521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Samankaltaiset tiedostot
S Piirianalyysi 2 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

S Piirianalyysi 2 Tentti

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

S Fysiikka III (Est) Tentti

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

Siirtojohdot. Siirtojohdot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Kahdeksansolmuinen levyelementti

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , ratkaisut PERUSSARJA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s

7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

Kahdeksansolmuinen levyelementti

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

4.3 Liikemäärän säilyminen

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT Materiaalien ominaisuudet Maanpaine 3 4.

Scanned by CamScanner

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Parametrisen EQ:n siirtofunktio. Analysoitava kytkentä. restart. Perinteinen parametrinen EQ voidaan toteuttaa vaikkapa seuraavasti:

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Kertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Demonstraatiot Luento

7. Pyörivät sähkökoneet

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

rad s rad s km s km s

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Toisen asteen käyrien ja pintojen geometriaa Ympyrän ja pallon ominaisuuksia

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

Nelisolmuinen levyelementti

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Äänen nopeus pitkässä tangossa

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Projektin arvon aleneminen

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen.

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

Väliestimointi. Väliestimointi. Väliestimointi: Mitä opimme? 2/3. Väliestimointi: Mitä opimme? 1/3. Väliestimointi: Mitä opimme?

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Transkriptio:

5384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Haroitu 5. Häviötön 5 Ω:n aaltoohto on päätetty tuntemattomaan impedaniin. Aaltoohdolla olevaki ännitteen eiovan aallon uhteeki aadaan 3 a enimmäinen minimi havaitaan 5 cm:n päää kuormata a minimit iaitevat cm:n välein toiitaan. Määritä Smithin kartan avulla a Jännitteen heiatukerroin kuormaa b Kuormaimpedani. Kaki puoliaaltodipoliantennia, oiden impedanit ovat 75 Ω, on kytketty rinnakkain aaltoohdoilla, oiden pituudet ovat, λ. Rinnankytkentä puoletaan on kytketty yöttöaaltoohtoon, onka pituu on,3 λ, oheien kuvan mukaieti. Kaikkien aaltoohtoen ominaiimpedanit ovat 5 Ω a ne ovat häviöttömiä. Määritä Smithin kartan avulla a mikä on yhden antennihaaran iäänmenoimpedani in a in b mikä on antennirakenteen kokonaiimpedani piteetä A antenneihin päin katottaea c mikä on koko rakenteen iäänmenoimpedani in., λ Antenni 75 Ω,3 λ in in A in, λ Antenni 75 Ω Kuva. 3. Kuorma on ovitettu 5 Ω:n aaltoohtoon oikouletulla rinnankytketyllä viritypätkällä, onka pituu on,86 λ g a etäiyy kuormata on, λ g. Piirin kuorma ovitupiiri heiatukertoimeki mitattiin ρ,5-8. Mikä on kuorman impedani? Miten ovituta on korattava? Käytä Smithin karttaa.

5384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Haroitu 5 4. Eräää laitteea 5 GHz:n ignaalia iirretään mikroliukaohdolla ominaiimpedani 5 Ω, ε r,eff 3, ohon piti toiminnalliuuden tetauken takia ättää avoin rinnankytketty viritypätkä, onka pituu on 4 mm a 5 Ω. Tehtävää µ r. a Mikä on viritypätkän aiheuttaman epäatkuvuukohdan heiatukerroin? b Voidaanko tubin vaikutu RF-ominaiuukiin poitaa kapaitanilla, oka ioitetaan tubin rinnalle. Jo voidaan, määritä vaadittava kapaitani. Jo ei voida, eitä vaihtoehtoinen ratkaiu. Käytä Smithin diagrammia tehtävien ratkaiua. Tee merkinnät diagrammiin elväti a viittaa niihin vataukeai. kapaitani b-kohta avoin viritypätkä 5. Erään kakiportin irontamatriii on 4 S 5 a refereni- ominai- impedani on 5 Ω. 4 a Onko kakiportti reiprookkinen? b Onko kakiportti häviötön? c Palonko kakiportti aiheuttaa vaimennuta oheiea kytkennää? R S R 5 Ω R S S S R S S

5384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Haroitu 5 6. ake oheien kakiportin irontamatriii.

