Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet Hanna Nyfors STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto 12.10.2016
Valmistelun lähtökohtia Lääkinnällisten kuntoutuksen apuvälineiden luovutus perustuu lainsäädäntöön, alueellisiin/yksikkökohtaisiin ohjeisiin ja yksilölliseen arvioon potilaan tarpeesta Jo -80 luvulta lähtien (mm. terveydenhuollon tehtäväksi 1.1.-84 siirretyn lääk. kuntoutuksen ongelmat / sosiaalihallituksen apuvälinetyöryhmä, lääk. kuntoutuksen kehittämistoimikunta) ongelmat esillä Apuvälineratkaisut ja prosessi yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti toteutettuna on aina haastavaa Apuvälineasetuksen väljyys ja erilaiset alueelliset käytänteet aiheuttavat sen, että asiakkaille myönnetään apuvälineitä erilaisin perustein eri puolilla Suomea Apuvälineiden tarvitsijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Osaamista on, mutta ei ketjun häntäpäässä
Mitä opittu -70-80 luvuilta? Jo silloin ennen Järjestelmä kömpelö ja asiakkaan kannalta raskas, vaikeasti ohjailtava, irrallisia osia.. Iso pyörä takana, esteitten ylittäminen. Suunnittelu-tutkimus- ja kehittäminen Valmistus ja tuonti, testaus ja laatu. Keskitetty hankintajärjestelmä?... Tiedottaminen, turvattava av-rekisteri Määrääminen ja korvausjärjestelmät.. Apuvälineiden jakelu, lainaus, toimitus Apuvälineiden käytön opetus, seuranta Huolto, kuljetukset ja uusiminen.. Koulutuksessa korostettava kuntoutumista ja omatoimista selvytymistä Viranomaisten välinen työnjako ja vast. Pohjoismainen yhteistyö;yhteinen mahdollisuus testaukseen ja rekististeröintiin Paljon tehty, mutta sama tausta ja haasteet 3
kolmessakymmenessä vuodessa sh-piireissä ja terveyskeskuksissa vastuuhenkilöiden /- tahojen nimeäminen; apuvälineyksiköt, alueellisia apuvälinekeskuksia yhteistyöverkosto ja alan vakiintunut koulutus- ja neuvottelupäiväkäytäntö vaativaan kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden asiantuntemus, kuntoutuskokonaisuudessa keskittämistä osaamisyksikkötyyppiseen toimintaan, jossa erityistyöntekijöitä lakiperusta, jota asetuksella täsmennetty (luovutusedell.) th-lain 33-34 :perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja järjestämissuunnitelma yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet; alkaen 2004; esitykset v. 2016; työryhmän työ jatkuu 2017 YK:n vammaisoikeuksien ratifiointi
ja tänä päivänä edelleen Eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnat ja ohjaus Aluehallintoviraston kantelut, STM kuntainfot Valtiontalouden tarkastusvirasto ehdotti tekemässään tarkastuskertomuksessa vuonna 2015, että STM asettaisi hankkeen valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteiden laatimiseksi Tarkastuskertomus 3/2015 Tehdään paljon päällekkäistä työtä, kun apuvälinekeskukset ja -yksiköt pohtivat tahoillaan asetuksen tulkintoja sekä laativat omia luovutus/saatavuusperusteita ja päivittävät niitä. Uusimmat luovutusperusteet on julkaissut HUS Ervaalue viime vuonna. Myös Pohjois-Savon Erva-alue sekä Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Olemassa olevat ja tulevat luovutusperusteet kuitenkin eroavat toisistaan. Tahto ja tarkoitus päästä konsensukseen yhdessä
Erilaisten luovutusperusteiden käyttö näkyy mm. apuvälineiden tarvitsijoiden yhteydenottoina ministeriöön, ml kansalaiskirjeet ministerille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), Aluehallintovirastoihin sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyinä kanteluina. Epäselvät tilanteet ovat lisääntyneet hoitopaikan valinnanvapauden myötä. Kansallisten apuvälineiden luovutusperusteiden puuttuminen näkyy vahvimmin uuden teknologian ratkaisuissa, joiden tavoitteena olisi turvata ikääntyneiden sekä vammaisten ihmisten kotona asumista.
