Strateginen suunnitelma 2015 2019

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry Strateginen suunnitelma 2015 2019 TIVIA Mukana ICT-alan muutoksessa 31.11.2014

Strateginen suunnitelma 2 (16) Sisällysluettelo Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry... 1 Strateginen suunnitelma 2015 2019... 1 TTL Mukana muutoksessa... 1 1. Toimintaympäristö... 3 2. TIVIAn tarkoitus... 6 2.1 Missio... 6 2.2 Visio... 7 2.3 Arvot... 7 3 Arvolupaukset... 8 4 Strategiset tavoitteet... 8 4.1 Strategiset haasteet... 8 4.2 Strategiset tavoitteet... 10 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta... 13 5.4 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa... 13 5.4.1 Osaamisen kehittäminen... 13 5.4.2 Tutkimustoiminta... 14 5.4.3 Sertifiointi... 15 5.4.4 Kansainvälinen toiminta... 15 5.4.5 Resurssit ja organisaatio... 15 5.4.6 Talous ja hallinto... 15

Strateginen suunnitelma 3 (16) 1. Toimintaympäristö Pitkään jatkunut taantuma on vaikuttanut myös ICT-alan kasvuun, vaikkakin selvästi vähemmän kuin muihin toimialoihin. Vuosi 2014 on edelleen ollut Suomessa taantuman aikaa, mutta ICT-ala on tästä huolimatta kasvanut vuoden 2014 aikana ja poikkeaa merkittävästi teknologiatoimialan muiden sektoreiden kehityksestä. Vuodelle 2015 eri lähteet 1 ennustavat 0,5 1,0 prosentin BKT:n kasvua, viennille puolestaan 1 3 prosentin kasvua. ICT-alalle tämän käänteen vaikutus voi olla voimakas, sillä parin viime vuoden aikaiset säästöt ICT-kehitysinvestoinneissa ovat luoneet patoutunutta kysyntää, joka täten saattaa näkyä voimakkaana kasvuna, varsinkin palveluliiketoiminnassa. Suomen ICT-alan suurin muutos parin viime vuoden aikana on ollut elektroniikka-alan ja erityisesti Nokian rakennemuutos, jonka seurauksena arviolta noin 10 000 ICT-ammattilaista on menettänyt aikaisemmat työnsä ja joutunut hakeutumaan uusiin työtehtäviin. Näyttää siltä, että ICT-ala ja ICT-tehtävät muiden toimialojen sisällä ovat pystyneet työllistämään tämän osaajajoukon ennustettua paremmin, sillä tämä nopea rakennemuutos ei ole aiheuttanut suurta työttömyyttä ICT-ammattilaisten joukossa. Tuoreen ohjelmistoyrityskartoitusraportin mukaan ohjelmistoala on jatkanut kasvuaan vuonna 2013: taantumasta huolimatta kasvu oli jopa 11,4 %. Kasvun saivat aikaan ensisijaisesti peliyritykset ja pienet ohjelmistoyritykset, suurten ohjelmistoyritysten liikevaihdot pääasiallisesti supistuivat. Alalle on myös tapahtumassa rakennemuutos: projektiliiketoiminnasta on siirrytty jatkuviin palveluihin, tuoteliiketoimintaan tai ohjelmistovuokraukseen. Alan yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, yli puolella yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema raportti 21 polkua kitkattomaan Suomeen on johtanut useisiin ICTalan kehitykseen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka on käynnistetty viime ja kuluvan vuoden aikana. Hankkeilla pyritään vaikuttamaan ICT alaan yleisesti mutta erityisesti tehostamaan julkisen sektorin toimintaa ICT:n avulla. Kuluneen vuoden aikana pilviteknologian merkitys on vahvistunut nopeasti: ohjelmistoyritys-kartoituksen mukaan pilvi on nyt kehitysalustana yleisempi kuin mobiililaitteet. Pilviteknologiasta voi täten muodostua hyvä kasvualusta ICT-alan yrityksille ja samalla se tarjoaa mahdollisuuksia nopeaan ja kansainväliseen kasvuun. Internet of Things kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon muodostaa myös suuren kasvupotentiaalin, jota suomalaiset ICT-alan yritykset ja osaajat pystyvät hyödyntämään. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. TIVIAn hallitus on strategiatyössään hyödyntänyt useita lähteitä ICT-alan kannalta merkittävien trendien tunnistamisessa. Oheisessa kuvassa Kuva 1 on esitelty keskeiset trendit ja niiden priorisointi sekä merkittävyyden että muutosnopeuden kannalta. 1 Talouselämä: Tuoreimmat suhdanne-ennusteet, http://www.talouselama.fi/suhdanne-ennusteet/