. a Seiovalla aallolla kahden peräkkäien minimin välinen etäiyy on puoli aallonpituutta. Tällöin aallonpituu on λ, m, 4 m. Piirretään Smithin kartalle vakio-sas-ympyrä SAS3. Seiovan aallon minimikohta vataa Smithin kartalle piirretyllä SASympyrällä nyt pitettä P. Enimmäinen minimikohta on 5 cm:n päää kuormata. Tämä vataa aallonpituukina etäiyyttä d 5 / 4 λ, 5λ Siirrytään tämä matka kartalla pitkin vakio-sas-ympyrää. Pyörimiuunta on nyt kuormaan päin, koka minimikohta oli määritelty olevan 5 cm kuormata. Päädytään piteeeen P. uetaan ko. piteen heiatukerroin. Enin mitataan piteen etäiyy kartan kekipiteetä y a itten kartan äde y. Saadaan amplitudiki y / y,5. Vaihekulma luetaan kartan kehältä, e on -9 atetta. Eli e,5π ρ,5 9,5, 5 b uetaan piteen P impedani: P,6-,8 Denormalioidaan kertomalla 5 Ω:lla ->Saadaan kuormaimpedani 3-4 Ω /3

Tehtävä. /3

., λ Antenni 75 Ω,3 λ in in A in, λ Antenni 75 Ω Normalioidaan aluki antennien impedanit, kun tiedetään että ominaiimpedani on 5 Ω n 75,5 5 Merkitään tämä impedani Smithin karttaan piteellä P. a in a in aadaan iirtymällä,λ:n verran piteetä P generaattoriin päin pitkin vakio-sas ympyrää. -> Päätään piteeeen P : P,7-,75 Denormalioidaan : in in 5,7-,75 Ω 35,5-8,75 Ω b Yhteirakenteen impedani on kahden rinnankytketyn impedanin kokonaiimpedani. Siirrytään admittanitaoon piteeeen P3: Y 3,3,3 Antennikytkennän kokonaiadmittani on kummankin admittanin umma: Y tot Y 3,6,64 on pite P4. 3/3

Jotta aadaan kokonaiimpedani, iirrytään takaiin impedanitaoon, päädytään piteeeen P5 5,35-,9 Denormalioidaan: tot 5 5 7,5-4,5 Ω c Jotta aadaan in, iirrytään piteetä P5 matka,3λ generaattoriin päin, päädytään piteeeen P6. uetaan impedani: 6,-, Ja denormalioidaan in 5 5-55 Ω 4/3

Tehtävä. 5/3

3. Merkitään heiatukerrointa vataava pite Smithin kartalle. Olkoon tämä P a en impedani on P -,3 Siirrytään admittanitaoon a päädytään piteeeen P Y P,9,3 Tätä otetaan poi rinnankytketyn viritypätkän admittani. Viritypätkän admittani löytyy,86λ:n päätä piteetä Y generaattoriin päin. uetaan tämän piteen P3 admittani Y P3 -,65 -> Admittani ilman viritypätkää Y P4,9,3--,65,9,97 pite P4 Tätä piteetä iirrytään, λ verran kuormaan päin a aadaan kuorma-admittani Y,8,4 ota vataava kuormaimpedani - oka denormalioituna n 5- Ω Sovitu voitaiiin korata eimerkiki pyörähtämällä :ää vataavata admittanipiteetä Y matka d,8λ generaattoriin päin vakiokonduktaniympyrälle, oka kulkee origon kautta piteeeen P5. Piteen P5 admittanin imaginaarioa,5 kompenoidaan kytkemällä rinnalle oikoulettu viritypätkä, onka pituu d,7 λ,8λ,7λ 6/3