Minkälaiseen maailmaan työtä tehdään? Sote- uudistus luo uudenlaiset rakenteet monituottajamalli, yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori alueellisesti kattavan perustason lähipalvelujen ja erityistason integraatio; myös sosiaalityön integraatio palveluketjujen tehostaminen maakuntien näytönpaikka! Mahdollisuus substanssilakeihin vaikuttamalla muuttaa toimintakäytäntöjä keskeiset teemat: asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus sekä osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen paremmin ja oikein kohdennetut palvelut sekä vaikuttavat asiakasprosessit uudessa järjestämisrakenteessa Kuntoutuskomitea ja säädösmuutosten arviointi käynnissä Selvityshenkilö Kalle Könkkölän esitykset ehdotukset vammaislainsäädännön uudistamiseksi
juuri ajankohtaista valmistelussa Valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa asiakaslähtöisemmän lähestymistavan lisää ja parantaa hoidon laatua ja saatavuutta MUTTA kaventaako väestöryhmien välisiä terveyseroja ENTÄ vaikuttaako tai auttaako pitämään kustannukset kurissa? Miten laajaa valinnanvapautta pystytään hallinnoimaan kohtuudella? Valinnanvapaudella positiivinen muutosvire tehdään jotakin paremmin Missä vaiheessa (2021) mahdollista saada kuntoutuspalveluja valittaviksi palveluiksi
Kuntoutuksen uudistamiskomitea asetettu ajalle 1.9.-2016-30.9.2017 Lähtökohtia uudistamiselle Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen kokonaisuus muodostuu useista osajärjestelmistä. Kuntoutuksesta säädetään monissa eri laeissa. Kuntoutusmenot olivat vuonna 2013 arviolta 1,9 miljardia euroa. Palveluihin käytettiin noin 1,5 miljardia euroa ja kuntoutuksen aikaiseen toimeentuloturvaan noin 380 miljoonaa euroa. Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.
Komitean tehtävänä on mm. Arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti Uudistettava toimintakykyyn ja työelämään liittyvän kuntoutuksen lakisääteiset edellytykset, kuntoutukseen pääsyn perusteet, oikeusturva sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen. Lopputuloksena on yhtenäinen järjestelmä jossa kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa; jossa monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhönpaluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukokonaisuutena joka vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta joka siirtää kuntoutuksen painopisteen laitoksista ihmisten arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi jossa eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut jossa resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti jossa on käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto.
Puheenjohtaja Kari Välimäki Pääsihteeri Sari Miettinen Komitean sihteerit: Elina Palola, HTO Hanna Nyfors, STO Tiina Muinonen, VAO Milja Tiainen VAO JAOSTOT: toimintakykyjaosto, pj. Petri Pohjonen työelämäjaosto, pj. Kaj Husman
Hajamietteitä valmistelun tueksi Päävastuu järjestämisestä toistaiseksi julkisella terveydenhuollolla; jossa työnjako sovittu; kuka tekee ja missä? Milloin päästän yhden luukun periaatteeseen Tarvitaanko jakoa pth-esh? Asiakkaan toimintakyky edellä; miten istuu ICF-raamiin? Prosessi ei saisi olla erillinen apuvälineprosessi vaan kiinteä osa asiakkaan palvelukokonaisuutta Mitä voidaan velvoittaa asiakasta itse kustantamaan? Malleja kustannuskehityksen katkaisemiseen? Linjauksia ja ohjeita; ei liian yksityiskohtaista, koska samanlainen toimintatapa ei toimi kaikkialla ja ehkä vaikea päästä yhteisymmärrykseen Miten suhtaudutaan uuteen teknologiaan? Mikään ihmisen rakentama malli ei ole täydellinen - täydentyy ajan ja osaajien käsissä