Strateginen suunnitelma 4 (16) Kuva 1: ICT-alan trendit ja niiden priorisointi Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä innovatiivisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä mittaavassa tutkimuksessa, perusopetus on maailman huippuluokkaa ja myös työväestön kognitiiviset ja tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvät taidot ovat maailman parhaimmistoa. Näistä hyvistä lähtökohdista huolimatta globalisoituneet markkinat tuovat mukaan uusia haasteita osaamisen kehittämiselle ja työn tuottavuudelle. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EU-alueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää. Euroopan Komission tukemassa Euroopan laajuisessa e-competence study tutkimuksessa, missä analysoidaan 37 Euroopan maan ICT-taidot, selvitellään parhaillaan puutteet jotka häiritsevät Euroopan kilpailukyvyn kehittymistä. Suomen alustavat tiedot osoittavat olevamme hyvin lähellä keskiarvoa ICT-taitojen osalta.

Strateginen suunnitelma 5 (16) Seuraavassa (Taulukko 1) on tarkasteltu ajankohtaiset trendit ja mikä niiden merkitys on Suomen ICT-alalle. Taulukko 1: Trendien kuvaukset ja niiden merkitys Trendi Osaamistarpeen rakennemuutos ja irtisanomiset Kuluttajaistuminen, BYOD/CYOD Julkishallinnon tietojärjestelmien uudistaminen Pilvipalvelut Big data ja analytiikka Uudet tietotyönmallit, crowdsourcing 24/7 Peliteollisuus ja pelillistäminen Open data Uudet ansaintalogiikat Kasvuyrittäjyys Internet of Things Energian säästö Tietotekniikka perusopetuksessa Kyber- ja tietoturva/ yksityisyys Robotiikka Datakeskusten automatisointi B2B sosiaalinen tapa ostaa Kuvaus ICT-alan rakennemuutos on johtanut tuhansien ICT-ammattilaisten irtisanomisiin ja uudelleen sijoittumisiin. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden käyttökokemus tulee normiksi ja vaatimukseksi yritysten tietojärjestelmiin. Työntekijät valitsevat omat laitteensa. Julkishallinnon tehostamispaineet vaativat tehokasta ja modernia tietotekniikan hyödyntämistä. Suomessa on tarve yhdenmukaistaa julkishallinnon tietojärjestelmiä. Pilvipalvelut yleistyvät ja muuttavat IT-arkkitehtuureja, kehitysmenetelmiä, ansaintamalleja ja markkinarakenteita. Käyttäjien ja yritysten toimintoja tukevat järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jonka hallinta ja analyysi tarjoavat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Etätyö yleistyy, toimistotyön käytännöt uudistuvat, individualistisempi suhtautuminen työuriin. Tietoa luodaan joukkoistamalla organisaatiorajojen yli. Peliala on vahvassa kasvussa, samalla pelien käyttäjäkokemusta sovelletaan yrityssovelluksiin. Julkiset tietokannat avautuvat eri toimijoiden hyödynnettäviksi. Ansaintalogiikat monipuolistuvat ja erilaistuvat. Kasvuyrittämisen lisääntynyt arvostus, korkeat kasvutavoitteet, kokemuksen kertyminen ja parantuneet yrittäjäverkostot. Kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon tarjoaa uusia mahdollisuuksia laitteen älykkyydelle, ohjaukselle sekä tiedon keräämiselle ja analysoinnille. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen tarve säästää energiaa kaikissa laitteissa. Tarve parantaa tietotekniikan opetusta 1. ja 2. asteen koulutuksessa. Yritysten ja yksilöiden sekä kansallisen tietoturvan suojaaminen korostuu. Robottien hyödyntäminen tehdassalien ulkopuolella, esim. terveydenhuollossa ja liikenteessä Automatisoitujen kansainvälisten datakeskusten saaminen Suomeen. Sosiaalisen median kommunikaatiotavat ja verkostot vaikuttavat yritysten ostokäyttäytymiseen.

