Sote- uudistus ja kuntoutus

Transkriptio

1 Sote- uudistus ja kuntoutus Sote-uudistuksen tavoitteet ja aikataulu Kuntoutuksen uudistaminen Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset Mauri Kallinen LT, prof. Ylilääkäri, kuntoutustoiminta, KSSHP, KUTKE ry, OY Kuntoutuksen uudistamiskomitea, toimintakykyjaos

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut Vahvistaa peruspalveluja Kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen Pekka Järvinen 2014 Sote-uudistuksella tavoitellaan 3 mrd :n säästöjä julkisessa taloudessa vuoteen 2029 mennessä. Näistä 2 mrd saadaan ottamalla käyttöön tuottavimmat ja tehokkaimmat tavat toimia. (Tuomas Pöysti 2016)

3 Uusi hallintorakenne ja sote: VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus Yhteinen ict 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NÄIDEN ALUEIDEN PUITTEISSA Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Nyfors H. 11/2015

4

5 Kaleva 2/2015

6 Kuntoutuksen rahavirrat Kuntoutusmenot kaksinkertaistuneet vuodesta 2000 (2013: 1.9 mrd. )(Terveydenhuollon kokonaismenot n. 20 mrd. ) Varsinaiset kuntoutuspalvelut 1.6 mrd. Kunnat merkittävin palvelujen tuottaja (yli kolmasosa) Lääkinnällinen kuntoutus: noin puolet Prof. Pekka Rissanen TaY; avo-hilmo, OYS:n ja Eksoten tiedot Kela 2016: kuntoutukseen 352 milj., vaativa lääkinnällinen kuntoutus 198 milj.

7 Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintalinjauksia ja suosituksia Terveydenhuoltolaki 29 (Lääkinnällinen kuntoutus)(5/2011) Laki Kelan järjestämästä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja kuntoutusetuuksista (muutos1/2016) Tapaturmavakuutuslaki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2004 maakunnalliset toimintalinjaukset 2017 (luonnos) Eksote 2012; visiona toimintakykyisenä kotona Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2015 AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen (Aivoliitto ry, 2016) HYKS-ERVA kuntoutuspalveluiden linjaukset 2017 (luonnos) Käypä kuntoutus (Duodecim, Kela), Käypä hoito- ohjeet Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus (Lastenneurologit 2015) Valtakunnalliset apuvälineiden saattavuusperusteet, luonnos Selkäydinvammaisen hyvä kuntoutuskäytäntö (Kela, selkäydinvammayksiköt) 2017 Konservatiivisten hoitojen keskittäminen, raportti 2017 (Tiina Huusko), esh:n keskittämisasetus 2017

8

9 KUNTOUKSEN UUDISTAMISKOMITEAN TOIMEKSIANTO ( ) Toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä Kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa Väestön yhdenvertainen pääsy kuntoutuspalveluihin, edistää työllisyyttä, pidentää työuria ja torjuu yhteiskunnallista eriarvoistumista Monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja Vahvistaa kuntoutujan omaa vastuuta toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta Siirtää kuntoutuksen painopistettä laitoksista ihmisten arkeen Valtakunnallisesti ja alueellisesti ohjattu ja koordinoitu Eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut Yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia pystytään arvioimaan Resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti Käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto. 9

10 KOMITEAN TYÖSKENTELY Komitean tukena toimi kaksi jaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto Komitea on kuullut asiantuntijoita, teettänyt selvityksiä ja järjestänyt kuulemistilaisuuksia Komitea on huomioinut muut meneillään olevat uudistukset ja hankkeet Perustyö: Kuntoutuksen määritelmä SWOT analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) Prosessikuvaukset Lainsäädäntö Hyvät käytännöt ja toimintatavat 10

11 KOMITEAN EHDOTUSTEN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET Asiakaslähtöisyys Kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toiminta- ja/tai työkyky Kuntoutus on osa saumatonta hyvinvointipalvelujärjestelmää Kuntoutuksen tulee tapahtua lähellä kuntoutujan omaa toimintaympäristöä siten, että tavoitteena tulee olla omassa toimintaympäristössä pärjääminen. Kuntoutuksessa on useita toimivia osia, joita tulee vahvistaa Valtakunnallisesti on olemassa suuri määrä hyviä ja monipuolisia käytäntöjä ja toimintatapoja 55 ehdotusta 11