Tehtävä 3. 7/3

4. kapaitani b-kohta f5 GHz 5 Ω ε r,eff 3 d4 mm d avoin viritypätkä a Mikroliukaohdoa etenee kvai- TEM-aaltomuoto β π λ µε ε r, eff λ πf π µε ε r, eff λ f c ε r, eff c 3 8 m / 3 λ 9 5 8 m,35m 35mm 3 Rinnankytketyn liukan pituu aallonpituukina: d d [mm]/35[mm/ λ] 4 /35 λ,4 λ Smithin kartalla ollaan aluki kartan kekellä eli ovitetua tilanteea. Kun aaltoohdolla liikutaan kohtaan, oa on rinnankytketty viritypätkä, kokonaiadmittani a -impedani muuttuvat rinnalle kytkettävän admittanin takia. Viritypätkän admittani: Pätkä avoin -> Y P, merk. P kartalle Pyörähdetään vakio-sas-käyrää pitkin,4 λ:n verran kohti generaattoria piteeeen P. Piteen P admittani Y P -,75. iätään tämä admittani ovitetun liukan admittaniin Y S ->Saadaan admittani Y P3 -,75, pite P3 Määrätään em. piteen impedani, t. peilataan kekipiteen uhteen kartalla -> P4,65,45 pite P4 8/3

Määrätään tämän piteen heiatukerroin, olloin aadaan a-kohdan vatau: x5 mm y76 mm uetaan vaihekulma: x 5 ρ,33 y 76 b Kondenaattorin impedanin laueke on c -> admittani on, ii poitiivinen imaginaarinen arvo Y c Admittani epäatkuvuukohdaa oli a-kohdan peruteella Y P -,75 Mikäli kytketään rinnalle opivanuuruinen kondenaattori, on en admittanilla ii elväti mahdollita kompenoida Y P :n imaginaarioa a ovittaa liitokohta. On oltava: denormaliointi huomioiden,75,75 5 5,75,75A/ V 9 5 πf 5 π 5 / 4,6 3 F,46 pf F A V V 9/3

Tehtävä 4. /3

5. R S R 5 Ω R S S S R S S a Piiri on reiprookkinen, o irontamatriii S on ymmetrinen eli S S T, miä S T on S:n tranpooi. Nyt 4 S T S 5 4 eli piiri on reiprookkinen. b Piiri on häviötön, o en irontamatriii on unitaarinen. T. okaien pytyrivin alkioiden neliöiden umman on oltava a a pytyrivin S- parametrien a toien pytyrivin S-parametrien konugaattilukuen tuloen umman on oltava. S 5 4 4 S T 5 a * 5 5 Piiri on häviötön. 4 5 4 5 5 5 * 4 4 5 5 5 4 8 4 4 8 4 5 /3

c Jo -porttia ei ole, kuormaan R aadaan teho: R S P U I Koka R S S E P 4R U R R U ES E S R U Kakiportti kytkettynä, R S :n a R :n ollea refereni-impedanin uuruiet, heiatukertoimet ovat ρ ρ. Tällöin kuormaan aadaan teho: P P E 4R Vaimennu: P 5.5. 97dB P /3

3/3 6. Piiri on reiprookkinen, olloin S-parametrit: a S on portin heiatukerroin ρ, kun lähtöporttiin on kytketty impedani. kuorma ovitettu. Tällöin portin iäänmenoimpedanille on voimaa: heiatukerroin: ρ S on portita porttiin etenevän aallon läpäiykerroin Τ. Nyt tehtä- vää tuloportin yli oleva ännite on yhtäuuri kuin kuorman yli oleva ännite. Raapintaan tulevan änniteaallon a iitä heiatuneen aallon umman on oltava yhtäuuri kuin läpi menneen aallon. Kun tulevaa änniteaaltoa merkitään ykköellä, aadaan T ρ Sirontamatriii on ii muotoa: S T ρ