Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Kaisa Perko (1), Ulla Kinnunen (1) & Taru Feldt (2) (1) Tampereen yliopisto (2) Jyväskylän yliopisto
Lähijohtajuus ja työntekijän hyvinvointi Lähijohtajan myönteiset käyttäytymispiirteet (huomiointi, tuki, palaute, luottamus, eettinen johdonmukaisuus, voimaannuttaminen) ovat yhteydessä työntekijöiden matalaan stressitasoon ja korkeaan affektiivisen hyvinvoinnin tasoon (katsaus: Skakon ym., 2010). Erityisesti transformationaalinen johtajuustyyli systemaattisesti yhteydessä työntekijän hyvinvointiin
Transformationaalinen johtaja Carless, Wearing, & Mann (2000) 1) välittää selkeän ja myönteisen vision tulevaisuudesta. 2) kohtelee työntekijöitä yksilöinä, rohkaisee heitä ja tukee heidän kehittymistään. 3) kannustaa ja antaa tunnustusta henkilöstölle. 4) edistää luottamusta, sitoutumista ja yhteistyötä henkilöstössä. 5) kannustaa ajattelemaan ongelmia uusilla tavoilla ja kyseenalaistaa olettamuksia. 6) tuo esiin arvonsa ja toimii niiden mukaisesti. 7) herättää ylpeyttä ja kunnioitusta muissa sekä innostaa heitä pätevyydellään.
Tutkimuksen tavoite Tutkia välittävätkö ammatillinen pystyvyysusko työn koettu merkityksellisyys ja (kognitiivinen) työstä irrottautumisen vaikeus transformationaalisen johtajuuden ja työntekijän depressio-oireiden välistä negatiivista yhteyttä
Teoreettinen tausta Transformationaalinen johtajuustyyli työn vaatimusten ja voimavarojen mallin (JD-R, esim. Bakker & Demerouti, 2007) mukaisena työn voimavaratekijänä työntekijälle. Työn voimavaratekijät näyttävät edistävän henkilökohtaisten resurssien (resilienssiä tukevat uskomukset) kehitystä (esim. Hakanen ym., 2008; Mauno ym., 2007; Weigl ym., 2010; Xanthopoulou ym., 2009). Henkilökohtaisten resurssien välittämää prosessia lähestytty voimavarojen säilyttämisteorian (COR, Hobfoll, 1989) näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistujat Eri alojen kuntatyöntekijöiden poikkileikkausaineisto (N = 557), vastausprosentti 62,5 % Kysely paperi- ja verkkolomakkeella keväällä 2011 % tai ka Sukupuoli : nainen 85% Ikä (vuosina) 48,3 Toisen asteen koulutus (amm. tai yo) 40% Ylempi korkeakoulututkinto 22% Työsopimus toistaiseksi 95% Täysipäiväinen työ 86% Kielteiset elämäntapahtumat (>0) 31%
Käsite Mittari Osioiden Alfa määrä Transformationaalinen The Global Transformational 7.91 johtajuus Leadership Scale (GTL, Carless ym., 2000) Ammatillinen pystyvyysusko Rigotti ym. (2008) 6.79 Työn koettu merkityksellisyys Copenhagen Psychosocial Questionnaire (COPSOQ) (Pejtersen ym., 2010) 3.80 Työstä irrottautumisen vaikeus Depressio-oireet Mohr ym. (2006) 3.78 Major Depression Inventory (MDI) (Bech ym., 2001) 10.90
Tilastollinen analyysi ja tulokset Rakenneyhtälömallinnus (SEM) Mittausmallilla hyväksyttävä sopivuus Mallien vertailu: osittaisen mediaation malli (lisätty suora yhteys johtajuudesta depressioon) ei ollut tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin täyden mediaation malli täyden mediaation malli lopullisena mallina Bootstrap epäsuorien yhteyksien merkitsevyyden tutkimiseen (Bollen & Stine, 1990; MacKinnon, 2004; Preacher & Hayes, 2008)
χ 2 (df) 830.58 (422) RMSEA 0.042 CFI.937 TLI.931 (N = 557).27*** PYSTYVYYS- USKO R 2 =.07**.42*** -.26*** SUKUPUOLI -.07* TRANSFORMAT. JOHTAJUUS.25*** TYÖN MERKITYKSELLI- SYYS R 2 =.06* -.14** DEPRESSIO- OIREET R 2 =.36**** -.21***.22*** -.12* -.13*.34*** KIELT. ELÄMÄNTAP. IRROTTAUTU- MISEN VAIKEUS R 2 =.01 ns Kuva 1. Monimediaattorimalli, jossa standardoidut regressiokertoimet sekä selitysasteet. Huom. Sukupuoli 0 = nainen, 1 = mies. Kielteiset elämäntapahtumat 0 = ei, 1 = yksi tai useampi.
Bootstrap -tulokset Kaikki testatut epäsuorat yhteydet olivat merkitseviä 5000 otoksen bootstrap-ajossa 95%:n (bias-corrected) luottamusvälillä. Stand. est. 95%:n luottamusväli Ammatillinen pystyvyysusko -0.070-0.116, -0.023 Työn merkityksellisyys -0.036-0.070, -0.003 Työstä irrottautumisen vaikeus -0.041-0.078, -0.004 Epäsuorat yhteydet yht. -0.147-0.203, -0.091
Tiivistelmä ja johtopäätökset Ammatillinen pystyvyysusko, työn koettu merkityksellisyys ja työstä irrottautumisen vaikeus välittivät täysin transformationaalisen johtajuuden ja depressio-oireiden välistä negatiivista yhteyttä. Kaikilla kolmella mediaattorilla oli itsenäinen, toisista mediaattoreista riippumaton vaikutus. Vaikka epäsuorat yhteydet olivat merkitseviä, ne eivät olleet vahvoja. Lähijohtajan käyttäytymisen piirteet voivat vahvistaa työntekijän henkilökohtaisia resursseja, jotka puolestaan voivat ehkäistä työntekijöiden depressio-oireita.
Rajoitukset ja kysymykset jatkotutkimukselle Poikkileikkausasetelma ja työntekijöiden itsearviointiin perustuvat kyselyt Depressiiviset työntekijät mahdollisesti arvioivat lähijohtajiaan negatiivisemmin kuin muut? Inhimillinen vuorovaikutus työntekijän depressiivisyys sinänsä voi saada lähijohtajan käyttäytymään eri tavalla tällaista työntekijää kohtaan? (käänteinen kausaalisuus)
Rajoitukset ja kysymykset jatkotutkimukselle Vastavuoroisia vaikutuksia ehdotettu, mutta toistaiseksi niistä ei ole empiiristä näyttöä pitkittäistutkimuksista. Yksilöiden väliset erot: Millaisten työntekijöiden työterveydelle ja työssä suoriutumiselle transformationaalinen johtajuustyyli on erityisen hyödyllinen?
Projektia rahoittaa Työsuojelurahasto (hanke n:o 109398).