Monipuolinen valikoima luomutuotteita den yläpuolisen seinäpinnan sekä pienen apupöydänkaistaleen jääkaapin vieressä. Yläkaappien ovet vaihdoin: löysin kirpputorilta samankokoisia (!) puisia paneeliovia, jotka kuultomaalasin vaaleammaksi. Alakaappien ovet maalasin valkoisiksi. Huoneen seinät laseerasin vaalean beigeiksi. Eteiseen tein lämpimän tummanpunaisella hehkuvan koristemaalauksen. Varsinkin lattian tummanharmaiden laattojen kanssa ja jalkalampulla valaistuna se oli juuri sellainen väripilkku, jota olin eteiseeni toivonut. Yksiön kodiksi sisustaminen oli oma lukunsa. Huonekalut sain haalittua sieltä täältä ja kotoa. Ostin vain sängyn ja jotain pienempää tilpehööriä, jolla sain haluamaani tyyliä ja väriä sisustukseen. Muutin remontoituun yksiööni itsenäisyyspäivänä. Minusta se oli sellaiseen juuri osuva päivä: päättötyön aikana olin itsenäistynyt huimasti ja muutto lapsuudenkodista oli alkanut tuntua ajankohtaiselta. Olin huomaamattani rakentanut itselleni pesän. Äiti selvisi asiasta niin, että selitti minulla olevan nyt oma huone vain vähän kauempana kuin aiemmin, eli kolmen kilometrin päässä koti olisi silti aina paikka, johon voisi tarvittaessa tulla. Ehdin opetella itsekseni asumista yksiössäni puolitoista vuotta. Aika, jonka siellä vietin, an- Päiväkoti Taivonkaari Hiidentie 1, Puolivälinkangas www.taivonkaari.fi