Strateginen suunnitelma 6 (16) Osana strategiatyötä TIVIA on myös päivittänyt ns. SWOT-analyysin tulokset, jotka on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2: TIVIAn SWOT-analyysin tulokset Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä ja valtakunnallinen toiminta Yhteistyö mediatalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halunsa muuttua ja kehittyä Verkostoituneet yhteisöt Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän jatkuva laskeva trendi Alle 10 % jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TIVIAa ja toiminnasta saatavia hyötyjä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö vähäistä, vaikka onkin lisääntynyt Osa yhdistyksistä ovat hyvin passiivisia Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT-alan jatkuvasti kasvava merkitys ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme Ulkoiset uhat Lehtien arvo jäsenetuna laskee vääjäämättä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. www-pienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat itse Toimialan rakennemuutos Nopeammat toimijat ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen TIVIAn strategiset painopistealueet pohjautuvat edellä kuvattuihin trendeihin, SWOT-analyysiin ja niiden merkitykseen Suomen ICT-alalle ja TIVIAlle. 2. TIVIAn tarkoitus 2.1 Missio TIVIAn missio koostuu kolmesta tehtävästä:

Strateginen suunnitelma 7 (16) 1. Jäsenyhdistystensä kautta TIVIA parantaa jäsentensä ammatillista osaamista sekä verkottaa heitä keskenään. 2. TIVIA huolehtii siitä, että tietotekniikka-alalla on Suomessa hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. 3. TIVIA on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. TIVIA yhteisöineen toteuttaa näitä tehtäviä sekä yksilöiden, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden että yhteiskunnan tasolla ja vahvistaa näiden välisiä verkostoja. 2.2 Visio TIVIAn visio kuvaa tahtotilaa siitä, millaiseen toimintaan ja vaikuttavuuteen TIVIA yhteisöineen pyrkii. Se koostuu seuraavista osista: 1. TIVIAn jäsenyhteisöt muodostavat aktiivisen ja keskenään vahvasti verkottuneen ammattilaisten yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. 2. TIVIA tarjoaa jäsenorganisaatioilleen keinot varmistaa henkilöstönsä osaamisen kehittymisen sekä yhteydet Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. 3. TIVIA vaikuttaa vahvasti Suomen tietotekniikka-alan kehittymiseen ja menestykseen. 2.3 Arvot TIVIAn perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus TIVIA keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TIVIA palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus TIVIA korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TIVIAn toimintaa. Aktiivisuus TIVIA ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TIVIA kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TIVIA toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä. Luovuus Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Läpinäkyvyys Toiminta ja päätöksenteko kuten muu hallinto on avointa.

Strateginen suunnitelma 8 (16) 3 Arvolupaukset TIVIA on määrittänyt arvolupaukset keskeisille sidosryhmilleen seuraavasti. Taulukko 3: TIVIAn arvolupaukset sidosryhmilleen Henkilöjäsenet Jäsenyhdistykset TIVIA jäsenyhteisöineen auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan parhaiden osaajien kanssa. TIVIA tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa, näkymää tulevasta sekä hyviä jäsenetuja. Tietotekniikkaa hyödyntävät organisaatiot ICT-yritykset TIVIA tarjoaa tehokkaita ja helppokäyttöisiä työvälineitä ja toimintamalleja jäsenyhdistysten toimintaan. TIVIA jäsenyhteisöineen tarjoaa organisaatioille tehokkaan kanavan ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ajankohtaista tietoteknistä osaamista sekä suorat kontaktit alan parhaisiin asiantuntijoihin ja tietotekniikan edelläkävijäorganisaatioihin TIVIA jäsenyhteisöineen tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä suorat kontaktit alan parhaisiin ammattilaisiin ja yhteistyökumppaneihin. 4 Strategiset tavoitteet 4.1 Strategiset haasteet TIVIA on 60-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana riippumattomana ICTalan vaikuttajayhteisönä, joka kehittää jäsentensä osaamista ja vahvistaa jäseniensä ja jäsenyhteisöjensä verkostoja ja yhteistyötä. Toiminta on pitkään perustunut aktiivisiin jäsenyhdistyksiin, joissa on toiminut tiivis ydinjoukko jäsenistöä, alle 10 % TIVIAn jäsenistä. Suurelle osalle jäsenistöä keskeinen jäsenyyden lisäarvo on ollut jäsenyyden tarjoamat lehtiedut eli mahdollisuus saada edullisesti alan ammattilehtiä luettavaksi.