12 KUNTOUTUKSEN MÄÄRITELMÄ Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikeaaikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia. 12

13 KOMITEAN EHDOTUKSET (55 kpl) 1) Kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset Yleiset kuntoutumisprosessia koskevat ehdotukset Kuntoutusprosessi eri elämänvaiheissa 2) Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut Maakuntien kasvupalvelut Kelan järjestämä kuntoutus Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Sosiaali- ja terveysjärjestöt Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt 3) Muut kuntoutusjärjestelmää koskevat ehdotukset Tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen Kannusteet 13

14 PROSESSIA KOSKEVAT EHDOTUKSET Yleinen toimintamalli Yhtenäinen arviointijärjestelmä Osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa Maakunnallinen keskitetty asiakas- ja palveluohjaus Vastuullisen asiakasohjauksen malli (case management) Tavoitteellisuus (toiminta- ja/tai työkyky) Toiminta- ja työkyky arvioinnin perusteeksi ICF - viitekehys Yhtenäinen mittaristo ja sen kehittäminen Tarkentavat ehdotukset väestöryhmittäin Työterveyshuollon roolia koskevat tarkennukset 14

15 KUNTOUTUSPROSESSI 15

16 ESIMERKKEJÄ KUNTOUTUSPROSESSISTA ERI ELÄMÄNVAIHEISSA Työttömät: Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen prosessivastuutahoksi sote-keskus Asiakkaan palvelutarpeet on syytä arvioida heti työttömyyden alkaessa ja sen jälkeen säännöllisin välein Ikääntyneet: Ikäihmisten palveluihin asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli Palveluissa painotus kuntoutukseen, joka tapahtuu lähellä ikääntyneen omaa toimintaympäristöä. 16

17 KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET MAAKUNNAT Järjestämisvastuu sosiaalisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta osana palvelujärjestelmää Ratkaistavia asioita (ennen kuin siirretään Kelasta) SOTE-uudistus monikanavarahoitus muutoksenhaku asiakasmaksut Yhtenäiset saatavuuskriteerit kuntoutuspalveluista Työnjako maakuntien ja sote-keskusten välillä Terveydenhuoltolain 29 ja sosiaalihuoltolain 17 uudistaminen Maakunnalliset kasvupalvelut - vastuu työttömien kuntoutuksesta 17

18 KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET KELA Järjestämisvastuu toistaiseksi ennallaan Vastuu toimeentuloturvasta nykyiseen tapaan Maakunnille ostopalveluna asiantuntija-apua Harkinnanvarainen kuntoutus maakuntien tukena vaikeavammaisten ja harvinaisia sairauksia sairastavien palveluissa Selkiytys ammatilliseen kuntoutukseen - työnjako suhteessa työeläkelaitoksiin 18

19 KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN, MUITA ESIMERKKEJÄ Työeläkelaitokset Kelan ja työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuiden välisen rajanvedon ja yhteistyömenettelyjen täsmentäminen Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Yhteistyötä työterveyshuollon, maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten kanssa vahvistetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöt otetaan huomioon asiakassuunnitelmassa (integroituminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä) Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt Selkeät pelisäännöt valtakunnallisten, alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden välille 19

20 MUITA EHDOTUKSIA Tietojärjestelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja eri toimijoiden kuntoutus- ja asiakastietojärjestelmiä on uudistettava. Kuntoutujaa koskevan yhtenäisen asiakassuunnitelman tulee olla käytettävissä kaikilla kuntoutuksen toteuttajilla. Tietojen vaihdon tulee olla mahdollista. Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen Kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen yhteistyössä eri korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kuntouttavan työotteen ja vastuullisen asiakasohjauksen malliin perustuvan työotteen edellyttämät osaamisen vaatimukset. Kannusteet Lakisääteisen kannustinjärjestelmän valmistelu 20

21