Strateginen suunnitelma 9 (16) Kaksi merkittävää, sinänsä jo pitkään jatkunutta trendiä ovat juuri nyt alkaneet vaikuttaa ICT-ammattilaisten toimintaan ja valintoihin tavalla, joka luo TIVIAlle uuden strategisen haasteen. Perinteisen printtimedian merkitys ajankohtaisen tiedon lähteenä on vähentynyt ja tilalle on tullut Internet: uutta tietoa haetaan seuraamalla lehtien verkkoversioita, blogeja ja alan vaikuttajien ja kollegoiden viestejä sosiaalisen median kanavissa. Virtuaalisten kontaktiverkostojen merkitys on noussut merkittävästi ja niistä on tulossa monelle ammattilaiselle ensisijainen ammatillinen verkostoitumiskanava: tärkeimpiä kontakteja haetaan ja ylläpidetään sosiaalisen median keinoin. Nämä molemmat trendit näyttävän muodostuvan vahvoiksi mainstream-ilmiöiksi juuri nyt. Molemmat trendit vaikuttavat vahvasti TIVIAn arvolupauksiin jäsenilleen. Tämän takia TIVIAn suurimpana strategisena haasteena on uudistaa arvolupauksiaan ja toimintaansa siten, että TIVIA ja sen jäsenyhteisöt pysyvät mukana jäsenistön ja alan muutoksessa ja pystyvät edelleen tarjoamaan vahvan arvolupauksen jäsenilleen. Näiden haasteiden takia TIVIAn strategiseksi haasteeksi nousee myös TIVIAn kyky uudistua. TIVIAn toiminta on koko historiansa ajan perustunut vahvaan jäsenyhdistystoimintaan ja suuri osa käytännön toiminnasta on toteutunut juuri aktiivisten yhdistysten ja henkilöiden kautta. Keskusjohtoisen toiminnan ja ohjauksen määrä ja vaikutus on tarkoituksella ja hyvästä syystä ollut vähäisempi ja se on ollut yksi TIVIAn menestyksen kulmakivistä. Edellä mainittujen trendien tuomiin haasteisiin reagoiminen vaatii jäsenyhdistysten aktiivisen toiminnan lisäksi myös kykyä suunnitella ja toteuttaa koko TIVIAan vaikuttavia hankkeita tavalla, johon nykyiset toimintatavat eivät ilmeisemmin pysty. TIVIA toimii laajasti koko valtakunnan alueella ja jäsenyhteisöinä on sekä paikallisia jäsenyhdistyksiä että tiettyyn tietotekniikan osaamisalueeseen tai teknologiaan keskittyviä yhdistyksiä. Toiminnassaan paikallisyhdistykset tyypillisesti kattavat koko tietotekniikan alan ilmiöitä ja asioita, teknologiafokusoituneet yhdistykset puolestaan keskittyvät oman alueensa erityiskysymyksiin. TIVIAn jäsenten kannalta molemmat yhdistysmuodot tarjoavat mahdollisuuden toisaalta keskittyä itsensä kannalta kiinnostaviin alueisiin ja toisaalta pitää itsensä ajan tasalla alan yleisestä kehityksestä ja vahvistaa paikallisia verkostojaan. Toiminnassa pitkään jatkunut trendi alenevasta jäsenmäärästä sekä tietotekniikka-alan maantieteellinen keskittyminen rakennemuutoksen takia ovat vahvistaneet tätä ilmiötä. Eräs haaste TIVIAlle molempien yhdistysmuotojen osalta on toiminnan kriittisen massan varmistaminen. Jos yhdistyksen jäsenten määrä laskee liian pieneksi, yhdistyksellä ei ole riittävästi resursseja kehittyä ja vahvistaa toimintaansa. Tämän takia TIVIAn tulee jatkossa pyrkiä varmistamaan, että jäsenyhdistyksillä on riittävät resurssit ja mahdollisuudet aktiiviseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Edellisen perusteella TIVIAn tämän hetkiset keskeiset strategiset haasteet ovat seuraavat: Ajankohtaisen tiedon välittämisen arvolupauksen ja keinojen uudistaminen TIVIAn verkostojen ja vaikuttamisen integroituminen sosiaalisen median kanaviin Strategisen muutoksen läpivienti vaikuttamalla TIVIAn yhteisöihin ja jäseniin

Strateginen suunnitelma 10 (16) 4.2 Strategiset tavoitteet Vaikka TIVIAn ajankohtaiset strategiset haasteet ovat muuttuneet, pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet ovat edelleen samat. Oheinen taulukko (Taulukko 5) sisältää kuvaukset TIVIAn neljästä strategisesta tavoitteesta. Taulukko 5: TIVIAn strategiset tavoitteet # Tavoite Kuvaus 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö 2 Osaamisen edistäjä ja suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja houkuttelevin, kasvava IT-yhteisö Monipuoliset, aktiiviset, kasvavat ja lisäarvoa sidosryhmilleen tuottavat yhteisöt, joilla on toimivat ja tehokkaat työkalut. Ohjeistuksessa ja fasilitoinnissa hyödynnetään sosiaalisen median verkostoja TIVIA suunnittelee ja järjestää koulutusta tärkeiden uusien osaamisalueiden osalta. On aktiivisesti mukana tietotyön ja koulutuksen uudistamisessa. TIVIA on tunnustettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kantaa kysytään ja jota kuunnellaan. Osallistuu aktiivisesti alan maineen kohottamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. TIVIA ja sen yhdistykset tunnetaan hyvin ja niihin halutaan kuulua. IT kohderyhmä laajenee jatkuvasti uusilla ryhmillä. Toiminta kohdistetaan myöskin nuoren sukupolven kiinnostusalueille. Tavoitteeseen elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt pyritään ensisijaisesti seuraavin keinoin: yhdistysten aktivointi mm. yhteistoimintaa lisäämällä ja tarjoamalla yhdistyksille käytännön ohjeita kannustimet toimintaan: hankerahoitus, ystäväyhdistystoiminta, medianostot teemakoulutuksen järjestäminen yhdistyksille (tiedottaminen, ryhmätyöskentely, talous, tilaisuuksien organisointi) TIVIAn palveluiden määritys, paketointi ja sisäinen markkinointi sisältäen työkalujen valinta, käyttöönoton ohjeistus ja valmennus yhteisen markkinointimateriaalin laatiminen ja hyödyntäminen osaamisrekisterin toteuttaminen jäsenrekisterin yhteydessä parhaiden käytäntöjen kirjastojen käytön käynnistäminen.

Strateginen suunnitelma 11 (16) Tavoitteen osaamisen suunnannäyttäjä keinoina ovat koulutustarjoaman jatkuva kehittäminen ja markkinointi aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu osaamisesta ja sen kehittämisestä uusien koulutustapojen ja koulutusmenetelmien kehittäminen jäsenyhdistysten tapahtumien markkinoinnin tuki Tavoitteen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja keinoina puolestaan ovat viestintästrategia ja tiedotussuunnitelman kehittäminen brändimielikuvan vahvistaminen sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen tiedotuksessa lausunnon antajien listaus ja paikallisyhdistykset paikallismedian tietoisuuteen aktiivinen yhteistyö ja lobbaus sidosryhmiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (FiCom, OHRY, EK, Teknologiateollisuus, Tieke, Tiera, SFS, Digile ) Tavoitteen tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö keskeisinä keinoina ovat selkeät arvolupaukset ja erottuminen muista yhteisöistä näkyvä vaikuttaja ja kommentoija näkyvyys opiskelijoihin: jäsenkampanja, edut, näkyvyys sosiaalisessa mediassa naisjäsenten näkyvyys toiminnassa kansainvälisten Suomessa asuvien ICT-osaajien rekrytointi ja aktivointi nk. täsmä kampanjat valituille kohderyhmille, esim. nuoret, seniorit ja yhdistyksestä eronneet jäsenetujen parantaminen eri yhteistyökumppaneiden avulla systemaattisempi jäsenhankinta asiantuntijatilaisuuksien kautta, esim. jokaisen ilmoittautumisen yhteyteen kutsu kollega mukaan! yrityksille suunnatun arvolupauksen vahvistaminen Vuosittain arvioidaan miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Vuoden 2014 osalta vuosi on ollut hyvin haasteellinen kun tapahtui muutos jäsenlehtien osalta. Yhteistyömme Sanoma Magazines kanssa päättyi ja samalla tehtiin se muutos että printtilehden sijaan tarjottiin jäsenille digitaalisen ICT-kanavan. Tämä johti siihen että jäsenmäärä väheni hyvin odotetusti - noin 20 %:lla. Samalla olemme kuitenkin päättäneet että valitusta strategiasta pidetään kiinni ja myös tulevaisuudessa tulemme keskittymään ratkaisuun missä digitaalisilla tuotteilla on merkittävä rooli. Myös nimimuutos on tuonut mukaan haasteita kun uusi TIVIA nimi on tuntematon ja sen markkinoimiseen ei ole mahdollisuuksia käyttää suuria rahallisia panostuksia.

Strateginen suunnitelma 12 (16) Vuoden 2015 ja 2019 osalta tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 6). Taulukko 6: Tavoitteet ja niiden mittarit Tavoite Mittarit 2015 2019 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö Yhdistysten välinen yhteistyö lisääntynyt SoMessa seuraavien määrä on kasvanut 30 % Uusi ajankohtainen toimija liittynyt yhteisöön Jäsenistö toimii aktiivisesti tapahtumissa ja virtuaalisesti Uusia ajankohtaisia toimijoita on liittynyt yhteisöön Jäsenmäärän lasku pysähtyy Jäsenmäärä > 15 000 2 Osaamisen suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja TIVIAn välittämä koulutustarjoama kasvaa Koulutustoiminta on kannattavaa TIVIA osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen Uusia kursseja tarjoamassa yli 20 % TIVIA ottaa aktiivisesti ja näkyvästi kantaa ajankohtaisiin ICT-asioihin Viisi lausuntoa joista 15 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 100 kpl TIVIA vaikuttaa merkittävästi niin julkisten kun kaupallisten organisaatioiden opetussisältöihin TIVIA tunnustetaan parhaaksi lähteeksi ICT-puolen uudelle osaamiselle Uusien kurssien osuus liikevaihdosta yli 30 % TIVIA on selkeästi maan johtava ICTkehityksen suunnannäyttäjä, joka kutsutaan keskeisiin foorumeihin 20 lausuntoa joista 50 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 200 kpl 4 Tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö Nuoret tuntevat TIVIAn paremmin TIVIAn brändimielikuva on parantunut Uusien nuorten jäsenten määrä lisääntyy Yritysjäsenten määrä kasvaa TIVIA on nuorten ICT-ammattilaisten joukossa yksi halutuimmista yhteisöistä Jäsenmäärä >15 000 Uusien jäsenten suurin ryhmä alle 35-vuotiaat Yritysjäsenten määrä on kasvanut 50 % vuodesta 2014

Strateginen suunnitelma 13 (16) 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta TIVIAn strategiaa on aikaisemmin toteutettu määrittämällä joukko kehityshankkeita, joilla on suoritettu strategian mukaisia toimenpiteitä. Nämä hankkeet on pyritty resursoimaan ja suunnittelemaan siten, että niiden toteutus tapahtuu jäsenyhdistysten ja jäsenten kanssa tehtynä yhteistyönä ja yhteisresurssein. Hankkeet ovat onnistuneet toteuttamaan monia niille asetetuista tavoitteista viime vuosien aikana. Käytännössä kaikkia hankkeita ei kuitenkaan ole pystytty resursoimaan ja siten myöskään toteuttamaan suunnitellulla tavalla, koska näille hankkeille ei ole pystytty allokoimaan riittävää määrää resursseja. Jäsenyhdistysten kannalta on sekä tarkoituksenmukaista että luontevaa keskittyä kunkin jäsenyhteisön kannalta olennaiseen ja paikallisesti vaikuttavaan toimintaan. Tällöin TIVIA-laajuisten hankkeiden resursointi ja toteutus on vääjäämättä jäänyt toissijaisiksi. Edellä johtuvista syistä TIVIAn strategian jalkautus tulee jatkossa perustumaan siihen, että TIVIA panostaa siihen, että jäsenyhdistykset ja jäsenet ovat tietoisia TIVIAn strategiasta ja niiden toimintaa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan strategiaa tukevaan suuntaan. Strategian jalkautus perustuu täten siihen, että TIVIA yhteisönä on tietoinen, motivoitunut ja kykenevä toimimaan tavalla, joka vie yhteisöä TIVIAn strategian mukaisesti eteenpäin, perustuen konkreettiseen tekemiseen yhdistysten ja jäsenten toimintana. TIVIAn strategian jalkautus perustuu jäsenistöön joukkoistettuun konkreettiseen bottom-up tekemiseen ja vaikuttamiseen. Tällöin TIVIAn strategian jalkautuksen lähtökohtina ovat seuraavat toimenpiteet: 1) TIVIAn strategian selkeä ja vuorovaikutteinen kommunikointi jäsenille. 2) Jäsenyhdistysten ja jäsenten jatkuva aktivointi strategiasta keskustelemiseen ja sen toteutukseen. 3) Strategian toteutumisen seuranta ja vuorovaikutteinen keskustelu ja kommentointi. Strategian kommunikointi perustuu ensisijaisesti sosiaalisen median käyttöön. 5.1 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa TIVIAn strategian toteutukseen liittyy joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan TIVIAn nykyisten perustoimintojen puitteissa ja resurssein. Tässä osiossa nämä kehittämistoimenpiteet on kuvattu toiminnoittain. 5.1.1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on TIVIAn keskeinen osa-alue ja sitä toteutetaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnalla ja tapahtumilla että järjestämällä koulutustilaisuuksia ja ohjelmia maksullisena koulutustoimintana. Oheisessa kuvassa (Kuva 5) eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat.

Strateginen suunnitelma 14 (16) Kuva 5: Osaamisen kehittämisen keinot ja vaikutus jäsenistöön Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan erityisesti seuraavilla alueilla/toimenpiteillä: uusien kurssisisältöjen aktiivinen suunnittelu tiiviissä yhteistyössä jäsenten ja jäsenyhdistysten kanssa kurssisisältöjen toteutus ja yhteismarkkinointi kumppaneiden ja yhteistyöpartnereiden kanssa hyvin alkanut mentorointitoiminta kehitetään ja laajennetaan digitaalisen sisällön lisääminen tarjontaan seurauksena suureen muutokseen joka mediakentällä parhaillaan tapahtuu sertifiointitoiminnan laajentaminen 5.1.2 Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TIVIA keskittyy vuosittaisen IT-Barometritutkimuksen vahvistamiseen entisestään. Tämän lisäksi vuosittain toistuva tutkimus on myös Tietohallinnon johtaminen Suomessa tutkimus, joka toteutetaan yhteistyössä Sofigaten kanssa. Tämän lisäksi toteutetaan joukko pienempimuotoisia tutkimuksia ja mielipidekyselyjä, joilla pyritään nopeasti ottamaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamaan niitä mediaan ja keskusteluun. Muut suuremmat kyselyt ja selvitykset tehdään yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, perinteinen palkkatutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset.

Strateginen suunnitelma 15 (16) Keskeinen tavoite on lisätä tutkimusyhteistyö muiden toimijoiden kanssa (kuten ItSMF, OHRY, korkeakoulut ja julkinen puoli) sekä parantaa TIVIAn kykyä ja osaamista hakea ulkoista rahoitusta tutkimustoiminnalle sekä kansallisista että eurooppalaisista lähteistä. 5.1.3 Sertifiointi Sertifiointitoiminnan merkitys TIVIA yhteisön toiminnassa on kasvanut ja pitää sisällään niin Tietoturva ry:n edistäviä sertifiointeja kun FiSTB ry:n edistäviä perus- ja jatkotason testausammattilaisten sertifiointeja. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden organisaatioiden kuten European Certification and Qualification Associationin, ECQA:n kanssa. (Scope Manager, Innovation Manager yms.) Lisäksi liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä. 5.1.4 Kansainvälinen toiminta ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tulee entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. Koska ICT:n kehitys tapahtuu osittain myös standardointitoiminnan ulkopuolella, TIVIA pyrkii seuraamaan alan kehittymistä järjestämällä yhdistystensä kanssa trendejä ja alan kehittymistä pohtivia tapahtumia, joita hyödynnetään TIVIAn strategiatyössä ja muussa toiminnassa. 5.1.5 Resurssit ja organisaatio Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaa mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. TIVIA panostaa henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen ja pyrkii parantamaan henkilöstön osaamisen sekä strategian ja toiminnan vaatimien kyvykkyyksien vastaavuutta. Tavoitteena on täten päästä sekä entistä parempaan asiakas(=jäsen)tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen että henkilökunnan työtyytyväisyyteen. 5.1.6 Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin verrattain vähäinen kokonaisuuteen verrattuna.

Strateginen suunnitelma 16 (16) Kustannusinflaation vaikutus katetaan jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan pääsääntöisesti yleisen kustannustason nousua. Strategisen tavoitteen mukainen jäsenmäärän kasvu ja sen tuomat tuotot kohdistetaan uusiin palveluihin ja sisältöihin jäsenkunnalle. Mediakentässä tapahtuvan muutoksen myötä liitolle on entistä tärkeämpää investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli verkkopalveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.